YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset 37 kunnassa

Transkriptio

1 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 02 Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset kunnassa

2 2 SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset... 2 Kadut... Puistojen hoito... 1 Jätehuolto... Katuvalaistus... Palo- ja pelastustoimi... Vesi- ja viemärihuolto... Ongelmat vesi- ja viemärihuollossa... Ongelmat vesi- ja viemärihuollossa... Katujen panostuskohteet... Katujen viihtyvyystekijät... Puistojen panostuskohteet... Puistojen viihtyvyystekijät... Keskustan ja asuinalueen ympäristön viihtyvyystekijät... Asiointi teknisen toimen kanssa... Tiedottaminen... 1 Lopuksi... Kysymyslomake... 2

3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä. Tuolloin tutkimukseen osallistui kuntaa. Tutkimus on osa aiemmin käynnistynyttä TEKPA -projektia, jonka keskeinen tavoite on ollut teknisen sektorin tuloksellisuuden mittaamisjärjestelmän kehittäminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on mitata yhtä tuloksellisuuden osa-aluetta, ulkoista palvelukykyä. Tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuosina 1, 1 ja 00. Tutkimuksessa oli nyt mukana kuntaa, joista suuri osa on ollut mukana aikaisemmissa tutkimuksissa. Vastaajiksi valittiin henkilöt väestörekisterikeskuksen luvalla väestötietojärjestelmästä. Kyselylomake postitettiin vastaajiksi valituille henkilöille maaliskuussa 02. Viimeiset vastaukset saatiin toukokuun lopussa. Tässä raportissa esitetään tutkimuksen tulokset. Raportti on jaettu katuja, puistoja, jätehuoltoa, vesi- ja viemärihuoltoa, palo- ja pelastustoimea, panostuskohteita ja viihtyvyystekijöitä sekä asiointia koskeviin lukuihin Osa seuraavassa raportoitavista tuloksista perustuu useampien kysymysten yhdistämisen nojalla laskettuihin summa-asteikkoihin. Kaikki asteikot on indeksoitu välillä 1- siten, että neutraalin arvon alle jäävät arvot osoittavat kielteistä ja sen yläpuolelle asettuvat arvot myönteistä suhtautumista.

4 1.2 Otos ja vastaukset Tutkimuskunnat valitsivat itse otoskoon. Vastaajat valittiin satunnaisesti yli 1-vuotiaista henkilöistä. Kaikkiaan postitettiin 00 lomaketta ja takaisin saatiin 0 vastausta. Vastausprosentti koko aineistossa oli siten, (vuonna 02,0 %. Oulunsalossa vastaajille esitettiin omia lisäkysymyksiä. Muutoin lomakkeet olivat samanlaiset kaikissa kunnissa. Kyselyn palauttaneista, % oli naisia ja, % miehiä. Osuudet olivat täsmälleen samat myls vuonna 00 kyselyssä. Vastanneista,0 % asui kaupungin tai kunnan keskustassa, 1,0 % lähiössä tai taajamassa ja,0 % haja-asutusalueella. Omakoti- tai paritalossa asui,1 %, rivitalossa 1, %, kerrostalossa, % ja muun tyyppisessä talossa 1, % vastaajista. Vastausaktiivisuus Kunta Otos Vastaukset Vastaus-% Kunta Otos Vastaukset Vastaus-% Espoo 00 1,1 % Nurmijärvi 00, % Hamina 00 1, % Oulu 00 2,2 % Hanko 0,0 % Oulunsalo 00 0, % Heinola 00, % Paimio 0 0 0,0 % Helsinki 00 0, % Pori 00, % Imatra 00 2, % Raahe 00,2 % Joensuu 00,0 % Raisio 00 2,0 % Jyväskylä 00 1, % Rauma 00, % Jyväskylän mlk 00, % Riihimäki 0, % Järvenpää 00 0,0 % Sysmä 0 2 0, % Kajaani 00 1,2 % Säkylä 0, % Kemi 00 0, % Tampere , % Kerava 00, % Turku 00 0,0 % Kotka 00 2,2 % Tuusula 00 2,2 % Kouvola 00, % Vaasa 00,1 % Kuopio , % Valkeakoski 00 0, % Kuusamo 00, % Varkaus 00 2, % Kuusankoski 00, % Vantaa 0,0 % Mikkeli 00 0, % Kaikki 00 0, %

5 2 Kadut Katujen hoidon ja kunnossapidon tehtävät vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan ja siten niitä on käsiteltävä itsenäisinä osa-alueinaan. Katujen auraus ja liukkauden torjunta liittyvät talvikunnossapitoon, kun taas muut tässä käsiteltävät seikat voivat koskea yhtä hyvin kesä- kuin talviaikaakin. Kaduista kokonaisuutena sekä katujen talvihoidosta tehtiin summa-muuttujat. Katujen talvihoitoa koskevassa muuttujassa olivat mukana kysymykset nro -. Katujen hoitoa kokonaisuudessaan käsittelevässä asteikossa olivat edustettuna kaikki katujen hoitoon liittyvät osa-alueet eli kysymykset nro 1 -. Molemmat muuttujat indeksoitiin välille 1 -. Indeksin arvo tarkoittaisi erittäin hyvää liikenneväylien tai muiden asioiden hoitoa. Indeksin arvo 1 puolestaan tarkoittaisi erittäin huonoa hoitoa. Neutraalia suhtautumista kuvaa arvo. Raportissa talvihoidon indeksistä käytetään nimitystä katujen talvihoito -mittari ja kaikki katujen hoidon osa-alueet sisällään pitävästä indeksistä nimitystä liikennealueiden ylläpito -mittari. Seuraavan sivun kuvasta havaitaan,. että mittarin keskiarvo asettui kunnissa Haminaa, Järvenpäätä ja Varkautta lukuun ottamatta neutraalia myönteisemmälle puolelle. Kuvion tarkastelussa on syytä kiinnittää huomio siihen, että pieni keskiarvo edustaa mittarin kielteistä ja suuri keskiarvo indeksin myönteistä päätä.

6 Kuvio 1. Liikennealueiden ylläpito -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus,,0,1,2,1,1,,,,0,2,,2,,2,,,1,,,,1,1,,,,,,,2,,,,,,1,0

7 Katujen talvihoito -mittarin osalta Hamina sijoittuu Järvenpään ja Varkauden ohella heikoiten. Kuvio 2. Katujen talvihoito -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus, 2,,1,1,1,,,,,0,,,1,,1,,,1,,,,,1,,,,,,,,,,,,,1 2,

8 Puhtautta ja siisteyttä arvioitiin erikseen keskustan katujen ja toisaalta muiden katujen osalta. Katuja pidettiin yleensä melko siisteinä ja puhtaina. Keskustan katuja kuitenkin pidettiin kaikissa kunnissa selvästi siistimpinä kuin keskustan ulkopuolisia katuja. Tyytyväisimpiä keskustan katujen puhtauteen ja siisteyteen oltiin Joensuussa, Valkeakoskella, Jyväskylässä ja Mikkelissä. Kuvio. Miten hyvin keskustan katujen puhtaus ja siisteys on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina 1 Hanko 1 Helsinki 1 Heinola Imatra Joensuu 1 0 Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää 2 Kajaani 1 0 Kemi 1 1 Kerava 0 Kotka Kouvola Kuopio 1 Kuusamo 2 Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio 1 2 Pori 2 Raahe Raisio Rauma 1 Riihimäki Sysmä 2 0 Säkylä Tampere Turku 1 Tuusula 2 Vaasa 1 0 Valkeakoski 0 Vantaa 0 Varkaus 1 Kaikki

9 Keskustan ulkopuolisilla kaduilla siisteydessä on vastaajien mielestä parannettavaa etenkin Järvenpäässä ja Oulunsalossa. Kuvio. Miten hyvin keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki 2 1 Heinola Imatra 0 Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola 2 Kuopio 1 1 Kuusamo 1 Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 1 Oulu 1 Oulunsalo Paimio 2 Pori Raahe 2 Raisio 1 2 Rauma 1 Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere 1 Turku Tuusula 1 Vaasa Valkeakoski 1 Vantaa Varkaus Kaikki 2

10 Asukkaita pyydettiin arvioimaan katujen kuntoa katujen tasaisuuden, kuoppaisuuden ja urien määrän perusteella. Arvioitavaksi annettiin asuinkadut, keskustaan johtavat pääkadut sekä jalankulku- ja pyörätiet. Keskustaan johtavia väyliä pidettiin yleensä parempikuntoisina kuin jalankulku- tai pyöräteitä tai asuinkatuja. Kuvio. Miten hyvin asuinkadun kunto on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina 1 2 Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää 0 2 Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio 0 Kuusamo 0 Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 0 Oulu Oulunsalo 1 Paimio 0 Pori 1 Raahe 0 Raisio Rauma Riihimäki Sysmä 2 Säkylä 2 Tampere Turku Tuusula 1 Vaasa Valkeakoski 2 Vantaa Varkaus 0 1 Kaikki 1

11 Keskustaan johtavat pääkadut ovat vastaajien mielestä parhaassa kunnossa Kuopiossa, Oulussa ja Joensuussa. Kuvio. Miten hyvin keskustaan johtavien pääkatujen kunto on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina 1 Hanko 0 Helsinki 1 Heinola 0 Imatra 2 Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo 1 Paimio Pori 2 2 Raahe Raisio Rauma 0 Riihimäki 1 Sysmä Säkylä 2 Tampere 0 Turku Tuusula 1 0 Vaasa 1 2 Valkeakoski Vantaa 1 Varkaus Kaikki 2

12 Jalankulku- ja pyöräteiden kuntoon ollaan jokseenkin yhtä tyytyväisiä kuin keskustaan johtavien pääkatujen kuntoon. Eniten tyytymättömiä oli Oulunsalossa, Varkaudessa, Imatralla ja Kuusankoskella. Kuvio. Miten hyvin jalankulku- ja pyöräteiden kunto on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola 0 Imatra Joensuu 1 Jyväskylä 0 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 2 Kemi Kerava Kotka Kouvola 2 Kuopio Kuusamo 0 Kuusankoski Mikkeli 2 Nurmijärvi 2 Oulu 1 1 Oulunsalo Paimio 2 Pori 1 0 Raahe Raisio 1 Rauma 1 2 Riihimäki 2 Sysmä Säkylä Tampere 2 2 Turku Tuusula 1 Vaasa 1 Valkeakoski 0 Vantaa Varkaus Kaikki

13 Aurauksen hoitamisessa selvitettiin miten hyvin katujen auraus on hoidettu asuinkaduilla, suuremmilla keskustaan johtavilla pääteillä sekä jalankulku- ja pyöräteillä. Keskimäärin 1 % vastaajista oli tyytyväisiä lumenauraukseen asuinkadulla, vaihtelu kuntien välillä oli tässäkin asiassa suuri, % - %. Kuvio. Miten hyvin lumenauraus asuntokadulla on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 0 Hamina Hanko 1 Helsinki Heinola 1 Imatra 1 Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi 2 0 Kerava 1 Kotka Kouvola 2 Kuopio 1 1 Kuusamo 1 Kuusankoski 1 Mikkeli Nurmijärvi 1 1 Oulu Oulunsalo Paimio Pori 2 Raahe 1 0 Raisio Rauma 1 2 Riihimäki 2 Sysmä 2 Säkylä 1 Tampere 1 1 Turku Tuusula 1 Vaasa 2 Valkeakoski 1 Vantaa 2 1 Varkaus Kaikki 1

14 Lumenauraukseen keskustaan johtavilla pääkaduilla ollaan yleensä tyytyväisiä, eivätkä kuntien väliset erotkaan ole niin suuria kuin asuinkatujen tai jalankulku- ja pyöräteiden lumenaurauksessa. Kuvio. Miten hyvin lumenauraus keskustaan johtavilla pääkaduilla on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina Hanko Helsinki 1 Heinola 1 1 Imatra Joensuu 2 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää 1 Kajaani 1 Kemi 1 Kerava 1 Kotka 1 Kouvola 1 Kuopio Kuusamo Kuusankoski 1 Mikkeli 1 Nurmijärvi Oulu Oulunsalo 0 Paimio 1 Pori Raahe 2 Raisio Rauma Riihimäki 0 Sysmä 1 Säkylä Tampere 0 Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus 1 Kaikki 1

15 Useassa kunnassa jalankulku- ja pyöräteiden lumenaurauksessa tyytymättömien osuus oli suurempi kuin tyytyväisten. Kuntien väliset erot ovat tässä asiassa sangen suuret. Kuvio. Miten hyvin lumenauraus jalankulku- ja pyöräteillä on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 0 Hamina 2 0 Hanko 2 Helsinki 2 Heinola 2 Imatra Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 2 Kemi 2 Kerava Kotka 0 Kouvola 0 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio 0 Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä 1 Tampere Turku Tuusula 2 Vaasa Valkeakoski 1 Vantaa 2 Varkaus 2 2 Kaikki 2

16 1 Kysymyksessä asukkailta kysyttiin, kuinka hyvin jalankulku- ja pyörätiet on hiekoitettu ja suolattu. Kysymys kosketteli katujen ajoratojen liukkauden torjuntaa. Kuvio. Miten hyvin liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 1 Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu 2 Jyväskylä 0 Jyväskylän mlk 2 Järvenpää Kajaani Kemi 2 Kerava Kotka 0 Kouvola 0 Kuopio Kuusamo Kuusankoski 1 Mikkeli 2 Nurmijärvi Oulu Oulunsalo 1 Paimio 2 2 Pori Raahe Raisio 1 Rauma 2 Riihimäki 2 1 Sysmä 1 Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa 1 Valkeakoski Vantaa Varkaus 1 Kaikki 2

17 Pienissä kunnissa ollaan useammin tyytymättömiä katujen ajoratojen liukkauden torjuntaan kuin suurissa kunnissa. Sisämaan ja rannikon kuntien välillä ei ole havaittavissa selvää eroa. Kuvio. Miten hyvin liukkauden torjunta katujen ajoradoilla on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra 0 Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 1 Kemi Kerava Kotka 0 Kouvola Kuopio Kuusamo 2 1 Kuusankoski Mikkeli 1 0 Nurmijärvi Oulu 0 Oulunsalo 1 Paimio Pori Raahe 2 Raisio Rauma Riihimäki 1 Sysmä Säkylä 2 2 Tampere Turku Tuusula Vaasa 2 Valkeakoski Vantaa 1 Varkaus Kaikki 1 1

18 1 Puistojen hoito Puistoista pyydettiin arvioimaan keskustapuistojen, asuinaluepuistojen ja asuntoalueiden läheisten metsien hoidon tasoa sekä leikkipaikkojen siisteyttä ja varusteiden kuntoa. Näistä laskettiin puistojen hoito -mittari. Mittarin tulosten mukaan puistojen hoitoon ollaan tyytyväisimpiä Hangossa, Kotkassa, Mikkelissä ja Valkeakoskella. Kuvio. Puistojen hoito -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus 2,,1,,,,,,,,,0,2,0,2,,2,,,2,,2,,,,0,2,,,,2,,2,1,1,,0,2

19 1 Kysymyksissä ja hoidon tasoa selvitettiin keskustan ja asuinalueiden puistojen osalta. Kotkalaiset ovat erityisen tyytyväisiä keskustan puistoihin. Myös Haminassa, Hangossa, Heinolassa, Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa, Raumalla, Riihimäellä, Tampereella ja Valkeakoskella tyytyväisten osuus oli yli 0 %. Kuvio. Miten hyvin keskustan puistojen hoito on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki 0 Heinola 2 Imatra 1 Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 1 Kemi Kerava 2 Kotka 2 Kouvola Kuopio 2 Kuusamo 2 Kuusankoski 1 Mikkeli 1 Nurmijärvi Oulu 1 Oulunsalo 0 Paimio 2 Pori Raahe 1 Raisio 0 Rauma Riihimäki Sysmä 1 1 Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa 1 Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki 1

20 Asuinalueen puistojen osalta vastaajien enemmistö piti hoitoa hyvänä Hangossa, Heinolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Oulussa, Tampereella ja Valkeakoskella. Monessa kunnassa tyytymättömiä oli kuitenkin enemmän kuin tyytyväisiä. Kuvio. Miten hyvin asuntoalueiden puistojen hoito on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko 1 0 Helsinki 0 Heinola 2 Imatra 2 Joensuu 1 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää 2 Kajaani Kemi Kerava Kotka 2 Kouvola Kuopio 1 2 Kuusamo 2 Kuusankoski 1 Mikkeli 2 Nurmijärvi 0 Oulu 1 Oulunsalo 1 Paimio 1 Pori Raahe Raisio Rauma 2 Riihimäki 1 Sysmä Säkylä 0 0 Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski 1 0 Vantaa Varkaus Kaikki 2

21 Asuntoalueiden läheisten metsien hoitoon ollaan vähemmän tyytyväisiä kuin asuntoalueiden puistojen hoitoon. Kuvio 1. Miten hyvin asuntoalueiden läheisten metsien hoito on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko 0 Helsinki Heinola Imatra Joensuu 2 Jyväskylä 0 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi 2 Kerava Kotka 2 Kouvola 2 Kuopio Kuusamo Kuusankoski 2 Mikkeli 1 0 Nurmijärvi 2 Oulu Oulunsalo 0 Paimio 0 Pori Raahe 0 Raisio Rauma 2 1 Riihimäki 2 Sysmä Säkylä Tampere 2 Turku Tuusula 2 Vaasa Valkeakoski 1 Vantaa Varkaus Kaikki 2

22 Leikkipaikkojen osalta tyytyväisyys on usein suurinta samoissa kaupungeissa, joissa ollaan tyytyväisiä puistojen hoitoon. Kuvio. Miten hyvin leikkipaikkojen siisteys ja varusteiden kunto on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko 2 1 Helsinki 1 2 Heinola 1 Imatra Joensuu 1 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola 1 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 0 Oulu Oulunsalo 1 Paimio 2 2 Pori Raahe Raisio Rauma 0 Riihimäki Sysmä Säkylä 1 Tampere Turku Tuusula 2 Vaasa Valkeakoski 2 Vantaa Varkaus Kaikki

23 Jätehuolto Jätehuollon osalta arvioitavina asioina olivat jätehuollon toimivuus, suurista jätteistä ja ongelmajätteistä eroon pääseminen sekä keräyspaperin ja lasin keruupisteiden sijainti. Lisäksi kysyttiin tyytyväisyyttä jätehuollon neuvontaan ja tiedotukseen. Näistä asioista laskettiin keskiarvona jätehuolto yleensä mittari. Sen tulokset kertovat, että asukkaat ovat melkoisen tyytyväisiä jätehuoltoon. Seuraavilla sivuilla asiaa tarkastellaan kuitenkin yksityiskohtaisemmin, jolloin nähdään, että joillakin osa-alueilla on paljonkin parannettavaa. Kuvio 1. Jätehuolto yleensä -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

24 Järjestetyn jätteenkuljetuksen toimivuuteen oltiin lähes kaikissa tutkimuskunnissa yleensä tyytyväisiä. Kuvio 1. Miten hyvin järjestetty jätteenkuljetus on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina 1 Hanko Helsinki 2 Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk 0 Järvenpää 0 Kajaani Kemi 0 Kerava 2 0 Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori 2 2 Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku 2 Tuusula 1 1 Vaasa Valkeakoski 2 Vantaa Varkaus Kaikki

25 Suurista jätteistä eroon pääsemistä pidetään usein vaikeana. Paras tilanne on Hangossa, jossa 2/ vastaajista piti asiaa hyvin järjestettynä. Kuvio. Miten hyvin suurista jätteistä eroon pääsy on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 0 Hanko 1 1 Helsinki 2 Heinola 0 Imatra 0 Joensuu 2 1 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi 2 0 Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 2 2 Oulu Oulunsalo 2 2 Paimio Pori 2 Raahe Raisio 2 Rauma 1 Riihimäki 0 2 Sysmä Säkylä 0 Tampere Turku 2 Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus 1 1 Kaikki 1

26 Paperinkeräystä pidetään yleensä hyvin järjestettynä, eniten ongelmia sen suhteen näyttäsi olevan Raahessa. Kuvio. Miten hyvin paperin keruupisteen sijainti on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina 2 Hanko 1 Helsinki Heinola Imatra 0 Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola 1 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe 1 Raisio Rauma 0 Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku 1 Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

27 Lasin keruun toimivuudessa on kuntien välillä suuria eroja. Paras tilanne on Jyväskylässä, Riihimäellä ja Turussa. Kuvio. Miten hyvin lasinkeruupisteiden sijainti on hoidettu kunnassa Huonos Ei hyvin eikä Hyvi % vastaajista 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

28 2 Ongelmajätteiden keruu koetaan vaikeaksi. Parhaiten asia oli vastaajien mielestä järjestetty Hangossa, Kuusankoskella ja Riihimäellä, mutta niissäkin vain alle puolet vastaajista oli asiaan tyytyväisiä. Kuvio. Miten hyvin ongelmajätteiden keruu on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 0 Hanko Helsinki Heinola Imatra 2 Joensuu Jyväskylä 2 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio 2 Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio 2 Pori Raahe 1 Raisio Rauma 2 Riihimäki Sysmä 2 Säkylä Tampere 2 Turku 2 Tuusula 1 2 Vaasa Valkeakoski Vantaa 2 Varkaus Kaikki 1

29 Jätehuollon neuvonnassa on tulosten perusteella parannettavaa monessa kunnassa. Toisaalta tilanne onkin parantunut esimerkiksi Espoossa, Järvenpäässä ja Mikkelissä, jos verrataan vuoden 00 kyselyssä saatuihin tuloksiin Kuvio. Miten hyvin jätehuollon neuvonnan ja tiedotuksen toimivuus on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 0 Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk 2 Järvenpää 2 Kajaani Kemi Kerava Kotka 1 2 Kouvola Kuopio 0 Kuusamo Kuusankoski 1 Mikkeli 2 Nurmijärvi 0 Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma 0 Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula 0 Vaasa 1 0 Valkeakoski 1 Vantaa 0 Varkaus 2 Kaikki 2

30 Katuvalaistus Katujen osalta tiedusteltiin lisäksi katuvalaistukseen liittyviä seikkoja. Kysymyslomakkeessa katuvalaistusta kysyttiin keskustan katujen (kysymys ), asuntokatujen (kysymys ) ja jalankulku- ja pyöräteiden osalta (kysymys 2). Näistä kolmesta kysymyksestä laskettiin katuvalaistus -mittarin tulos. Mittarin tulos oli vähintään Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kuusamossa, Oulussa, Tampereella ja Vaasassa. Tulos oli heikoin pääkaupunkiseudun kehyskunnissa (Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi ja Tuusula) ja Oulunsalossa Kuvio. Katuvalaistus -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus,,,,,,,1,0,,,0,,,,,1,0,,0,,1,,,,0,,,,,,0,,,0,,,

31 Katuvalaistukseen keskustan kaduilla ollaan yleensä tyytyväisiä. Kuvio. Miten hyvin katuvalaistus keskustan kaduilla on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 2 Hanko 1 Helsinki 1 Heinola 0 Imatra 1 Joensuu 1 Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk 2 1 Järvenpää Kajaani Kemi 1 2 Kerava Kotka 1 Kouvola Kuopio 1 Kuusamo 2 2 Kuusankoski 2 2 Mikkeli 2 Nurmijärvi 1 Oulu 1 Oulunsalo 1 2 Paimio Pori 1 Raahe 2 1 Raisio 2 1 Rauma 1 Riihimäki 2 1 Sysmä Säkylä 2 1 Tampere 0 Turku 0 Tuusula 1 Vaasa 2 Valkeakoski 1 1 Vantaa 2 Varkaus Kaikki 0

32 Asuinkatujen valaistus näyttäisi olevan parhaalla tasolla Kuopiossa, jossa peräti % vastaajista piti sitä melko tai erittäin hyvin hoidettuna. Keskimäärin tyytyväisten osuus oli % Kuvio. Miten hyvin katuvalaistus asuntokadulla on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

33 Jalankulku- ja pyöräteiden valaistukseen ollaan tyytyväisimpiä usein samoissa kunnissa kuin asuinkatujen valaistukseen. Tyytyväisten osuus kaikissa kunnissa keskimäärin oli kuitenkin hieman alhaisempi ( %) kuin katuvalaistuksessa ( %). Kuvio 2. Miten hyvin katuvalaistus jalankulku- ja pyöräteillä on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

34 Palo- ja pelastustoimi Palo- ja pelastustoimi muodosti oman kysymysryhmänsä, jossa oli neljä kohtaa: tarkastus- ja neuvontapalvelut nuohous sammutus- ja pelastuspalvelut sairaankuljetuspalvelut Näistä laskettiin palo- ja pelastustoimen palvelukykyä mittaava mittari, joka tulokset olivat kokonaisuutena hyvää tasoa. Kuvio. Palo- ja pelastustoimi -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus,,0,,,,,,,,,,,,,,,0,,0,,,,0,,,,,,1,,,,,,,,0

35 Tarkastus- ja neuvontapalveluihin tyytyväisyys oli Kuusamossa, Paimiossa ja Sysmässä selvästi muita kuntia korkeammalla tasolla. Kuvio. Miten hyvin tarkastus- ja neuvontapalvelut esim. palotarkastus on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 1 Hanko 1 Helsinki Heinola 0 Imatra Joensuu Jyväskylä 1 Jyväskylän mlk Järvenpää 1 Kajaani Kemi 1 Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo 1 Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 0 Oulu 2 Oulunsalo Paimio 2 Pori 2 Raahe Raisio Rauma 0 Riihimäki Sysmä 1 Säkylä 1 Tampere Turku 1 Tuusula Vaasa 1 Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki 2

36 Nuohoukseen ollaan tyytyväisimpiä Oulunsalossa, Paimiossa ja Sysmässä. Jyväskylän maalaiskunnassa joka viides vastaaja oli nuohoukseen tyytymätön. Suurimmissa kaupungeissa oli luonnollisesti paljon niitä, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa. Kuvio. Miten hyvin nuohous on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

37 Kaikissa kunnissa suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä sammutus- ja pelastuspalvelujen hoitoon. Kuvio. Miten hyvin sammutus- ja pelastuspalvelut on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina 1 Hanko Helsinki 1 Heinola 2 Imatra 1 Joensuu Jyväskylä 2 Jyväskylän mlk 1 Järvenpää 1 Kajaani 1 Kemi 2 Kerava 2 Kotka 2 1 Kouvola 1 Kuopio 1 Kuusamo 2 Kuusankoski 2 2 Mikkeli 1 Nurmijärvi Oulu Oulunsalo 1 Paimio Pori Raahe 1 Raisio 1 1 Rauma Riihimäki Sysmä 2 Säkylä 1 1 Tampere 2 Turku Tuusula 0 Vaasa Valkeakoski 2 Vantaa Varkaus 1 Kaikki

38 Sairaankuljetuspalveluissa ei näyttäisi olevan yleensä ongelma. Kuvio. Miten hyvin sairaankuljetuspalvelut on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

39 Vesi- ja viemärihuolto Vertti -tietotokannan mukaisesti vesihuollossa laskettiin kolme summamittaria: vedenlaatu- mittari (kysymykset, ja ), veden toimintavarmuus mittari (kysymykset ja ), jätevesiviemärien toiminta (kysymykset, ja 0). Myös sadevesiviemärien toiminta on Vertissä mittarina (kysymys ). Veden laatu on tulosten mukaan yleensä hyvä tai jopa erittäin hyvä. Ainoastaan Turussa ja Valkeakoskella mittarin tulos jää alle :n. Kuvio.. Veden laatu -mittari (1=erittäin huono, =erittäin hyvä) keskiarvo 1,00 2,00,00,00,00 Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,2,,,2,2,,2,,0,2,,,,,,,,

40 0 Kuvio. Miten hyvin juomaveden laatu on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina Hanko Helsinki Heinola 2 2 Imatra Joensuu 01 Jyväskylä Jyväskylän mlk 0 Järvenpää 2 0 Kajaani 2 Kemi Kerava 2 0 Kotka 1 0 Kouvola 2 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli 2 Nurmijärvi Oulu 0 Oulunsalo 0 Paimio 2 0 Pori 1 Raahe Raisio Rauma 1 Riihimäki 2 Sysmä 1 Säkylä 02 Tampere Turku Tuusula Vaasa 0 Valkeakoski 1 Vantaa Varkaus 1 Kaikki

41 1 Jäteveden puhdistamon toiminnassa on tulosten mukaan ollut ongelmia Heinolassa, Kuusamossa ja Turussa. Vuoteen 00 verrattuna vastaajien arviot ovat kuitenkin Turussa muuttuneet selvästi positiivisemmiksi. Kuvio. Miten hyvin jäteveden puhdistamon toiminta on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 Hamina 2 Hanko 0 Helsinki 2 2 Heinola 1 Imatra 1 Joensuu 2 Jyväskylä 2 Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 0 Kemi 2 Kerava 2 Kotka 1 Kouvola 2 2 Kuopio 2 Kuusamo 2 Kuusankoski 2 Mikkeli 1 Nurmijärvi 2 Oulu Oulunsalo Paimio 2 Pori Raahe Raisio Rauma 1 Riihimäki Sysmä 2 Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa 1 Valkeakoski Vantaa 2 Varkaus 1 Kaikki

42 2 Sadevesien viemäröinnissä on vastaajien mielestä melko usein parannettavaa vaikkakin kaikissa kunnissa tyytyväisten osuus on tyytymättömiä suurempi. Kuvio. Miten hyvin sadevesien viemäröinti on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina 2 Hanko Helsinki 1 Heinola 1 Imatra 0 Joensuu 1 Jyväskylä 1 2 Jyväskylän mlk Järvenpää 1 Kajaani Kemi 1 Kerava 1 Kotka 2 Kouvola Kuopio Kuusamo 2 1 Kuusankoski 2 Mikkeli 2 Nurmijärvi Oulu 2 Oulunsalo Paimio Pori 2 Raahe Raisio 0 Rauma 1 Riihimäki 1 0 Sysmä 0 Säkylä 2 Tampere Turku Tuusula Vaasa 1 Valkeakoski Vantaa 1 Varkaus 1 1 Kaikki 1

43 Monet vastaajat eivät osanneet ottaa kantaa vesi- ja viemärilaitoksen asiakaspalveluun. Tyytyväisiä oli kuitenkin keskimäärin viisinkertainen määrä tyytymättömiin verrattuna. Kuvio. Miten hyvin vesi- ja viemärilaitoksen asiakaspalvelu on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 2 1 Hamina 2 Hanko Helsinki 2 Heinola Imatra 1 Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 0 Kemi 1 Kerava 0 Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski 2 1 Mikkeli Nurmijärvi Oulu 0 1 Oulunsalo 1 Paimio Pori Raahe 2 0 Raisio 0 Rauma 0 Riihimäki 0 Sysmä Säkylä Tampere Turku 1 Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa 1 1 Varkaus Kaikki 2

44 Vesi- ja viemärilaitoksen tiedottaminen on hoidettu tulosten perusteella Joensuussa muita kuntia paremmin. Joensuun tulos on myös parantunut selvästi vuodesta 00. Kuvio. Miten hyvin vesi- ja viemärilaitoksen tiedottaminen on hoidettu kunnassa Huonosti Ei hyvin eikä Hyvin % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina 1 Hanko 0 Helsinki Heinola 2 Imatra Joensuu 1 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani 2 Kemi Kerava Kotka Kouvola 2 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli 2 0 Nurmijärvi 2 2 Oulu Oulunsalo Paimio 1 Pori Raahe Raisio 0 Rauma Riihimäki Sysmä 2 Säkylä 2 Tampere Turku 1 Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Kaikki

45 Ongelmat vesi- ja viemärihuollossa Vastaajilta kysyttiin onko heillä ollut ongelmia veden saannissa, laadussa tai paineessa edellisten kuukauden aikana. Vastaajille oli annettu viisi vastausvaihtoehtoa, joista yksi oli "ei ongelmia". Muut vaihtoehdot on tulkittava seuraavasti: =erittäin harvoin, =joskus, 2=melko usein, 1=usein. Usein katkoksia vedensaannissa oli ollut keskimäärin vain alle 0, %:lla vastaajista ja %:lla katkoksia ei ollut lainkaan. On huomattava, että suuri osa katkoksista on muita kuin vesilaitoksen toimista johtuvia. Kuvio 0. Ongelmana katkokset vedensaannissa edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein" Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 2 Hamina Hanko Helsinki 1 Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk 0 1 Järvenpää Kajaani Kemi 2 Kerava 1 Kotka Kouvola 1 Kuopio 1 Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 1 2 Oulu 0 Oulunsalo Paimio 1 1 Pori 1 Raahe Raisio 1 Rauma Riihimäki Sysmä 2 Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa 1 Varkaus Keskimääri 1 2

46 Veden huonoa väriä ja sameutta esiintyy hieman useammin kuin katkoksia veden saannissa. Kuitenkin Säkylässä, Joensuussa ja Kajaanissa ongelma on jokseenkin tuntematon. Kuvio 1. Ongelmana veden huono väri tai sameus edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein". Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina Hanko 2 Helsinki 1 Heinola Imatra Joensuu 0 Jyväskylä Jyväskylän mlk 1 Järvenpää Kajaani Kemi 1 Kerava 2 Kotka Kouvola 0 Kuopio 1 Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 1 1 Oulu Oulunsalo Paimio 0 1 Pori 1 Raahe Raisio 1 Rauma 1 Riihimäki Sysmä 2 1 Säkylä 1 Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski 1 0 Vantaa 2 Varkaus Keskimääri 1 1

47 Veden hajusta aiheutuu tulosten perustella harvemmin ongelmia kuin sen väristä tai sameudesta. Kuitenkin Turussa, Valkeakoskella ja Raisiossa hajuhaitat ovat tulosten perusteella melko yleisiä. Kuvio 2. Ongelmana veden haju edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein". Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 1 Hamina Hanko 2 Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk 2 Järvenpää Kajaani 1 Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio 2 Kuusamo Kuusankoski Mikkeli 0 Nurmijärvi Oulu Oulunsalo 1 0 Paimio Pori Raahe 1 Raisio 1 Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä 2 Tampere Turku 2 Tuusula 2 Vaasa Valkeakoski 2 Vantaa Varkaus Keskimääri

48 Veden makuongelmien osalta tulokset ovat yhteneviä veden hajun kanssa. Kuvio. Ongelmana veden huono maku edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein" Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina Hanko 2 Helsinki 1 1 Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk 0 Järvenpää 0 Kajaani Kemi 1 Kerava Kotka Kouvola 1 Kuopio 0 Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio 1 2 Pori Raahe Raisio 2 Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä 1 Tampere Turku 1 Tuusula Vaasa Valkeakoski 1 Vantaa Varkaus Keskimääri 1 1 1

49 Keskimäärin 1 % kaikkien kuntien vastaajista oli kärsinyt ainakin joskus ( hyvin harvoin - vastanneiden osuus ei siis ole mukana) edellisten kuukauden aikana veden huonosta paineesta, suurin arvo oli Oulunsalon % ja pienin Joensuun %. Kuvio. Ongelmana huono vedenpaine edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein" Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo 1 Hamina Hanko 2 Helsinki 2 Heinola Imatra 2 Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk 1 0 Järvenpää Kajaani Kemi 1 1 Kerava 1 Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi 1 2 Oulu Oulunsalo Paimio Pori 1 0 Raahe Raisio 1 1 Rauma 0 Riihimäki Sysmä 2 Säkylä 2 Tampere Turku 2 Tuusula 2 Vaasa Valkeakoski 0 Vantaa Varkaus Keskimääri 1

50 0 Viemärin tukkeutumisesta oli kärsinyt keskimäärin % vastaajista ainakin joskus ( hyvin harvoin - vastanneiden osuus ei ole mukana) edellisten kuukauden aikana. Ongelma näyttää olevan yleisin suurissa kaupungeissa. Kuvio. Ongelmana viemärin tukkeutuminen edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1 - on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein". Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Keskimääri

51 1 Kuopiossa ja Turussa yli 0 % vastaajista ilmoitti ainakin joskus ongelmana olleen viemäristä tuleva haju. ( hyvin harvoin -vastanneiden osuus ei ole mukana) edellisten kuukauden aikana Kuvio. Ongelmana hajua viemäristä edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein" Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko 0 Helsinki 2 Heinola Imatra 0 2 Joensuu 2 1 Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää 2 Kajaani Kemi 0 Kerava Kotka Kouvola 2 Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu 0 Oulunsalo Paimio 2 2 Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä 2 1 Säkylä 1 Tampere Turku 1 0 Tuusula Vaasa Valkeakoski 1 Vantaa Varkaus Keskimääri 2 1 2

52 2 Viemärin tulviminen kellariin on sangen harvinaista. Kuntien välillä on kuitenkin melko suuria eroja, Hangossa ja Varkaudessa ongelman oli kokenut ainakin joskus edellisten kuukauden aikana joka kymmenes vastaaja, Oulunsalossa vain joka sadas. Kuvio. Ongelmana viemärin tulviminen kellariin edellisten kuukauden aikana. Vastausvaihtoehdot 1- on yhdistetty luokaksi "Joskus, melko usein tai usein" Joskus, melko usein tai usein Hyvin harvoin Ei ole % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo Hamina Hanko Helsinki Heinola Imatra Joensuu Jyväskylä Jyväskylän mlk Järvenpää Kajaani Kemi Kerava Kotka Kouvola Kuopio Kuusamo Kuusankoski Mikkeli Nurmijärvi Oulu Oulunsalo Paimio Pori Raahe Raisio Rauma Riihimäki Sysmä Säkylä Tampere Turku Tuusula Vaasa Valkeakoski Vantaa Varkaus Keskimääri

53 Kysymysryhmillä 2 - selvitettiin katujen ja puistojen panostuskohteita ja viihtyisyystekijöitä sekä kunnan keskustan ja asuinalueen viihtyisyystekijöitä. Tässä tuloksia on tarkasteltu koko aineistossa, kuntakohtaiset tulokset selviävät raportin lopussa olevista taulukoista. Katujen panostuskohteet Kysymysryhmässä 2 vastaajilta kysyttiin, mihin kunnan tulisi heidän mielestään katuasioissa ensisijaisesti panostaa. Valittavaksi oli annettu yhdeksän vastausvaihtoehtoa, joista vastaaja sai valita enintään kolme. Koko aineistossa eniten vastauksia kohdistui päällysteiden kunnossapitoon sekä jalankulku- ja pyöräteiden liukkauden torjuntaan. Suurimman osuuden saanut panostuskohde vaihtelee kunnittain, kuten raportin lopussa olevista taulukoista havaitaan. Kuva. Mihin kunnan tulisi mielestänne katuasioissa ensisijaisesti panostaa? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % % % % %0 % Päällysteiden kunnossapitoon, % Katujen lumen poistamiseen,2 % Katujen hiekoitukseen,1 % Jalankulku- ja pyöräteiden lumen poist. tai hiekoitukseen Katujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden puhtaanapitoon Autojen nopeuden hidast.tekemällä töyssyjä ja kavennuksia, %, % 1, % Liikennevaloihin Katujen valaistukseen Pysäköinnin järjestämiseen helpommaksi, %, %, %

54 Katujen viihtyvyystekijät Kysymysryhmässä vastaajille annettiin mahdollisuus nimetä kymmenestä vaihtoehdosta enintään kaksi toimenpidettä, joilla voidaan vaikuttaa eniten katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen. Tulos oli samankaltainen kuin vuoden 00 kyselyssä, katujen reuna-alueiden kunnostus nousi koko aineistossa ensi sijaiseksi tekijäksi ja seuraavaksi eniten kannatusta sai katupäällysteen kunnon parantaminen. Kuva. Millä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa katuympäristön yleiseen viihtyvyyteen? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % % % % % 0 % Katupäällysteen kunnon parantaminen Katualueen reuna-alueiden kunnostus ja istutusten hoito Kaivuutöiden vähentäminen katualueella Talviajan hiekan poistaminen nopeammin keväällä Pölyämisen esto pesemällä katuja useammin Katujen ja niiden reuna-alueiden roskien poistaminen Liikennemerkkien ja muiden laitteiden kunnostaminen Töhrimisten, 'graffitien', poistaminen Melun vähentäminen Liikenneturvallisuuden parantaminen, % 0, %, %, % 1, %, %, %,0 % 1,1 %, %

55 Puistojen panostuskohteet Myös puistoista pyydettiin ilmaisemaan, mihin puistoissa tulisi keskittyä. Kysymysryhmässä oli vastausvaihtoehtoa, joista vastaajat valitsivat enintään kolme. Koko aineiston tärkeimmät kohteet olivat lasten leikkipaikat, penkit ja istuimet sekä puistojen kasvillisuus. Kuva 0. Mihin varusteisiin, laitteisiin ja hoitoon mielestänne puistopuolella tulisi ensisijaisesti panostaa? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % % % % % 0 % Puistojen käytäviin,1 % Puistonpenkkeihin tai istuimiin Lasten leikkipaikkoihin 1,0 % 1, % Palloilualueisiin Luisteluratoihin Koirapuistoihin Viljelypalstoihin Vesiaiheisiin, kuten suihkulähteet ja altaat Puistojen valaistukseen Asuntoalueiden lähimetsien hoitoon Puistojen kasvillisuuteen Kelkkamäkiin, %, %, % 1,2 %, %, %, %, % 1, %

56 Puistojen viihtyvyystekijät Kysymysryhmän vastausten mukaan puistojen puhtaanapidolla voidaan vaikuttaa eniten puistojen viihtyvyyteen. Tämä oli ensisijainen vaihtoehto myös edellisellä kerralla kaikissa tutkimuskunnissa. Kuva 1. Millä toimenpiteillä voidaan parhaiten vaikuttaa puistojen yleiseen viihtyvyyteen? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % 0 % 0 % Kukkaistutukset 1, % Nurmikon hoito, % Rikkaruohojen torjunta 1, % Puistojen puhtaanapito ja siivous 0,2 % Lasten leikkipaikkojen välineet,0 % Pensaiden hoito, % Puistojen luonnonmukaisuuden lisääminen, %

57 Keskustan ja asuinalueen ympäristön viihtyvyystekijät Vastaajilta kysyttiin, mistä seikoista kunnan keskustan ympäristön viihtyisyys koostuu. Toiseksi kysyttiin vastaajien oman asuinalueen viihtyisyystekijöitä. Koko aineistossa keskustan osalta tärkein vaihtoehto oli ympäristön puhtaus ja asuinalueiden osalta ympäristön rahallisuus ja turvallisuus. Kuva 2. Mistä seikoista kunnan keskustan ympäristön viihtyisyys koostuu? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % 0 % Ympäristön siisteys ja puhtaus,2 % Ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus 1, % Tapahtumien runsaus 2,0 % Palvelujen runsaus Liikenteen sujuvuus Pysäköinti lähellä palveluja Asunnot lähellä palveluja Ulkoilu-, urheilu- ja harrastusmahdollisuudet lähellä Ympäristön yleiset kauneusarvot Kävelykadut Vanhat rakennukset, %,2 %, % 2, %,2 %, %, %, % Kuva. Mitkä ovat oman asuinalueenne tärkeimmät viihtyvyystekijät? kuntaa yhteensä % vastauksista 0 % % % % 0 % Ympäristön siisteys ja puhtaus 1, % Ympäristön rauhallisuus ja turvallisuus, % Tapahtumien runsaus 0, % Palvelujen saatavuus, % Liikenteen sujuvuus Pysäköinti lähellä palveluja Asunnot lähellä palveluja 1,1 %, %, % Ulkoilu-, urheilu- ja harrastusmahdollisuudet lähellä, % Alueen luonnonmukaisuus ja vehreys, % Virkistysalueet ja leikkikentät lähellä asuntoja, % Alueen väljyys,1 %

58 Asiointi teknisen toimen kanssa Suurin osa vastaajista ei ollut asioinut teknisen hallinnon kanssa edellisten kuukauden aikana. Koko aineistossa yhteydenottajia oli yhteensä % kyselyyn vastanneista. Eniten yhteydenottajia oli katuasioissa. Kuva. Jos olette ollut yhteydessä kuntaan katuja, liikennettä, puistoja, vesihuoltoa tai jätehuoltoa koskevissa asioissa edellisten kuukauden aikana, mitä asiaa viimeisin yhteydenottonne koski? kuntaa yhteensä % vastanneista 0 % % % % % % % % 0 % Katuja,2 % Liikennettä Puistoja Vesihuoltoa Jätehuoltoa Asemakaavoitusta Tonttijakoa tai maakauppaa Kartta- tai osoiteasiaa Rakennuspaikan mittaamista rakennushankkeessa Ympäristöasiaa Palotarkastusta Rakennuslupaa, %, %,1 %, %, %, %, % 1, %,1 %, %, % Niiltä, jotka olivat olleet yhteydessä kuntaan jossakin kysytyssä asiassa, kysyttiin olivatko he olleet tyytyväisiä vai tyytymättömiä nimeämäänsä asiaan. Tyytyväisyyttä selvitettiin seitsemällä osa-alueella. Eniten tyytymättömyyttä aiheuttaa oikean henkilön tavoittamisen vaikeus. Kuvissa - 1 esitetään yhteydenottoon tyytyväisten ja tyytymättömien osuudet kunnittain. Koska arvion antoivat vain kuntaan yhteydessä olleet, on vastaajien määrä osassa kunnista pieni ja tulokset siten vain suuntaa antavia.

59 Kuvio. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: henkilökunnan käytös Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n= 1 Hamina, n= Hanko, n= 0 Helsinki, n=0 1 1 Heinola, n=2 Imatra, n= 1 Joensuu, n= Jyväskylä, n= Jyväskylän mlk, n= Järvenpää, n=1 1 Kajaani, n=0 Kemi, n= 1 Kerava, n= Kotka, n=0 1 0 Kouvola, n= 0 Kuopio, n= 1 Kuusamo, n=1 Kuusankoski, n= 2 Mikkeli, n= Nurmijärvi, n= 1 Oulu, n= Oulunsalo, n=0 Paimio, n= Pori, n= Raahe, n= Raisio, n= Rauma, n= Riihimäki, n= 1 Sysmä, n= 0 Säkylä, n=0 Tampere, n= Turku, n=0 1 0 Tuusula, n=11 Vaasa, n= Valkeakoski, n= 1 Vantaa, n=2 1 1 Varkaus, n= 1 Kaikki, n= 1

60 Kuvio. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: henkilökunnan asiantuntemus 0 Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n= Hamina, n=1 1 2 Hanko, n= 2 0 Helsinki, n= 2 Heinola, n= Imatra, n= 0 Joensuu, n=1 Jyväskylä, n=0 Jyväskylän mlk, n= Järvenpää, n= Kajaani, n= 1 Kemi, n= 1 0 Kerava, n=1 Kotka, n= Kouvola, n= 0 Kuopio, n= 1 Kuusamo, n= Kuusankoski, n= 0 Mikkeli, n=1 1 Nurmijärvi, n=0 Oulu, n=2 Oulunsalo, n= Paimio, n= Pori, n= Raahe, n= Raisio, n=1 Rauma, n=2 1 2 Riihimäki, n=2 1 Sysmä, n=0 1 Säkylä, n= 0 Tampere, n=0 Turku, n= 2 Tuusula, n= 2 Vaasa, n= 2 0 Valkeakoski, n=1 Vantaa, n= 0 Varkaus, n= Kaikki, n=

61 1 Kuvio. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: aukioloajat Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n=2 1 Hamina, n= Hanko, n= 1 Helsinki, n= Heinola, n=1 1 Imatra, n= 0 Joensuu, n=0 Jyväskylä, n= Jyväskylän mlk, n= Järvenpää, n= Kajaani, n= 2 Kemi, n= 1 2 Kerava, n=1 Kotka, n=1 Kouvola, n=0 0 Kuopio, n= 2 Kuusamo, n= Kuusankoski, n= 0 Mikkeli, n= Nurmijärvi, n=0 1 Oulu, n=1 1 Oulunsalo, n=0 Paimio, n=1 1 1 Pori, n=1 Raahe, n=1 1 Raisio, n= Rauma, n=2 Riihimäki, n=0 2 0 Sysmä, n=1 Säkylä, n= 2 Tampere, n= 2 Turku, n=2 Tuusula, n=1 Vaasa, n= Valkeakoski, n= Vantaa, n= 2 Varkaus, n=1 Kaikki, n= 1

62 2 Kuvio. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: asian hoitoaika Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n=2 Hamina, n= Hanko, n=2 2 Helsinki, n= 2 2 Heinola, n= Imatra, n= Joensuu, n= 1 Jyväskylä, n= 1 1 Jyväskylän mlk, n= 2 Järvenpää, n= Kajaani, n=2 1 0 Kemi, n= 1 Kerava, n= 2 Kotka, n=1 1 Kouvola, n= 1 0 Kuopio, n= 1 Kuusamo, n= Kuusankoski, n= Mikkeli, n= Nurmijärvi, n= 2 Oulu, n= Oulunsalo, n= 1 0 Paimio, n= 0 Pori, n=2 1 Raahe, n= Raisio, n= 1 2 Rauma, n= 1 Riihimäki, n=2 2 Sysmä, n= Säkylä, n= Tampere, n= Turku, n= 1 0 Tuusula, n=1 Vaasa, n= Valkeakoski, n=0 1 1 Vantaa, n=1 1 0 Varkaus, n= Kaikki, n=1 2

63 Kuvio. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: tiedottamisen ymmärrettävyys Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n=2 Hamina, n= Hanko, n= 1 1 Helsinki, n=1 Heinola, n=2 1 Imatra, n=0 Joensuu, n= 1 Jyväskylä, n= 0 Jyväskylän mlk, n= Järvenpää, n= Kajaani, n= Kemi, n=0 0 Kerava, n= Kotka, n=1 Kouvola, n=0 Kuopio, n=0 2 Kuusamo, n=2 1 Kuusankoski, n= Mikkeli, n=0 Nurmijärvi, n= Oulu, n= 1 Oulunsalo, n= Paimio, n=2 Pori, n=1 1 Raahe, n= 2 Raisio, n= Rauma, n= Riihimäki, n=1 1 Sysmä, n= 1 Säkylä, n= Tampere, n= 0 1 Turku, n= Tuusula, n=1 Vaasa, n= Valkeakoski, n= Vantaa, n=0 1 Varkaus, n= 1 2 Kaikki, n=1 2

64 Kuvio 0. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: kielenkäytön selkeys Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n= Hamina, n= Hanko, n= 2 Helsinki, n= Heinola, n= Imatra, n= 2 Joensuu, n= 1 0 Jyväskylä, n= 0 Jyväskylän mlk, n= 1 Järvenpää, n= 1 Kajaani, n=1 Kemi, n=0 0 Kerava, n= Kotka, n=1 Kouvola, n=2 Kuopio, n=1 1 Kuusamo, n=2 Kuusankoski, n=0 1 Mikkeli, n= Nurmijärvi, n= Oulu, n= Oulunsalo, n= Paimio, n=0 2 Pori, n= Raahe, n= Raisio, n= 2 1 Rauma, n=0 1 2 Riihimäki, n=0 Sysmä, n= Säkylä, n= Tampere, n= Turku, n= Tuusula, n=1 2 1 Vaasa, n=2 Valkeakoski, n= 1 Vantaa, n=1 0 Varkaus, n= Kaikki, n=0 0

65 Kuvio 1. Miten tyytyväinen tai tyytymätön olitte: henkilöiden tavoitettavuus Tyytymätön En kumpaakaan Tyytyväinen % vastaajista 0 % % % % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Espoo, n=1 2 2 Hamina, n=0 1 1 Hanko, n= 2 Helsinki, n= Heinola, n= Imatra, n=1 1 Joensuu, n= 1 Jyväskylä, n= 2 Jyväskylän mlk, n=1 1 Järvenpää, n=0 2 Kajaani, n= Kemi, n= Kerava, n=0 Kotka, n= 1 Kouvola, n= Kuopio, n= 0 Kuusamo, n= 2 1 Kuusankoski, n= 1 1 Mikkeli, n= Nurmijärvi, n= 1 2 Oulu, n=1 Oulunsalo, n= 1 Paimio, n= 0 Pori, n= Raahe, n= Raisio, n= 1 Rauma, n=1 Riihimäki, n=1 1 Sysmä, n=2 2 Säkylä, n= 1 Tampere, n= Turku, n= Tuusula, n= Vaasa, n=2 Valkeakoski, n= Vantaa, n= Varkaus, n=1 Kaikki, n=

66 Tiedottaminen Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi sitä, mistä he olivat saaneet tietoa yhdyskuntateknisistä palveluista. Selvästi suurin joukko oli saanut tiedon sanomalehtiartikkelista. Samoin kunnan tiedotteisiin tutustuminen ja kunnan lehti-ilmoitusten lukeminen oli varsin yleistä. Alle % prosenttia vastaajista nimesi tärkeimmäksi Internetin, osuus oli tosin noussut edellisen kerran %:sta. Kuntakohtaiset tulokset on esitetty raportin lopussa olevassa taulukossa. Kuva 2. Mistä olette saanut tietoa yhdyskuntateknisistä palveluista? Vastaajat valitsivat tärkeimmän tietolähteen. kuntaa yhteensä % vastanneista 0 % % % % % % % % 0 % Sanomalehden artikkeleista, % Kaupungin tai kunnan ilmoituksesta sanomalehdessä, % Ilmaisjakelulehdestä, % Paikallisradiosta 2, % Kaupungin tai kunnan tiedotteesta tai julkaisusta 1,2 % Internetistä, %

67 1 Lopuksi Tutkimuksen kysymyskohdista on muodostettu tunnusluvut, jotka tallennetaan Vertti-tietokantaan. Vertti-tietokannassa tunnuslukujen arvot on yhdenmukaisuuden vuoksi muutettu välille 1 -, niin että arvo 1 kuvaa erittäin huonoa tilannetta ja erittäin hyvää. Vertin miittari Tunnusluku muodostuu Liikennealueiden ylläpito kysymykset 1... Talvihoito kysymykset... Lumenauraus kysymykset... Liukkauden torjunta kysymykset ja Puhtaanapito kysymykset 1 ja 2 Päällysteen kunto kysymykset... Puistojen hoito kysymykset... Veden laatu kysymykset... Veden toimitusvarmuus kysymykset ja JV-viemärien toiminta kysymykset..0 SV-viemärien toiminta kysymys Jätehuolto yleensä kysymykset Järjestetty jätteenkuljetus kysymys Suurista jätteistä eroon pääseminen kysymys 1 Jätepaperin keruupisteen sijainti kysymys Lasin keruupisteen sijainti kysymys 1 Ongelmajätteiden keruupisteen sijainti kysymys 1 Jätehuollon neuvonta ja tiedostus kysymys Katuvalaistus kysymykset 2 Palo- ja pelastustoimi kysymykset Vertin indeksien kehitys kunnittain vuosina 00 ja 02 näkyy raportin lopussa olevissa taulukoissa.