Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Transkriptio

1 Sote-uudistus ja palveluverkko palvelujen saatavuus Pohjois-Pohjanmaan neljän seutukunnan alueella, mahdolliset vaikutukset elinkeinoelämään haasteet ja mahdollisuudet Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

2 Mitä sote-uudistus käytännössä tarkoittaa? > Palveluja väestön todellisiin tarpeisiin! > Asiakas ja hänen tarpeensa keskiöön! > Painopiste kotiin annettaviin ja avopalveluihin! > Asiakkaan valinnanvapaus! > Kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta ja säästöjä! > Ensisijaista on lähipalvelujen varaan rakentuva arjen tuki ja palvelut sekä erikoisosaamisen saaminen tukemaan perustasoa > Hoidon ja hoivan palvelurakenteen uudistaminen siten, että kotona selviytyy selvästi nykyistä enemmän! > Painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin!

3 Lähde: Tilastokeskus 2016 Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvaa ja vanhenee! Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste Väestökasvu 75 v. täyttäneissä Ennuste Ennuste Ennuste v v v v v v v. täyttäneet

4 Lähde: THL 2016 Sairastavuusindeksi maan korkein! THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi häivyttää ikärakenteen vaikutuksen pois ja mahdollistaa alueiden välisen vertailun Koko maa keskimäärin = ,2 121,5 118,3 Indeksi sisältää tiedot seitsemästä sairausryhmästä. 108,3

5 Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016, THL 2017 Pohjois-Pohjanmaan kustannukset maan alhaisimmat! Tarvevakioidut soten nettokustannukset, TP 2015, /asukas Pohjois-Pohjanmaa 8 % alle maan keskitason Lappi 8 % yli maan keskitason Kainuu 3 % yli maan keskitason Keski-Pohjanmaa maan keskitasolla Eurotiedot v. 2015, joten Vaala mukana Kainuun luvuissa. Kaikki maakunnat ilman ympäristöterveydenhuoltoa. Tarvekerroin THL v

6 Sote-palveluiden rakenne ja verkko alustavia ehdotuksia

7 Palvelurakenteen ja -verkon suunnittelun periaatteita Sähköiset palvelut, neuvonta, ohjaus Kotona ja lähellä kotia saatavat avopalvelut Ympärivuorokautinen päivystys Ikäihmisten tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen laitoshoito Pitkäaikainen laitoshoito Sairaalahoito (=vuodeosastohoito) Palveluverkko, saavutettavuus Palveluiden laatu

8 Hyvinvointikeskusalueet (13) Hyvinvointikeskusalueella kuvataan ko. alueen väestön sote-avopalveluiden kokonaisuutta (ks. seuraava dia). Suurin osa ihmisistä saa kaikki tarvitsemansa avopalvelut hyvinvointikeskusalueelta. Hyvinvointikeskusalueella voi olla yksi tai useita toimipisteitä. Hyvinvointikeskusalueella on sekä maakunnan liikelaitoksen, julkisten yhtiöiden että yksityisten yritysten palveluita. Alueet voivat erota tältä osin toisistaan. Hyvinvointikeskusalue ei rajaa yksittäisen asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, vaan palveluntuottajan voi valita myös muualta.

9 Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

10 Hyvinvointikeskukset ja -asemat Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri- Oulunsalo Hailuoto Muhos Utajärvi Vaala Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Himanka Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi

11 Sairaalaverkolle asetettavat edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosastonimen sijasta käytetään sairaala-nimeä). Vuodeosastopaikat vähenee nykyisestä 915 paikasta 785 paikkaan!

12 Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutostarpeet v väestöennusteen mukaisesti yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. yli 75-v. sairaansijojen Sairaansijojen laskennallinen määrä määrä määrä muutos % määrä vähennystarve v v v v v väestöennusteen mukaisesti Oulu ja ympäristö % 469-1ss Koillismaa % 91-42ss Jokilaaksot läntinen % ss Jokilaaksot itäinen % ss YHTEENSÄ % ss

13 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Väestö hyvinvointikeskusalueilla 2015 ja ennuste Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v ennuste skaalattu v tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.

14 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Taajama-aste v (%) 80,1 64,2 78,4 96,4 50,1 46,3 46,6 42,2 54,1 96,2 79,5 61,7 96,4 55,8 P-P keskimäärin 83,1 % (isojen kaupunkien/kuntien vaikutus keskiarvoon) 47,6 71, ,7 59,7 75,5 45,4 38,3 64,6 73,9 69,3 54,3 86,9 42,1 53,3 46,3 85,9 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tilastokeskus 2017

15 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Soten tarvekerroin v ,06 1,21 1,08 0,96 1,32 1,22 1,30 1,38 1,09 0,91 0,85 1,03 0,96 1,12 1,28 0,93 Tarvekerroin: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema 1,17 1,17 1,16 1,03 1,35 1,26 1,14 1,14 1,20 1,18 1,13 1,19 1,17 1,13 1,03 P-P keskimäärin 1,04 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tarvekerroin THL

16 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Nettokustannukset TP 2015, M Yht. 483 M 3208 /asukas 171,4 216,9 Yht. 415 M 2891 /asukas Yht. 389 M 3395 /asukas 167, ,5 34,3 87,1 55,4 55,3 117,6 80,9 111,0 37,1 73,6 - Pohjoinen Keskinen Eteläinen HUOM: Oulun nettokustannukset skaalattu hv-keskusten väestön mukaan, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, ilman ymp.terveydenhuoltoa, Oulun kaupunki 3/2017.

17 Kalajoki Kempele Lumijoki Pyhäjoki Liminka Kärsämäki Siikajoki Raahe Oulu Ii Pohjois-Pohjanmaa Nivala Tyrnävä Muhos Haapavesi Utajärvi Ylivieska Merijärvi Oulainen Reisjärvi Alavieska Pudasjärvi Sievi Pyhäntä Haapajärvi Kustannuserot maakunnan sisällä suuret! Taivalkoski Vaala Manner-Suomi Kuusamo Pyhäjärvi Siikalatva Hailuoto 4000 Tarvevakioidut soten nettokustannukset /asukas, Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto 2016 Tarvekerroin THL v Ilman ympäristöterveydenhuoltoa

18 Valinnanvapaus ja yritystoiminta

19 Asiakas voi valita monipuolisemmin

20

21 Valinnanvapauden voimaantulo ja toimeenpano Valinnanvapauslaki voimaan alkaen yhtiöitetyt suun hoidon yksiköt, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti yhtiöitetyt sote-keskukset erityisellä luvalla myöhemmin, kuitenkin Mikäli maakunta mukana pilottihankkeissa, niin toimeenpanossa porrastusta

22 Haasteita ja mahdollisuuksia Aikataulu maakuntauudistuspaketin toteuttamiselle kireä (kriteerit, yhtiöittäminen, organisoituminen, omaisuus, ict, tukipalvelut) Kustannuserojen tasaaminen edellyttää rakennemuutoksia Avohoitopainotteisuuden lisääminen vaatii osaamista ja asenteellista valmiutta Sähköiset palvelut ja digitalisaatio vaatii infraa ja järjestelmiä Valinnanvapaus lisää kilpailua ja yritystoiminnan mahdollisuuksia Markkinoille siirtymässä n. 40 % soten tuotannosta Miten yritykset kiinnostuu harvaan asutuista alueista? Julkisten yhtiöiden ja yksityisten yritysten kilpailuedellytykset? Pienten yritysten kyky osallistua palvelutuotantoon ja sen kehittämiseen? Julkisten investointien hyödyntäminen?

23 Lisätietoa Nettisivut Säännölliset uutiskirjeet ja tiedotteet Facebook Twitter Valtakunnallista tietoa: