Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä?
|
|
- Aku Pakarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miksi mentalisaation vahvistaminen on niin haasteellista mutta tärkeää korkean riskin perheissä? MLL ja FH seminaari Hki Marjukka Pajulo, dosentti, TY
2 Korkean riskin perheet -määrittely Mitä sisällytetään tässä esityksessä: Riskitekijöiden kasautuminen samaan perheeseen Äidin depressio Äidin päihdeongelma
3 Lastensuojelutyö Lastenpsykiatrinen työ Päihdetyö Psykiatria Perusterveydenhuolto Perheneuvolat Korkean riskin perheet -missä esim.?
4 Varhainen vanhemmuus riskiaikaa, miksi? Raskaus Biofysiologiset vaikutukset: stressi, masennus, päihteet Suhde vauvaan, juuret Vaikutus synt. jälkeiseen: -hoivan laatuun Pieni lapsi -kiintymiseen vauvaan -vuorovaikutuksen laatuun -lapsen omaan kiintymystapaan Ensimmäisten ikävuosien hoivakokemuksen vaikutus lapsen myöhempään koko kehitykseen
5 Mentalisaatio-fokus vanhemmuudessa -määrittely Vahvistaa vanhemman halua ja kykyä miettiä, Ihmetellä: Mitä itse kokee ja tuntee Mitä lapsi kokee ja tuntee Ulospäin näkyvän reagoinnin ja käyttäytymisen alla Arjen tilanteissa; haastavissa ja hyvin sujuvissa Miten oma mielen tila voi vaikuttaa lapsen mielen tilaan
6 Heikko tai puuttuva lapseen kohdistuva mentalisaatio -ei halua tai pysty miettimään lapsen näkökulmaa ja kokemusta -pitää sen pohtimista turhana -pysyy konkreettisella tasolla: käyttäytyminen, tapahtumat, diagnoosit -yksioikoisia tai vääristyneitä oletuksia lapsen kokemuksesta ja tunteesta -yleisluontoisia kuvauksia, ei tarkkoja muistoja
7 Heikko tai puuttuva itseen kohdistuva mentalisaatio Ei halua tai pysty miettimään: -omaa kokemusta, tunnetta, toivetta jne -niiden erillisyyttä lapsen perspektiivistä -oman mielen vaikutusta lapsen mieleen (Suchman 2012)
8 Mentalisaatio työskentelyn haasteet korkean riskin perheissä Mistä kaikesta haasteellisuus aiheutuu? Makro taso: kasautuneet vaikeudet, riskit, tapahtumat Vuorovaikutuksen taso Neurobiologinen taso Raskausajan erityisyys
9 Haasteet: Makro taso: kasautuneet riskit ja vaikeudet heikko taloudellinen tilanne työttömyys pitkäaikaissairaudet mielenterveysongelmat yksinhuoltajuus, epävakaa parisuhde, pitkittynyt avioero heikko tukiverkko päihdeongelmat arjen hallinnan ongelmat vaikeudet asioida viranomaisten kanssa eristäytyneisyys, maahanmuuttaja tausta
10 Makro taso: Riskien kasautumisella todettu erityisen voimakas negatiivinen vaikutus vanhemman ja lapsen suhteeseen Yksittäistä, voimakastakin riskiä enemmän
11 Mitä seuraa? Vanhemman mielen kuormittuminen, täyttyminen, stressitaso Monen tasoinen avun tarve: konkreettinen, psykologinen, sosiaalinen Lapsen perspektiivi putoaa, hukkuu Työntekijän toimittava monella tasolla yhtaikaa Lapsen näkökulman ylläpitäminen arjessa koko ajan Haastavaa (Minding the Baby-projektin idea) (Slade et al.)
12 Haasteet Vuorovaikutuksen taso Vanhemman sensitiivisyys vuorovaikutuksessa Herkkyys, ajoitus ja osuvuus vauvan viestien huomaamisessa ja niihin reagoimisessa Keskeinen lapsen turvallisen kiintymisen kehittymiselle Turvallinen kiintyminen: rohkea ja tutkiva suhde ympäristöön ja toisen ihmisen mieleen
13 Lapsen viestin huomaaminen Viestin tulkinta osuvasti Hyvä mentalisaatiokyky = intervention kohta: Viestiin vastaaminen osuvasti Viestiin vastaaminen ajoissa Hyvien vuorovaikutus kokemusten kertyminen -lapsen näkökulman pohdinta -vaihtoehtoisia tulkintoja lapsen kokemukselle -oman tunnetilan erottaminen -sen säätely Lapsen turvallinen kiintymys Pajulo 2016
14 Haasteet Vuorovaikutuksen taso Ongelmakohta: lapsen kokemuksen, aikomusten, toiveiden väärintulkinta Ei riittävää pysähtymistä, pohdintaa ja vaihtoehtoisia ideoita Vanhemman tulkinta, reagointi ja toiminnallinen ratkaisu perustuu hänen omiin kokemuksiinsa, senhetkiseen tunnetilaan jne. Ei lapsen todelliseen kokemukseen ja näkökulmaan
15 Haasteet: Neurobiologinen ja neurokognitiivinen taso Monet eri aivojen alueet kytköksissä mentalisaatiokykyyn ja vanhemmuuteen Esim. voimakas stressi ja päihdeongelma heikentävät vanhemmuudessa tarvittavia aivotoimintoja: -muisti -huomion keskittäminen -ongelmanratkaisu kyky -tunnetilojen ja toiminnan säätely -impulssikontrolli
16 Haasteet: Neurobiologinen ja neurokognitiivinen taso Päihteet kilpailevat samoista hermoradoista: stressin säätely, mielihyvä kokemus) Päihdeongelmaiset äidit kokevat: -lapsen itkun stressaavammaksi -vähemmän mielihyvää vanhemmuudesta Hermoradat kaapattava takaisin Tarvitaan erityisen vahva interventio (Rutherford ym. 2012)
17 Haasteet raskausaikana: sikiö-kiintymystä vaikeuttavat tekijät Suunnittelematon raskaus, ambivalenssi Omat varhaiset hoivakokemukset usein negatiivisia Mielikuvat vauvasta ja vanhemmuudesta negatiivisia, idealisoituja tai hauraita Masennus, muu psyykkinen oireilu Terveysongelmat, jaksamattomuus Päihdevaikutukset Aiempien lasten sijoitukset/huostaanotot Arjen kaoottisuus, taloudelliset ongelmat Raskauden psykologinen prosessi; tunneheilahtelujen säätelyn vaikeus
18 Vanhemman mentalisaation vahvistaminen varhain: tärkeys Uteliaisuus lapsen kehittyvään persoonaan Vahvempi kiintymys sikiöön/vauvaan Parempi huolehtiminen omasta terveydestä Vahvempi kiintymys vauvaan syntymän jälkeen Enemmän positiivisia vuorovaikutus kokemuksia Lapsen turvallinen kiintymyssuhde Suotuisammat kehitys olosuhteet Lapsen oman hyvän mentalisaation ja empatiakyvyn kehittyminen
19 Mentalisaatio-fokus: miksi tärkeä korkean riskin perheissä Ylisukupolvisen negatiivisen vanhemmuuden ketjun katkaisu: Vanhemman omaa hoivakokemusta ja kiintymystapaa ei voi muuttaa Mutta: Kykyä ja halua ajatella oman lapsen perspektiiviä ja odotuksia voi vahvistaa Muutos asenteessa ja ajattelutavassa muutos toiminnassa lapsen kanssa
20 Mentalisaatio-fokus: miksi tärkeä korkean riskin perheissä vanhemmuuden ydinaluetta lupaava ja osuva intervention kohta opettaminen, mallintaminen ja psykoedukaatio eivät riitä lapsen kannalta riittävään ja pysyvään muutokseen vanhemman toiminnassa
21 Suomalaisia tutkimusprojekteja riski perheillä: mentalisaatio fokus Päihdeongelmaiset äidit -päihde-ensikotien hoitomalli (Etu-liitto) (Pajulo ym.) -ultraäänityöskentelyyn ja raskauspäiväkirjaan perustuva interventio (TYKS, äitiys pkl) (Ekholm, Pajulo ym.) Raskausaikana masentuneet äidit, ryhmäinterventio (Lahden diakoniasäätiö) (Salo ym.) Raskausaikana tupakoivat vanhemmat (Keski- Satakunnan äitiys-ja lastenneuvolat) (Ekblad ym.)
22 Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Katsaus: vanhemman mentalisaation tason vaikutus: 47 tutkimusta -korkeampi mentalisaatio yhteydessä parempilaatuiseen vanhemmuuteen, lapsen turvalliseen kiintymykseen -heikompi mentalisaatio yhteydessä lapsen ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöihin, tunnesäätelyn vaikeuteen (Camoirano 2017)
23 Mutta: -korkean riskin vanhemmuudessa verbaalisuuteen pohjaavat arviointimenetelmät toimivat riittämättömästi -tutkimukset perustuneet pääasiassa haastatteluarvioihin ja pieniin aineistoihin -laajoille aineistoille ja korkean riskin ryhmille soveltuvat menetelmät kehittämisen alla
24 Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Riskitekijöiden kasautuminen ( = päihdekäyttö, työttömyys, matalampi koulutus, heikompi taloudellinen tilanne, yksinhuoltajuus, nuorempi ikä) äidin matalampi raskausajan mentalisaatio (Smaling ym. 2015)
25 Päihdeongelma Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia äidin matalampi mentalisaatio (raskausaika ja myöhempi) (Suchman ym. 2010; Pajulo ym. 2012) matalampi mentalisaatio yhteydessä päihderelapseihin ja lapsen sijoituksiin 2 v seurannassa (Pajulo ym. 2012) intervention vaikutus äidin itseensä kohdistuvaan mentalisaatioon erityisen tärkeä (Suchman ym. 2010)
26 Vanhemman mentalisaatio: tutkimuksia ja tuloksia Masennus -tulokset vaikutuksesta vanhemmuuden mentalisaation tasoon ristiriitaisia Salo ym (manuscript): -lievästi tai vaikeammin raskausaikana masentuneet (EPDS M 12) -äitien mentalisaatio keskimäärin matala (PI M 2.8, range -1-5) -parempi mentalisaatio yhteydessä äidin omaan turvalliseen kiintymistapaan ja parempaan kiintymykseen sikiö-vauvaan
27 Kirjallisuutta: Slade, A., Sadler, L.S., DeDios-Kenn, C., Webb, D., Currier-Ezepchick, J., & Mayes, L. (2005). Minding the baby: a reflective parenting program. Psychoanalytic Study of the Child, 60, Allen J, Fonagy P, Bateman A. Mentalizing in clinical practice. American Psychiatric Publishing Inc., Washington, DC, Rutherford H, Potenza M, Mayes L (2013). The neurobiology of addiction and attachment. I: Suchman N., Pajulo M., Mayes L. (red.) Parenting and substance abuse. Developmental approaches to intervention, pp New York: Oxford University Press. Suchman N, Pajulo M, Mayes L. (Editors). Parenting and substance addiction: developmental approaches to intervention. NY, USA: Oxford University Press, 2/2013. Camoirano A (2017). Mentalizing makes parenting work: a review about parental reflective functioning and clinical interventions to improve it. Frontiers in Psychology; 8(4):1-12. Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim;131: Suchman N., Pajulo M., Kalland M, DeCoste C, Mayes L (2012). At-risk mothers of infants and toddlers. I: A. W. Bateman, & P. Fonagy (Eds.), Handbook of mentalizing in mental health practice, ss Arlington, VA: American psychiatric publishing. Håkansson U et al. (2016). Keeping mind in mind: mentalizing and executive functioning in substance-abusing infant mothers: effect on dyadic relationship and infant outcome. Substance Abuse: Research and Treatment;9:93-8. Pajulo H, Pajulo M, Jussila H, Ekholm E (2016). Substance-abusing pregnant women: prenatal intervention using ultrasound imaging and mentalization focus to enhance mother-child relationship and reduce substance abuse. Infant Mental Health Journal;37(4): Smaling et al. (2015). Prenatal reflective functioning in primiparous momen with a high-risk profile. Infant Mental Health Journal;36(3): Lindroos A, Ekholm E, Pajulo M. Raskausaikainen kiintymys sikiöön: mahdollisuus ja haaste äitiyshuollolle. Duodecim 2015, 2:
28 Kiitos! Ja eikun kesää kohti
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys
Varhain mielessä Vanhemman varhaisen mentalisaatiokyvyn merkitys Vauvan Taika-seminaari Lahti 10.10. 2014 Marjukka Pajulo Varhaislapsuuden psykiatrian dosentti Turun yliopisto & Suomen Akatemia Mentalisaatio
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotVauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen?
Finlandia-talo 30.9.2016 Anne Viinikka Vauva viestii, ymmärtääkö vanhempi? Miten tavoittaisin lapsen mielen? Lapset ensin. Mitkä mahtavat olla lasta suojaavia tekijöitä tässä perheessä. Mitenköhän voisin
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotRaskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla. Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS
Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen ultraäänityöskentelyn avulla Dosentti Eeva Ekholm Naistenklinikka, TYKS Meeting the baby before delivery Esityksen sisältö Raskaudenaikaisen kiintymyssuhteen kehittyminen
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotVauva mielessä. Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla TtM, esh Malin von Koskull
Vauva mielessä Raskausajan kiintymyksen vahvistaminen reflektiivisen raskausajanpäiväkirjan avulla 11.5.2015 TtM, esh Malin von Koskull Mistä on kyse? Mahdollistaja Työväline Inspiraation lähde Interventio
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotKESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT
07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotVarhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys
Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen
LisätiedotKOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotMentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä
KATSAUS Marjukka Pajulo, Saara Salo ja Nina Pyykkönen 1050 Mentalisaatio tarkoittaa yksilön kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta. Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja,
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen
Eeva Oksanen Johanna Sourander Anne Viinikka Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mentalisaatiosta eväitä lapsen kohtaamiseen Pienten lasten kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa -seminaari Helsinki 7.4.2016
LisätiedotVanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen
Vanhemman mentalisaatiokyvyn tukeminen Kirjallisuuskatsaus Anniina Hakonen Opinnäytetyö Joulukuu 2017 Sosiaali- ja terveysala Terveydenhoitaja (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma Kuvailulehti Tekijä(t) Hakonen,
LisätiedotInterventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi
Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:
LisätiedotVANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ
VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ VSSHP Psykologien alueellinen koulutuspäivä 2.10.2015 Psykologi Päivi Saranpää Lastenpsykiatrian pienten lasten työryhmässä
Lisätiedot28.9.2011 Mirjam Kalland. Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan?
28.9.2011 Mirjam Kalland Mitä vauva tarvitsee vanhemmiltaan? Teemat Äidiksi ja isäksi kehittyminen Kiintymyssuhteet vanhemmuuden ydin Mentalisaatiokyky vanhemmuudessa ja sen vahvistamisesta Alatunnistetiedot
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa
Mirjam Kalland 15.3.2013 Mentalisaatio ja reflektiivisyys vuorovaikutuksessa Responsiivisyys luovassa suhteessa- seminaari Kokoavia ajatuksia 1. Yhä enemmän tieteellistä näyttöä siitä, kuinka varhainen
LisätiedotVauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
LisätiedotSyrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy. Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät
Syrjäytymiskierteen katkaiseminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy Mirjam Kalland VI Valtakunnalliset neuovolapäivät 2.11.2004 Esitelman päätemat syrjäytymiseen johtuvat riskitekijät syrjäytymisen ennaltaehkäisy
LisätiedotÄidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen
Äidin vaikean synnytyspelon yhteys varhaiseen vuorovaikutukseen 26.9.2013 LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Reija Latva TAYS Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö Luennon sisältö Taustatietoa Varhainen
LisätiedotMentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä
Kokeilut ja käytänteet Johanna Sourander Eeva Oksanen Anne Viinikka Mentalisaatioteoriaan perustuva Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmämalli ja vanhempien kokemuksia perheryhmästä Kohokohdat Tutkimusnäyttö
LisätiedotAdhd lasten kohtaama päivähoito
Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta
LisätiedotLanu-koulutus 5.9, 11.9,
Lanu-koulutus 5.9, 11.9, 20.9.2018 EPSHP:N NUORISOPSYKIATRIAN POLIKLINIKAN PERHETYÖ TARJA ROSSI, PSYK.SH/PARI- JA PERHEPSYKOTERAPEUTTI Nuoren arviointijaksoon liittyvä perhetyö Sinkkosen ja Kallandin (
LisätiedotSiirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma
Siirtymä vanhemmuuteen haastavissa ja vaarallisissa olosuhteissa raskauden ja vauva-ajan psykologian näkökulma Sanna Isosävi, PsM, tohtorikoulutettava, TaY Esityksen kulku 1. Siirtymä vanhemmuuteen Siirtymä
LisätiedotMENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA
MENTALISAATIO VUOROVAIKUTUKSEN VAHVISTAMISESSA 6.11.2017 1 YDINASIAT Mentalisaation ymmärtäminen ja kehittäminen kaikissa ihmissuhteissa edistää hyvää, joustavaa ja vakaampaa vuorovaikutusta Herkkyys ja
LisätiedotPäihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen
TIETEESSÄ MARJUKKA PAJULO LT, tutkija, pikkulapsipsykiatri Turun yliopisto, lastenpsykiatria Folkhälsan Research Center marjukka.pajulo@utu.fi Päihdeongelmaisten odottavien äitien hoidon kehittäminen erityispiirteet,
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotToimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tukemalla äitiä ja isää Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa
LisätiedotVauvaperheiden päihdehoidon orientaatioista
Vauvaperheiden päihdehoidon orientaatioista Katsaus tutkimukseen TEIJA KARTTUNEN Äitien yleistyneet päihdeongelmat heijastuvat lasten kasvuympäristöön ja perhe-elämään kielteisesti, altistavat lapsia erilaisille
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotMentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa
Mentalisaatio varhaisessa vanhemmuudessa - teoriaa, käytäntöä ja hoidollisia näkökulmia Nina Pyykkönen psykoterapian erikoispsykologi, PsL lasten ja nuorisopsykoterapeutti ryhmäpsykoterapeuttikoulutuksessa
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotLapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotNormaalisti etenevään odotusaikaan kuuluu. Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa. Katsaus
Katsaus Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland Uutta ajattelua päihdeongelmaisten äiti-vauvaparien hoidossa Suomessa käydään aika ajoin kiivastakin väittelyä päihdeongelmaisten äitien pakkohoitoon oikeuttavasta
LisätiedotRaskaudenaikainen kiintymys sikiöön äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste
Annika Lindroos, Eeva Ekholm ja Marjukka Pajulo KATSAUS Raskaudenaikainen kiintymys sikiöön äitiyshuollon mahdollisuus ja haaste Kiintymys lapseen alkaa muodostua jo raskauden aikana, ja se vahvistuu luontaisesti
LisätiedotReflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotMentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana. Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti
Mentalisaatio ja Emotionaalinen Saatavillaolo Raskausaikana Saara Salo, PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti www.pilkeklinikka.com Raskausajan tehtävät Psykologinen valmistautuminen vanhemmuuteen
Lisätiedotterveiset kauniista Etelä-Afrikasta!
terveiset kauniista Etelä-Afrikasta! Symposium title: Baby s mind in mind: three new Finnish studies evaluating and enhancing pre-and postnatal parental capacity to mentalise about the baby and parenting
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotIsäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen
Isäksi ja äidiksi vanhemmaksi kasvaminen Suvi Laru Perheverkko laillistettu psykologi 14.3.2014 1 Tällä nettiluennolla on tarkoitus keskittyä pohtimaan naisesta äidiksi ja miehestä isäksi siirtymistä ja
LisätiedotLapsen oikeus hyvään kasvuun
Lapsen oikeus hyvään kasvuun Miss sä oot? seminaari, 9.4.2014, Lahti Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ylilääkäri, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian vastuualue, TAYS Lasten
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotOrastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa
Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotPäihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde
Päihdeongelmaisen vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutussuhde Saara Salo, PsT, laill. psykoterapeutti HUS/Pienten lasten psykiatrinen vo www.pilkeklinikka.fi Emotionaalinen Saatavillaolo Hoivaajan
LisätiedotKOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA
KOHTUVAUVA NEUVOLAN ASIAKKAANA Lahden Diakonialaitos / Vauvan Taika Projektipäällikkö Sirpa Ernvall Vauva Taikan tiimi Sirpa, Terhi ja Leena Taiteilija Manja Bielan taulu taustana Vauvan Taika - toiminta
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotHoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä
Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin
LisätiedotPSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
LisätiedotMitä lapsi tarvitsee terveeseen kehitykseen?
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet - pelkkä päihdekuntoutus ei riitä eikä pelkkä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ja
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotLAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ
LAPSI, VANHEMMAT JA KIINTYMYS SATEENKAARIPERHEESSÄ Sateenkaariperheet ry 21.1.2014 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon sisältö Lapsen kehityksen peruspilareita
LisätiedotMENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY
MENTALISAATIO JA REFLEKTIIVINEN KYKY NINA PYYKKÖNEN, PSL ERIKOISPSYKOLOGI, YKSILÖ- JA RYHMÄPSYKOTERAPEUTTI TYÖNOHJAAJA, JOOGAOPETTAJA MIND DYNAMICS OY Mitä on mentalisaatio? Mentalisaatio tarkoittaa ihmisen
LisätiedotNaisen päihdekuntoutus aikana
Naisen päihdekuntoutus p odotus- ja vauva-aikana aikana Päivyt 10.6.2009 Maarit Andersson, kehittämisp mispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Miksi odotus- ja vauva-aika aika on erityinen aika naiselle?
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotLAPSEN SUOTUISAN, KEHITYKSEN TUKEMINEN
LAPSEN SUOTUISAN, YKSILÖLLISEN KEHITYKSEN TUKEMINEN Valtakunnalliset Neuvolapäivät 3.-4.11.2010 Lapsi ja perhe perheen funktio on persoonien reproduktio geneettinen kuolemattomuus aikuiseksi tulo vanhempien
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotLäheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen
Läheiset ihmissuhteet ja työssä jaksaminen näkökulmia perheterapiasta Salla Tikkanen - Faktaa perheistä Perhe ja läheiset ihmissuhteet muodostavat elämälle kivijalan Perheen traumat siirtyvät jopa neljänteen
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotVAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana
VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS
LASTEN JA NUORTEN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus on suunnattu laillistetuille psykologeille (PsM tai vastaava), jotka työskentelevät lasten ja nuorten kasvuympäristöissä
LisätiedotVauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012
LisätiedotKOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th
KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:
LisätiedotKiintymyssuhdeteoria koskee ihmisen perustarvetta
Katsaus MARJUKKA PAJULO Vauvan tunnetila ja sen säätely Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa Raskauden aikana ja synnytyksen molemmin puolin fyysisten ja psyykkisten
LisätiedotSyrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla
Syrjäytymistä voidaan ehkäistä aktiivisella toiminnalla Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Syrjäytyminen - vai syrjään jättäminen Suurin, kallein
LisätiedotPerhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa
Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotHyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta
Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotHoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus
Hoivaa & Leiki Intervention Vaikuttavuustutkimuksen toteutus Tutkimusryhmä Saara Salo, PhD, Helsinki University Central Hospital Marjo Flykt, Psychologist (PhD training) Esa Palosaari, Psychologist (PhD
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotVoimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille
Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotNäyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit. Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016
Näyttöön perustuvat vanhemmuuden tuen mallit Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 2.2.2016 Näyttöön perustuva työ Tietoinen ja systemaattinen työ parhaimman saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseksi
LisätiedotTerveydenhoitajat opettajien työn tukena
Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)
LisätiedotPEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS
PEDASENS- INTERVENTIOTUTKIMUS Presentation Name / Firstname Lastname 28/10/2016 1 TUTKIMUSRYHMÄ PedaSens-interventiotutkimus on osa Helsingin yliopiston varhaiserityiskasvatuksen LASSO-tutkimushanketta,
LisätiedotMielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren
Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotYhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.5.2012 Helsingissä Radisson Blue hotellin tiloissa kevätkoulutuspäivän jälkeen.
Finnish Association for Infant Mental Health Pirpana ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Toimintavuosi 2012 oli yhdistyksen 15. toimintavuosi. Johtokunnan muodostivat keväällä Merja-Maaria Turunen (puheenjohtaja),
LisätiedotMiksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä
Lisätiedot