OYS erityisvastuualueen palvelurakenne

Transkriptio

1 OYS erityisvastuualueen palvelurakenne taustaa, tarpeiden kehitys, tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman aloitusseminaari Oulu

2 OYS ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pirkanmaa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa Länsi- Pohja Keski- Pohjanmaa Keski- Suomi HYKS Lappi OYS Pohjois- Savo Kainuu KYS Itä- Savo Pohjois- Karjala Satakunta Etelä- Savo TAYS Päijät- Kanta- Häme Etelä-Karjala Varsinais- Häme Suomi Kymenlaakso TYKS Helsinki ja Uusimaa Sairaanhoitopiiri 1. Lappi 2. Länsi-Pohja Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityisvastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. Alueella asuu henkeä ( ), 14% maan väestöstä) OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. Väestö Osuus % , , ,4 3. P-Pohjanmaa 4. Kainuu ,6 5. K-Pohjanmaa ,2 YHTEENSÄ ,0 ENONTEKIÖ MUONIO KOLARI PELLO YLITORNIO TORNIO KEMI OYS KITTILÄ TERVOLA KEMINMAA SIMO ROVANIEMI II YLI-II HAUKIPUDAS KIIMINKI INARI SODANKYLÄ SAVUKOSKI Lähes PELKOSENNIEMI SALLA KEMIJÄRVI 1000 km. RANUA OULU PUDASJÄRVI POSIO TAIVALKOSKI KUUSAMO HAILUOTO SUOMUSSALMI OULUNSALO KEMPELE MUHOS LUMIJOKI UTAJÄRVI PUOLANKA LIMINKA TYRNÄVÄ RAAHE SIIKA- HYRYNSALMI JOKI RISTIJÄRVI PYHÄJOKI VAALA VIHANTI PALTAMO MERIJÄRVI SIIKALATVA KALAJOKI OULAINEN KUHMO ALAVIESKA HAAPAVESI VUOLIJOKI YLIVIESKA PYHÄNTÄ KANNUS NIVALA KÄRSÄMÄKI KOKKOLA SIEVI KAJAANI SOTKAMO KRUUNUPYY TOHO- HAAPAJÄRVI LAMPI REISJÄRVI PYHÄJÄRVI KAUSTINEN LESTI- HALSUAJÄRVI VETELI PERHO Pasi Parkkila 2012

3 YDINKYSYMYKSIÄ Minkälainen on tulevaisuuden erikoissairaanhoidon visio vuodelle ? Miten palvelujen kysyntä / potilasmäärät kehittyvät? Millainen on tulevaisuuden potilas? Minkälaisia toimintoja tilojen ja laitteiden on palveltava tulevaisuudessa? Miten hoitomenetelmät muuttuvat; lääkkeet, teknologia? tilat, laitteet ja koko palvelurakenne saadaan tukemaan ja palvelemaan mahdollisimman tehokkaasti erilaisia sairaanhoidollisia prosesseja?

4 TULEVAISUUDEN (-kin) HAASTEITA Harva ja harveneva asutus, etäisyydet palvelupisteisiin Vanheneva väestö Sairaanhoitopalvelujen lisääntynyt ja lisääntyvä tarve Palvelujen kustannusten kasvu Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys / kustannukset Talouden liikkumavara pieni Työvoiman saatavuus Vanheneva infrastruktuuri (palvelut, sairaalat) Uuden terveydenhuoltolain vaikutukset, hoitotakuu Potilaan valinnanvapauden vaikutukset

5 Sairastavuusindeksi Suomen kunnissa v , vakioitu Lähde: THL PPSHP: Kalajoki 96,2 Pudasjärvi 146,7 THL:n uusi sairastavuusindeksi sisältää (kehitysversio) Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzhaimertauti) Pasi Parkkila 2012

6 Väestöennuste maakunnittain vuoteen Indeksi, 2003= Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Pasi Parkkila PPSHP:n osuus Ervan väestöstä 55% v Lasten ja nuorten määrä alkaa laskea, 65-vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa erittäin nopeasti. Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot AlueOnline

7 HUOLTOSUHDE SH-PIIREITÄIN Itä-Savo Etelä-Savo E-Pohjanmaa K-Pohjanmaa 60,5 58,7 58,6 58, Demografinen (Tilastokeskuksen väestötiedoista lasketut) Vuosina 2010 ja 2030 Satakunta Vaasa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala 57,3 56,9 55,9 55,9 55, Kanta-Häme 55,4 78 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Länsi-Pohja Päijät-Häme P-Pohjanmaa P-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Varsinais-S. 55,0 54,5 54,3 54,1 54,1 53,4 52, Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on Lappi Pirkanmaa HUS 51,2 51,0 44, Pasi Parkkila 2011 OYS-ERVA SUOMI 51,

8 HOIDON MÄÄRÄ KASVAA MUTTA HOITOA ANNETAAN ERI TAVALLA Hoidossa olleet potilaat (oma esh, yhteensä, 1000 eri henkilöä) Hoitopäivien määrän kehitys v PPSHP:ssä Avohoitokäyntien määrän kehitys v PPSHP:ssä (laskutetut käynnit) Huomaa: Oulun seudun yhteispäivystys aloitti 5/ Pasi Parkkila 2011

9 AVOHOITOKÄYNTIEN JA HOITOPÄIVIEN MÄÄRÄN KEHITYS , ERIKOISSAIRAANHOITO AVOHOITOKÄYNNIT ,6 % HOITOPÄIVÄT ,2 % Pasi Parkkila 2012

10 120 Tehty työpanos indeksinä ammattiryhmittäin v (ilman kehitysvammahuoltoa) (v.2000 = 100) Tehty työpanos v Hoitohenkilöt Yhteensä Lääkärit Muut Pasi Parkkila 2011

11 TYÖPANOKSEN TARVE EI VÄHENE HOIDETTUJA POTILAITA / TYÖPANOS V (PPSHP / Erikoissairaanhoito, toiminnallinen työpanos) ,9 26,2 26,4 26,3 26,0 26,0 26,4 26,0 25,9 26,2 26,1 26, Pasi Parkkila

12 MUTTA TYÖVOIMASTA TULEE PULA Arvio työmarkkinoille tulevien ja sieltä poistuvien lukumäärästä vuosina Lähde: Eläketurvakeskus

13 VÄESTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS PERUSPALVELUJEN KYSYNTÄÄN SUOMESSA V INDEKSINÄ (2010=100) Menoerä 2009 M ind. ind. ind. SOSIAALIPALVELUT TERVEYSPALVELUT perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito KOULUTUSPALVELUT Lähde STM Pasi Parkkila 2011

14 HAASTEISTA SELVIYTYMINEN EDELLYTTÄÄ Prosessien sujuvuuden (tehokkuus) parantamista Henkilötyön tuottavuuden lisäystä Kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista Päällekkäisyyksien poistamista, keskittämistä, - mittakaavaedut Uusia toimintatapoja Johtamisosaamista Oman vastuuoton, osallistumisen lisäämistä Taustalla toimivat teknologiat, tietojärjestelmät, tilat ja laitteet sekä koko palvelurakenne!!! Pasi Parkkila 2013

15 HAASTEISIIN HAETAAN RATKAISUJA: Kansainvälisesti: yhteiset ongelmat yhteiset ratkaisut Valtakunnallisesti: palvelu- ja kuntarakenteen kautta Alueellisesti: Teknologiasta: Omahoidosta: Osaamisesta: Lääketieteestä: eri toimijoiden roolit, työnjako, yhteistyö tietojärjestelmät, automaatio ym. asukkaiden vastuu, osallistuminen, teknologian hyödyntäminen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitys uudet tehokkaat hoidot ja lääkkeet TULEVAISUUDEN SAIRAALASTA: OYS 2030

16 TERVEYDENHUOLLON TASOT Vuodeosasto Avohoito Ohjattu kotihoito Kotihoito Tavoite: Itsehoidon osuus yksilön terveydenhoidosta on yli 80 % Edellyttää osaamisen siirtämistä myös asukkaille = informaatiota / viestintää / tietoa

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Oulu Hannu Leskinen Selvityshenkilö TtT

18 Alueelliset selvityshenkilötyöryhmät Selvityshenkilöt olivat jäseninä työnsä päättäneessä palvelurakennetyöryhmässä Tehtävä Tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa (Arvioitava valmius muutoksiin) Erityisesti huomiota tulee kiinnittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parempaan yhdentymiseen Horisontaalinen (sosiaali- ja terveydenhuolto) ja vertikaalinen (perustaso ja erityistaso) integraatio Tarkasteltava, miten selvitysalueella voidaan saavuttaa riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen kantokyky

19 Työryhmän toimeksiannon lähtökohtia/tavoitteita Sote-tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on vahvoilla peruskunnilla Vaihtoehtona mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveysalueita Riittävä väestöpohja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen Vähintään as. (laaja perustaso, sisältää myös erityispalveluja ja 24/7 perustason päivystyksen muista kantokykytekijöistä riippuen) Vähintään as. ja muutenkin riittävä kantokyky (mahdollisuus järjestää itse joitakin peruspalveluja mutta muiden sote-palvelujen saatavuus turvattava kuulumalla sote-alueeseen) Alle as. (ei itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta=> kuuluttava sote-alueeseen) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettava laki Kaikkien kunnallisten toimijoiden tehtävät ja palvelujärjestelmän ohjaus määritellään nykytilaan verrattuna uudestaan

20

21

22 Perustaso Uuden laajan perustason tehtävänä on järjestää lainsäädännössä kuntien velvoitteeksi säädetty sosiaali- ja terveydenhuolto pl. ne tehtävät, jotka erikseen säädetään erityislaissa erityistason tehtäviksi Lähipalvelujen turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota Kuntien ja sote-alueiden yhteistyöstä sovitaan ervaalueen sisäisessä yhteistyösopimuksessa Sosiaali- ja terveysalue organisoidaan ensi sijassa vastuukuntamallilla, toisena vaihtoehtona on kuntayhtymä

23 Perustaso Palvelurakennetyöryhmä: perustasolla tarvitaan riittävää väestöpohjaa ja riittäviä tuotantovolyymeja palvelujen laadun ja turvallisuuden takaamiseksi Tasaa alueiden välisiä palvelutarpeiden eroja ja lisää talouden vakautta (esim. erikoissairaanhoidon kustannusten ennustettavuus) Väestömäärän lisäksi myös väestörakenne (esim. ikärakenne, huoltosuhde) ja eräät muut väestötason tekijät (esim. sairastavuus) vaikuttavat palvelutarpeisiin Muita kantokykytekijöitä työryhmän mukaan ovat Järjestäjän taloudellinen kestävyys ja vakaus Osaamisen turvaaminen Henkilöstön saatavuus ja riittävyys Infrastruktuuri Erityisolosuhteet Pitkät etäisyydet, harva asutus, saaristoisuus, kielelliset olosuhteet

24 Erityistaso Tehtävänä sosiaali- ja terveydenhuollon vahva alueellinen koordinaatio ja ohjaus Turvataan yhdenvertainen palveluihin pääsy Hallitaan palveluverkon päällekkäisyyksiä Ohjataan voimavaroja väestön tarpeiden edellyttämällä tavalla Erva-alueen sisäinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissopimus (mm. 24/7 sote-päivystyksen ja ensihoidon järjestäminen alueella) Kuntien ja sote-alueiden omistama oikeushenkilö kuntayhtymä, joiden jäseninä olisi joko kuntia tai sote-alueita

25 Erityistaso Lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät Koordinaatiotehtävät Viranomaistehtävät (esim. ensihoitokeskus, sote-valmiusasiat) Tutkimus, opetus ja valtakunnallinen kehittäminen Velvoite sopia kansallisesti määritellyistä vaativan erityistason palveluista Velvoite sopia keskitettävistä tukitoiminnoista Ei pääsääntöisesti omaa palvelutuotantoa, vaan keskitettävät, erityisen vaativat palvelut ostettaisiin tai niiden tuottamisesta erva-alueittain sovittaisiin tarvittaessa

26 Perustason kysymykset Miten saavutetaan riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky? Miten vahvistetaan vastuukuntien kantokykyä? Minkälaisia alueita näiden kriteerien kautta muodostuu? Millaiset valmiudet kunnilla arvioidaan olevan muodostaa selvityksen mukainen palvelurakenne? Mitä erityisjärjestelyjä kielellisten oikeuksien toteuttaminen/muiden erityispiirteiden huomioon ottaminen edellyttää? 26 Eija Koivuranta

27 Erva-alueen yhteistyötä koskevat kysymykset Miten varmistetaan perustason laajan järjestämisvastuun palveluiden saatavuus, jos vahvassa peruskunnassa / sote-alueella ei ole riittävää palvelutuotantoa (esim. keskussairaala)? Mitä yhteistyötä tarvitaan perustason toimijoiden kesken? Mikä on perustason toimijoiden ja erityisvastuualueiden yhteistyö?

28 Erityisvastuutason kysymykset Miten turvataan ervan riittävät koordinaatiomahdollisuudet, jotta kuntien/alueiden välinen kilpavarustelu voidaan välttää Miten erityisvastuualueiden ja yliopistosairaaloiden hallinto järjestetään? Mitä ervojen omistaohjausta kehitetään?

29 Aikataulutusta Sote-palvelurakenneuudistuksen tavoitteet ja linjaukset 12/2012 Selvitystyöryhmien esitykset 2/2013 Kuntien lausunnot ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän käsittely Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu käynnistyy 3/2013 Hallituksen esitys järjestämislaista 2014 Järjestämislain toimeenpanon siirtymäaika Uusi palvelurakenne voimassa 2017

30 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Siikajoki Tyrnävä Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Pyhäntä Reisjärvi Pyhäjärvi

31

32

33

34 Pohjois-Pohjanmaa Kuusamo Ii Pudasjärvi Taivalkoski Hailuoto Pyhäjoki Raahe Oulu Lumijoki Kempele Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Utajärvi Merijärvi Siikalatva Kalajoki Oulainen Alavieska Haapavesi Ylivieska Kärsämäki Nivala Sievi Haapajärvi Pyhäntä Reisjärvi Pyhäjärvi