Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 1 (71) TULEVAISUUDEN SAIRAALA OYS 2030 Ohjelmakokonaisuus Päivämäärä: 11.05.2012 Versio: 0.5 Laatija: PwC
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 2 (71) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Laatija Muutokset Tila 0.1 24.4.2012 PwC Ensimmäinen luonnos 0.2 2.5.2012 PwC Luonnos pohjaksi Oulun työpajaan 0.3 4.5.2012 PwC Luonnosta täydennetty ja korjattu työpajan perusteella 0.4 8.5.2012 PwC Täydennyksiä luonnokseen 0.5 PwC Korjauksia luonnokseen
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 3 (71) TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuonna 2009 hyväksytyssä omistajastrategiassa tilojen ja kiinteistöjen tulevaisuuden tarpeiden suunnittelu ja rahoitus on valittu yhdeksi keskeiseksi osa-alueeksi. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tilojen ytimen muodostaa Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). PPSHP:n omistuksessa olevien kiinteistöjen yhteenlaskettu bruttopinta-ala on noin 300 000 m2. Valtaosa rakennuskannasta on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla, ja edessä on pakostakin mittavat peruskorjaus- ja uudisrakentamistarpeet. Toisaalta terveyspalvelujen, myös erikoissairaanhoidon, kysyntä tulee kasvamaan lähivuosikymmeninä merkittävästi. OYS:n nykyiset tilat on suunniteltu tukemaan vuosikymmenten takaisia toimintamalleja, eivätkö ne enää tue uusien toimintamallien ja teknologioiden mahdollistamaa toiminnan tehostamista nykyistä tuottavammaksi ja kustannustehokkaaksi. Toiminnan kehittämisessä ja kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa tavoitteena on tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tuottavuuden kasvu ja parantunut vaikuttavuus saavutetaan tehostamalla palvelutuotantoa sekä hyödyntämällä tietotekniikkaa selvästi nykyistä laajemmin. Tilaratkaisujen toteuttamisessa korostuvat tilojen suunnittelu tehokkaampien palveluprosessien ehdoilla, muuntojoustavuus sekä ennakointi tulevien teknisten ja ICT- ratkaisujen toteuttamisen edesauttamiseksi. Uusien sairaaloiden suunnittelussa korostuvat erityisesti: potilasturvallisuus, tuottavuuden parantaminen, resurssien joustava käyttö, ammatillisen työnjaon uudistaminen, tilojen ja toimintojen vakiointi, tietojärjestelmien ja teknologian hyödyntäminen, tehokkaat logistiset ratkaisut, tilojen viihtyisyys ja monikäyttöisyys sekä energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Yleinen suuntaus on, että hoitoa suunnataan vuodeosastoilta avohoitoon, jossa voidaan toteuttaa yhä vaativampia toimenpiteitä aiempaa taloudellisemmin. Sairaansijojen ja vuodeosastojen lukumäärä vähenee, mutta vastaavasti vuodeosastoilla hoidettavien potilaiden keskimääräinen vaikeustaso nousee. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on edessä monivuotinen rakentamis- ja peruskorjausjakso sekä samalla toiminnan uudistamisohjelma. Uudistamisohjelmalla tavoitellaan ensi sijassa hyötyjä taloudelle ja tuottavuudelle. Kustannustehokkuutta pyritään parantamaan 10 15% toimintatapamuutosten ja niitä tukevien tilaratkaisujen avulla. Toimintatapamuutosten tavoitteena on mm. nykyistä joustavampi henkilöstöresurssien hyödyntäminen hoitotyössä, potilaiden hoidon nykyistä lyhyemmät kokonaisläpimenoajat sekä oikeaaikaisen ja -sisältöisen hoidon myötä oikein käytetyt hoitoresurssit. Ohjelmalla tavoiteltavat hyödyt potilaille, toiminnalle sekä henkilöstölle ja johtamiselle ovat lähes kaikki sellaisia, että ne parantavat toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta ja luovat täten potentiaalin positiivisille taloudellisille muutoksille. Tehokkuutta parannetaan johtamisjärjestelmän ja toiminnanohjauksen muutosten avulla. Resursseja keskitetään niihin toimintoihin, joista siitä saadaan aikaan suurin vaikuttavuus suhteessa käytettyyn panokseen. Yhteiskäyttöisyys on tilasuunnittelun johtavana ajatuksena ja yhdessä sujuvien toimintaprosessien sekä tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kanssa ne tukevat ja mahdollistavat tulevaisuuden sairaalassa tuottavuuden parantamisen. Tehokkaat tilaratkaisut ja kehittynyt toimitusketjulogistiikka nopeuttavat prosessien läpimenoaikoja ja parantavat kustannustehokkuutta. Tulevaisuuden sairaalassa tilatarve voi olla nykyistä pienempi, mutta toiminnallisesti tilat ovat tehokkaammat ja niiden energiatalous on parempi. Merkittävimpiä hyötyjä potilaalle ovat parantuva hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Toimintaa kehitetään potilaslähtöiseksi ja potilas osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen, jolloin myös kustannustehokkuus paranee. Potilas hyötyy myös teknologisista ratkaisuista joilla hänen hoitomahdollisuuksia kotona voidaan lisätä ja sairaalassa oloaikaa lyhentää.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 4 (71) Tulevaisuuden sairaala mahdollistaa erikoissairaanhoidon palveluiden nopean saatavuuden ja tuottamisen tulevaisuuden vaatimuksia vastaavissa tiloissa. Tilasuunnittelussa huomioidaan toiminnan tulevat kehittämistarpeet siirtymällä monikäyttöisiin ja joustaviin tiloihin. Työnjakokysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota: moniosaajia arvostetaan ja huippuosaajien työpanos pyritään keskittämään erityisosaamista vaativaan tuottavaan työhön. Teknologia tukee ja auttaa henkilöstöä työssään. Resurssien käyttö on optimoitu sekä määrän että laadun suhteen. Teknologiatuki varmistaa tehokkaan johtamisen ja sen, että johdetaan reaaliaikaisen tilannetiedon kautta. Potilaslähtöisesti johdettu organisaatio parantaa edelleen hoidon laatua, lyhentää tutkimusten ja hoitojen sisäisiä viiveitä, vähentää toiminnan kapeikoita, tehostaa resurssien joustavaa käyttöä ja työkuormituksen hallintaa. Kaikkiaan nykyisten kiinteistöjen peruskorjaustarpeen on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa euroa sekä sairaanhoidollisten toimintatapojen muutoksesta ja kehittymisestä johtuvien uudistilojen rakentamistarpeen noin 250 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuus ei ole pelkästään rakennushanke vaan mittava investointi, jolla on pitkäkantoiset taloudelliset vaikutukset koko sairaanhoitopiirille. Uuteen rakennukseen siirtyminen mahdollistaa perusteellisten toiminnallisten muutosten toteuttamisen, joiden suunnittelu tulee toteuttaa samanaikaisesti tilasuunnittelun kanssa. Toiminnan muutos ja nykyiset tilat luovat sekä paineita että tarjoavat mahdollisuuden suunnitella tehokkaampi ja vaikuttavampi sairaalakonsepti. Toiminnan kehittämisen painopiste tulee olemaan hoitoa tukevien ja avustavien teknologioiden ja tehokkaiden prosessien suunnittelussa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii toiminnan suunnittelua ja alueen toimijoiden selkeää roolitusta koko hoitoketjun tavoitteiden mukaisesti. Jotta tulevaisuuden sairaalan tiloista saadaan prosessien näkökulmasta merkittävin hyöty irti, tulee toiminnassa ja tiloissa olla riittävästi joustavuutta. Olennaista on löytää sellaisia ratkaisuja, joihin löytyy tarpeeseen sopiva ja toimivaksi todettu teknologia ja joista voidaan olettaa saatavan paras kustannus-, laatu- ja/tai prosessihyöty. Teknologialla tuetaan muiden osakokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamista. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on uusiutumisprosessi ( muutosohjelma ), joka ajoittuu pääosin vuosille 2012 2030. Uusiutumisprosessiin tulee kuulumaan 4-8 isompaa osakokonaisuutta ( hanketta ), nämä voivat puolestaan jakaantua pienempiin kokonaisuuksiin (ko. hankkeen projekteja ). Kesän syksyn 2012 aikana suunnitellaan ohjelmakokonaisuus ja edistetään samalla käynnissä olevia hankkeita. Vuoden 2012 loppuun mennessä tehdään tarkemman tason suunnittelu hankekohtaisesti. Ohjelmakokonaisuuden rahoittamisessa tullaan tarkastelemaan ja käyttämään erilaisia malleja rahoituksen suhteen. Tämä on välttämätöntä myös riskien hallinnan kannalta. Tarkasteluun sisällytetään myös kiinteistöjen omistajuuden vaihtoehtoiset ratkaisut. Päätöksenteon taloudellisen näkökulman vahvistamiseksi toteutetaan investointilaskelma ja kustannushyötyanalyysi ohjelmakokonaisuudesta. Tämän dokumentin kappaleisiin 2: Nykytila ja 3: Toimintaympäristö on koottu yleistä taustatietoa. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmakokonaisuuden kannalta tärkeimmät asiat on käsitelty dokumentin kappaleissa 4: Tulevaisuuden sairaalan perusteet ja tavoitteet ja 5: Toteutussuunnitelma.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 5 (71) SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 7 1.1. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 visio... 7 1.2. Tausta... 7 1.3. Tarve... 8 1.4. Tavoite... 8 1.5. Hyödyt ja perustelut... 9 2. NYKYTILA... 11 2.1. OYS Erva palvelujärjestelmä... 11 2.2. Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä... 13 2.2.1. Perusterveydenhuolto...13 2.2.2. Erikoissairaanhoito... 16 2.3. Talouden ja rahoituksen nykytila... 16 2.4. Tilojen nykytila ja vastaavuus tulevaisuuden tarpeisiin... 18 2.5. PPSHP SWOT analyysi... 20 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 21 3.1. Taustaa... 21 3.2. Yhteiskunnalliset tekijät... 22 3.2.1. Hallitusohjelma... 23 3.2.2. Peruspalveluohjelma...24 3.2.3. Terveydenhuoltolaki... 24 3.3. Taloudelliset tekijät... 25 3.4. Sosiaaliset tekijät... 27 3.5. Teknologiset tekijät... 31 3.6. Vetovoimaan ja osaamiseen liittyvät tekijät... 34 4. TULEVAISUUDEN SAIRAALAN PERUSTEET JA TAVOITTEET... 35 4.1. Ohjelman perustelut... 35 4.2. Tulevaisuuden sairaalan periaatteet... 37 4.2.1. Prosessit... 39 4.2.2. Toimintamallit... 41 4.2.3. Teknologiat... 42 4.2.4. Tilat... 44 4.3. Tulevaisuuden sairaalan tavoitteet ja hyödyt... 46 4.3.1. Tavoitteet... 47 4.3.2. Hyödyt potilaalle... 48 4.3.3. Hyödyt toiminnalle... 49 4.3.4. Hyödyt henkilöstölle ja johtamiselle... 49 4.3.5. Hyödyt taloudelle, tuottavuudelle ja omistajille... 50 4.4. Tulevaisuuden sairaalan laajuus, rajaukset ja liitynnät... 52 5. TOTEUTUSSUUNNITELMA...53 5.1. Ohjelman rakenne... 53 5.2. Ohjelman rahoitus ja kustannukset... 54 5.3. Ohjelman eteneminen ja aikataulu... 56 5.4. Ohjelman vaiheiden kuvaus... 58 5.4.1. Esiselvitysvaihe... 58 5.4.2. Analyysi- ja suunnitteluvaihe... 58 5.4.3. Rakentamisvaihe... 59 5.4.4. Käyttöönottovaihe... 61 5.5. Ohjelman hyötyjen realisoimisen varmistaminen... 63 5.6. Organisointi ja vastuut... 65 5.7. Riskienhallinta... 68
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 6 (71)
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 7 (71) 1. JOHDANTO 1.1. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 visio Sairaala, jossa toiminta on potilaslähtöistä, ammatillisesti korkeatasoista, joustavaa, hyvin johdettua, tuottavaa ja omistajilleen lisäarvoa tuottavaa. Sairaala on haluttu työpaikka ja omistajat näkevät sen tuottavana investointina. Tulevaisuuden sairaala on tiloiltaan toimiva, uudistettu, hyvän laitekannan omaava myös opetuksen ja tutkimuksen tarpeet tyydyttävä kiinteistökokonaisuus. (Visio tarkentuu suunnittelun edetessä). 1.2. Tausta Sosiaali- ja terveyspalvelut, laajasti ottaen hyvinvointipalvelut, ovat Suomessa ja muualla maailmassa jatkuvassa muutoksessa. Muutospaineiden taustalla on väestön ikääntyminen ja potilaiden kasvavat odotuksen hoitojen suhteen. Suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle on varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen yksi suurista tulevaisuuden haasteista. STM arvioi väestötekijöiden muutoksen kasvattavan terveyspalveluiden kysyntää noin kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä. Samalla kun kysyntä mahdollisesti kasvaa, palvelut tulee tuottaa vähenevillä henkilöresursseilla. Nämä seikat johtavat nopeasti siihen, että nykyisillä toimintamalleilla terveydenhuoltojärjestelmämme ei pysty hoitamaan tehtäviään pitkään ongelmitta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) keskuksen muodostaa Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), joka huolehtii Pohjois-Pohjanmaan alueen erikoissairaanhoidosta. PPSHP:n erityisvastuualue on pinta-alaltaan Suomen laajin kattaen koko Pohjois-Suomen alueen. PPSHP:n omistuksessa olevien kiinteistöjen bruttopinta-ala on noin 300 000 m2, kiinteistöt on rakennettu eri vuosikymmenillä. Kaikkiaan nykyisten kiinteistöjen peruskorjaustarpeen on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa euroa sekä sairaanhoidollisten toimintatapojen muutoksesta ja kehittymisestä johtuvien uudistilojen rakentamistarpeen noin 250 miljoonaa euroa. Nämä ja erikoissairaanhoidon muutostarpeet tarpeet huomioiden sairaalan kiinteistömassa tulisi päivittää vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on edessä monivuotinen rakentamis- ja toiminnan uudistamisohjelma, joka tulee koostumaan useammasta eri hankekokonaisuudesta. Vuonna 1999 teetettiin ulkopuolisella konsultilla ehdotus Korjaus- ja kiinteistöpidon strategiaksi vuosille 2000 2030. Siinä edellytettiin 7-10 miljoonan markan vuosittaista panostusta aina vuoteen 2030 asti, jotta sairaala olisi iskukunnossa. Tässä rytmissä ei ole kuitenkaan aivan pysytty, vaan on jääty koko ajan hieman jälkeen johtuen mm. syvästä lamasta vuosina 1991 1996. Ylläpitävää korjausta on tehty. Seurauksena on ollut kosteus-, sisäilma- ja teknisiä ongelmia sekä vaurioita. Samanaikaisesti on syntynyt tarvetta myös erilaisiin tilamuutostöihin kehittyneen ja muuttuneen sairaanhoidollisen toiminnan johdosta. Tällä hetkellä korjausvelkaa on noin 250 miljoonaa euroa, joka sisältää kaikki sairaanhoitopiirin kiinteistöt. Tähän dokumenttiin on koostettu ohjelmakokonaisuuteen liittyvät tässä vaiheessa valmiit suunnitelmat ja sen suunnitteluun liittyvät tavoitteet ja perustelut. Ohjelman yksityiskohtainen suunnittelu toteutetaan syksyn 2012 aikana, edellyttäen, että PPSHP:n hallitus ja valtuusto puoltavat ohjelmakokonaisuuden käynnistämistä.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 8 (71) 1.3. Tarve Toiminnan kehittämisessä ja kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa tavoitteet saavutetaan toiminnan vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamisen kautta. PPSHP:ssä myös hoitotakuu on selvästi lisännyt tehokkuus- ja tuottavuusvaatimusta. Uusien teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä tuetaan investoimalla tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehittävään teknologiaan ja parantamalla tietojärjestelmien hyödyntämistä strategisessa ja operatiivisessa päätöksenteossa sekä toiminnanohjaamisessa. Uusien ja innovatiivisten ratkaisujen ja toimintamallien kartoittaminen ja kehittäminen on yksi keskeinen painopistealue. Muuntojoustavuus, tehokkaita hoitoprosesseja tukevat tilat ja ennakointi tulevien erilaisten teknisten ja ICT-ratkaisujen toteuttamisen edesauttamiseksi ovat tärkeitä elementtejä tilaratkaisuissa. Tarkasteluun tulee sisällyttää kiinteistöjen omistajuuden eri vaihtoehtoiset ratkaisut ja kiinteistöliiketoiminnan organisoinnin, hallinnoinnin sekä rahoituksen toteuttamistavat tulevaisuudessa. PPSHP:n toimintaa uudistetaan ydinsairaala-ajattelun perusteella, missä toiminnot sijoitetaan toiminnan luonteen ja tärkeyden sekä prosessien sujuvuuden näkökulmasta sairaala-alueelle. Hankkeen toteutus tulee koostumaan yhdistelmästä vanhan purkamista, uuden rakentamista sekä vanhojen tilojen uudistamista. 1.4. Tavoite Erikoissairaanhoidossa PPSHP:n tavoitteena on tuottaa korkeatasoisia palveluita kustannustehokkaasti. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyön lisäämistä yli yksikkörajojen, tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, potilaslähtöisten prosessien tarkastelua ja vaativan erikoissairaanhoidon suunnittelua erityisvastuualueittaisina kokonaisuuksina. Sairaanhoitopiirin strategisena tavoitteena on lisätä tuottavuutta 1 % vuodessa. Kehitysohjelman tavoitteena on nopeuttaa tuottavuuden kehittymistä uusien tilojen ja teknologioiden käyttöönoton sekä toiminnan uudelleen organisoinnin avulla. Suuri osa tuottavuuden parannuksesta perustuu tehokkaampiin prosesseihin ja potilasvirtojen ohjaamiseen. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on olla edelläkävijä uusien, tuottavuutta ja vaikuttavuutta parantavien teknologioiden käyttöönotossa. Erikoissairaanhoidon painopisteen muutos näkyy toiminnallisina tavoitteina päivystystoiminnan tehostumisen, kevyempien hoitomuotojen omaksumisen, sairaalajaksojen lyhentymisen ja vuodeosastohoidon vähentymisen osalta. Lisäksi tavoitteita asetetaan koko terveydenhuollon kenttään tehtävienjaon suhteen sekä keskittymisenä ydintoimintoihin.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 9 (71) Kustannusten hallinta Tilaratkaisut Toiminnan ohjaus ja Johtaminen Asiakas- ja potilaslähtöisyys Teknologiat Asiakastyytyväisyys Tuottavuus Tehokkaat prosessit Vaikuttavuus Kuva 1: Asiakas- ja potilaslähtöisyys tulevaisuuden sairaalan suunnittelun perustana 1.5. Hyödyt ja perustelut Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmakokonaisuus tuottaa hyötyjä neljässä eri kategoriassa: Hyödyt potilaalle Hyödyt toiminnalle Hyödyt henkilöstölle ja johtamiselle Hyödyt taloudelle, tuottavuudelle ja omistajille Uudistamisohjelmalla tavoitellaan ensisijassa hyötyjä taloudelle ja tuottavuudelle. Huomioitavaa on, että hyödyt potilaille, toiminnalle sekä henkilöstölle ja johtamiselle ovat lähes kaikki sellaisia, että ne parantavat toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta ja luovat täten potentiaalin positiivisille taloudellisille muutoksille. Hyödyt potilaalle: Merkittävimpiä potilaaseen kohdistuvia hyötyjä ovat parantuneet hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Toimintaa kehitetään potilaslähtöiseen suuntaan ja potilas osallistetaan aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilaan osallistuessa yhä enemmän hoitoonsa; laatu, tulokset, hoidon vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Tilaratkaisuissa pyritään kehittämään sekä potilaskokemusta että lisäämään tilojen kuntouttavaa vaikutusta. Tehostuneiden prosessien myötä sairaalaan pääsy nopeutuu sekä sairaalassa oloaika lyhenee. Hyödyt toiminnalle: Tulevaisuuden sairaala mahdollistaa erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisen nykyvaatimuksia vastaavissa tiloissa. Tilojen ja toiminnan suunnittelu on integroitu toisiinsa, jotta tiloista saadaan mahdollisimman hyvin tulevaa toimintaa tukevia. Elektiivisen toiminnan eriyttäminen päivystystoiminnasta mahdollistaa käyttöasteen merkittävän nostamisen. Vastaavasti päivystystoiminnassa läpimenoajat lyhenevät ja potilaslaatu kasvaa. Prosessien kehittämisessä huomioidaan tilojen kehittämistarpeet sekä siirtyminen monikäyttöisiin ja joustaviin tiloihin. Esimerkiksi laajempiin osastokokonaisuuksiin siirtyminen mahdollistaa sairaansijamäärän muuttamisen joustavasti tarpeen mukaan, johon nykyisellä osastorakenteella päästä. Myös polikliinisissa ti-
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 10 (71) loissa siirtyminen henkilökohtaisista tiloista yhteiskäytettävyyteen ja siten kompaktimpaan kokonaisuuteen mahdollistaa pienemmän kokonaistilatarpeen ja laadullisesti paremmin varustellut tilat. Hyödyt henkilöstölle ja johtamiselle: Henkilökunnan osallistuminen toiminnan suunnitteluun parantaa työtyytyväisyyttä ja helpottaa uudistusten käyttöönottoa. Työnjakokysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota: moniosaajia arvostetaan ja huippuosaajien työpanos pyritään keskittämään erityisosaamista vaativaan tuottavaan työhön. Teknologia tukee ja auttaa henkilöstöä työssään. Resurssien käyttö on optimoitu sekä määrän että laadun suhteen. Tulevaisuuden sairaalassa johtaminen perustuu avoimuuteen ja keskinäiseen luottamukseen. Tarpeettomat organisaatiorajat on poistettu, ja johtaminen keskittyy toimintojen johtamisen sijasta hoidon tuottamisen johtamiseen. Teknologiatuki varmistaa tehokkaan johtamisen ja sen, että johdetaan reaaliaikaisen tilannetiedon kautta. Potilaslähtöisesti johdettu organisaatio parantaa edelleen hoidon laatua, lyhentää tutkimusten ja hoitojen sisäisiä viiveitä, vähentää toiminnan kapeikoita, tehostaa resurssien joustavaa käyttöä ja työkuormituksen hallintaa. Hyödyt taloudelle, tuottavuudelle ja omistajille: Toiminnan siirtyessä uusiin, paremmin tarpeita vastaaviin tiloihin on luontevaa kehittää myös uusia innovatiivisia toimintamalleja. Suoritekohtaista kustannustehokkuutta pyritään parantamaan 10 15% toimintatapamuutosten ja niitä tukevien tilaratkaisujen avulla. Toimintatapamuutosten tavoitteena on mm. nykyistä joustavampi henkilöstöresurssien hyödyntäminen hoitotyössä, potilaiden hoidon nykyistä lyhyemmät kokonaisläpimenoajat sekä oikea-aikaisen ja -sisältöisen hoidon myötä oikein käytetyt hoitoresurssit, jolla varmistetaan tuottavuuslisä. Resurssien mahdollinen vähentäminen toiminnan tuottavuuden kasvun myötä voi tapahtua esimerkiksi henkilöresurssin vähentämisellä eläköitymisen myötä, jolloin eläköityvät virat jätetään täyttämättä. Samoin säästöjä voidaan saada aikaan esimerkiksi keskittämällä toimintaa monikäyttöisiin tiloihin, jolloin voidaan vähentää sekä suoria tilakustannuksia että tiloihin välillisesti liittyviä tukipalvelukustannuksia. Tehokkuutta parannetaan johtamisjärjestelmän ja toiminnanohjauksen muutosten avulla. Automaatiota hyödynnetään aktiivisesti niissä toiminnoissa, joissa se lisää työn tuottavuutta ja tuottaa positiivisen kustannushyödyn. Työpanosta keskitetään niihin toimintoihin, joista siitä saadaan aikaan suurimmat terveyshyödyt suhteessa käytettyyn panokseen. Avohoidon määrää lisätään ja asiakkaiden hoito tapahtuu avohoidossa aina kun se on mahdollista. Myös päiväkirurgian ja päiväsairaalatoiminnan volyymejä ja osuutta toiminnasta kasvatetaan systemaattisesti, ja potilashotellitoimintaa lisätään tukemaan ja mahdollistamaan näitä. Tuottavuutta parannetaan tehostamalla prosesseja siten, että yhtä suoritetta (tai drg-pistettä) kohden tarvitaan vähemmän henkilökuntaa. Yhteiskäyttöisyys on tilasuunnittelun johtavana ajatuksena ja yhdessä sujuvien toimintaprosessien sekä tehokkaiden teknologisten ratkaisujen kanssa ne tukevat ja mahdollistavat tulevaisuuden sairaalassa tuottavuuden parantamisen. Tulevaisuuden teknologiaratkaisut ja muuntojoustavuus huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Vuodeosastot ja poliklinikat standardoidaan mahdollisimman laajasti joustavan käytön mahdollistamiseksi ja toiminnallisilla muutoksilla saatavan tehostuspotentiaalin realisoimiseksi. Hyvät tilaratkaisut ja kehittynyt toimitusketjulogistiikka nopeuttavat prosessien läpimenoaikoja ja parantavat kustannustehokkuutta. Tulevaisuuden sairaalassa tilatarve on nykyistä pienempi, mutta toiminnallisesti tilat ovat tehokkaammat ja niiden energiatalous on parempi.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 11 (71) 2. NYKYTILA 2.1. OYS Erva palvelujärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu vuoden 2012 alusta 35 kuntaa ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualueeseen 73 kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien määrä vähenee 31 vuoden 2013 alusta uuden monikuntaliitoksen myötä. Erityisvastuualueen pinta-ala on yli 50 % Suomen pinta-alasta. Erityistason sairaanhoidon järjestämiseksi maa on jaettu 5:een yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen. OYS:n erityisvastuualueeseen kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirit ja Kainuun maakunta, jotka kukin tarjoaa oman alueensa potilaille somaattista erikoissairaanhoitoa yhdestä keskussairaalasta käsin. On oletettavaa, että kukin keskussairaala tulee myös jatkossa hoitamaan oman alueensa ympärivuorokautisen päivystyksen hoitamisen. OYS antaa keskussairaalatasoista hoitoa oman piirin väestölle ja erityistason hoitoa koko erityisvastuualueelle. UTSJOKI Lappi IN ARI ENONTEKIÖ Länsi- Pohja Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Vaasa Keski- Pohjanmaa Pohjois- Savo Etelä- Pohjois- Pohjanmaa KYS Karjala Keski- Suomi Pirkanmaa Etelä- Savo Itä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Häme Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Satakunta Varsinais- Suomi Pohjois- Pohjanmaa HYKS OYS Kainuu Väestö Osuus % 118 201 16,1 65 287 8,9 398 335 54,1 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu 78 703 10,7 5. K-Pohjanmaa 75 052 10,2 YHTEENSÄ 735 578 100,0 MUONIO Länsi-Pohjan keskussairaala KOLAR I PYHÄJOKI PELLO YLITORN IO 2 TORNIO KEMI KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO ROVANIEMI MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI TOHO- HAAPAJÄRVI KRUUNUPYY LAMPI 5 REISJÄRVI PYHÄJ ÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUA JÄRVI VETELI II YLI-II HAUKIPUDAS KIIMIN KI HAILUOTO OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI LIMINKA TYRNÄVÄ SIIKA- RAAHE JOKI Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala VIHANTI 1 SODANKYLÄ RANUA OULU PELKOSENNIEM I PUDASJ ÄRVI UTAJÄRVI KEMIJ ÄR VI POSIO PUOLANKA KAJAANI SAVUKOSKI SALLA Lapin keskussairaala 3 VAALA TAIVALKOSKI KUUSAMO SUOMUSSALMI 4 HYRYNSALMI R ISTIJ ÄR VI PALTAMO 4 SOTKAMO Kainuun keskussairaala KUHMO PERHO Kuva 2. OYS Erva Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin Keskimääräinen asukastiheys koko alueella on vain 4,7 asukas-
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 12 (71) ta/neliökilometri, Pohjois-Pohjanmaalla 11 asukasta/neliökilometri. Myös pitkät etäisyydet vaikuttavat palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen tuottamiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli 401 201 ja OYS:n erityisvastuualueella asui yhteensä 735 578 henkeä (2010 lopussa). Jäsenkuntien asukasluku on kasvanut viime vuosina keskimäärin 1000 3000 henkilöllä vuodessa ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuoden 2015 lopun asukasluvuksi arvioidaan noin 410 000 (Tilastokeskus 2009). Koko Pohjois-Suomen (OYS Erva) väkiluku kasvaa 748 000 asukkaaseen vuonna 2015, mikäli nykyinen kehitys jatkuu muuttumattomana. Maakunnittain tarkasteltuna väestö kasvaisi vain Pohjois-Pohjanmaalla; kasvu keskittyy Ouluun ja sen ympäristökuntiin. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta väestön kasvun lisäksi merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 65 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuodesta 2009 vuoteen 2015 mennessä yli 15 000:lla, heistä yli 75-vuotiaiden määrän kasvu on noin 5000 henkeä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden (Kuva 3), sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin, mikä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaa keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat merkittäviä. Sydämen vajaatoiminta 171,2 202,5 Sepelvaltimotauti 129,2 150,2 Astma 122,9 132,4 Verenpainetauti 117,3 134,3 Psykoosit Nivelreuma 113,6 123,5 109,1 121,5 vakioimaton vakioitu Diabetes Kansantautiindeksi 98 110,2 123 139,2 Suomi =100 kaikissa ryhmissä 100 100 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Kuva 3. Kansansairauksien indeksi v. 2010 PPSHP:n alueella, Suomi=100 (Lähde: KELA) Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaan-
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 13 (71) hoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. 2.2. Pohjois-Pohjanmaan palvelujärjestelmä 2.2.1. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Pohjois-Pohjanmaalla järjestetty perinteisesti pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Paras-puitelain seurauksena tilanne on muuttunut ja erilaiset yhteistoiminta-alueet ovat ottaneet tai ottamassa vastuun palvelujen järjestämisestä. Terveydenhuollon kuntayhtymät ja vast.: Raahe Kallio Helmi Oulunkaari Selänne +Kuivaniemi II YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI KUUSAMO + + KALAJOKI KIIMINKI + + + HAILUOTO + OULU OULUNSALO KEMPELE + + MUHOS LUMIJOKI SIIKA- LIMINKA + + JOKI TYRNÄVÄ Pattijoki RAAHE YLIVIESKA HAUKIPUDAS Ruukki NIVALA KÄRSÄMÄKI HAAPA- SIEVI JÄRVI + + REISJÄRVI Ylikiiminki YLIKIIMINKI PYHÄJOKI VIHANTI Rantsila MERIJÄRVI Pulkkila + Kestilä + OULAINEN SIIKALATVA ALAVIESKA HAAPAVESI Piippola + PYHÄJÄRVI UTAJÄRVI + PYHÄNTÄ VAALA 3 561 as. + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosaston Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Kuva 4. PPSHP:n alueen terveyspalveluverkoston kuvaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on 1.1.2008 toimintansa aloittanut puitelain vaatimukset täyttävä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio. Kallio tuottaa ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Alavieskan ja Sievin kunnille sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupungeille. Väestöpohja Kallion alueella on noin 33 100. Kuntayhtymän toimialaan ja tehtäviin kuuluvat valtion kunnille lailla säätämät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut mukaan luettuna ympäristöterveydenhuolto ja
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 14 (71) varhaiskasvatus. Lisäksi kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien väestön erityistason sairaanhoidosta sekä hoitaa muut mahdolliset jäsenkuntien sopimat tehtävät. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi vastaa Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan (entiset Pulkkilan, Piippolan, Kestilän ja Rantsilan kunnat) kuntien kaikista laissa säädetyistä kansanterveys- ja sosiaalipalveluista ja niiden hallinnosta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaa Haapaveden kaupunki nykyisen vastuukuntaperiaatteen mukaisesti. Alueen asukasluku (31.12.2010) on 15230. Muista kunnista poiketen Pyhäntä ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa (Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki ja Vihanti, väestöpohja n. 35 000 asukasta) asukkaille kaikki perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät erikoissairaanhoidon palvelut sekä 1.1.2011 lukien myös kaikki sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Palvelurakennetta kehitetään avo- ja kotihoitopainotteiseen suuntaan. Palveluprosesseissa tavoitteena on saumattomuus ja rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä. Erikoissairaanhoidossa kehitetään yhteistyötä ja työnjakoa Oulun eteläisen alueen ja sairaanhoitopiirin kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa pyritään vastaamaan palvelutarpeeseen nykyistä paremmin ja pitemmälle omalla alueella. Ensihoitoa ja päivystystoimintaa arvioidaan ja kehitetään ottaen huomioon yhteistyömahdollisuudet Oulun eteläisellä alueella. Myös laboratorio- ja radiologiapalveluja on tarpeen tarkastella yhteisesti. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Erikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Kuntayhtymän oman erikoissairaanhoidon toimintana tarjotaan anestesiologian, kirurgian, synnytys- ja naistentautien, sisätautien, reumatologian, geriatrian, psykiatrian ja radiologian palveluja. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla sekä suun terveydenhuollossa. Raahessa toimii ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys sekä sairaalapäivystys, joka kattaa anestesia-, gynekologi-, kirurgi-, leikkaussali- ja sisätautivalmiuden. Lisäksi kuntayhtymä tarjoaa erikoislääkäripalveluja kipu-, korva-, nenä- ja kurkkutautien, lastentautien ja muistipoliklinikalla. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeseen kuuluvat Haapajärven kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Kärsämäen kunta ja Reisjärven kunta. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on runsaat 19 000. Kuntayhtymän toiminta käynnistyi vuoden 2010 alusta. Kuntayhtymälle järjestää asukkailleen lain säätämät sosiaali- ja terveydenhuolto- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Järjestämisvastuu kattaa myös ympäristöterveydenhuollon, ympäristösuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Kuntayhtymä voi järjestää jäsenkunnilleen myös muita palvelusopimuksissa määriteltäviä palveluja ja tuottaa palveluja eri sopimuksella muillekin kunnille. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta muodostivat sote yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 alkaen, jolloin kaikki Merijärven sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyivät Kalajoen kaupungin järjestettäväksi. Himangan kunta liittyi Kalajokeen 1.1.2010. Väestöpohja on sote yhteistoimintaalueella 13 724 asukasta (vuoden 2010 lopun tilanne). Kalajoen yhteistoiminta-alueella koko sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toiminnallisen ja hallinnollisen kokonaisuuden. Päivystystoiminta virka-ajan ulkopuolella järjestetään yhteistyössä
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 15 (71) Oulaskankaan sairaalan, Raahen sairaalan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kanssa. Kalajoki tekee yhteistyötä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi erikoissairaanhoidon osalta Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Raahen hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymän muodostavat Iin, Pudasjärven, Simon, Utajärven ja Vaalan kunnat. Vuonna 2010 käynnistyneen yhteistoiminta-alueen väestöpohja on vajaat 28 000 asukasta. Yhteistoiminta-alueessa on mukana kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon palvelut. Sosiaalihuollon palveluista on mukana kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaa ohjaavat uudistettu strategia vuosille 2011 2016 sekä valtuustokaudelle 2011 2013 laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma sekä kunnittain tehtävät vuosittaiset järjestämissopimukset. Yhteistyökysymyksiä ja jatkossa sovittavia asioita yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ovat erikoissairaanhoidon järjestämistapa ja käytänteet erityisesti Oulu pohjoisen alueella (Kuusamo- Oulunkaari- Uusi Oulu ja Lakeus), tietojärjestelmien ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, apuvälinehuolto, hoitotarvikkeet) yhteistyö. Oulu seudun eteläisten kuntien (Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä) osalta yhteistoiminta-aluetta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ei ole. Alueella on yhteensä noin 42 000 asukasta. Kunnat vastaavat toistaiseksi itse omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Alueen kunnat ovat valmiita yhteistyöhön erikoissairaanhoidon järjestämisessä PPSHP:n, uuden Oulun, muiden lähiyhteistoiminta-alueiden sekä yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Oulun seudulle syntyy vuoden 2013 alusta uusi kaupunki, Oulu. Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat sopivat 28.6.2010 kuntajaon muuttamisesta. Kyseiset kunnat lakkaavat 31.12.2012 ja ne yhdistetään perustamalla uusi kunta 1.1.2013. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät nykyisen Oulun kaupungin järjestettäväksi jo 1.1.2012. Uuden kunnan nimi tulee olemaan Oulu ja siitä tulee asukasluvultaan Suomen 5. suurin kaupunki. 31.12.2010 liitoskuntien yhteenlaskettu asukasmäärä oli 185 419. Kuusamossa ja Taivalkoskella ei ole päätetty yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta. Molemmat kunnat ovat puitelain mukaisia pitkien etäisyyksien kuntia. Myös Oulaisten kaupunki vastaa 1.1.2012 alkaen sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta itse. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 21 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Julkista järjestelmää täydentävät yksityiset palvelujen tuottajat (mm. Oulun Diakonissalaitos ja yksityiset lääkäriasemat) myös päivystyspalvelujen tarjoajina. Terveydenhuollon puhelinneuvontapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat neuvontaa terveysongelman hoitamisessa tai arviota hoidon tarpeesta. Palvelun tavoitteena on vapauttaa henkilökunnan aikaa puhelintyöstä kliiniseen potilastyöhön. Palvelu on toteutettu siten, että lain määräys yhteyden saannista terveydenhuollon ammattihenkilöön säädetyssä määräajassa toteutuu. Palvelun tuottaa yksityinen palveluntarjoaja ja sen piirissä on noin puolet PPSHP:n alueen väestöstä.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 16 (71) 2.2.2. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulaisissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala vastaa merkittävältä osalta ympäristökuntiensa palvelutarpeeseen, samoin kuin Raahen peruspalvelukuntayhtymän sairaala tarjoaa laajasti perustason erikoissairaanhoitoa omalle alueelleen. Molemmat sairaalat palvelevat myös koko sairaanhoitopiiriä. Myös Kuusamon ja Oulun terveyskeskuksissa annetaan huomattava määrä perustason erikoissairaanhoitoa. Psykiatrinen erikoissairaanhoito on keskittynyt OYS:n Psykiatrian klinikkaan ja Ylivieskassa sijaitsevaan Visalan sairaalaan. Suuri osa aiemmin em. sairaaloiden alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt viime vuosien aikana osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Oulun kaupunki vastaa itse myös psykiatrisista vuodeosastopalveluista akuuttipsykiatriaa lukuun ottamatta. Sairaanhoitopiirin alueella on myös yksityisiä erikoissairaanhoidon palvelutuottajia, joilta sairaanhoitopiiri ostaa mm. vuodeosasto- ja kirurgian alan palveluja. Toiminnan vaikuttavuutta parantava valtakunnallinen työ antaa parhaan hyödyn ja on ensiarvoisen tärkeää kallistuvan erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnassa. Hoitotakuu on lisännyt selvästi tehokkuusvaatimusta. Alueellisen työnjaon kehittyminen korostuu julkisen ja yksityisen palvelun lisääntymisenä. Yhteistyötä yli tulosyksikkörajojen lisätään ja palvelurakennetyö antaa hyvän mahdollisuuden tarkistaa myös tulosyksikköjakoa. Yhteistyötä perusterveydenhuoltoon tiivistetään hoidonporrastuksen tarkentamiseksi. Potilaslähtöistä prosessien tarkastelua jatketaan toiminnan tehostamiseksi. Sairaanhoitopiirissä siirryttiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti drg-perusteiseen laskutukseen somaattisten vuodeosastopalvelujen osalta vuoden 2009 alusta. Palvelujen laskutus tapahtuu lopullisena laskutuksena palveluhinnastossa vahvistetuilla hinnoilla tai outlier-sääntöjen mukaisesti välisuoritekustannuksilla (potilaskohtaisen kustannuslaskennan osoittama kustannus). 2.3. Talouden ja rahoituksen nykytila Talouden tunnusluvuilla mitattuna sairaanhoitopiirin taloudellinen tilanne on viimeiset kolme vuotta säilynyt vakaana. Aikaisempien vuosien tilikausien alijäämät on saatu katettua ja sairaanhoitopiirin kertynyt ylijäämä on yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin tuloksen tulisi olla vuosittain ylijäämäinen, jotta toiminta olisi kustannusvastaavaa ja myös lainojen lyhennykset voidaan hoitaa tulorahoituksella. Myös tuleviin investointeihin varautuminen edellyttää ylijäämäisiä tuloksia. Sairaanhoitopiirin omavaraisuusaste on vuoden 2011 tilikauden lopussa 46,2 %. Vuosikatteen ja poistojen suhdeluku oli 114 % vuonna 2011. Vaikka tilikauden tulokset ovat säilyneet vakaina, on omavaraisuusaste heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja selviytymistä sitoumuksista. Hyvänä tasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuusastetta. Alle 50 %:n omavaraisuus kertoo suuresta velkarasituksesta. Rakennusinvestointien takia sairaanhoitopiirin velkaantuminen on jatkunut ja lainanhoitokate heikkeni merkittävästi verrattuna edelliseen vuoteen ollen 3,5 (6,1). Lainanhoitokyky säilyi kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Investointien tulorahoituksen prosenttiosuus heikkeni myös ollen 61,9
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 17 (71) % (66,2 %). Kassan riittävyyden päivämääräluku oli vuoden 2011 lopussa 26 päivää, vuoden 2010 vastaavana ajankohtana 25 päivää. Kuva 5: Omavaraisuusaste 2008 2011 Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen määrä (lainakanta) oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 94,7 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2011 aikana yhteensä 19,2 miljoonalla eurolla. Lainapääomalla painotettu keskimääräinen laina-aika oli 14,0 vuotta ja keskikorko oli 1,87 %. Korkokulut olivat viime vuonna yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 korkokulujen arvioidaan olevan noin 1,7 miljoonaa euroa. Nettomääräisesti lainakannan arvioidaan kasvavan vuoden 2012 aikana yhteensä 9,6 miljoonaa euroa. Kuva 6: Lainakanta 2006 2011 Poistot: Sairaanhoitopiirin poistot olivat vuonna 2011 yhteensä 21,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2010 poistot olivat yhteensä 18,5 miljoonaa euroa. Poistojen määrä on kasvanut vuoden aikana yhteensä 3 miljoonaa euroa johtuen avohoitotalon ja psykiatrian klinikoiden peruskorjausten valmistumisesta. Sairaanhoitopiirin poisto-ohjelmaa uudistetaan vuoden 2011 aikana. Tällä hetkellä uudisrakennuksissa noudatetaan 50 vuoden poistoaikaa, mikä on liian pitkä eikä vastaa omaisuuden kulumista. Poistoaikojen tarkistaminen asettaa haasteet muutoksen rahoittamiselle.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 18 (71) Kuva 7: Investoinnit 2006 2011 Investoinnit: Sairaanhoitopiirin vuotuinen investointitahti on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana noin 40 miljoonan euron suuruinen. Vuonna 2011 investoinnit jakaantuivat seuraavasti (suluissa v. 2010 luku): Rakennusinvestoinnit 18,7 M (22,2), Irtain käyttöomaisuus 18,6 M (16,7) ja tietohallintohankkeet 2,2 M (1,3). 2.4. Tilojen nykytila ja vastaavuus tulevaisuuden tarpeisiin Sairaanhoitopiirin nykyiset tilat ovat hyvin epäkäytännölliset, eivätkä vastaa nykypäivän erikoissairaanhoidon tarpeita. Käytön asettamat vaatimukset tekniikalle edellyttävät suurempaa kerroskorkeutta ja kasvavia teknisen tilan tarpeita. Nykymenetelmällä jatkettaessa ei saavuteta toiminnan tehokkuutta lisääviä tilaratkaisuja. Uusien tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja muuntojoustavia, jolloin eri toimintoja voidaan käyttää useaan eri tarkoitukseen tilanteen mukaan. Tämän mahdollistaa myös tilojen käyttöasteen korottamisen nykyisestä, sekä tilojen helpomman hyödyntämisen muuhun tarkoituksen sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita sairaalatoimintaan. Sairaalan toimintojen uudelleen ryhmittämisellä ja tilojen käytön optimoinnilla saavutetaan merkittäviä kustannushyötyjä, mm. henkilökunnan liikkuminen eri tilojen välillä pienenee. Uusi sairaala toimii logistisesti paremmin pienemmissä tiloissa, energiataloudellisesti tehokkaammin ja ennen kaikkea toiminta edellyttää vähemmän työvoimaa. Lisäksi esimerkiksi vuodeosastokokonaisuuksien muodostaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi nykyisten erikoisalakohtaisten osastojen sijasta sekä tilojen rakentamisen sellaisiksi, että osastojen sairaansijamäärää voidaan joustavasti muuttaa tarpeen muuttuessa, mahdollistaa aiempaa nopeamman reagoinnin vähitellen pienenevään sairaansijatarpeeseen. Rakennuksissa on arvioitu olevan noin 250 miljoonaa korjausvelkaa. Hyvin useissa tiloissa on pahoja kosteusvaurioita ja merkittäviä sisäilmaongelmia. Suuri osa tiloista on välittömän korjaustarpeen alla. Viime vuosina sairaalan peruskorjauksiin on käytetty vuosittain n. 12 18 M. Ennen vuotta 2008 käytetty summa vuositasolla oli n. 5 M. Muutos suurempaan korjausmäärärahan käyttöön oli välttämätön, jotta potilaan hoitaminen olisi turvallista ja tilat olisi käyttökelpoisia. Tällä rahamäärällä kuitenkin kunnostettiin ja korjattiin vanhaa, joista ei saada uuden veroista. Seuraavien 20 vuoden aikana peruskorjaustarve kasvaa vuosi vuodelta. Jos peruskorjaus taso olisi nykyisellä tasolla ja se kohdistettaisiin kokonaisuudessaan olemassa oleviin tiloihin, olisi peruskor-
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 19 (71) jaustarve yhteensä 20 x 15M = 300M. Tämänkään jälkeen tilat olisivat käyttäjän kannalta tyydyttävät, mutta eivät hyvät. Peruskorjaukseen liittyy myös mittava riski siitä, että perustusten ja maanalaisten osien remontointia ei voida suorittaa riittävän perusteellisesti. Lisäksi nykyrakentamisen tarpeita ja vaatimuksia ei kaikilta pystyttäisi täyttämään pelkällä peruskorjaamisella. Sairaalatilat säilyisivät edelleen sokkeloisina ja käytävät todella pitkinä. Tilojen käyttö olisi edelleen epätaloudellista. Seuraavien 20 vuoden aikana tulisi nykyinen kiinteistömassa uusia joka puolelta ulkoseinäja kattorakenteiden osalta. Tämänkin jälkeen kiinteistökokonaisuuteen jäisi edelleen tiloja, joita ei voida peruskorjata. Jatkamalla nykyisellä mallilla ilman merkittäviä investointeja uuteen tilaohjelmaan, on potentiaalisena riskinä joutua tilanteeseen, jossa korjauksia ja toiminnan muuttoja joudutaan tekemään hallitsemattomasti, tiloja asetetaan käyttökieltoon ja muutokset joudutaan tekemään puhtaasti tilojen, ei toiminnan ehdoilla. Jo nyt Suomessa on muutama sairaanhoitopiiri, jolla tilanne on edennyt pisteeseen, joissa purkukuntoisia sairaalarakennuksia joudutaan ylläpitämään ja korjaamaan miljoonilla euroilla vuodessa odotellessa korvaavien kiinteistöjen valmistumista. Lisäksi huonoissa tiloissa toimimisen on havaittu lisäävään henkilöstön sairauspoissaoloja, ja se luonnollisesti vaikuttaa heikentävästi myös työn houkuttelevuuteen uusien työntekijöiden näkökulmasta.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 20 (71) 2.5. PPSHP SWOT analyysi SWOT-analyysissä on läpikäyty PPSHP:n sisäinen näkökulma (vahvuudet ja heikkoudet) nykyhetken tilanteen mukaan sekä ulkoinen näkökulma (mahdollisuudet ja uhat) tulevaisuutta ajatellen. Vahvuudet (Strenght) Turvattu palvelujen kysyntä Oulun asema seutukunnan keskuksena on toistaiseksi turvannut osaavan henkilökunnan saatavuuden Sujuva erityisvastualue yhteistyö Toimiva potilastietojärjestelmä (ESKO) Kliinisen tutkimuksen infrastruktuuria (tukipalvelut) kehitetty määrätietoisesti Sidosryhmätyö erittäin hyvällä tasolla Positiivinen asenne uuteen (esim. uudet teknologiat) ja alueella paljon tämän alan yrityksiä ja yhteistyömahdollisuuksia PPSHP hakee aktiivisesti parasta asiantuntemusta ja parhaita käytäntöjä sairaalan sisältä sekä muilta kotimaisilta ja eurooppalaisilta sairaaloilta suunnitelmien tueksi. Heikkoudet (Weakness) Osin epätarkoituksenmukaiset toimintatilat Osin epäkäytännölliset tietojärjestelmät Toiminnan organisaatiokeskeisyys Mahdollisuudet (Opportunity) Potilaslähtöinen toimintamalli o Valinnanvapaus ja osallistaminen, sähköinen asiointi, (etä)teknologia, oirelähtöiset hoitoketjut Kumppanuuksien kehittäminen o Erityisvastuualue, terveyskeskukset, oppi- ja tutkimuslaitokset, yritykset, kolmas sektori o Tasavertaisuus dialogia Innovaatiot ja uusiutuminen o Opetus-, tutkimus- ja kehittämistyön tukeminen o Teknologia, prosessit (prosessiorganisaatio?) Kannusteet Alueella paljon toimijoita ja osaamista Uhat (Threath) Osaavan henkilöstön saatavuus Hoitoketjujen toimimattomuus Hoidonporrastuksen rapautuminen Julkisen terveydenhuollon pirstoutuminen Kliinisen tutkimuksen hiipuminen Kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus Perusterveydenhuollon vaikeudet vastata kysyntään Muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen aiheuttamat paineet koko alueelle Hallitsematon palvelujen kysynnän kasvu
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 21 (71) 3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntään tulevina vuosikymmeninä ( Kuva 8). Kuva 8. Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään Suomessa 2010 2030 (indeksi 2010 = 100). Lähde: STM Voidaan havaita, että kysynnän kasvu kohdistuu ennusteen mukaan erityisesti sosiaalitoimen tuottamiin vanhuspalveluihin (vanhainkodit, kotipalvelut ja palveluasuminen), joiden kysynnän arvioidaan noin kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Terveyspalveluiden kysynnän kasvuarvio on noin kolmannes vuoteen 2030, kuitenkin niin, että kasvu kohdistuu pääasiassa perusterveydenhuollon palveluihin (kasvu 45% vs. ESH kasvu 25%). Mikäli koulutus- ja lasten päivähoitopalveluiden kysyntä pysyy oletusten mukaan ennallaan, tulee terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden osuus kuntien menoista kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Arvioitaessa väestöön suhteutettuja kasvuennusteita, tulee kuitenkin huomioida, että väestön ikääntyminen ei välttämättä kasvata palveluiden kysyntää samassa suhteessa kuin mitä vertaamalla nykyiseen ikäryhmäkohtaiseen palveluiden käyttöön tapahtuu. Vaikuttaa siltä, että väestön eläessä vanhemmaksi, myös sairauksien esiintyminen tapahtuu myöhemmin, jolloin kysynnän kasvu ei ole yhtä rajua. Ennusteissa ei tyypillisesti ole myöskään huomioitu hoitokäytäntöjen ja prosessien kehittymisen vaikutusta kysyntää alentavasti.
Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 22 (71) Kysynnän määrällisen kasvun lisäksi myös vaatimukset palvelujen saatavuudelle, laadulle ja vaikuttavuudelle lisääntyvät. Tämän vaatimustason nousun taustalla ovat muun muassa entistä korkeampi koulutus- ja varakkuustaso sekä ihmisten kasvava kiinnostus oman ja läheistensä hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Kehitystä tukevat myös nyky-yhteiskunnalle tyypilliset trendit kuten yksilöllisyyden korostuminen, kaupunkimainen elämäntapa sekä informaatio- ja hyvinvointiteknologian uudet mahdollisuudet hyvinvointipalveluissa. Näiden osalta on perusteltua tarkastella kriittisesti, mikä osuus edellisistä kuuluu julkisen sektorin hoidettavaksi, ja missä potilasasiakkaalle voidaan järjestää tarkoituksenmukaisin ratkaisu joko yksityisten palveluntuottajien voimin tai julkisten ja yksityisten toimijoiden koordinoidulla yhteistyöllä. Terveydenhuollon tehokkuutta voidaan arvioida eri mittareilla. Teknisen tehokkuuden ja tuottavuuden edistämiseksi terveydenhuollon prosessien kehittäminen on ollut viimeaikainen painopistealue. Tehokkuus on kuitenkin mielekkäämpää ymmärtää kustannustehokkuutena. Tällöin teknisen tehokkuuden sijasta on perustellumpaa puhua palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta, vaikka näiden mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Tietotekniikan käytön lisääminen ja tiedonkulun parantaminen ovat keskeisessä asemassa terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden sekä kustannustehokkuuden parantamisessa. Potilaslähtöisyyden arvioinnissa yleisimmin käytetty mittari on väestön tyytyväisyys saamiinsa palveluihin. Tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmässä tulee aikaisempaa enemmän painottaa siirtymistä sairauden hoidosta kohti yksilön koko elinkaaren kattavaa terveyden hallintaa. Samalla tämä merkitsee myös sitä, että kansalaisten oma vastuu terveydestään ja sairauksien ennaltaehkäisystä tulee ottaa terveydenhuoltojärjestelmää uudistettaessa aivan uudella tavalla huomioon. 3.2. Yhteiskunnalliset tekijät Kunnat järjestävät Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lainsäädännön mukaan kunnalla on perusvastuu palveluiden järjestämisestä ja sairaanhoitopiirillä vastuu erikoissairaanhoidon kiireellisten potilaiden ja hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisestä yhtäläisin lääketieteellisin kriteerein. Kunnalla on myös velvollisuus varata riittävät voimavarat hoidon toteuttamiseksi. Erikoissairaanhoidon osalta järjestämisvastuu on näin jaettu. Terveydenhuollon tavoitteena on väestön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Terveydenhuolto jakautuu terveydenhoitoon ja sairaanhoitoon. Kansanterveystyöstä vastaa kunta tai tehtävää varten perustettu kuntayhtymä. Tehtäviä ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset, asukkaiden sairaanhoito, lääkinnällinen kuntoutus ja ensiavun antaminen. Kunta huolehtii sairaankuljetuksista, hammashuollosta, kouluterveydenhuollosta ja muusta opiskelijaterveydenhuollosta sekä järjestää työterveyshuoltopalveluja. Kansanterveystyön toteuttaa käytännössä terveyskeskus, jonka toimintoja voidaan järjestää tarpeen mukaisesti sivuvastaanotoille tai liikkuvien toimintayksiköitten varaan. Kunnalle kuuluu myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtäviä. Kunnat ovat järjestäneet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, koska se vaatii kalliita varusteita ja erikoistunutta henkilökuntaa sekä laajan väestöpohjan. Muutamilla suurimmilla kaupungeilla on myös omia yleissairaaloita. Erikoissairaanhoidosta vastaavaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluminen on kunnille pakollista, vaikka kunnat voivat ostaa palveluja myös piirinsä ulkopuolelta. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä eri sairaanhoitopiirien alueilla. Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistolliset sairaalat vastaavat sairaanhoidon erityistason palvelujen järjestämisestä omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaali- ja terveysministeriö