INFO KEMPELE : Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Transkriptio

1 INFO KEMPELE :15.00 Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

2 Sote-kustannusten, bkt:n ja inflaation muutos , (2000=100) Lähde: SOTKAnet 2014 ja Tilastokeskus 2014 Pasi Parkkila 2015

3

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ( /as) muutos % vuodesta 2000 vuoteen Terveydenhuolto Sosiaalihuolto Sairaanhoitopiireittäin Perusdatan lähde: Sotkanet

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenojen ( /as) muutos % vuodesta 2000 vuoteen Terveydenhuolto Sosiaalihuolto PPSHP: kunnat Perusdatan lähde: Sotkanet

6 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V Itä-Savo Kainuu Pohjois-Savo Länsi-Pohja Lappi Vaasa E-Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Pirkanmaa Kymenlaakso K-Pohjanmaa V-Suomi P-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi P-Pohjanmaa Etelä-Karjala Kanta-Häme Hki ja Um. VLP PTH ESH YKS YHT KYS TYKS OYS TAYS HYKS Koko maa

7 KANSANSAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI SUOMEN KUNNISSA V.2013, VAKIOITU Lähde: KELA, Suomi= ,6 100 Indeksissä mukana: Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit PPSHP KA 137,7 56,4 *) *) manner-suomi Pasi Parkkila 2014

8 TERVEYSTOIMEN JA VANHUSTEN LAITOSHOIDON NETTOMENOT JA YKSITYISEN HOIDON MENOT (KELAn korvaama) / AS V Menot kansansairauksien summaindeksillä korjattuna /as Nettomenot /as Suomi ka.

9 Soten tarvevakioiduista 2012 menoista POHJOISELLA SOTE- ALUEELLA

10 OYS-ERVAn kunnat: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v (THL 2014)

11 Sairaanhoitopiirit: Sote-palvelujen tarve ja tarvevakioidut kustannukset v (THL 2014)

12 * Kainuun kunnat eivät ole mukana, koska kuntakohtaisia tietoja tarvevakioiduista kustannuksista ja tarvekertoimesta ei vuonna 2012 ollut. Isot kunnat: Miten sijoittuvat nelikentässä? KUUSAMO KEMPELE OULU TORNIO RAAHE YLIVIESKA KALAJOKI

13 Selittävinä tekijöinä tarkasteltavat indikaattorit Väestö vuonna 2013 ja väestön muutos vuoteen 2030 Koulutustasomittain Huoltosuhde ja huoltosuhde-ennuste vuodelle 2030 Ikärakenne (alle 15-vuotiaiden ja 65 v. täyttäneiden osuudet) Elatussuhde (taloudellinen huoltosuhde) Rakennetyöttömyys (vaikeasti työllistyvät) Gini-kerroin Kunnan pienituloisuusaste Kaupunkimaisuus Maaseudun kolmijako Väestöntiheys Lainakanta Vuosikate Verotulot Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Ikääntyneet: Kotona asuvat, omaishoidon tuen asiakkaat, säännöllinen kotihoito, tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai pitkäaikainen laitoshoito

14 Sotepalvelujen sairasta- THL:n tarvekerroin vuusindeksi (Suomi = (Suomi = 1,00) 100) 75 vuotta täyttäneet, % Sotetoimen nettokustannukset, /asukas Soten tarvevakioidut menot, indeksi (Suomi = 100) Ymp.- vrk:ssa hoidossa olleet 75 v. täyttäneet, % Verorahoitustulot, /asukas Taajamaaste, % Kalajoki 1, Ylivieska 1, Kuusamo 1, Kempele 0, Kemi 1, Tornio 1, Raahe 1, Kajaani Kokkola 1, Rovaniemi 1, Oulu 0,

15 Pienimmät kunnat: Miten sijoittuvat nelikentässä? Pelkosenniemi Enontekiö Utsjoki Halsua Alavieska Perho Pyhäntä Merijärvi Kärsämäki Lestijärvi Lumijoki

16 Ryhmä 1: Miten sijoittuvat nelikentässä? Pello Salla Kolari Posio Toholampi Simo Veteli Tervola Vaala Utajärvi Pyhäjoki

17 Ryhmä 2: Miten sijoittuvat nelikentässä? Kittilä Kruunupyy Siikalatva Kaustinen Tyrnävä Kannus Taivalkoski Sievi Siikajoki Pyhäjärvi

18 Ryhmä 3: Miten sijoittuvat nelikentässä? Kemijärvi Keminmaa Ii Muhos Haapajärvi Oulainen Nivala Liminka

19 SoTe:n NETTOKUSTANNUKSET, / asukas SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TARVE (TARVEKERROIN) JA SOTE:N NETTOKUSTANNUKSET /AS. V (Lähde:THL ja Sotkanet) Tarve matala, korkeat kustannukset HAILUOTO SIIKALATVA PUDASJÄRVI Tarve korkea, korkeat kustannukset PYHÄJÄRVI VAALA LIMINKA Suomi TYRNÄVÄ OULU II PPSHP YLIVIESKA LUMIJOKI KALAJOKI KÄRSÄ- KUU- MÄKI ALAVIESKA SAMO TAIVALKOSKI UTAJÄRVI HAAPAJÄRVI OULAINEN NIVALA PYHÄNTÄ SIEVI SIIKAJOKI RAAHE HAAPAVESI MUHOS MERIJÄRVI PYHÄJOKI KEMPELE Tarve matala, alhaiset kustannukset Tarve korkea, alhaiset kustannukset Pasi Parkkila 2015 SoTe-PALVELUIDEN TARVEKERROIN (SUOMI=1)

20 Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 OYS ERVA, sairaanhoitopiirit Perusdatan lähde: CHESS/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden- ja sosiaalihuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Ero: tarve - netto /as Terveyden- ja vanhustenhuollon Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi tai tehohyöty euroa ALUE /as Suomi=100 Suomi= 1,00 Suomi= 100 Suomi ka. /as Suomi=100 Suomi=1,00 Suomi=100 Suomi ka. SoTe Th+vlp 0 Lappi , , K-Pohjanmaa , , Kainuu , , Länsi-Pohja , , P-Pohjanmaa , , Ero: tarve - netto /as KUSTANNUSPOIKKEAMA EUROINA - merkki edessä: "käyetty liikaa", ilman miinusta: tehokkuuden tuoma "säästö" Pasi Parkkila 2014

21 SIMULOINTILASKELMAA Jos nykyisellä sh-piirijaolla terveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitospalvelut tuotettaisiin (ja käytettäisiin) tarpeeseen suhteutettuna samalla kustannustasolla kuin PPSHP:n alueella, olisi säästöt koko Suomen osalta vuodessa noin: , laskettuna sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimella vakioituna (THL) , laskettuna kansansairauksien summaindeksin perusteella vakioituna (KELA) Pasi Parkkila 2015

22 Kuntatalousohjelma

23 MITÄ ALUEELLA TEHTÄVÄ!!!!

24 AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS , ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITOKÄYNNIT ,6 % HOITOPÄIVÄT -20,2 %

25 POHJOIS-POHJANMAA: 75 v. täyttäneiden osuuden ja määrän kasvu vuodesta 2013 vuoteen 2030 Kasvu henkilöinä: POHJOIS-POHJANMAA Liminka Tyrnävä Muhos Kempele Oulu Lumijoki Sievi Ylivieska Ii Nivala Siikajoki Merijärvi Haapavesi Alavieska Haapajärvi Kalajoki Raahe Pyhäjoki Kuusamo Taivalkoski Kärsämäki Oulainen Utajärvi Siikalatva Pyhäntä Pudasjärvi Vaala Pyhäjärvi Hailuoto Lähde: THL, Sotkanet % väestöstä v % väestöstä v Kasvu 174 % eli 1318 henkilöä. Myös muuttoliike tuo lisää ikääntyneitä. Prosentteina kasvun nopeus suurinta koko Pohjois-Suomessa!

26 POHJOIS-POHJANMAA: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet vuonna 2013 (% vastaavanikäisistä) 80,0 82,0 84,0 86,0 88,0 90,0 92,0 94,0 96,0 98,0 100,0 POHJOIS-POHJANMAA Pyhäntä Lumijoki Siikajoki Muhos Alavieska Pyhäjoki Nivala Oulainen Liminka Sievi Hailuoto Tyrnävä Haapajärvi Kärsämäki Pudasjärvi Siikalatva Merijärvi Ylivieska Oulu Raahe Taivalkoski Ii Kalajoki Haapavesi Utajärvi Pyhäjärvi Kuusamo Kempele Vaala 82,7 84,0 85,6 90,1 86,6 86,8 87,0 87,3 87,3 87,5 87,5 87,8 88,1 88,4 88,6 89,5 89,7 89,8 89,8 90,3 90,4 90,4 90,7 91,0 91,9 91,9 92,4 93,0 93,1 93,4 Kotona asuvien osuus 4. suurin koko Pohjois-Suomessa eli yli valtakunnallisen suosituksen. Omaishoidon tuen asiakkaita 2. vähiten koko P-Suomessa eli alle suosituksen. Kotihoidon piirissä olevien osuus keskitasoa P-Suomessa eli suosituksen mukainen. Haastattelu: Omaishoidon tuen kysyntä ei kovin iso, joten määrärahaa on voitu pienentää. Hyvinvointia tukevia kotikäyntejä tehdään vuotiaille. Terveystarkastuksia 70- ja 75- vuotiaille. Lähde: THL, Sotkanet

27 POHJOIS-POHJANMAA: Ympärivuorokautisessa hoidossa olleet v (% 75 vuotta täyttäneistä) POHJOIS-POHJANMAA Vaala Oulu Ii Kempele Haapavesi Liminka Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo Raahe Pyhäjärvi Utajärvi Kalajoki Muhos Siikajoki Ylivieska Siikalatva Tyrnävä Haapajärvi Pyhäjoki Merijärvi Nivala Kärsämäki Sievi Alavieska Oulainen Pyhäntä Hailuoto Lumijoki 6,9 4,8 1,8 4,8 4,8 5,2 4,0 5,7 1,2 5,7 2,2 6,1 6, ,6 7,6 7,6 7,7 8,3 8,4 8,7 8,8 8,9 9,8 9,9 10,2 11,1 11,4 11,8 11,9 12,1 14,2 15 3,0 4,1 2,6 1,9 1,1 16 6,1 1,1 1,5 5,1 5,9 2,7 1,8 3,1 1,7 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus hieman pienempi kuin suosituksessa (sekä tehostettu palveluasuminen että laitospaikat). Haastattelussa esille nousseita asioita: Ymp.vrk:n hoidon asiakaspaikkoja 78 kpl, kaikki ostopalveluna tk:ta lukuun ottamatta. Pitkäaikaispaikkoja näistä 76 kpl. Laitospaikkojen purku tk:ssa: vähennetään 10 paikkaa v Tehostetun palveluasumisen paikkoja liian vähän. Jonotusaika max 3 kk. Lähipalveluperiaate toteutuu. Tarvittaisiin omaa tuotantoa palvelukodin muodossa joustoa ja räätälöimismahdollisuuksia lisää ostopalvelujen rinnalle. Saadun lisärahan avulla vanhuspalveluohjaajan toimi kokoaikaiseksi. 0,0 Lähde: THL, Sotkanet Valtakunnallinen tavoite ympärivuorokautisessa hoidossa olevista

28 Hallitusohjelma Rakennepoliittiset uudistukset Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhtensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

29 SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo. SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema.

30 Mielenkiintoinen?

31 Erikoissairaanhoidon kustannuserojen pienentäminen Erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemi- seksi otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jossa vuosittain maksetaan sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon toimijoille kannustetukea, jos niiden aluekohtaisilla korjaustekijöillä (esim. sairastavuudella, ikärakenteella, väestötiheydellä ja roolilla valtakunnallisessa keskittämisessä) tarkistetut asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enintään 15 %:lla maan keskiarvotason.

32 Mitä suurempi mainitun tavoitetason alitus on, sitä suurempi on kannustetuki kuitenkin niin, että yksittäinen toimija ei voi saada yli puolta koko kannustetuesta. Lisäksi kannustinpalkkion saavat toimijat, jotka merkittävästi kykenevät parantamaan kustannustehokkuuttaan, elleivät ne saa palkkiota jo 15 %-säännön perusteella. Kannustetukeen varataan 250 M / vuosi. Samalla määrällä vähennetään kuntien valtionosuuksia.