OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä

Transkriptio

1 OYS-erva: Tiivistelmä ympärivuorokautista hoitoa ja asumispalveluja koskevasta selvityksestä Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset ja ikääntyneet

2 Tiivistelmä 2 (32) 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin laaja selvitys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-ERVAn) ympärivuorokautisesta hoidosta. Selvitykseen sisällytettiin viisi asiakasryhmää: 1) Ikääntyneet (selvityksen painopisteenä ollut ryhmä) 2) Mielenterveysasiakkaat 3) Päihdeasiakkaat 4) Kehitysvammaiset 5) Muut kuin edellä mainitut asiakasryhmät (mm. vaikeavammaiset). Tietolähteinä käytettiin saatavilla ollutta rekisteri- ja tutkimustietoa. Selvityksen pohjalta tehty laaja raportti sisältää runsaasti taulukoita ja havainnollistavia kaavioita. Tiedot on esitetty kunnittain, sairaanhoitopiireittäin ja OYS-ERVAn mukaisesti jaoteltuna. Laaja raportti on tarkoitettu ensisijaisesti ympärivuorokautisen hoidon asiantuntijoiden käyttöön. Tämä asiakirja on tiivistelmä laajasta raportista. Tiivistelmä on tarkoitettu ensisijaisesti luottamushenkilöiden ja päättäjien käyttöön. On tärkeää huomioida se, että kuntakohtaisten tulosten vertailussa tulisi huomioida muun muassa seuraavat tekijät: Kunnan palvelujärjestelmää tulisi tarkastella kokonaisuutena, ei yksittäisinä palveluina. Kunnat järjestävät palvelunsa eri tavoin. Myös kuntalaisten tarpeet vaihtelevat kunnittain. Päihdeasiakkaiden sekä kehitysvammaisten hoitopäivien lukumäärät on vertailun mahdollistamiseksi suhteutettu kunnan asukasmäärään (= asiakkaiden ja hoitopäivien lukumäärä tuhatta kunnan asukasta kohti). Näiden asiakasryhmien palvelutarpeet ja osuus väestöstä kuitenkin vaihtelevat kunnittain. Kunnan asukasmäärään suhteessa olevat lukumäärät ovat siten suuntaaantavia. Osa tuloksista perustuu vain yhden päivän tilannetta kuvaavaan lukuun (esim. ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisistä). Pienissä kunnissa asiakkaita voi olla niin vähän, että jo yhden tai muutaman ihmisen siirtyminen toiseen palvelumuotoon voi aiheuttaa prosenttiosuuksiin merkittäviä muutoksia. Inhimilliset virheet kaikissa tiedon tuottamis- ja käsittelyvaiheissa ovat mahdollisia. Tiivistelmä ja raportti eivät sisällä tietojen tulkintaa ja johtopäätöksiä, sillä tulosten vertailu sekä tarkempi tulkinta ja johtopäätösten tekeminen edellyttävät kuntien palvelujärjestelmien ja asiakasryhmien paikallistuntemusta. Tiivistelmän ja laajan raportin tarkoituksena onkin tarjota asiantuntijoille ja päättäjille tietoa yhdessä tehtävän vertailun, tulkinnan ja johtopäätösten tekemistä varten. Laaja selvitys on luettavissa ja tallennettavissa osoitteessa PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

3 Tiivistelmä 3 (32) 2. Väestö ja väestöennusteet OYS-ERVAlla oli vuoden 213 lopussa yhteensä asukasta. Väestöennusteen mukaan asukasmäärä lisääntyy vuoteen 23 mennessä yli 33 asukkaalla ja vuoteen 24 mennessä yli 4 asukkaalla. (LIITE 1.) Asukasmäärän kasvu prosentteina on hieman hitaampaa kuin koko maassa. Sairaanhoitopiirien välillä on merkittäviä eroja. Ennusteiden mukaan väestö vähenee Kainuussa ja Länsi-Pohjassa, kun taas Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla väestö kasvaa. Maltillisinta kasvu on Lapissa ja suurinta Pohjois-Pohjanmaalla. (Kaavio 1.) KAAVIO 1. Sairaanhoitopiirien väestön muutokset prosentteina vuodesta 213 vuosiin 23 ja 24. Suluissa olevat luvut tarkoittavat muutosta henkilömäärinä OYS-ERVA 4 6 ( ) ( ) ( ) Muutos (%) vuodesta 213 vuoteen 23 Muutos (%) vuodesta 213 vuoteen ( ) 4 6 ( ) 9 11 ( ) Lähde: Sotkanet (id: 127/746/751). Muutosprosentit laskettu kaavalla muutos lkm / väestö vuonna 213 x 1. Alue- ja kuntakohtaiset väestömäärät ja ennusteet on esitetty taulukkona ja kaaviona liitteissä 1 ja 2. Kuntien asukasmäärät vaihtelevat Lestijärven reilusta 8 asukkaasta Oulun yli 19 asukkaaseen. Väestöennusteen mukaan ääripäiden välinen ero tulee kasvamaan, koska Keski-Pohjanmaan Lestijärven asukasmäärä vähenee vuoteen 23 mennessä vajaaseen 7 asukkaaseen, kun taas Oulun asukasmäärä kasvaa yli 22 asukkaaseen. Asukkaiden määrä tulee vähenemään suurimmassa osassa OYS-ERVAn kunnista (47 kuntaa), ja vain kolmasosassa kuntia asukasmäärä kasvaa (21 kuntaa). Eniten kasvavien kuntien joukossa on sekä pieniä, keskikokoisia että suuria kuntia. Asukasmäärältään eniten pienenevien kuntien joukossa puolestaan on pelkästään 1-1 asukkaan kuntia. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

4 Tiivistelmä 4 (32) 3. Sairastavuus Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit kuvaavat sitä, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maahan. Koko maan arvoa kuvataan luvulla 1. Jos aluetta tai kuntaa koskeva luku on yli 1, sairastavuus on suurempi kuin koko maassa. Vakioidulla indeksillä tarkoitetaan lukua, jossa on huomioitu kuntien väliset erot asukkaiden ikä- ja sukupuolirakenteessa. Vakioidut arvot soveltuvat vakioimattomia paremmin kuntien ja alueiden väliseen vertailuun. Tässä raportissa käytetään vain vakioituja indeksejä. Kaaviossa 2 on kuvattu kolmen sairastavuusindeksin tulokset (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksi, Kelan sairastavuusindeksi ja Kelan kansantauti-indeksi). Kaavio osoittaa, että kaikilla indekseillä mitattuna OYS-ERVAn ja sen sairaanhoitopiirien sairastavuus on suurempaa kuin koko maassa. Sairastavuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin. Keski-Pohjanmaalla sairastavuus on kaikilla indekseillä mitattuna pienintä. Suurimmat sairastavuusindeksit osuvat Pohjois-Pohjanmaalle, Länsi-Pohjaan ja Kainuuseen. KAAVIO 2. Väestön sairastavuus suhteessa koko maahan. THL: Sairastavuus suhteessa koko maahan (= 1) Kela: Sairastavuus suhteessa koko maahan (= 1) Kela: Kansantauti-indeksi suhteessa koko maahan (= 1) OYS-ERVA Lähde: Kela, Terveyspuntari. Sotkanet (id:243). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

5 Tiivistelmä 5 (32) Liitteessä 3 on esitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksin arvot kunnittain. Kuntien väliset erot ovat merkittävät: ääripäinä ovat Keski-Pohjanmaan Halsua (78) ja Pohjois- Pohjanmaan Siikajoki (152). Myös Kelan sairastavuus- ja kansanterveysindeksissä on merkittäviä eroja kuntien välillä. Lappiin kuuluva Muonio ja Keski-Pohjanmaalle kuuluva Kruunupyy sijoittuvat kaikissa kolmessa indeksissä kolmen sairastavuudeltaan pienimmän kunnan joukkoon. Niiden sairastavuusindeksit jäävät jokaisessa indeksissä alle maan keskiarvon. Kaikkien sairastavuusindeksien mukaan OYS-ERVAlla on vain 3-8 kuntaa, joissa sairastavuus on vähäisempää kuin maassa keskimäärin. Sairastavuudeltaan suurimmat kunnat puolestaan vaihtelevat eri indekseissä. Ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan Utajärvi sijoittuu jokaisessa indeksissä seitsemän sairastavuudeltaan suurimman kunnan joukkoon. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

6 Tiivistelmä 6 (32) 4. Väestön ikääntyminen Ikääntyneiden määrä ja osuus väestöstä Vuonna 213 OYS-ERVAlla oli 65 vuotta täyttäneitä yhteensä lähes 138 eli 19 % väestöstä. 75 vuotta täyttäneitä oli yli 62 (8 %) ja 8 vuotta täyttäneitä yli 35 (5 %). Ikääntyneiden osuudet väestöstä ovat yhteneväiset koko maan vastaavien osuuksien kanssa. (LIITE 4.) Kaavio 3 osoittaa, että 75 vuotta täyttäneiden osuudet vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin Pohjois- Pohjanmaan 7 prosentista Kainuun 11 prosenttiin. Kaaviosta voi nähdä myös sen, että väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrän kasvu on voimakasta. Vuosien 213 ja 23 välillä määrä kasvaa OYS-ERVAlla 74 % ja koko maassa 77 %. Kun vuonna 213 OYS-ERVAlla 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli yhteensä yli 62, tulee heitä olemaan vuonna 23 jo yli 18. Vuonna 24 määrä tulee olemaan yli 126 henkilöä. Näin ollen 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 24 mennessä. Ikääntyneiden määrän kasvu ei kuitenkaan tapahdu kaikissa sairaanhoitopiireissä yhtä voimakkaasti. Väestön ikääntyminen etenee hitaimmin Kainuussa (kasvu 56 %) ja nopeimmin Pohjois-Pohjanmaalla (86 %). Tästä huolimatta ikääntyneiden osuus on jatkossakin pienin Pohjois-Pohjanmaalla ja suurin Kainuussa. Joka tapauksessa ikääntyneiden määrä lisääntyy pienimmissäkin sairaanhoitopiireissä tuhansilla 75 vuotta täyttäneillä henkilöillä. KAAVIO vuotta täyttäneiden osuudet väestöstä vuosina 213 ja 23. Suluissa olevat arvot tarkoittavat kasvun määrää henkilöinä % väestöstä v. 213 % väestöstä v. 23 OYS-ERVA 8 14 ( ) 7 12 ( ) 9 15 ( ) 1 16 (+ 7 55) 1 17 (+ 4 86) ( ) Lähde: Sotkanet (id: 171 / 745). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

7 Tiivistelmä 7 (32) Myös 8 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän kasvu on merkittävää. OYS-ERVAlla heitä tulee olemaan vuonna 23 lähes 3 enemmän kuin vuonna 213. (LIITE 4.) Kuntien väestön ikääntymistä koskeva taulukko on liitteessä 4. Vähintään 75-vuotiaiden osuudessa on merkittäviä eroja kuntien välillä. Ääripäihin sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaan Liminka (4 %) ja Kainuun Ristijärvi (18 %). Suurimmassa osassa kuntia ikääntyneiden osuus sijoittuu 8-14 prosentin välille. Kunnat myös ikääntyvät eri tahtiin. Ikääntyneiden määrän kasvun ääripäissä ovat Lappiin kuuluva Salla (kasvu 19 %) ja Pohjois-Pohjanmaahan kuuluva Kempele (174 %). Kempeleessä kasvuprosentti tarkoittaa käytännössä sitä, että 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä on vuonna 23 yli 13 enemmän kuin vuonna 213. Sallassa vastaava lisäys on 125 henkilöä, mikä sekin on pienessä kunnassa merkittävä määrä. Yleisesti ottaen ikääntyneiden määrä kasvaa suhteellisesti eniten niissä kunnissa, joissa heidän osuutensa on tällä hetkellä vähäinen. Tämä ei kuitenkaan riitä tasaamaan kuntien välisiä eroja, sillä vielä vuonna 23 ikääntyneiden osuudet vaihtelevat kunnissa merkittävästi. Väestöennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan Limingassa on tuolloin vähiten ikääntyneitä (6 %), kun taas Lapin Pellossa ikääntyneitä on eniten, peräti 28 %. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

8 Tiivistelmä 8 (32) 5. Ympärivuorokautinen hoito: Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat ja kehitysvammaiset Päihdeasiakkaat Päihdeasiakkaiden ympärivuorokautinen hoito sisältää tässä selvityksessä päihdehuollon laitokset eli katkaisu- ja kuntoutusyksiköt. Vertailun mahdollistamiseksi asiakkaiden ja hoitopäivien lukumäärä on suhteutettu kunnan tai alueen asukkaiden lukumäärään (hoitopäivää / 1 asukasta). Kaavio 4 osoittaa, että OYS-ERVAn päihdehuollon laitoksissa oli vuoden 213 aikana vähemmän asiakkaita kuin koko maassa. Asiakkaita oli eniten Länsi-Pohjassa ja vähiten Keski-Pohjanmaalla. Kaavion 4 perusteella myös hoitopäiviä oli vuoden 213 aikana OYS-ERVAlla selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Hoitopäivien määrässä on sairaanhoitopiirien välillä merkittävät erot (Keski- Pohjanmaan kuudesta Länsi-Pohjan 37 hoitopäivään). Asiakkaiden ja hoitopäivien lukumääriä verrattaessa joukosta erottuu Kainuu, jossa asiakkaita on toiseksi vähiten, mutta hoitopäiviä toiseksi eniten. KAAVIO 4. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat ja asiakkaiden hoitopäivät vuonna ,2 47 OYS-ERVA,9 1, Hoidossa olleet asiakkaat vuoden aikana / 1 kunnan asukasta Hoitopäivät vuoden aikana / 1 kunnan asukasta ,8 8 2,1 22 4,1 37 Lähde: Sotkanet (id: 127 / 299 / 2616). Kuntakohtaiset tulokset hoitopäivien lukumäärästä on esitetty liitteessä 5. Lähes puolessa kunnista hoitopäiviä on alle kymmenen, kun taas Keminmaassa hoitopäivien lukumäärä on 88 ja Enontekiöllä peräti 158. Asiakkaiden lukumäärät tuhatta kuntalaista kohti ovat kuitenkin pieniä sekä Keminmaassa (,8) että Enontekiöllä (,5) (ks. laaja selvitys). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

9 Tiivistelmä 9 (32) Mielenterveysasiakkaat Psykiatrian laitoshoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi ilmaisee hoitopäivien lukumäärän suhteessa koko maan väestöön (= 1). Luku on laskettu ikä- ja sukupuolivakioituna. Psykiatrinen laitoshoito sisältää julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) järjestämän psykiatrisen laitoshoidon. Laitoshoidon keskimääräinen hoitoaika puoletaan ilmaisee kaikkien psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen potilaiden vuoden aikana päättyneiden hoitojaksojen kokonaispituuksien keskiarvon (päivinä). OYS-ERVAa koskevat tulokset on esitetty kaaviossa 5. Hoitopäivien indeksi on OYS-ERVAlla suurempi kuin koko maassa. Sairaanhoitopiireistä esille nousee Kainuu, jossa hoitopäiviä on merkittävästi enemmän kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Kainuussa myös keskimääräiset hoitoajat ovat lähes kaksi kertaa pitempiä. Myös laitoshoidon potilaita Kainuussa oli vuonna 213 eniten suhteessa alueen asukasmäärään, mutta ero muihin sairaanhoitopiireihin ei ole suuri (5,5 vs. Keski-Pohjanmaa 5,2; Lappi 4,6; Länsi-Pohja 4,9; Pohjois-Pohjanmaa 5,4) (ks. laaja selvitys). KAAVIO 5. Psykiatrian laitoshoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi. Suluissa olevat arvot tarkoittavat psykiatrian laitoshoidon keskimääräistä hoitoaikaa päivinä (36) OYS-ERVA 123 (43) 16 (25) 113 (38) 114 (4) 12 (39) 198 (77) Lähde: Sotkanet (id: 1264/2579/1262). Liitteessä 6 oleva kuntakohtainen kaavio tuo esiin valtavat kuntien väliset erot hoitopäivien indeksissä: Ääripäissä ovat Kruunupyy ja Paltamo (14 vs. 338). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

10 Tiivistelmä 1 (32) Kehitysvammaiset Kehitysvammaisten ympärivuorokautiseen hoitoon on tässä selvityksessä laskettu laitoshoito ja autettu asuminen. Laitoshoitona pidetään keskuslaitoksia ja muita laitosperiaatteella toimivia, kehitysvammaisille tarkoitettuja yksiköitä. Autetulla asumisella tarkoitetaan ryhmäkoteja, joissa on ympärivuorokautinen henkilökunta. Vertailun mahdollistamiseksi laitoshoidon ja autetun asumisen hoitopäivien lukumäärä on suhteutettu kunnan asukasmäärään (hoitopäivää / 1 asukasta). Kaavio 6 osoittaa, että kehitysvammaisten ympärivuorokautisen hoidon hoitopäiviä on OYS-ERVAlla tuhatta asukasta kohti enemmän kuin koko maassa yhteensä. Sairaanhoitopiirien välillä on reilun 2 hoitopäivän ero. Ääripäissä ovat Länsi-Pohja ja Lappi. KAAVIO 6. Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen hoidon hoitopäiviä vuoden 213 aikana tuhatta kuntalaista kohti OYS-ERVA Kuntakohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 7. Kuntien välillä on merkittäviä eroja. Pienin hoitopäivien lukumäärä on Keski-Pohjanmaan Lestijärvellä (2), ja suurin Lapin Utsjoella (314). Suurimmassa osassa kuntia hoitopäiviä on vuodessa tuhatta kunnan asukasta kohti noin PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

11 Tiivistelmä 11 (32) Vaikeavammaiset Vaikeavammaisten palveluasumisen asiakkaista ei löytynyt hoitopäivätietoja. Sen sijaan kaaviossa 7 on esitetty vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä vuoden aikana olevien asiakkaiden määrä (per 1 asukasta). Kaavio osoittaa, että vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden määrä OYS- ERVAlla on hieman suurempi kuin koko maassa. Sairaanhoitopiireistä selkeimmin erottuvat Lappi (14) ja erityisesti Kainuu (25), joissa luvut ovat merkittävästi muita sairaanhoitopiirejä ja koko maata suuremmat. KAAVIO 7. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä vuoden aikana olevien asiakkaiden määrä (per 1 asukasta) OYS-ERVA Lähde: Sotkanet (id: 363). Sisältää vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen. Sisältää sekä ympärivuorokautisen että ei-ympärivuorokautisen asumisen. Myös kuntien välillä on merkittäviä eroja, sillä asiakkaiden määrät vaihtelevat nollasta peräti yli 5 asiakkaaseen vuodessa (LIITE 8). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

12 Tiivistelmä 12 (32) 6. Ikääntyneiden kotona asuminen ja ympärivuorokautinen hoito Ikääntyneiden (tässä yhteydessä 75 vuotta täyttäneiden) ympärivuorokautiseen hoitoon lasketaan tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit sekä terveyskeskusten ja sairaaloiden pitkäaikainen laitoshoito (= vuodeosastohoito). Koska ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarpeeseen vaikuttaa merkittävästi sekä väestön ikääntyminen että kotona asuminen ja sen tukeminen (mm. säännöllisen kotihoidon järjestäminen ja omaishoidon tuen tarjoaminen), tässä tiivistelmässä on myös näitä teemoja koskevia tietoja. Kotona asuminen, säännöllinen kotihoito ja omaishoidon tuki Ikääntyneiden asumista koskeva alue- ja kuntakohtainen taulukko on liitteessä 9. Vuoden 213 lopussa OYS-ERVAn ikääntyneestä väestöstä 9 % asui kotona. Tilanne on samankaltainen kaikissa sairaanhoitopiireissä (89,5-9,3 %). Luvut jäävät hieman alle STM:n (213) suosituksen, jonka mukaan kotona asuvien osuuden tulisi olla %. Kuntien välillä on merkittäviä eroja. Kotona asuvien osuus on pienin Lapin Savukoskella (81 %) ja suurin Lapin Utsjoella (94 %). Suurimmassa osassa kuntia kotona asuu prosenttia ikääntyneestä väestöstä. OYS-ERVAn ikääntyneestä väestöstä 13,4 % on säännöllisen kotihoidon piirissä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (13-14 %). Kotihoidon piiriin kuuluvien osuudessa on sairaanhoitopiirien ja kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienin kotihoidon piiriin kuuluvien osuus on Keski-Pohjanmaalla ja suurin Pohjois-Pohjanmaalla. Kunnissa ääripäinä ovat Länsi-Pohjan Kemi ja Pohjois-Pohjanmaan Merijärvi (6,1 vs. 3,6 %). (Kaavio 8, LIITE 9.) KAAVIO 8. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvien 75 vuotta täyttäneiden osuus (% vastaavanikäisestä väestöstä)., 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, 11,9 OYS-ERVA 13,4 9,6 1,7 12,3 12,3 15,6 Lähde: Sotkanet (id:3216). Vihreä alue osoittaa STM:n (213) suosituksen kotihoidon piirissä olevien osuudesta (13-14 %). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

13 Tiivistelmä 13 (32) Omaishoidon tukea saa OYS-ERVAlla 6,6 prosenttia ikääntyneestä väestöstä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (6-7 %). Myös Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Pohjanmaan arvot vastaavat suositusta. Länsi-Pohjassa omaishoidon tuen asiakkaiden määrä on suositusta pienempi (4,9 %), kun taas Kainuussa määrä on hieman suositusta suurempi (7,5 %). Kuntien välillä esiintyy selkeitä eroja: Ääripäissä ovat Pohjois-Pohjanmaan Pyhäntä 1,6 % ja Keski-Pohjanmaan Perho 15,7 %. (Kaavio 8, LIITE 9.) Ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVAlla ympärivuorokautisessa hoidossa on yhteensä 9,6 prosenttia ikääntyneestä väestöstä (6188 henkilöä), mikä vastaa STM:n (213) valtakunnallista kokonaissuositusta (8-1 %). Suosituksen mukainen määrä ympärivuorokautisessa hoidossa olevien lukumäärästä OYS-ERVAlla on ikääntynyttä, joten nykyinen määrä hipoo viitearvon ylärajaa. Myös sairaanhoitopiirien arvot vastaavat kokonaissuositusta Keski-Pohjanmaata lukuunottamatta. Peräti 38 kunnassa (56 %) ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisosuus on kuitenkin suurempi kuin suosituksen yläraja (LIITE 1). Kokonaissuosituksen lisäksi tulee huomioida se, miten ympärivuorokautisessa hoidossa olevat ikääntyneet jakaantuvat tehostettuun palveluasumiseen (STM:n suositus 6-7 %) ja vanhainkoti- tai vuodeosastohoitoon (suositus 2-3 %). Sairaanhoitopiireittäinen jakaantuminen on esitetty kaaviossa 9. Vain Pohjois-Pohjanmaa täyttää valtakunnalliset suositukset myös tältä osin. Kaikissa muissa sairaanhoitopiireissä tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus on suositusta suurempi. Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus puolestaan on suosituksen sisällä Pohjois-Pohjanmaan lisäksi myös Lapissa ja Länsi- Pohjassa. Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla osuus on suositusta pienempi. Kuntien välillä on merkittäviä eroja (LIITE 1). Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuudet vaihtelevat välillä -16 (Lapin Utsjoki vs. Pohjois-Pohjanmaan Lumijoki). Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuudet puolestaan vaihtelevat Hailuodon nollasta Enontekiön 14 prosenttiin. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

14 Tiivistelmä 14 (32) KAAVIO 9. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuudet 75 vuotta täyttäneestä väestöstä (% vastaavanikäisestä väestöstä). Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti tai pitkäaikainen laitoshoito, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 1, 3,1 6,5 OYS-ERVA 2,5 7,4 2,9 6,9 2,8 7,1 2,4 7,4 1,5 8,2 1,7 8,7 Lähde: Sotkanet (id: 3261/3367). Sininen alue osoittaa STM:n (213) suosituksen tehostetussa palveluasumisessa (6-7 %) olevien osuudesta. Punainen alue osoittaa suosituksen vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2-3 %) olevien osuudesta. Hoitopäivät Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivät palvelualoittain sekä alueittain ja kunnittain on esitetty liitteessä 11. Vertailun mahdollistamiseksi hoitopäivien lukumäärä ilmoitetaan tuhatta ikääntynyttä kohti. Kaaviossa 1 on nähtävissä sosiaalitoimen yksikön ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivät, joka sisältää vanhainkodit, palveluasunnot, päihdehuollon yksiköt, kehitysvammalaitokset / keskuslaitokset ja kehitysvammaisten autetun asumisen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi kaaviossa on esitetty perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät, koska ne eivät kuulu sosiaalitoimen yksikön ympärivuorokautista hoitoa koskevaan indikaattoriin. OYS-ERVAlla on ympärivuorokautisen hoidon sisältävässä sosiaalitoimen yksikössä hoitopäiviä hieman enemmän kuin koko maassa. Ääripäissä olevien sairaanhoitopiirien välinen ero on merkittävä, noin 8 hoitopäivää (Länsi-Pohja vs. Keski-Pohjanmaa). Kuntien väliset erot ovat valtavat, sillä ääripäiden (Utsjoki ja Hailuoto vs. Pyhäntä) välinen erotus on 6 hoitopäivää (LIITE 11). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

15 Tiivistelmä 15 (32) KAAVIO 1. Ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivät sosiaalitoimen yksiköissä ja perusterveydenhuollon vuodeosastoilla. Hoitopäivät sosiaalitoimen yksikössä 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä / 1 vastaavanikäistä OYS-ERVA Lähde: Sotkanet (id:77/73). Myös tehostetun palveluasumisen hoitopäiviä on OYS-ERVAlla enemmän kuin koko maassa (3 39 vs ). Tässäkin sairaanhoitopiirien välillä on isoja eroja (ero suurimmillaan noin 8 hoitopäivää). Ääripäissä olevien kuntien välinen erotus on 8 hoitopäivää. (LIITE 11.) Vanhainkotien hoitopäiviä OYS-ERVAlla on vähemmän kuin koko maassa (7877 vs. 9852). Sairaanhoitopiirien välillä on merkittävät erot (pienimmän ja suurimman arvon erotus on noin 85 hoitopäivää). Myös kuntien välillä on merkittäviä eroja: arvot vaihtelevat nollasta yli 45 :een. (LIITE 11.) OYS-ERVAn vuodeosastoilla hoitopäiviä on vain hieman enemmän kuin koko maassa (8319 vs. 8188). Sairaanhoitopiirien välinen suurin ero on lähes 5 hoitopäivää. Tässäkin kuntien välillä on merkittäviä eroja, sillä hoitopäivien määrä vaihtelee 57:stä yli 28 :een. (LIITE 11.) PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

16 Tiivistelmä 16 (32) Väestön ikääntymisen vaikutukset asumiseen ja ympärivuorokautisen hoidon palveluihin Ikääntyneiden henkilöiden määrän nopea kasvu vaikuttaa asumis- ja hoitopalvelujen tarpeeseen. Näitä valtakunnallisiin suosituksiin perustuvia vaikutuksia on kuvattu kuntakohtaisesti liitteessä 12. Taulukossa 1 on kooste sairaanhoitopiirikohtaisista vaikutuksista. Luvut perustuvat siihen, kuinka monta ikääntynyttä kussakin asumis- ja palvelumuodossa oli vuonna 213 ja kuinka monta heitä valtakunnallisen suosituksen minimiosuuden perusteella olisi vuonna 23. TAULUKKO 1. Asumis- ja hoitopalveluissa olleiden ikääntyneiden lukumäärä vuonna 213 ja suosituksen mukainen, väestöennusteeseen perustuva lukumäärä vuonna 23. Kotona asuvat Säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvat Tehostetussa palveluasumisessa olevat Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat Vuonna 213 Suosituksen (91 %) mukainen määrä vuonna Kasvu (lkm) Vuonna 213 Suosituksen (13 %) mukainen määrä vuonna Kasvu (lkm) Vuonna 213 Suosituksen (6 %) mukainen määrä vuonna Kasvu (lkm) Vuonna 213 Suosituksen (2 %) mukainen määrä vuonna Kasvu (lkm) OYS-ERVA KESKI- POHJANMAA POHJOIS- POHJANMAA Taulukossa 1 kuvattu kasvu tarkoittaa sitä, että ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon suosituksiin perustuva palvelutarve kasvaa sairaanhoitopiirien alueella tulevan 15 vuoden kuluessa seuraavasti: Kainuu: 23 henkilöllä Keski-Pohjanmaa: 215 henkilöllä Lappi: 39 henkilöllä Länsi-Pohja: 21 henkilöllä Pohjois-Pohjanmaa: 145 henkilöllä. Säännöllistä kotihoitoa koskevien suositusten toteutuminen edellyttää kotihoidon asiakasmäärien lisäämistä lähes kaikissa kunnissa (poikkeuksia ovat Ristijärvi, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi, Siikajoki ja Siikalatva). Ympärivuorokautisen hoidon suhteen tilanne on vaihtelevampi: Tehostettu palveluasuminen: 25 kunnassa suositusten toteutuminen vuonna 23 tarkoittaa nykyisten paikkojen vähentämistäja 43 kunnassa nykyisten paikkojen lisäämistä. Laitospaikat: Ainakin 19 kunnassa suosituksen toteutuminen vuonna 23 edellyttää nykyisten paikkojen vähentämistä, kun taas ainakin 26 kunnassa puolestaan paikkojen lisäämistä. (Ks. kuntakohtaiset tiedot laajasta raportista.) PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

17 Tiivistelmä 17 (32) Henkilöstömitoitukset ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoidossa Syyskuussa 214 tehdyn Vanhuspalvelulain toimeenpanon seurantakyselyn (THL, Valvira ja STM) tulokset koskien suunniteltua ja toteutunutta henkilöstömitoitusta on esitetty taulukoina ja kaavioina vain laajassa raportissa. Valtaosassa ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä sekä suunniteltu että toteutunut henkilöstömitoitus täyttävät STM:n (213) vähimmäismääräsuositukset. Suurimmassa osassa yksiköistä mitoitus on jopa selvästi suurempi kuin vähimmäismääräsuositus. Vastanneissa toimintayksiköissä on vain seitsemän yksikköä, joissa suunniteltu mitoitus oli alle suosituksen. Yksiköt sijaitsevat Savukoskella, Rovaniemellä, Keminmaassa, Ranualla, Torniossa, Simossa ja Haapavedellä. Toteutunut mitoitus on jäänyt suosituksen alle useammassa toimintayksikössä (Sotkamossa, Kannuksessa, Kokkolassa, Kemijärvellä, Muoniossa, Posiolla, Ranualla, Rovaniemellä, Savukoskella, Tervolassa, Kemissä, Torniossa, Ylitorniossa, Iissä, Oulussa, Raahessa, Alavieskassa, Kuusamossa, Muhoksella ja Pyhäjärvellä). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

18 Tiivistelmä 18 (32) 7. Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöresurssit kunnissa Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstöresursseista ei löytynyt tietoa. Sen vuoksi tässä raportissa päädyttiin esittämään kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstöresurssit (oma tuotanto), joista tieto löytyy sairaanhoitopiireittäin (ei kunnittain). Luvut on suhteutettu asukasmäärään. OYS-ERVAlla on sekä terveys- että sosiaalipalvelujen henkilöstöä enemmän kuin maassa keskimäärin. Ero on terveyspalvelujen henkilöstössä 26 ja sosiaalialan henkilöstössä 18 työntekijän verran. Terveyspalveluissa suurin henkilöstöresurssi on Pohjois-Pohjanmaalla ja pienin Lapissa (ero on 24 työntekijää). Sosiaalipalveluissa suurin henkilöstöresurssi on Keski-Pohjanmaalla ja pienin Pohjois-Pohjanmaalla (ero 55 työntekijää). Kokonaisuudessaan suurin henkilöstöresurssi on Keski-Pohjanmaalla ja pienin Pohjois- Pohjanmaalla (ero 31 työntekijää). (Kaavio 11.) KAAVIO 11. Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 1 asukasta kohti vuonna 213. Terveyspalvelujen henkilöstöä 1 asukasta kohti Sosiaalipalvelujen henkilöstö 1 asukasta kohti Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 1 asukasta kohti OYS-ERVA Lähde: THL 214. Kuntien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 213. Tilastoraportti 22. Liitetaulukko 6. OYS-ERVAlla on vastaavasti hieman vähemmän asukkaita yhtä terveys- ja sosiaalialan työntekijää kohti kuin koko maassa (19,4 vs. 21,2). Lisätietoja saa laajasta selvityksestä. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

19 Taulukko- ja kaavioliitteet PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

20 LIITE 1 TAULUKKO. Väestö vuonna 213 ja väestöennusteet vuosille 23 ja 24. Muutos vuoteen 23 mennessä Muutos vuoteen 24 mennessä Kunnat aakkosjärjestyksessä Väestö v. 213 Väestö v. 23 Muutos (henkilöä) Muutos (%) Väestö v. 24 Muutos (henkilöä) Muutos (%) OYS-ERVA Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:127/746/751). Väestöennusteet ovat vuodelta 212. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

21 LIITE 2 KAAVIO. Väestön muutokset vuodesta 213 vuoteen POHJOINEN SOTE Halsua Pyhäntä Ranua Suomussalmi Hyrynsalmi Pello Salla Ylitornio Posio Kemijärvi Puolanka Kuhmo Lestijärvi Pelkosenniemi Utajärvi Pudasjärvi Siikalatva Vaala Kärsämäki Tervola Savukoski Pyhäjärvi Perho Taivalkoski Sodankylä Paltamo Veteli Haapajärvi Simo Toholampi Inari Kannus Kuusamo Ristijärvi Pyhäjoki Keminmaa Oulainen Enontekiö Haapavesi Kemi Muonio Siikajoki Merijärvi Alavieska Reisjärvi Kaustinen Raahe Kajaani Hailuoto Sotkamo Kruunupyy Utsjoki Nivala Sievi Tornio Kalajoki Kolari Muhos Ylivieska Rovaniemi Kokkola Ii Oulu Kittilä Lumijoki Tyrnävä Kempele Liminka Muutos (%) vuoteen 23 mennessä Lähde: Sotkanet (id:127/746). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

22 LIITE 3 KAAVIO. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ikävakioitu sairastavuusindeksi POHJOINEN SOTE Halsua Kruunupyy Muonio Kaustinen Enontekiö Savukoski Liminka Kalajoki Toholampi Tervola Tornio Kittilä Kempele Kemijärvi Rovaniemi Lumijoki Kolari Pyhäjoki Merijärvi Kajaani Ylitornio Tyrnävä Utsjoki Perho Kokkola Inari Keminmaa Sotkamo Veteli Kuhmo Oulu Suomussalmi Kannus Sodankylä Ylivieska Ii Pello Nivala Salla Hailuoto Pyhäntä Alavieska Raahe Ristijärvi Sievi Simo Taivalkoski Paltamo Reisjärvi Ranua Puolanka Kärsämäki Siikalatva Muhos Haapavesi Oulainen Hyrynsalmi Posio Vaala Kuusamo Pelkosenniemi Lestijärvi Utajärvi Haapajärvi Pudasjärvi Kemi Pyhäjärvi Siikajoki Sairastavuus suhteessa koko maan tasoon (= 1) Lähde: Sotkanet (id:243). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

23 LIITE 4 TAULUKKO. Ikääntyneiden määrä (lkm) ja osuudet väestöstä (%) vuosina 213 ja 23. Kunnat aakkosjärjestyksessä 65 vuotta täyttäneet 75 vuotta täyttäneet 8 vuotta täyttäneet vuonna 213 vuonna 23 vuonna 213 vuonna 23 vuonna 213 vuonna 23 Lkm % Lkm % Kasvu (hlöä) Lkm % Lkm % Kasvu (hlöä) Lkm % Lkm % Kasvu (hlöä) OYS-ERVA Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi KESKI- POHJANMAA Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Lestijärvi Perho Reisjärvi Toholampi Veteli Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Sodankylä Utsjoki Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Ylitornio POHJOIS- POHJANMAA Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjärvi Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:168/171/379/749/745/786). % = ikääntyneiden osuus prosentteina koko väestöstä. Kasvu (hlöä) = vuosien 23 ja 213 arvojen erotus. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

24 LIITE 5 KAAVIO. Päihdehuollon laitosten (= katkaisu- ja kuntoutusyksiköiden) asiakkaiden hoitopäivät tuhatta kunnan asukasta kohti. Vasemmassa reunassa on laitosten asiakkaiden määrä yhteensä v. 213 aikana POHJOINEN SOTE Puolanka Halsua Kaustinen Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Kolari Kalajoki Merijärvi Pyhäjoki Siikajoki Tyrnävä Utajärvi Vaala Oulu Sodankylä Tervola Liminka Raahe Reisjärvi Pudasjärvi Ylitornio Inari Oulainen Lumijoki Kokkola Kruunupyy Haapavesi Savukoski Kemijärvi Hyrynsalmi Pyhäntä Pello Salla Kannus Ii Kittilä Taivalkoski Muonio Pelkosenniemi Nivala Haapajärvi Kempele Kuusamo Paltamo Sotkamo Rovaniemi Alavieska Kuhmo Pyhäjärvi Posio Tornio Sievi Kärsämäki Kajaani Ylivieska Ristijärvi Kemi Hailuoto Ranua Muhos Suomussalmi Keminmaa Enontekiö Utsjoki Simo Siikalatva Hoitopäivät vuoden aikana / 1 asukasta Lähde: Sotkanet (id: 299/2891). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

25 LIITE 6 KAAVIO. Psykiatrian laitoshoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivalikoitu indeksi vuonna POHJOINEN SOTE Kruunupyy Hailuoto Lestijärvi Pelkosenniemi Kolari Keminmaa Kannus Simo Toholampi Perho Siikajoki Pyhäntä Ii Tornio Tyrnävä Pello Utsjoki Utajärvi Sodankylä Tervola Sievi Oulu Sotkamo Inari Liminka Pyhäjoki Siikalatva Kempele Kärsämäki Muonio Ylivieska Kalajoki Rovaniemi Posio Raahe Salla Kokkola Ranua Nivala Savukoski Suomussalmi Muhos Ylitornio Veteli Oulainen Kemi Kemijärvi Taivalkoski Kuusamo Kaustinen Ristijärvi Haapavesi Kuhmo Lumijoki Kittilä Puolanka Alavieska Reisjärvi Halsua Pyhäjärvi Haapajärvi Merijärvi Enontekiö Pudasjärvi Vaala Kajaani Hyrynsalmi Paltamo Psykiatrian laitoshoidon potilaiden hoitopäivien ikä- ja sukupuolivakioitu indeksi Lähde: Sotkanet (id: 2579). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

26 LIITE 7 KAAVIO. Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen hoidon (= laitoshoidon + autetun asumisen) hoitopäivät vuoden aikana yhteensä tuhatta kunnan asukasta kohti POHJOINEN SOTE Lestijärvi Merijärvi Paltamo Lumijoki Tervola Enontekiö Tornio Inari Simo Nivala Toholampi Raahe Hyrynsalmi Vaala Kokkola Ristijärvi Alavieska Kajaani Ylitornio Pyhäntä Muonio Ylivieska Kempele Rovaniemi Oulu Kaustinen Utajärvi Sodankylä Hailuoto Kalajoki Kannus Keminmaa Siikalatva Liminka Tyrnävä Kemijärvi Sotkamo Haapavesi Haapajärvi Pyhäjärvi Kittilä Ii Kemi Oulainen Sievi Veteli Savukoski Kuhmo Pudasjärvi Kruunupyy Kolari Pyhäjoki Suomussalmi Muhos Perho Kärsämäki Kuusamo Pello Siikajoki Taivalkoski Pelkosenniemi Ranua Reisjärvi Puolanka Posio Salla Halsua Utsjoki Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen hoidon hoitopäivät vuoden aikana / 1 kunnan asukasta Lähde: Sotkanet (id: /2843). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

27 LIITE 8 KAAVIO. Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat sataatuhatta kunnan asukasta kohti vuonna 213. Vasemmassa reunassa asiakkaiden määrä yhteensä vuoden 213 aikana POHJOINEN SOTE Halsua Lestijärvi Hailuoto Merijärvi Pyhäjoki Tyrnävä Nivala Kuusamo Haapavesi Kittilä Ii Vaala Utajärvi Perho Raahe Kalajoki Keminmaa Taivalkoski Lumijoki Pyhäjärvi Kannus Enontekiö Muhos Sievi Inari Tervola Tornio Liminka Ylivieska Siikalatva Siikajoki Alavieska Sotkamo Kemijärvi Kolari Pello Posio Kempele Toholampi Savukoski Veteli Reisjärvi Oulainen Haapajärvi Kärsämäki Kokkola Kemi Rovaniemi Kaustinen Oulu Ylitornio Kruunupyy Utsjoki Pyhäntä Pelkosenniemi Kuhmo Muonio Ranua Kajaani Pudasjärvi Hyrynsalmi Puolanka Salla Paltamo Simo Ristijärvi Sodankylä Suomussalmi Asiakkaita vuoden aikana / 1 asukasta Lähde: Sotkanet (id: 363/1247). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

28 LIITE 9 TAULUKKO. Ikääntyneiden asuminen (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä). Vihreällä korostetut arvot täyttävät STM:n vuonna 213 määrittelemät suositukset ( 1-5 ). Kotona asuvat 1 Säännöllisen kotihoidon piirissä 2 Omaishoidon tuen asiakkaat vuoden aikana 3 Tavallinen palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen 4 Vanhainkoti tai pitkäaikainen laitoshoito terveyskeskuksessa 5 9,3 11,9 4,6 1,1 6,5 3,1 OYS-ERVA 9, 13,4 6,6,8 7,3 2,6 9,3 12,3 7,5 1,4 8,2 1,5 Hyrynsalmi 89,6 12,8 8,6 9,9 Kajaani 89,4 11,2 7,1 1,2 8,7 1,8 Kuhmo 92,7 12,2 8,2 4,7 2,7 Paltamo 9,6 14,3 5,1 5,8 3,6 Puolanka 9,8 17,7 6,4 2,8 9, Ristijärvi 85,1 16, 6,9 1,7 4,2 Sotkamo 91,4 14,9 9,8 8,2,4 Suomussalmi 9,2 9,5 6,6 5,9 9,6 89,5 9,6 6,8,6 8,7 1,7 Halsua 89,8 7,9 9, 1,2 Kannus 89,6 12, 7,6 9,6 Kaustinen 88,1 9,8 8,8 11,9 Kokkola 9,4 8, 6,3,8 7,8 1,7 Kruunupyy 87,4 1,4 6,5 5,4 7,3 Lestijärvi 87,6 16,2 7,6 12,4 Perho 86,9 11,2 15,7 12,4 Reisjärvi 91,3 15,2 3,5 2,3 8,4 Toholampi 89,7 11,7 4,7 2,2 1,3 Veteli 86,4 11,7 5,7 13,4 9,1 12,3 6,7 1,2 7,1 2,8 Enontekiö 85,1 13,7 13,7 14,3 Inari 89,5 11,3 8,2 8,3 2,1 Kemijärvi 9,9 15,3 5,6 5,7 3,2 Kittilä 87,1 16,7 6,6 1,4 8, 4,8 Kolari 93,1 9,8 7,7 5, 1,9 Muonio 85,6 7,4 5,6 6,5 7,4 Pelkosenniemi 82,9 11,4 3,3 14,6 Pello 93,4 9, 6,5 3,6 2,2 4,4 Posio 86,5 1,4 5,2 1,4 2,9 Ranua 88,5 13,8 9,4 7,1 4,4 Rovaniemi 9,5 11,7 5,7,9 7,7 1,8 Salla 89,5 1,3 1,3,9 6,7 4, Savukoski 8,7 14,1 6,7 14,8 4,4 Sodankylä 92,1 13, 7,9 5,2 7,4 Utsjoki 94, 21,1 14,3 7,5, 6, 9,1 1,7 4,9,8 7,4 2,4 Kemi 9,4 6,1 4,,9 8,4 1, Keminmaa 91,8 12,3 5,3 2,5 6,4 1,7 Simo 88,4 1,2 8,8 8,2 3,4 Tervola 9,1 13,7 4,1 3, 6,6 Tornio 89,9 13,7 5,1,7 6,3 3,8 Ylitornio 88,6 15,3 5,4 1, 1,4 9, 15,6 6,6,6 6,9 3, Alavieska 86,8 11,9 6,3 11,9 Haapajärvi 88,4 19,8 5,7 1,2 9,8 1,8 Haapavesi 91,9 14,6 5,4 3,1 5,7 2,2 Hailuoto 87,8* 6,7 15,* * Ii 9,7 16,7 9,4 5,2 4, Kalajoki 91, 18,2 3,6,6 7,7 1,1 Kempele 93,1 13, 2,6 1,2 5,7 1,2 Kuusamo 93, 12,3 7,5 3,8 7, Kärsämäki 88,6 13,1 4, 11,4 Liminka 87,5 17,2 4,7 6,1 6,1 Lumijoki 84, 11,3 2,7 16, Merijärvi 89,8 3,6 2,8 1,2 Muhos 86,6 1,8 4,6 8,3 5,1 Nivala 87,3 17,2 9,3 11,1 1,7 Oulainen 87,3 9,9 6,4 12,1 Oulu 9,3 14,3 7,7,1 4,8 4,8 Pudasjärvi 89,5 16,8 7,6 6,4 4,1 Pyhäjoki 87, 21,2 3,4 9,9 3,1 Pyhäjärvi 92,4 17,3 4,8 7,6 Pyhäntä 82,7 23,6 1,6 14,2 Raahe 9,4 21,7 5,,8 7,6 1,9 Sievi 87,5 24,3 5,6 11,8 Siikajoki 85,6 27,8 5,4 2,5 8,4 5,9 Siikalatva 89,7 17,9 4,1 8,8 1,5 Taivalkoski 9,4 11,5 8,2 4 7, 2,6 Tyrnävä 88,1 13,1 4,2 2,7 8,9 2,7 Utajärvi 91,9 8,4 1,4 7,6 Vaala 93,4 15,6 7,9 4,8 1,8 Ylivieska 89,8 17,3 5,5 8,7 1,1 Lähde: Sotkanet (id:157/3216/3262/3544/3261/3367). STM:n (213) suositukset: Kotona asuvat %; 2 Säännöllisen kotihoidon piirissä %; 3 Omaishoidon tuen asiakkaana 6-7 %; 4 Tehostetussa palveluasumisessa 6-7 %; 5 Vanhainkodissa tai vuodeosastolla 2-3 %. * Sotkanetissä olleet Hailuodon virheelliset luvut on korjattu (Arja Rantapelkonen). PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx

29 LIITE 1 KAAVIO. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus (% vastaavanikäisistä). POHJOINEN SOTE Utsjoki, Pello Tervola Kuhmo Oulu Vaala Kolari Ii Kruunupyy Kemijärvi Haapavesi Kempele Paltamo Liminka Tornio Keminmaa Pudasjärvi Muonio Salla Taivalkoski Kuusamo Ranua Sodankylä Raahe Utajärvi Pyhäjärvi Rovaniemi Kalajoki Kokkola Kittilä Sotkamo Simo Inari Muhos Reisjärvi Kemi Siikajoki Kajaani Ylivieska Siikalatva Tyrnävä Puolanka Suomussalmi Kannus Haapajärvi Hyrynsalmi Pyhäjoki Ylitornio Halsua Merijärvi Toholampi Posio Ristijärvi Nivala Kärsämäki Sievi Kaustinen Alavieska Oulainen Perho Lestijärvi Veteli Pyhäntä Pelkosenniemi Savukoski Hailuoto Lumijoki Enontekiö, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, 16, 18, 2, 2,2 3, 6,5 7,4 6,9 7,1 7,4 8,2 8,7 6, 4,4 4,7 4,8 4,8 5, 5,2 5,4 5,7 5,7 5,7 5,8 6,1 6,3 6,4 6,4 6,5 6,7 7, 7, 7,1 7,4 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 8, 8,2 8,2 8,3 8,3 8,4 8,4 8,4 8,7 8,7 8,8 8,9 9, 9,6 9,6 9,8 9,9 9,9 1, 1,2 1,2 1,3 1,4 1,7 6,6 2,7 1,8 1,9 4,8 4, 3,2 2,2 1,2 3,6 1,7 11,1 11,4 11,8 11,9 11,9 12,1 12,4 12,4 13,4 14,2 14,6 14,8 15, 16, 14,3 3,1 2,5 2,9 2,8 2,4 1,5 1,7 3,8 4,1 4, 2,6 1,9 1,8 1,1 1,7,4 7,3 1, 6,1 4,4 7,4 3,4 2,1 1,8 1,1 1,5 4,8 2,7 5,1 1,8 1,4 5,9 3,1 2,9 1,7 4,2 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkoti tai pitkäaikainen laitoshoito, 4,4 Lähde: Sotkanet (id: 3261/3367). Pohjoinen sote = OYS-ERVA. Vihreä alue osoittaa STM:n (213) suosituksen ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisosuudesta (8-1 %). Tehostetun palveluasumisen osuuden tulisi olla 6-7 % ja vanhainkodin tai vuodeosaston 2-3 %. PL 1, 929 OYS Puh (vaihde) Salmela Sanna OYS-ERVA_Ympärivuorokautinen hoito_raportin tiivistelmä 215.docx