LAHDEN SEUDUN KUNTATEKNIIKKA OY:N PALVELUIDEN ARVIOINTIKYSELY 2012 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU LIIKETALOUDEN KOULUTUSALA
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimuksen toteutus 2 2 TIIVISTELMÄ 3 3 TAUSTATIEDOT 4 3.1 Sukupuoli 4 3.2 Ikäjakauma 5 3.3 Asuinmuoto 6 3.4 Asuinpaikka 7 4 ASIAKASPALVELU 8 4.1 Yhteydenoton syy 8 4.2 Tyytyväisyys tiedotusvälineisiin ja Internettiin 9 4.2.1 Tiedon riittävyys 10 4.2.2 Tietoa on ollut riittävän ajoissa ennen päätöstä 11 4.2.3 Asian ymmärrettävyys 12 4.2.4 Avoimuus 13 4.2.5 Tiedon luotettavuus 14 5 KADUT JA LIIKENNE 15 5.1 Yleisin kulkuväline
15 5.2 Mitä katua tai risteystä pitäisi ruuhkaisuuden tai turvallisuuden takia parantaa? Miten? 16 5.3 Jos haluatte rakennettavan uuden jalankulku- ja pyörätien tai uuden jalankulku- ja pyörätietunnelin, niin mihin? 17 5.4 Jos haluatte uuden leikkipuiston, niin mihin? 17 6 PALVELUIDEN TASO 18 6.1 Tyytyväisyys palveluiden tasoon kaikki kunnat 18 6.2 Tyytyväisyys palveluiden tasoon Asikkala 21 6.3 Tyytyväisten osuus kokonaisuudessaan palveluiden tasoon 24 6.4 Toimenpiteet, jotka vaikuttavat katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen 25 6.5 Toimenpiteet, jotka vaikuttavat puistojen yleiseen viihtyvyyteen 26 6.6 Kuntakeskuksen viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät 27 7 YHTEENVETO 28 7.1 Taustatiedot 28 7.2 Asiakaspalvelu 28 7.3 Kadut ja liikenne 28 7.4 Palveluiden taso 29 7.5 Katuympäristön yleinen viihtyvyys 30 7.6 Puistojen yleinen viihtyvyys 30
7.7 Kuntakeskuksen viihtyvyys 31 8 LÄHTEET 32 9 LIITTEET
6 1 JOHDANTO Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy aloitti toimintansa 1.1.2005, kun Lahti, Hollola, Nastola, Asikkala ja Orimattila siirsivät kuntatekniset tuotantonsa uuden seudullisen liikelaitoksen hoidettavaksi. Lahden Seudun Kuntatekniikan päätoimialat ovat liikenne- ja yleisten alueiden ylläpito ja kunnallistekninen rakentaminen. Kunnat toimivat palveluiden tilaajina ja liikelaitos tuottajana. Suoritetun kvantitatiivisen kyselytutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Asikkalan kunnan asukkaiden mielipiteitä kunnallisteknisten palveluiden osalta. Tutkimuksen tarkoituksena on saada ajankohtaista ja realistista tietoa kuntalaisten tyytyväisyydestä palveluihin ja samalla saada kehitys- ja parannusehdotuksia. Kyselyn avulla voidaan myös ohjata Kuntatekniikkaa tarkoituksen mukaiseen suuntaan. Asukastyytyväisyys kysely tehtiin tänä vuonna jo seitsemättä kertaa Nastolan, Orimattilan, Hollolan ja Asikkalan osalta Lahden Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä. Tarkoituksena on jatkaa seurantaa vuosittain, jolloin saadaan vertailuarvoja toiminnalle.
7 1 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeet (LIITE 2) postitettiin vuoden 2012 syyskuussa (viikolla 38) 400:lle satunnaisotannalla valitulle Asikkalalaiselle. Kyselyn saaneilla oli 2 viikkoa aikaa vastata kyselyyn. Kysely suoritettiin samansisältöisenä Asikkalan lisäksi myös Hollolassa, Nastolassa ja Orimattilassa. Kaikkien kyselyihin vastanneiden kesken arvottiin 10 kpl 50 euron arvoista lahjakorttia Osuuskauppa Hämeenmaan liikkeisiin. Asikkalasta palautui 110 lomaketta, joten vastausprosentti on 27,5 prosenttia. Vastausprosentti laski hieman edellisvuodesta (31,2 %), mutta sitä voidaan silti pitää hyvänä ja täten tuloksia luotettavina. Saaduista vastauslomakkeista ei hylätty yhtään kappaletta. Kaikki kyselyyn osallistuneet eivät vastanneet kaikkiin kohtiin, jolloin näissä kohdissa vastaajien määrä vaihtelee. Lisäksi osalla vastanneista ei ollut mielipidettä kaikkiin kysymyksiin tai he eivät olleet vastanneet ohjeiden mukaisesti. Vastanneiden määrä on mainittuna jokaisessa kysymyksessä erikseen. Tutkimuksen toteuttivat n liiketalouden koulutusalan toisen ja kolmannen vuosikurssin tradenomiopiskelijat, ohjattuna opiskelijatyönä.
8 2 TIIVISTELMÄ Kysely lähetettiin 400 täysi-ikäiselle asikkalalaiselle viikolla 38, joista vastasi 110 henkilöä. Vastanneista 54,4 prosenttia on naisia ja 45,6 prosenttia miehiä. Eniten vastauksia saatiin omakotitalossa asuvilta (61 %). Rivitalossa asuu 17 prosenttia vastaajista ja kerrostalossa puolestaan 19 prosenttia. Heistä keskustaajamassa asuu 62 prosenttia ja 38 prosenttia keskustaajaman ulkopuolella. Yleisin kulkuneuvo on ylivoimaisesti henkilöauto (66 %). Tutkimuksen perusteella yleisin syy asiointiin oli kadut (30 %). Muita syitä olivat muun muassa rakennusluvat (15 %) ja ympäristöasiat (13 %). Palveluiden tasoon oltiin melko tyytyväisiä katujen ja pyöräteiden osalta. Vähiten tyytyväisiä oltiin oman asuinkadun kuntoon (49 %) ja eniten tyytyväisiä puolestaan kuskustaajaman katujen siisteyteen (87 %). Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustukseen tyytyväisiä oli 48 prosenttia ja keskustaajaman puistojen hoitoon 79 prosenttia. Katujen viihtyvyyttä suurin osa parantaisi katupäällysteiden kunnon parantamisella (23 %) sekä liikenneturvallisuuden parantamisella (18 %). Puistojen viihtyvyyden osalta, niiden puhtaanapidossa ja siivouksessa olisi eniten parannettavaa (36 %). Kuntakeskuksen viihtyvyyteen yleisesti vastaajien mielestä vaikuttaa juuri ympäristön siisteys, puhtaus, rauhallisuus, turvallisuus sekä liikenteen sujuvuus.
9 3 TAUSTATIEDOT 1 Sukupuoli Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma (n = 103). Kuviossa yksi on vertailtu väestön sekä kyselyyn vastanneiden sukupuolijakaumaa. Kyselyyn vastanneista naisia on 54,4 prosenttia ja miehiä 45,6 prosenttia. Väestön rakenteesta taas naisia on 50,3 prosenttia ja miehiä 49,7 prosenttia (Väestötiedot 10/2012).
10 2
11 Ikäjakauma Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (n=107 ). Kuviosta kaksi ilmenee kyselyyn vastanneiden ikäjakauma. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia on 55 64 -vuotiaita, 23 prosenttia on 45 54 -vuotiaita ja 7 prosenttia on 25 34 vuotiaita. Yli 65-vuotiaita on 17 prosenttia ja 35 44 -vuotiaita on 9 prosenttia. Loput neljä prosenttia ovat 18 24 -vuotiaita. 3
12 Asuinmuoto Kuvio 3. Kyselyyn vastanneiden asuinmuoto (n = 106). Kuvion kolme mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista (61 %) asuu omakotitalossa. Rivitalossa asuu 17 prosenttia, kerrostalossa 19 prosenttia ja paritalossa 3 prosenttia. 4
13 Asuinpaikka Kuvio 4. Kyselyyn vastanneiden asuinpaikka (n = 104). Kuvio neljä kuvaa kyselyyn vastanneiden asuinpaikkaa. Suurin osa (62 %) asuu kes kustaajamassa ja 38 prosenttia keskustaajaman ulkopuolella.
14 4 ASIAKASPALVELU Tutkimuksessa mitatiin Asikkalan asukkaiden tyytyväisyyttä asiakaspalvelun tasoon kysymällä heiltä, ovatko asukkaat asioineet Kuntatekniikan kanssa teknisten tai ympäristöpalveluiden takia viimeisen vuoden aikana ja mitä asiaa yhteydenotto koski. Tutkimuksessa selvitettiin myös mitä mieltä he ovat olleet tiedotusvälineiden ja Internetin kautta välitettävään tietoon tarkoittaen asioita, jotka liittyvät katuihin, liikenteeseen tai puistoihin. Tuloksia saatiin tiedon riittävyydestä, oikea-aikaisuudesta, ymmärrettävyydestä, avoimuudesta ja luotettavuudesta. 1 Yhteydenoton syy Kuvio 5. Kyselyyn vastanneiden yhteydenoton syy (n = 47). Kuvio kuvaa kyselyyn vastanneiden asiointia teknisten tai ympäristöpalveluiden osalta Kuntatekniikassa. Suurin osa vastaajien asioinneista koski katuja (30 %) tai rakennuslupaa (15 %).
15 2 Tyytyväisyys tiedotusvälineisiin ja Internettiin Taulukot kuvaavat vastaajien mielipidettä tiedotusvälineisiin ja niissä käsiteltävään tietoon teknisten ja ympäristöpalveluiden osalta. Ensin tarkastellaan vastaajien tyytyväisyyttä kokonaisuudessa Kuntatekniikan tiedotusvälineisiin ja Internetissä tiedotettavaan tietoon. Tämän jälkeen kyselyn kysymysten perusteella tarkastellaan lähemmin viittä eri näkökulmaa, josta tyytyväisyys koostuu. Kuvio 6. Tyytyväisyys tiedotukseen. Yllä oleva kuvio kertoo kyselyyn vastanneiden tyytyväisyyden kokonaisuudessaan tie dotus välineisiin ja Internettiin. Vastanneista 70 prosenttia on tyytyväisiä tiedotusvälineisiin ja Internettiin. Vastaavasti 30 prosenttia on tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus kasvoi edellisvuoteen nähden (2011) 7 prosenttia. 1
16 Tiedon riittävyys välitettävään tietoon toimi alan asioista (n = 100). Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden mielipide tiedotusvälineiden kautta Kuvio seitsemän kertoo vastaajien mielipiteen siitä, ovatko tiedostusvälineet ja Internet sisältäneet riittävästi tietoa. Yli puolet vastaajista on melko samaa mieltä (51 %), siitä, että tietoa on ollut riittävästi ja 13 prosenttia täysin samaa mieltä. Melko eri mieltä on 19 prosenttia vastaajista, täysin eri mieltä 8 prosenttia ja 9 prosentilla ei ollut mielipidettä lainkaan. 2
17 Tietoa on ollut riittävän ajoissa ennen päätöstä riittävän ajoissa ennen pää töksen tekoa (n = 97). Kuvio 8. Kyselyyn vastanneiden mielipide, onko tietoa ollut saatavilla Kuvio kahdeksan kuvaa vastanneiden mielipidettä siitä, onko tietoa ollut saatavilla riittävän ajoissa ennen päätöstä. Tiedon saantiin ajoissa tyytyväisiä yhteensä on ollut 52 prosenttia vastaajista. Täysin eri mieltä on 9 prosenttia vastaajista. Melko eri mieltä on 26 prosenttia ja 12 prosentilla ei ollut mielipidettä lainkaan. 3
18 Asian ymmärrettävyys västi (n = 99). Kuvio 9. Kyselyyn vastanneiden mielipide, onko asia esitetty ymmärrettä- Kuvio yhdeksän kuvaa kyselyyn vastanneiden mielipidettä siitä, onko asiat esitetty ymmärrettävästi. Vastaajista tyytyväisiä on 66 prosenttia. Heistä on melko samaa mieltä 47 prosenttia ja täysin samaa mieltä 19 prosenttia. Melko eri mieltä vastaajista on 21 prosenttia ja täysin eri mieltä on 3 prosenttia. Vastaajista 9 prosentilla ei ole mielipidettä asiaan. 4
19 Avoimuus Kuvio 10. Kyselyyn vastanneiden mielipide, onko asiasta kerrottu avoimesti (n = 96). Yllä oleva kuva kertoo kyselyyn vastanneiden mielipiteen siitä, onko asioista kerrottu avoimesti. 59 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että asioista on kerrottu avoimesti. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että asia on kerrottu melko avoimesti (45 %). Vastaajista melko eri mieltä on 21 prosenttia. Täysin eri mieltä vastaajista on 9 prosenttia. Mielipidettä asiaan ei ole 11 prosentilla. 5
20 Tiedon luotettavuus Kuvio 11. Kyselyyn vastanneiden mielipide, onko tieto ollut luotettavaa (n = 97). Kuvio yksitoista kertoo vastanneiden mielipiteen siitä, onko tieto ollut luotettavaa. Suurin osa vastanneista kokee, että tieto on ollut luotettavaa (yhteensä 66 %). Täysin eri mieltä tiedon luotettavuudesta on 5 prosenttia vastanneista ja melko eri mieltä 13 prosenttia. Mielipidettä asiaan ei ole 15 prosentilla vastaajista.
21 5 KADUT JA LIIKENNE 1 Yleisin kulkuväline Kuvio 12. Kyselyyn vastanneiden yleisimmin käyttämät kulkuvälineet (n = 105). Kuviosta 12 selviää kyselyyn vastanneiden yleisin kulkuväline työhön, kouluun tai asioille kyselyyn vastaamista edeltäneen viikon aikana. Selkeästi suosituin matkustusmuoto on henkilöauto. Vastanneista 66 prosenttia ilmoitti käyttäneensä henkilöautoa pääasiallisena kulkuvälineenään. Toisiksi suosituin oli polkupyörä (14 %) ja kolmanneksi kävely (13 %). Vain 3 prosenttia vastaajista oli liikkunut ensisijaisesti linja-autolla. Kyselyssä oli mahdollisuus valita myös vastausvaihtoehto jokin muu tapa, mikä?. Vastanneista 4 prosenttia ilmoitti kulkevansa jollakin muulla tavalla ja näitä olivat muun muassa moottoripyörä. 2
22 Mitä katua tai risteystä pitäisi ruuhkaisuuden tai turvallisuuden takia parantaa? Miten? Kyselyn kohdassa kahdeksan vastaajat saivat esittää kritiikkiä ruuhkaisista tai turvallisuuden kannalta puutteellisista kaduista ja risteyksistä. Lisäksi vastaajat saivat antaa parannusehdotuksia näihin katuihin ja risteyksiin. Kyselyyn vastanneista 66,3 prosenttia (n=73) antoi palautetta kaduista ja risteyksistä. Hajonta vastausten kesken oli suurta ja suurin osa kehityskohteista mainittiin vain kerran. Seuraavaksi on esiteltynä vastauksissa selkeästi muita useammin esiintynyttä kehityskohdetta. Vastauksista 18 kappaletta (24,6 %) käsitteli jollain tavalla Rantakulmantietä. Toiseksi eniten kritiikkiä sai Kanavatie. Rantakulmantiehen kohdistuva kritiikki käsitteli useampaa risteystä. Mainittuja Rantakulmantien kanssa risteäviä teitä olivat mm. Aniantie, Anianpellontie, Kanavatie ja Jukolantie. Risteyksiin kohdistuva kritiikki koski pääosin huonoja liittymisolosuhteita ja kehnoa näkyvyyttä Rantakulmantielle. Kehitysehdotuksissa toivottiin mm. Anian- ja Rantakulmantien risteykseen liikennevaloja sekä Kanavavatien risteykseen kiertoliittymää. Useissa Anianpellon risteyksissä mainittiin kasvillisuuden ja pensasaitojen tuomat näkyvyyshaitat. Myös Kanavatiellä mainittiin olevan näkyvyyshaittoja. Risteyksessä olevat puut estävät vastaajan mukaan näkyvyyden kanavalle päin. Kaikki vastaukset löytyvät kokonaisuudessaan työn lopusta liitteenä. (LIITE 3)
23 3 Jos haluatte rakennettavan uuden jalankulku- ja pyörätien tai uuden jalankulku- ja pyörätietunnelin, niin mihin? Yhdeksännessä kohdassa vastaajat saivat antaa ehdotuksia siitä, mihin tulisi ra-kentaa uusi jalankulku- tai pyörätie tai jalankulku- ja pyörätietunneli. Kyselyyn vastanneista (n=44) 40 prosenttia antoi palautetta kohdassa yhdeksän. Kohtaan yhdeksän vastanneista 15 (34 %) toivoi Vesivehmaalle johtavaa kevyenliikenteenväylää. Erityisesti Vääksy-Vesivehmaa välin kattavaa pyörätietä pi-dettiin tarpeellisena. Lisäksi useammassa vastauksessa toivottiin Lahteen asti kat-tavaa pyörätieverkostoa. Kaikki vastaukset löytyvät kokonaisuudessaan työn lopusta liitteenä. (LIITE 4) 4 Jos haluatte uuden leikkipuiston, niin mihin? Kymmenennessä kohdassa vastaajilla oli mahdollisuus antaa ehdotuksia, mihin heidän mielestään tulisi rakentaa uusi leikkipuisto. Vastausten määrä oli 20,9 prosenttia (n=23). Näistä vastaajista 11 koki uuden leikkipuiston rakentamisen tarpeellisena ja esitti kehitysehdotuksia. Muutamassa vastauksessa toivottiin jo olemassa olevien leikkipuistojen parannusta. Uutta leikkipuistoa toivottiin muun muassa Kivirinteentielle, torin läheisyyteen, Rantakulmalle ja Länsi-Asikkalan koululle. Kolme vastaajista (27,2 %) toivoi uutta leikkipuistoa keskustaan. Kaikki vastaukset löytyvät kokonaisuudessaan työn lopusta liitteenä. (LIITE 5)
24 6 PALVELUIDEN TASO 1 Tyytyväisyys palveluiden tasoon kaikki kunnat
25
26 Kuvio 13. Tyytyväisten osuus palveluiden tasoon; kadut ja pyörätiet. Kaikki kunnat. Kuvio 13 kuvaa kyselyyn vastanneiden tyytyväisten osuutta palveluiden tasoon kaikkien kyselytutkimuksessa mukana olleiden kuntien osalta. Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan keskustaajaman katujen puhtauteen ja siisteyteen, jossa tyytyväisten osuus oli kaikkien kuntien osalta yli 83 prosenttia. Myös keskustaajamaan johtavien kunnan pääkatujen kuntoon oltiin kaikissa kunnissa melko tyytyväisiä, tyytyväisten osuus oli kaikissa kunnissa yli 72 prosenttia. Tyytymättömimpiä oltiin kaikissa kunnissa lumenauraukseen omalla asuinkadulla kadulla (tyytyväisiä 48 % - 54 %) ja oman asuinkadun kuntoon (41 % - 60 %). Kaikkiin palveluihin oltiin kaikissa kunnissa jotakuinkin yhtä tyytyväisiä. Edellisvuonna kohdassa jalankulku ja pyöräteiden kunto, oltiin Orimattilassa ja Nastolassa huomattavasti tyytymättömämpiä kuin Hollolassa ja Asikkalassa. Tänä vuonna tyytyväisten osuus tasaantui hieman.
27 Kuvio14. Tyytyväisten osuus palvelujen tasoon; puistot ja metsät. Kaikki kunnat Kuvio 14 kuvaa tyytyväisten osuutta oman kunnan puisto- ja metsäalueisiin. Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustukseen oltiin kaikissa kunnissa melko tyytymättömiä, tyytyväisten osuus oli alle puolet vastanneista kaikissa kunnissa.
28 Tyytyväisten osuus oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoitoon oli kaikissa kunnissa 50 prosenttia tai enemmän, paitsi Nastolassa (sielläkin lähes puolet tyytyväisiä 49 %). Tyytyväisten osuus oli suurin Orimattilassa (66 %) ja Hollolassa (65 %). Keskustaajaman puistojen hoitoon oltiin kaikissa kunnissa melko tyytyväisiä. Asikkalassa ja Orimattilassa oltiin selvästi tyytyväisimpiä, tyytyväisten osuus Asikkalassa 79 prosenttia ja Orimattilassa 76 prosenttia. 2 Tyytyväisyys palveluiden tasoon Asikkala
29 pyörätiet Ku vio 15. Ty yty väi ste n osu us pal veluide n tasoo n vu osi na 20 09 2 01 2; kadut ja
30 Kuvio 15 kuvaa Asikkalan asukkaiden tyytyväisyyttä palveluiden tasoon, katujen ja pyöräteiden osalta. Kuntalaisten mielestä kaikkein parhaiten tänä vuonna on hoitunut keskustaajaman katujen puhtaus ja siisteys; 87 prosenttia vastaajista on tyytyväisiä. Viime vuoteen verrattuna luku on laskenut viisi prosenttiyksikköä. Keskustaajamaan johtavien kunnan pääkatujen kunto koetaan myös hyvin hoidetuksi. Tyytyväisyys on noussut tässä 81 prosentista 84 prosenttiin. Alhaisimmat tyytyväisyyslukemat sai oman asuinkadun kunto (49 %). Luku on laskenut viime vuodesta 4 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyysprosenttien vaihteluväli on melko suuri; 49-87 prosenttia. Yleisesti voidaan sanoa, että keskustaajaman katujen ja sinne johtavien teiden kunto ja siisteys on hoidettu hyvin. Näissä kohdissa tyytyväisiä on vähintään 78 prosenttia vastaajista. Pienempien katujen kuntoon ja lumenauraukseen tyytyväisiä on 49-51 prosenttia vastaajista. Lumenauraus ja katujen hiekoitus koetaan keskustaajaman ja sinne suurimmilla johtavilla kaduilla paremmin hoidetuksi, sillä kaikissa kohdissa tyytyväisiä vähintään 75 prosenttia vastaajista. Jalankulku- ja pyöräteiden kunnon osalta tyytyväisyys on laskenut neljä prosenttiyksikköä 67 prosentista 63 prosenttiin.
31 Kuvio 16. Tyytyväisten osuus palvelujen tasoon; puistot ja metsät Kuvio 16 kertoo Asikkalan kunnan asukkaiden tyytyväisyyden palveluiden tasoon puistojen ja metsien hoidon osalta. Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustuksen sekä keskustataajaman puistojen hoidon osalta tyytyväisten määrä on noussut edellisvuodesta. Leikkipaikkojen varustukseen on nyt tyytyväisiä 48 prosenttia. Nousua edellisvuoteen on 8 prosenttiyksikköä. Puistojen ja viheralueiden hoitoon
32 omalla asuinalueella on tyytyväisiä 55 prosenttia vastaajista. Luku on laskenut hieman edellisvuodesta, 4 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyys keskustaajaman puistojen ja viheralueiden hoitoon on sen sijaan noussut hieman edellisvuodesta, jolloin se oli 76 prosenttia ja nyt se on 79 prosenttia. 3
33 Tyytyväisten osuus kokonaisuudessaan palveluiden tasoon Kuvio 17. Tyytyväisyys palveluiden tasoon. Kuvio 17 osoittaa vastanneiden tyytyväisyyden palveluiden tasoon kokonaisuudessaan. Vastaajista 70,31 prosenttia on tyytyväisiä palveluiden tasoon, kun taas 29,70 prosenttia on tyytymättömiä. Tyytyväisyys palveluiden tasoon laski noin 1,7 % edellisvuoteen (2011) verrattuna. Vertailussa käytettiin apuna Excelin Chi-testiä. 4
34 Toimenpiteet, jotka vaikuttavat katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen Kuvio 18. Toimenpiteet, jotka vaikuttavat katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen. Kuvio 18 osoittaa, mitkä toimenpiteet vastaajat kokivat tärkeiksi keskustaajaman katuympäristön yleisen viihtyvyyden parantamiseksi. Vastaajat saivat valita enintään kaksi vaihtoehtoa. Tärkeimmiksi toimenpiteiksi vastaajat valitsivat katupäällysteen kunnon parantamisen (23 %) ja liikenneturvallisuuden parantamisen (18 %). 5
35 Toimenpiteet, jotka vaikuttavat puistojen yleiseen viihtyvyyteen viihtyvyyteen. Kuvio 19. Toimenpiteet, jotka vaikuttavat puistojen yleiseen Kuviossa 19 nähdään, mitkä toimenpiteet vaikuttavat puistojen yleiseen viihtyvyyteen. Vastaajat saivat valita enintään kaksi vaihtoehtoa. Kaikkein tärkeimmäksi vastaajat kokivat puistojen viihtyvyydessä puistojen puhtaanapidon ja siivouksen (36 %). lisäksi arvostettiin nurmikonhoitoa (21 %) ja kukkaistutuksia (12 %). 6
36 Kuntakeskuksen viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät Ku vio 20. Ku nta kes ku kse n vii hty vyy tee n vai kut tavat tekijät. Kuvio 20 osoittaa, mitkä toimenpiteet vastaajat kokivat tärkeiksi kuntakeskuksen viihtyvyyden parantamisessa. Vastaajat saivat valita enintään kolme vaihtoehtoa. Tärkeimmiksi viihtyvyystekijöiksi vastaajat valitsivat ympäristön siisteyden ja puhtauden (31 %) ja ympäristön rauhallisuuden ja turvallisuuden (20 %).
37 7 YHTEENVETO 1 Taustatiedot Kysely lähetettiin 400 täysi-ikäiselle asikkalalaiselle ja vastauksia saatiin 110 kappaletta ja näin ollen vastausprosentiksi muodostui 27,5 prosenttia. Vastaajista 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä. Vastaajista 61 prosenttia asuu omakotitalossa, 19 prosenttia kerrostalossa, 17 prosenttia rivitalossa ja 3 prosenttia paritalossa. Näistä luvuista suurin osa (62 %) asuu keskustaajamassa ja 38 prosenttia keskustaajaman ulkopuolella. 2 Asiakaspalvelu Kyselyyn vastanneilta kysyttiin, mistä syistä he ovat asioineet Kuntatekniikan kanssa. Tekemisissä Kuntatekniikan kanssa on ollut 42,7 prosenttia kyselyyn vastanneista. Heidän yhteydenottonsa koski yleisimmin katuja (30 %) tai rakennuslupaa (15 %). Tiedotusvälineiden käyttöön (kuten lehdet, radio ja tv) ja Internetin kautta välitettävään tietoon toimialan asioista (kadut, liikenne, puistot) vastaajat olivat tyytyväisiä. Vastaajista 64 prosenttia on sitä mieltä, että tietoa on ollut riittävästi. Kyselyyn vastaajista 59 prosenttia on sitä mieltä, että asioista on kerrottu avoimesti. Tulos kasvoi 50 prosentista 59 prosenttiin. Vastaajista 66 prosenttia on sitä mieltä, että asia on esitetty ymmärrettävästi. Suurin osa vastaajista eli 66 prosenttia on myös sitä mieltä, että tieto on ollut luotettavaa. 3 Kadut ja liikenne
38 Vastaajilta tiedusteltiin heidän yleisintä kulkutapaansa kouluun, töihin tai asioille viimeksi kuluneen viikon aikana. Selvästi suosituin matkustusmuoto on henkilöauto, jota ilmoitti käyttävänsä 66 prosenttia vastaajista, joko kuljettajana (89 % henkilöautoilijoista) tai matkustajana (11 % henkilöautoilijoista). Seuraavaksi suosituin kulkutapa oli polkupyörä, jota käytti 14 prosenttia vastaajista. Vähiten kuljettiin kävellen (13 %) ja linja-autolla (3 %). Vastanneista 4 prosenttia ilmoitti kulkevansa jollakin muulla tavalla ja näitä olivat muun muassa moottoripyörä. Useampaan Rantakulmantien risteykseen toivottiin parempia liittymisolosuhteita. Muun muassa Kanavatie Anianpellontie Rantakulmantie risteykseen toivottiin liikennevaloja tai kiertoliittymää. Myös parempaa valaistusta toivottiin Rantakulmantielle. Kevyenliikenteenväylää toivottiin erityisesti Vääksy-Vesivehmaa välille. Anianpellontielle sekä Mikkolantielle toivottiin lisää valvontaa ja pienempiä nopeusrajoituksia sillä alueella liikkuu paljon lapsia ja vanhuksia (koulu ja päiväkoti lähellä). Useissa Anianpellon risteyksissä mainittiin kasvillisuuden ja pensasaitojen tuomat näkyvyyshaitat. Muutamat vastaajat toivoivat uutta leikkipuistoa keskustan alueelle ja Rantakulmalle. Muuten kaivattiin lähinnä olemassa olevien leikkipuistojen kunnostusta ja parannusta. 4 Palveluiden taso Kunnittain verrattaessa kaduissa ja pyöräteissä, Asikkala pärjäsi tänä vuonna hyvin. Kolmessa arvostelukohdassa asikkalalaiset olivat tyytyväisempiä omaan kuntaansa kuin muut omiinsa. Muissakin arvostelukohdissa tyytyväisyys oli muihin tutkimuksen kuntiin verrattuna hyvä. Asikkalan vastaukset sijoittuivat 49 -
39 87 prosentin välille. Asikkalalaiset olivat kaikkein tyytyväisimpiä keskustaajaman katujen puhtauteen ja siisteyteen, jossa tyytyväisyys oli 87 prosenttia. Tyytyväisyys puistoihin ja metsiin pysyi melko samana kuin edellisvuonna. Tyytyväisyys oman asuinalueen viheralueiden ja puistojen hoitoon on laskenut hieman (59 % 55 %), kuten myös tyytyväisyys keskustaajaman puistojen hoitoon (79 % 76 %). Tyytyväisyys oman asuinalueen leikkipaikkojen varustuksessa oli hieman matalampi (48 %) kuin edellä mainituissa kohdissa, mutta tyytyväisten osuus on kuitenkin noussut 40 prosentista 48 prosenttiin. Verrattaessa Asikkalan tämänvuotisia tuloksia edellisvuotisiin tuloksiin, on nähtävissä sekä laskuja että nousuja, tai tulos on pysynyt melko samana. Huomattava tyytyväisyyden lasku oli liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä, joka oli laskenut 67 prosenttista 57 prosenttiin. Myös oman asuinkadun kunto oli laskenut 53 prosentista 49 prosenttiin, sekä keskustaajaman katujen siisteys ja puhtaus oli laskenut 92 prosentista 87 prosenttiin. Sen sijaan keskustaajaman ulkopuolisten katujen siisteys ja puhtaus oli noussut 69 prosentista 78 prosenttiin. Puistojen ja viheralueiden hoidossa huomattava nousu oli ollut oman asuinalueen leikkipaikkojen varustuksessa, jossa tyytyväisten osuus oli noussut 40 prosentista 48 prosenttiin. Kokonaistyytyväisyys oli palveluiden osalta 70,3 %. Lasku edellisvuoteen tapahtui noin puolentoista prosentin verran (72,0 % vuonna 2011). Muutos on tilastollisesti varsin pieni. Vertailussa käytettiin apuna Excel-taulukkolaskentaohjelman Chi-testiä. 5 Katuympäristön yleinen viihtyvyys
40 Eniten katuympäristön viihtyvyyteen vaikuttavaksi tekijäksi nostettiin katupäällysteen kunnon parantaminen (23 %). Toiseksi tärkeimpänä toimenpiteenä pidetään liikenneturvallisuuden parantamista (18 %). 6 Puistojen yleinen viihtyvyys Tärkeimmäksi puistojen yleistä viihtyvyyttä lisääväksi tekijäksi nousi puistojen puhtaanapito ja siivous (36 %). Seuraavaksi eniten arvostetaan nurmikonhoitoa (21 %) ja kolmanneksi kukkaistutuksia (12 %). 7 Kuntakeskuksen viihtyvyys Vastaajien mielestä kuntakeskuksen viihtyvyyteen vaikuttaa eniten ympäristön siisteys ja puhtaus (31 %). Myös ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus nostetaan tärkeäksi kuntakeskuksen viihtyvyyttä edistäväksi tekijäksi. Vastaajista 20 prosenttia pitää tätä tekijää tärkeänä.
41 8 LÄHTEET Tilastokeskus 2012. [viitattu 3.12.2011] Saatavissa: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx?id=278