Teknisten ja ympäristöpalveluiden arviointikysely 2016

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala Teknisten ja ympäristöpalveluiden arviointikysely 2016 Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat Selin Essi Isotalo Ida Tiilikainen Anni

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Vastausprosentit vuosittain Vastaajien lukumäärä 4 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajat suuralueittain Vastanneiden määrä suuralueittain Sukupuolijakauma Ikäjakauma Asumismuoto Kulkutapa ASIAKASPALVELU Asioinnin syy Mielipide asioinnista 12 Palvelu oli hyvää 13 Asia hoitui ja palvelu oli hyvää YMPÄRISTÖNSUOJELU Tyytyväisyys ympäristöpalveluihin Ympäristöhaittojen ehkäiseminen Lahti Infossa asiointi KADUT, LIIKENNE JA VIHERALUEET Keskustan katujen puhtaus ja siisteys Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys Oman asuinkadun kunto Keskustaan johtavien pääkatujen kunto Jalankulku- ja pyöräteiden kunto 26 Jalankulkureittien kunto 27 Pyöräteiden kunto Lumenauraus omalla asuinkadulla Lumenauraus suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla Lumenauraus jalankulku- ja pyöräteillä 33 Lumenauraus jalankulkureiteillä 34

3 Lumenauraus pyöräteillä Liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä 36 Liukkauden torjunta jalankulkureiteillä 37 Liukkauden torjunta pyöräteillä Liukkauden torjunta katujen ajoradoilla Liikenneturvallisuus kokonaisuutena Katuvalaistus Joukkoliikenne 45 Pysäkkikatosten kunto ja siisteys 45 Keskustan ulkopuolisten pysäkkikatosten kunto ja siisteys 46 Lumenauraus pysäkeillä 47 Joukkoliikenteen reitit 48 Joukkoliikenteen aikataulut 49 Joukkoliikenteen asiakaspalvelu 50 Joukkoliikenteen houkuttelevuus Keskustan puistojen hoito Oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoito Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustus Asuinalueen lähimetsien hoito Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon ASUINYMPÄRISTÖ Alueen arvostus Alueen yleisilme Alueen esteettömyys Alueen viihtyvyys Alueen hiljaisuus Alueen siisteys Vesistöjen laatu Alueen ilmanlaatu Alueen luonnonläheisyys Viheralueiden tavoitettavuus Rakennusten kunto ja siisteys Liikenneturvallisuus Keskustan saavutettavuus Joukkoliikenteen vuorotiheys 109

4 7.15 Kaupallisten palveluiden tavoitettavuus Kunnallisten palveluiden tavoitettavuus Yhteenveto tyytyväisyydestä asuinympäristöön Asuinympäristön ominaisuuksien tärkeysjärjestys MUUTTOHALUKKUUS Muuttoa suunnittelevat Muuton suunta 124 Muuttoa suunnittelevien nykyinen asuinalue 124 Muuttoa suunnittelevien tuleva asuinalue 125 Muuttohalukkuus alueittain KAUPUNKISUUNNITTELUN VIESTINTÄ Tietolähteet Tietolähteet ikäryhmittäin Internet tietolähteiden jakautuminen Kaavoituskatsaus Yleisötilaisuudet Tiedon riittävyys YHTEENVETO 135 LÄHTEET 137 LIITE 1. SAATEKIRJE JA KYSELYLOMAKE LIITE 2. KYSELYN SUORAT JAKAUMAT N JA % LIITE 3. NAISTEN JA MIESTEN OSUUS (%) LIITE 4. TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN (%) SUURALUEITTAIN LIITE 5. TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN (%) ASUMISMUODON MUKAAN LIITE 6 TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN (%) KULKUTAVAN MUKAAN LIITE 7. TEKNISTEN PALVELUIDEN ARVIOINTI VUOSILTA LIITE 8. YMPÄRISTÖASIOIDEN HOITO, AVOIMET VASTAUKSET LIITE 8. VIESTEJÄ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖILLE JA VIRKAMIEHILLE TEKNISISTÄ JA YMPÄRISTÖPALVELUISTA

5 1 1. JOHDANTO Teknisen ja ympäristötoimialan tehtävänä on mahdollistaa kaupungin kasvu ja alueiden kehitys, turvata liikkuminen sekä huolehtia rakennetusta ja luonnonympäristöstä. Toimialan vastuulla ovat kadut, puistot, rakennus- ja ympäristöluvat sekä elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden valvonta sekä edistäminen. Lisäksi se huolehtii Päijät- Hämeen kuntien joukkoliikenteen järjestämisestä ja jätehuollon viranomaistehtävistä. Asiakastyytyväisyyskyselyn otoksen avulla on tarkoitus saada mielipiteet yleistettyä koskemaan koko kaupungin asukkaiden mielipidettä. Kyselyn avulla pyritään kuulemaan asukkaiden mielipide kaupungin tärkeisiin asioihin. Asukastyytyväisyyskyselyssä tärkeimpänä päämääränä on kehittää teknisen palvelun tasoa ja merkittävyyttä niin, että ne vastaisivat kysyntää mahdollisimman hyvin. Kyselyn päämääränä on saada ajankohtaista ja totuudenmukaista tieto kaupunkilaisten tyytyväisyydestä ja löytää kehitys- ja parannuskohteita aluekohtaisesti. Tutkimustuloksista voidaan havainnoida arvonmuutokset asukkaiden mielipiteissä, koska tutkimuksessa vertaillaan kuluvan vuoden tuloksia edellisiin vuosiin. Tämä tutkimus on 23. ja ihan ensimmäinen asukastyytyväisyyskysely on tehty 1993.

6 2 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kyselylomakkeilla (LIITE 1). Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 2029 satunnaisesti valitulle lahtelaiselle yhdeksälle eri suuralueelle: Keskustaan, Mukkulaan, Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvelle, Ahtialaan, Kolava- Kujalaan, Launeelle, Kärpäseen, Jalkarantaan ja Nastolaan. 2,5 % Lahden vuotiaasta väestöstä vastaanotti kyselyn. Vastauksia saatiin 449 ja vastausprosentti oli 22. Vastaajilla oli mahdollisuus vastata myös sähköisesti. Tätä tapaa käytti 35 henkilöä. Vastaukset tallennettiin Digium-kyselyohjelmaan, josta ne siirrettiin Excel-ohjelmaan, jolla aineistosta luotiin grafiikat ja taulukot Pivot-taulukointia apuna käyttäen. Vastaajien taustamuuttujia ja vuoden 2015 asukaskyselyn tutkimustuloksia vertailtiin Excelissä chi-testien avulla. Tilastollisesti melkein merkittävänä erona pidettiin tulosta, joka oli suurempi kuin 0,05 (p = 0,05), merkittävä erona p = 0,01 ja erittäin merkittävä erona, jos p = 0,001 tai pienempi. Chi-testien avulla päästiin selvyyteen siitä, kuinka suuri tilastollinen merkitsevyys eroilla todella on. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun toisen vuoden opiskelijoiden kanssa ohjattuna projektityönä.

7 3 2.1 Vastausprosentit vuosittain Kuvio 1 Vastausprosentit vuosittain Vuoden 2016 vastausprosentti oli 22 %, mikä oli hieman vähemmän kuin viime vuonna. Vastausprosentti on tasaisesti pienentynyt viimeisen neljän vuoden aikana.

8 4 2.2 Vastaajien lukumäärä Kuvio 2 Vastaajien lukumäärä Vastaajien lukumäärä vuonna 2016 oli 449. Lukumäärä on kasvanut hieman verrattaessa edellisvuoteen, koska kyselyitä lähetettiin suurempi määrä.

9 5 3. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 3.1 Vastaajat suuralueittain Kuvio 3 Jakautuminen suuralueittain (%), N = 449, p = 0,028 Eniten vastauksia asukastyytyväisyyskyselyyn tuli Launeelta (20,0 %) ja toiseksi eniten Keskustasta (16,5 %). Kolava-Kujalassa oli huomattavan pieni vastausaktiivisuus: vain 1,6 %. (p = 0,028 eli tulos verrattuna koko alueen väestöön on tilastollisesti melkein merkittävä ero arvioituna 5 % merkitsevyystasolla).

10 6 3.2 Vastanneiden määrä suuralueittain Kuvio 4 Vastanneiden määrä suuralueittain (henkilöitä), N = 449 Määrällisesti Launeelta vastauksia saatiin 90 ja Keskustasta 74, kun taas Kolava-Kujalasta niitä saatiin vain 7.

11 7 3.3 Sukupuolijakauma Kuvio 5 Sukupuolijakauma (%), N = 437, p = 0,000 Kyselyyn vastanneista 60,6 % oli naisia ja 39,4 % miehiä. Naiset ovat olleet aktiivisempia kyselyyn vastaamisessa. Koko kaupungin väestörakenteeseen verrattuna aktiivisuuden miesten ja naisten välillä poikkeaa otoksen ja koko alueen jakaumasta (p = 0,000 eli muutos on tilastollisesti hyvin merkittävä).

12 8 3.4 Ikäjakauma Kuvio 6 Ikäjakauma (%), N = 448, p = 0,000 Neljännes (24,8 %) kyselyyn vastanneista oli vuotias, mikä edustaa suurinta ryhmää vastaajista vuotiaiden vastausaktiivisuus oli pienintä (5,6 %). Vastauksien otos ei ollut yhdenmukainen koko väestön ikäjakaumaan, vaan eroja on havaittavissa (p = 0,000 eli muutos oli tilastollisesti hyvin merkittävä). Pääpiirteiltään äänestysaktiivisuus nousee vanhempaa ikäluokkaa kohti. Vaikka kysely oli mahdollista tehdä myös sähköisesti, se ei lisännyt nuorten aktiivisuutta vastaamiseen.

13 9 3.5 Asumismuoto Kuvio 7 Asumismuoto (%), N = 431, p = 0,000 Vastaajista 47,6 % asui kerrostalossa, 38,5 % omakotitalossa ja 13,9 % rivi- tai paritalossa. Jakauma noudattaa koko väestön rakennetta, mutta se ei ollut jakautunut samassa suhteessa (p = 0,000 eli muutos oli tilastollisesti hyvin merkittävä).

14 Kulkutapa Kuvio 8 Yleisin kulkumuoto työhön, kouluun tai asioille viimeisen kuluneen viikon aikana Valtaosa 53,8 % vastaajista käytti henkilöautoa päivittäiseen kulkemiseen. Henkilöauton kuljettajina oli 45,4 % ja matkustajana 8,4 %. Julkista kulkuneuvoa eli linja-autoa käytti 11 %, mikä nousi 1,9 prosenttiyksikön viime vuoteen verrattuna. Tähän voi olla vaikuttanut Lahden seudun joukkoliikenteen suuri rakennemuutos, joka tuli voimaan kuluvana vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että Lahden seudun liikenne liittyi uuteen valtakunnalliseen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Walttiin. (LSL 2015) Yleisimmin kävellen matkustavien määrä putosi 3,2 prosenttiyksikköä 15,8 %:iin. Polkupyöräilevien matkustajien osuus putosi 1,3 prosenttiyksikköä 17,4 %:iin verrattuna viime vuoden osuuteen. Muulla tavalla matkustajia oli 2,1 %, joista avoimena vastauksena lisätietona: o etätyö kotona (2kpl) o taksi o vammaistaksi o inva-mopo o juna (3kpl) o Vito

15 11 4. ASIAKASPALVELU 4.1 Asioinnin syy Kuvio 9 Asioinnin syy viimeisen vuoden aikana (kpl) Kyselyyn vastanneista 200 oli viimeisen vuoden aikana asioinut teknisten ja ympäristöpalveluiden kanssa. Eniten yhteydenottoja oli koskien katuja (39) ja joukkoliikennettä (39). Asioinnin syinä olivat myös puistot ja leikkialueet (23), liikenne (20) ja rakennusluvat (19). Viimeisen vuoden aikana yhteydenottoja oli 41 enemmän verrattuna vuoteen 2015 (159). Puistoja ja leikkialueita koskevat yhteydenotot olivat nousseet kahdeksalla. Ympäristöasiaa koskevat asioinnit olivat laskeneet huomattavasti 13:lla. Uutena vaihtoehtona tänä vuonna kyselyssä oli joukkoliikenne, joka olikin suurin asioinnin syy viimeisen vuoden aikana.

16 Mielipide asioinnista Kuvio 10 Mielipide asioinnista (%), N = 147 Yli puolet kysymykseen vastanneista, 55,8 % vastasi asian hoituneen ja palvelun olleen hyvää. 22,4 % vastasi, että asia ei hoitunut, mutta kokivat kuitenkin palvelun hyväksi. 11,6 % kertoi heidän asian hoituneen, mutta heidän mielestään palvelu ei ollut hyvää. 10,2 % vastaajista koki, että asia ei hoitunut eikä palvelukaan ollut hyvää.

17 13 Palvelu oli hyvää Kuvio 11 Palvelu oli hyvää, tyytyväisten osuus (%), N = 147, p = 0,366 Teknisen ja ympäristöalan kanssa asioineista suurin osa oli tyytyväinen asiakaspalveluun. Tyytyväisyysprosentti nousi viime vuodesta 3,2 prosenttiyksiköllä 75,0 prosentista (2015) 78,2 prosenttiin. Miehistä 80,2 % ja naisista 75,6 % teknisen ja ympäristöalan kanssa asioineista koki palvelun hyväksi. (LIITE 3).

18 14 Asia hoitui ja palvelu oli hyvää Kuvio 12 Asiani hoitui ja palvelu oli hyvää, tyytyväisten osuus (%), N = 147, p = 0,755 Tyytyväisiä asioinnin lopputulokseen ja palveluun oli yli puolet kysymykseen vastanneista. Tyytyväisyysprosentti nousi 1,3 prosenttiyksiköllä 54,5 prosentista (2015) 55,8 prosenttiin.

19 15 5. YMPÄRISTÖNSUOJELU 5.1 Tyytyväisyys ympäristöpalveluihin Kuvio 13 Miten ympäristöasiat on mielestänne hoidettu? Ympäristöasioissa tyytyväisimpiä vastaajat olivat vesihuoltopalveluiden saatavuuteen (94,2 %), jätteiden kierrätysmahdollisuuksiin (88,5 %) sekä luonto- ja ulkoilureitteihin (87,9 %). Vähiten tyytyväisiä oltiin melun torjuntaan (60,2 %). Luvussa 11 on vastaajien avoimia kommentteja liittyen Lahden ympäristönsuojeluun (LUKU 11).

20 Ympäristöhaittojen ehkäiseminen Kuvio 14 Mitä olisitte itse valmis tekemään ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi? Kysymykseen vastanneista 25,8 % olivat valmiita säästämään energiaa, 24,3 % vähentämään materiaalin kulutustaan ja 17,3 % liikkumaan ympäristöystävällisemmin. Vähiten innokkuutta oli yhteissuunnitteluun osallistumiseen kaupungin yksiköiden kanssa (3,0 %) ja osallistumiseen ympäristöaiheisiin tapahtumiin ja talkoisiin (6,1 %).

21 Lahti Infossa asiointi Kuvio 15 Oletteko asioinut ympäristöneuvonnassa Lahti Infossa? (%) Vain 7,2 % vastanneista oli asioinut ympäristöneuvonnan Lahti Info pisteellä. Luku oli kuitenkin noussut 0,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 (6,8 %).

22 18 6. KADUT, LIIKENNE JA VIHERALUEET 6.1 Keskustan katujen puhtaus ja siisteys Kuvio 16 Keskustan katujen puhtaus ja siisteys, tyytyväisten osuus (%), N = 423, p = 0,000 Keskustan katujen puhtauteen ja siisteyteen oli tyytyväisiä 69,7 % vastanneista. Tämä oli huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015 (80,2 %) ja jäikin 70 prosentin tyytyväisyysrajan alapuolelle (p = 0,000 eli muutos oli tilastollisesti hyvin merkittävä). Tyytyväisyysprosentti oli kaikkien aikojen alhaisin ja ensimmäistä kertaa se ei ylittänyt tyytyväisyysrajaa.

23 19 Kuvio 17 Keskustan katujen puhtaus ja siisteys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä keskustan katujen puhtauteen ja siisteyteen olivat Nastolan (88,6 %) ja Ahtialan (78,2 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Jalkarannan (53,8 %) ja Kärpäsen (54,2 %) asukkaat. 70 %:n tyytyväisyysraja ei ylittynyt Keskustassa, Kärpäsessä ja Ahtialassa. Jokainen suuralue (Nastolaa lukuun ottamatta) oli tyytymättömämpi siisteyteen kuin vuonna Suurin ero on nähtävissä Kolava-Kujalassa, jossa tyytyväisyysprosentti tippui lähes 30 prosenttiyksikköä. Tyytyväisimpiä keskustan katujen puhtauteen ja siisteyteen kulkutavan näkökulmasta olivat polkupyörällä kulkevat (79,2 %) sekä henkilöautolla kuljettajana liikkuvat (70,7 %). Tyytymättömimpiä olivat muulla tavalla matkustavat (44,4 %). Kävellen kulkevat (67,7 %) olivat 11,5 prosenttiyksikköä tyytymättömimpiä kuin pyörällä (79,6 %) kulkevat. (LIITE 6).

24 Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys Kuvio 18 Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys, tyytyväisten osuus (%), N = 422, p = 0,032 Keskustan ulkopuolisten katujen puhtauteen ja siisteyteen oli tyytyväisiä 63,7 % vastanneista. Tulos oli matalampi kuin viime vuonna (68,6 %, p = 0,032 eli muutos oli tilastollisesti melkein merkittävä ero), mutta ylittää kuitenkin 55 %:n tyytyväisyysrajan.

25 21 Kuvio 19 Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä keskustan ulkopuolisten katujen siisteyteen olivat Ahtialan (82,6 %) ja Nastolan (77,5 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Kärpäsen (50,0 %) ja Launeen (53,0 %) asukkaat, joissa tyytyväisten osuus ei ylittänyt 55 %:n tyytyväisyysrajaa. Tyytyväisimpiä puhtauteen ja siisteyteen olivat polkupyörällä (68,5 %) ja henkilöautolla kuljettajana (63,3 %) kulkevat. Tyytymättömimpiä olivat henkilöautossa matkustavat (58,8 %) ja muulla tavalla liikkuvat (54,4 %). (LIITE 6).

26 Oman asuinkadun kunto Kuvio 20 Oman asuinkadun kunto, tyytyväisten osuus (%), N = 431, p = 0,346 Oman asuinkadun kuntoon tyytyväisten osuus jatkaa 2016 vuonna noususuhdannetta, nousten 68,4 %:iin. Edelliseen vuoteen verrattuna prosenttiosuus oli noussut 2,1 prosenttiyksikköä. Tyytyväisten osuus ylitti keskustan ulkopuolisten alueille asetetun 55 %:n tavoiterajan.

27 23 Kuvio 21 Oman asuinkadun kunto, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä oman asuinkadun kuntoon olivat Kolava-Kujalan (100,0 %) ja Keskustan (80,6 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Nastolan (56,8 %), Mukkulan (57,1 %) ja Launeen (60,9 %) asukkaat. Suurin muutos oli Kolava-Kujalan tyytyväisten osuudessa, joka nousi 25 prosenttiyksikköä 75 %:sta 100:iin. Keskustassa tyytyväisten osuus oli pysynyt melkein samana viime vuoteen verrattuna. Kaikilla alueilla tyytyväisten osuus ylitti 55 %:n tyytyväisyysrajan. Miehet (71,7 %) olivat naisia (66,1 %) 5,6 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä oman asuinkadun kuntoon (LIITE 3). Vastaajista rivitalossa asuvien tyytyväisyys oli 80,9 % ja paritalossa asuvien 66,7 %. Kerrostalossa asuvien tyytyväisyys oli 70,9 %. Omakotitaloissa asuvien tyytyväisten määrä (62,8 %) oli pienintä verrattuna muihin asumismuotoihin (LIITE 5).

28 Keskustaan johtavien pääkatujen kunto Kuvio 22 Keskustaan johtavien pääkatujen kunto, tyytyväisten osuus (%), N = 431, p = 0,807 Keskustaan johtavien pääkatujen kuntoon tyytyväisten osuus oli 76,1 %, joka laski edelliseen vuoteen 2015 (76,6 %) verrattuna 0,5 prosenttiyksikköä.

29 25 Kuvio 23 Keskustaan johtavien pääkatujen kunto, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä keskustaan johtavien pääkatujen kuntoon olivat Kolava-Kujalan (100,0 %), Mukkulan ja Nastolan (molemmat 83,3 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Jalkarannan (67,9 %) ja Keskustan (69,9 %) asukkaat, joiden tyytyväisten osuus ei ylittänyt 70 %:n tyytyväisyysrajaa. Mukkulassa tyytyväisten osuus nousi 27,7 prosenttiyksikköä ollen 83,3 %. Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella tyytyväisyys 2015 (55,6 %) nousi 22,2 prosenttiyksikköä ollen 74,6 %. Jalkarannassa tyytyväisten osuus laski 14,7 prosenttiyksikköä ja Keskustassa 10,7 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen verrattuna. Naiset (76,6 %) olivat miehiä (74,9 %) 1,7 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä keskustaan johtavien pääkatujen kuntoon (LIITE 3). Kulkutavan mukaan suurin tyytyväisyys oli polkupyörällä kulkevilla (86,5 %) ja linja-autolla (80,9 %) matkustavilla. Henkilöautolla kulkevilla oli 4,3 prosenttiyksikköä eroa, riippuen oliko kyseessä vastaaja, joka oli kuljettajan (72,8 %) vai matkustajan (77,1) roolissa. Kuljettajat toisin sanoen olivat kriittisempiä eli tyytymättömämpiä arvioidessaan keskustaan johtavien pääkatujen kuntoa (LIITE 6).

30 Jalankulku- ja pyöräteiden kunto Kuvio 24 Jalankulku ja pyöräteiden kunto, tyytyväisten osuus (%) Tänä vuonna kyselyssä jalankulku- ja pyöräteiden kunto oli kysytty erikseen. Tässä kaaviossa näkyy tyytyväisyysprosentit vuosilta

31 27 Jalankulkureittien kunto Kuvio 25 Jalankulkureittien kunto, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisiä jalankulkureittien kuntoon oli kysymykseen vastanneista 76,2 %. Eniten tyytyväisiä oli Kolava-Kujalan alueella (100,0 %) ja Ahtialassa (89,1 %). Vähiten tyytyväisiä jalankulkureittien kuntoon oli Kärpäsen alueella (66,0 %). Jalankulkureitteihin tyytyväisimpiä olivat linja-autolla (80,4 %), polkupyörällä (79,7 %) ja kävellen (76,1 %) kulkevat. Tyytymättömimpiä olivat muulla tavoin (44,4 %) kulkevat. (LIITE 6).

32 28 Pyöräteiden kunto Kuvio 26 Pyöräteiden kunto, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisiä pyöräteiden kuntoon oli kysymykseen vastanneista 69,7 %. Eniten tyytyväisiä oli Ahtialassa (86,5 %) ja Kolava-Kujala -alueella (83,3 %). Tyytymättömimpiä oli Kärpäsen alueella (53,5 %). Keskustan alue jäi hieman alle tavoitetyytyväisyysrajasta (55 %). Pyöräteiden kuntoon tyytyväisimpiä olivat linja-autolla (76,9 %) sekä henkilöautolla matkustajana (75,0 %) kulkevat. Pyöräilijöistä tyytyväisiä oli 63,5 % ja kävelijöistä 67,3 %. (LIITE 6).

33 Lumenauraus omalla asuinkadulla Kuvio 27 Lumenauraus omalla asuinkadulla, tyytyväisten osuus (%), N = 436, p = 0,460 Tyytyväisiä oman asuinkatunsa lumenauraukseen oli 61,2 % kysymykseen vastanneista. Tyytyväisyysprosentti nousi 1,7 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 (59,5 %) verrattuna.

34 30 Kuvio 28 Lumenauraus omalla asuinkadulla, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisimpiä oman asuinkadun lumenauraukseen olivat Ahtialan (73,2 %) ja Kolava-Kujala -alueen (71,4 %) vastaajat. Myös Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueen (70,0 %) ja Keskustan (69,9 %) vastaajat olivat tyytyväisimpien joukossa. Tyytymättömämpiä olivat Launeen (48,3 %) ja Mukkulan (54,1 %) vastaajat. Ne eivät ylittäneet 55 %:n tyytyväisyysrajaa. Keskusta ei myöskään ylittänyt sille asetettua 70 %:n tyytyväisyysrajaa, vaikka olikin tyytyväisimpien alueiden joukossa. Merkittävä muutos Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvessä tyytyväisten osuus nousi 14,3 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Tyytyväisimpiä asuinkatunsa lumenauraukseen olivat paritaloissa (66,7 %) ja kerrostaloissa (66,3 %) asuvat. Tyytymättömimpiä olivat rivitaloissa (50,0 %) asuvat (LIITE 5). Kävellen (69,6 %) kulkevat osoittautuivat tyytyväisimmiksi lumenauraukseen, kun taas henkilöautolla matkustajana (45,7 %) kulkevat olivat tyytymättömimpiä (LIITE 6).

35 Lumenauraus suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla Kuvio 29 Lumen auraus suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla, tyytyväisten osuus (%), N = 421, p = 0,491 Lumenauraukseen suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla kysymykseen vastanneista tyytyväisiä oli 85,0 %. Tyytyväisyysprosentti nousi 1,2 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2015 (83,8 %).

36 32 Kuvio 30 Lumenauraus suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä lumenauraukseen suurimmilla keskustaan johtavilla pääkaduilla oltiin Kolava-Kujalassa (100,0 %) ja Ahtialassa (89,3 %). Tyytymättömimpiä olivat Keskustan asukkaat (81,4 %). Tyytyväisyydessä ei ollut suuria alueiden välisiä eroja ja ne kaikki ylittivät 70 %:n tyytyväisyysrajan. Kolava-Kujalan alueella oli kuitenkin tapahtunut suuri myönteinen kehitys: vuoden 2015 huonoimmasta tyytyväisyysprosentista sen tyytyväisyys oli kasvanut 32,5 prosenttiyksikköä nousten kärkisijalle. Miesten tyytyväisten osuus (86,7 %) oli 2,7 prosenttiyksikköä parempi kuin naisten tyytyväisten osuus (84 %) (LIITE 3). Kulkutavan mukaan polkupyörällä (88,4 %) ja linjaautolla (87,0 %) tyytyväisten osuus oli suurinta. Henkilöautolla kuljettajan (86,8 %) ja matkustajan (75,7 %) oli 11,1 prosenttiyksikön ero toisiinsa (LIITE 6).

37 Lumenauraus jalankulku- ja pyöräteillä Kuvio 31 Lumenauraus jalankulku- ja pyöräteillä, tyytyväisten osuus (%) Jalankulku- ja pyöräreittien lumenauraukseen tyytyväisyys on aina ollut kovin matalalla, eikä se ole 15 vuoteen ylittänyt tyytyväisyysrajaa. Tänä vuonna jalankulkureittien ja pyöräreittien lumenaurauksen tyytyväisyyttä kysyttiin erikseen, joten se ei ole suoraan verrannollinen edellisvuosiin.

38 34 Lumenauraus jalankulkureiteillä Kuvio 32 Lumenauraus jalankulkureiteillä, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisten osuus jalankulkureittien lumenauraukseen oli keskimäärin 48,7 %. Tyytyväisin alue oli Ahtiala (67,3 %) ja tyytymättömin Kärpänen (34,1 %). Ainoastaan Ahtiala ja Kolava- Kujala ylittivät 55 %:n tyytyväisyysrajan. Lumen auraukseen jalankulkureiteillä kulkutavan mukaan linja-autolla matkustavien tyytyväisten osuus oli 53,2 %, mikä jää melko alhaiseksi tyytyväisten osuudeksi. Ero kävellen kulkevien (52,2 %) ja polkupyörällä kulkevien (44,6 %) tyytyväisten osuudet erosivat toisistaan 7,6 prosenttiyksiköllä. Myös henkilöautolla kulkevien kuljettajien (51,4 %) ja matkustajien (38,9 %) erosivat toisistaan suuresti (12,5 prosenttiyksiköllä). (LIITE 6).

39 35 Lumenauraus pyöräteillä Kuvio 33 Lumenauraus pyöräteillä, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisten osuus pyöräreittien lumenauraukseen oli keskimäärin 44,9 %. Tyytyväisimpiä olivat Ahtialan (69,4 %) ja tyytymättömimpiä Kärpäsen ja Kolava-Kujalan (molemmat alueet 28,6 %) asukkaat. Vain Ahtiala ylitti reippaasti keskustan ulkopuolisten alueiden tyytyväisyysrajan 55 %. Kulkutavan mukaan tyytyväisten osuus oli korkeinta linja-autolla kulkevilla (60,0 %). Toisiksi parhain tyytyväisten määrä oli kävellen kulkevilla (47,4 %). Polkupyöräilijöiden tyytyväisyys oli vain 40,3 % ja vähiten tyytyväisiä oli muuten kulkevien ryhmässä (28,6 %). (LIITE 6).

40 Liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä Kuvio 34 Liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä, tyytyväisten osuus (%) Jalankulku- ja pyöräreittien liukkauden torjunnan tyytyväisyys on ollut pitkässä trendissä koko ajan nouseva, mutta tyytyväisyys jää kuitenkin 55 % tyytyväisyys rajan alle. Tänä vuonna jalankulkureittien ja pyöräteiden liukkauden torjunnan tyytyväisyyttä kysyttiin erikseen, joten se ei ole suoraan verrannollinen edellisvuosiin.

41 37 Liukkauden torjunta jalankulkureiteillä Kuvio 35 Liukkauden torjunta jalankulkureiteillä, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen alueiden tyytyväisten osuus oli 56,0 %. Liukkauden torjuntaan jalankulkureiteillä suurin tyytyväisten osuus oli Kolava-Kujalassa (71,4 %). Vähiten tyytyväisiä oltiin Kärpäsessä (37,0 %), Jalkarannassa (40,7 %) sekä Launeella (49,4 %), eikä alueiden tyytyväisten osuus ylittänyt 55 % tyytyväisyysrajaa. Keskustan alueen tyytyväisten määrä oli 58,9 %, mikä ei ylittänyt Keskustalle asetettua 70 % tyytyväisyysrajaa. Miesten tyytyväisten osuus (63,6 %) oli suurempi kuin naisten (50,8 %) (LIITE 3). Kulkutavan mukaan polkupyörällä kulkevien (67,6 %) tyytyväisten osuus oli suurin ja kävelijöiden (61,8 %) toiseksi suurin. Henkilöautolla matkustajien kuljettajien (53,6 %) ja matkustajien (35,3 %) oli melkoinen ero (18,3 prosenttiyksikköä) (LIITE 6).

42 38 Liukkauden torjunta pyöräteillä Kuvio 36 Liukkauden torjunta pyöräteillä, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen alueiden tyytyväisyys oli 53,8 %. Suurin tyytyväisten osuus liukkauden torjuntaan oli Mukkulassa (66,7 %). Ahtialassa (65,9 %), Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvessä (62,0 %) ja Kolava-Kujalassa (57,1 %). Nastolan (58,6 %) alueella oltiin 7,8 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä kuin Keskustan (50,8 %) alueella. Vähiten oltiin tyytyväisiä Kärpäsessä (40,5 %) ja Jalkarannassa (40,9 %). Laune, Kärpänen ja Jalkaranta eivät ylittäneet 55 %:n tyytyväisyysrajaa eikä Keskusta 70 %:n tyytyväisyysrajaa. Miehet (59,0 %) olivat 9,2 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä kuin naiset (49,8) liukkauden torjunnan ehkäisemiseen (LIITE 3). Polkupyörällä kulkevat (62,5 %) ja linja-autolla matkustavat (60,0 %) olivat eniten tyytyväisiä kulkutavan näkökulmasta katsottuna. Kävelijöistä vain 54,5 % oli tyytyväisiä liukkauden torjuntaan (LIITE 6).

43 Liukkauden torjunta katujen ajoradoilla Kuvio 37 Liukkauden torjunta katujen ajoradoilla tyytyväisten osuus (%), N = 394, p = 0,150 Tyytyväisten osuus liukkauden torjuntaan katujen ajoradoilla oli edelliseen vuoteen verrattuna (75,5 %) laskenut 2,9 prosenttiyksikköä ollen 72,6 %. Tyytyväisyys pysyi 70 %:n Keskustan alueen tyytyväisten raja-arvon paremmalla puolella.

44 40 Kuvio 38 Liukkauden torjunta katujen ajoradoilla, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä liukkauden torjuntaan katujen ajoradoilla olivat Kolava-Kujala -alueen (100,0 %), Keskustan (79,0 %) ja Mukkulan (78,1 %) asukkaat. Tyytymättömämpiä olivat Nastolan (64,1 %) vastaajat. Suurin nousu tyytyväisyydessä oli Keskustan alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 13,3 prosenttiyksikköä. Miesten (78,5 %) tyytyväisten osuus oli suurempi kuin naisten (68,9 %) (LIITE 3). Liukkaiden torjuntaan katujen ajoradoilla olivat tyytyväisimpiä polkupyörällä (79,4 %) ja kävellen (78,8 %) kulkevat. Alhaisin tyytyväisyysprosentti oli henkilöautolla matkustajana (61,8 %) kulkevilla (LIITE 6).

45 Liikenneturvallisuus kokonaisuutena Kuvio 39 Liikenneturvallisuus kokonaisuutena, tyytyväisten osuus (%), N = 423, p = 0,000 Tyytyväisiä vastanneista oli 73,5 %. Vuoteen 2015 verrattuna tyytyväisyysprosentti laski 7,2 prosenttiyksikköä (p = 0,000 eli muutos on tilastollisesti hyvin merkittävä).

46 42 Kuvio 40 Liikenneturvallisuus kokonaisuutena, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisimpiä liikenneturvallisuuteen kokonaisuutena olivat Kolava-Kujala - alueen (100,0 %), Mukkulan (83,6 %) sekä Kärpäsen (78,7 %) vastaajat. Tyytymättömimpiä olivat Launeen (65,5 %) vastaajat. Vuoteen 2015 verrattuna tyytyväisyysprosentit laskivat merkittävästi Keskustan (6,8 prosenttiyksikköä), Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi alueella (12,6 prosenttiyksikköä) ja Launeen alueella (9,8 prosenttiyksikköä). Naisista 74,7 % ja miehistä 71,7 % olivat tyytyväisiä liikenneturvallisuuteen kokonaisuutena (LIITE 3). Suurin tyytyväisyysprosentti oli linja-autolla (80,9 %) ja polkupyörällä (78,1 %) kulkevilla. Tyytymättömimpiä liikenneturvallisuuteen olivat muilla (44,4 %) kulkevat (LIITE 6).

47 Katuvalaistus Kuvio 41 Katuvalaistus, tyytyväisten osuus (%), N = 427, p = 0,824 Tyytyväisiä kysymykseen vastanneista oli 83,6 %. Tyytyväisyysprosentti laski vuodesta 2015 (84,0 %) 0,4 prosenttiyksikköä.

48 44 Kuvio 42 Katuvalaistus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä katuvalaistukseen olivat Kolava-Kujala alueen (100,0 %) asukkaat. Tyytyväisimpiä olivat myös Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueen (88,3 %) ja Ahtialan (87,5 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä oli Jalkarannan (76,0 %) asukkaat. Verrattuna vuoteen 2015 suurin muutos oli Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 6,3 prosenttiyksikköä. Katuvalaistukseen tyytyväisimpiä olivat kävellen (90,9 %) sekä linja-autolla (87,0 %) kulkevat. Pienin tyytyväisyysprosentti oli muulla matkustustavalla (66,7 %) kulkevilla (LIITE 6). Tyytyväisimpiä olivat myös rivitaloissa (93,2 %) ja kerrostaloissa (84,4 %) asuvat (LIITE 5).

49 Joukkoliikenne Pysäkkikatosten kunto ja siisteys Kuvio 43 Keskustan pysäkkikatosten kunto ja siisteys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskustan pysäkkikatosten kuntoon ja siisteyteen oli tyytyväisiä 63,6 % kysymykseen vastaajista. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tyytyväisimpiä olivat Ahtialan (78,0 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueen (71,7 %) asukkaat. Kaikki keskustan ulkopuoliset alueet saavuttivat 55 % tyytyväisyystavoitteen, mutta Keskusta jäi vajaaksi 70 % tavoitteestaan. Eri kulkumuotojen tyytyväisyydet olivat melkein samalla tasolla. Keskustan pysäköintikatosten kuntoon ja siisteyteen olivat eniten tyytyväisiä polkupyörällä (66,7 %), linja-autolla (65,1 %) ja henkilöautolla kuljettajana (65,5 %) kulkevat. Kävellen (57,7 %) ja henkilöauton matkustajana liikkuvat (57,1 %) olivat vähiten tyytyväisiä keskustan pysäkkikatosten siisteyden ylläpitoon. (LIITE 6).

50 46 Keskustan ulkopuolisten pysäkkikatosten kunto ja siisteys Kuvio 44 Keskustan ulkopuolisten pysäkkikatosten kunto ja siisteys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen tyytyväisyysprosentti alueiden kesken oli 49,0. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tyytyväisimpiä keskustan ulkopuolisten pysäkkikatosten kuntoon ja siisteyteen olivat Ahtialan (72,9 %) ja Kolava-Kujalan (60,0 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Kärpäsen (28,2 %) ja Launeen (38,9 %) asukkaat. 55 %:n tyytyväisyysraja ylittyi Ahtialan ja Kolava- Kujalan lisäksi vain Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven alueella. Polkupyörällä (53,2 %) ja linja-autolla (52,3 %) olivat eniten tyytyväisiä. Vähiten tyytyväisiä kulki henkilöautolla matkustajana ja tyytyväisten osuus oli vain 37,5 %, mikä erosi henkilöautolla kuljettajana (49,0 %) kulkevasta 11,5 prosenttiyksikköä. (LIITE 6).

51 47 Lumenauraus pysäkeillä Kuvio 45 Lumenauraus pysäkeillä, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen tyytyväisyysprosentti alueiden kesken oli 55,7. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tyytyväisimpiä lumenauraukseen pysäkeillä oltiin Ahtialassa (77,5 %) ja Jalkarannassa (63,3 %), kun taas tyytymättömimpiä asukkaat olivat Kolava-Kujalassa (40,0 %) ja Kärpäsessä (43,2 %). Vain Ahtiala, Jalkaranta ja Nastola ylitti 55 %:n tyytyväisyysrajan. Myös Keskusta jäi 70 %:n tavoiterajansa alapuolelle. Pysäkeiden lumenauraus koettiin linja-autolla kulkevien (65,1 %) keskuudessa tyytyväisyydeltään korkeimmaksi, kun tutkitaan vastaajien yleistä kulkemistapaa. Kävelijät (50,0 %) olivat tyytymättömimpiä pysäköiden lumenauraukseen. (LIITE 6).

52 48 Joukkoliikenteen reitit Kuvio 46 Joukkoliikenteen reitit, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen tyytyväisyysprosentti alueiden kesken oli 80,3. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Tyytyväisimpiä joukkoliikenteen reitteihin olivat Mukkulan (90,6 %) ja Ahtialan (86,6 %) asukkaat. Kaiken kaikkiaan kaikki asuinalueet vaikuttivat olevan asiaan hyvin tyytyväisiä lukuun ottamatta Kolava-Kujalaa, jossa tyytyväisyysprosentti oli vain 57,1 %. Kaikki alueet kuitenkin ylittivät tyytyväisyystavoite rajan. Linja-autolla kulkevista suurin osa oli tyytyväisiä joukkoliikenteen reitteihin ja tyytyväisten osuus oli 93,5 % (LIITE 6).

53 49 Joukkoliikenteen aikataulut Kuvio 47 Joukkoliikenteen aikataulut, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen tyytyväisyysprosentti alueiden kesken oli 77,2 %. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Joukkoliikenteen aikatauluihin oltiin melko tyytyväisiä kaikilla alueilla, ja prosentit jakautuivat hyvin tasaisesti. Tyytyväisimpiä asukkaat olivat Ahtialassa (82,4 %) ja tyytymättömimpiä Kolava-Kujalassa (71,4 %). Linja-autolla (84,8 %) yleisimmin kulkeneet olivat tyytyväisempiä joukkoliikenteen aikatauluihin. Tyytymättömämpiä olivat muilla kulkevat (66,7 %) ja henkilöauton matkustajana olevat (75,9 %). (LIITE 6).

54 50 Joukkoliikenteen asiakaspalvelu Kuvio 48 Joukkoliikenteen asiakaspalvelu, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimääräinen tyytyväisyysprosentti alueiden kesken oli 76,3. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Joukkoliikenteen asiakaspalveluun tyytyväisimmät alueet olivat Mukkula (92,9 %) ja Ahtiala (84,4 %). Tyytymättömimpiä olivat Kärpäsen (65,7 %) ja Nastolan (67,9 %) asukkaat. Naiset (76,0 %) olivat 1,0 prosenttiyksikön verran miehiä (75,0 %) tyytyväisempiä joukkoliikenteen asiakaspalveluun (LIITE 3). Yleisimmin henkilöauton kyydissä matkustajat (85,0 %) ja polkupyörällä liikkuvat (80,3 %) olivat tyytyväisempiä kuin itse yleisimmin linjaautolla matkustajat (79,5 %) (LIITE 6).

55 51 Joukkoliikenteen houkuttelevuus Kuvio 49 Joukkoliikenteen houkuttelevuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskimäärin alueiden tyytyväisten osuus oli 47,2 %. Kysymys kysyttiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Keskimääräisesti tyytyväisyys oli suhteellisen matalaa. Joukkoliikenteen houkuttelevuuteen tyytyväisempiä olivat Mukkulan asukkaat (65,5 %) ja Kolava-Kujala (57,1 %) alueen asukkaat. Muiden alueiden tyytyväisten osuudet olivat alle 55 % tyytyväisyystasoa. Vähiten tyytyväisiä oli Jalkarannan (40,0 %), Launeen (40,8 %) ja Ahtialan (42,3 %) asukkaista. Naisten (49,5 %) tyytyväisten osuus oli parempi kuin miesten (41,4 %) (LIITE 3). Joukkoliikenteen houkuttelevuuteen vaikutti suuresti se, millä kulkuneuvolla vastaaja yleensä liikkui. Linja-autolla kulkevista tyytyväisten osuus oli suurinta (78,3 %), kun taas henkilöautolla kuljettajana (34,2 %) vähäisin määrä oli tyytyväisiä joukkoliikenteen houkuttelevuuteen (LIITE 6).

56 Keskustan puistojen hoito Kuvio 50 Keskustan puistojen hoito, tyytyväisten osuus (%), N = 389, p = 0,329 Kysymykseen vastanneista tyytyväisiä oli 87,1 %. Tyytyväisyysprosentti nousi vuodesta 2015 (85,4 %) 1,7 prosenttiyksikköä.

57 53 Kuvio 51 Keskustan puistojen hoito, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä keskustan puistojen hoitoon olivat Kolava-Kujalan (100,0 %) ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärven (98,1 %) asukkaat, joiden tyytyväisten osuus nousi rajusti viime vuodesta. Tyytymättömimpiä olivat Jalkarannan (70,8 %) ja Kärpäsen (75,0 %) asukkaat, joiden tyytyväisten osuus taas vastaavasti laski. Kaikilla alueilla ylittyi 70 %:n tyytyväisyysraja. Nastolassa (89,7 %) tyytyväisten osuus oli myös korkea.

58 Oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoito Kuvio 52 Oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoito, tyytyväisten osuus (%), N = 420, p = 0,879 Tyytyväisiä oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoitoon oli 66,0 %. Tyytyväisyysprosentti nousi vuodesta 2015 (65,6 %) 0,4 prosenttiyksikköä.

59 55 Kuvio 53 Oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoito, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti oman alueen puistojen ja viheralueiden hoitoon tyytyväisimpiä olivat Keskustan (90,1 %), Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueen (75,4 %) ja Kolava-Kujala -alueen (71,4 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Mukkula (54,1 %) ja Nastola (52,9 %), jotka jäivät alle 55 % tavoiterajan. Suurimmat muutokset vuoteen 2015 verrattuna olivat Kolava-Kujala -alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 33,5 prosenttiyksikköä ja Mukkulan alueella, jossa tyytyväisyysprosentti laski 18,1 prosenttiyksikköä. Tyytyväisimpiä oman alueen puistojen hoitoon vastaajista olivat kerrostaloissa (75,9 %) ja rivitaloissa (72,3 %) asuvat. Pienin tyytyväisyysprosentti oli paritaloissa (33,3 %) asuvilla. (LIITE 5).

60 Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustus Kuvio 54 Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustus, tyytyväisten osuus (%), N = 329, p = 0,161 Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustukseen oli tyytyväisiä 70,8 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 (74,2 %) verrattuna tyytyväisten osuus laski 3,4 prosenttiyksikköä. Kuitenkin pysyttiin 70 %:n tyytyväisyysrajan yläpuolella.

61 57 Kuvio 55 Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä oman asuinalueen leikkipaikkojen varustukseen olivat Kolava-Kujala -alueen (83,3 %), Keskustan (79,6 %) ja Ahtialan (78,3 %) asukkaat. Tyytymättömämpiä olivat Nastolan (46,7 %) asukkaat, jossa tyytyväisyys jäi alle 55 % tavoiterajan. Suurimmat muutokset verrattuna vuoteen 2015 olivat Ahtialan alueella, jossa tyytyväisten osuus nousi 13,4 prosenttiyksikköä ja Jalkarannan alueella, jossa tyytyväisyys laski 26,3 prosenttiyksikköä. Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustukseen tyytyväisimpiä vastaajista olivat paritaloissa (80,0 %) ja omakotitaloissa (71,2 %) asuvat. (LIITE 5).

62 Asuinalueen lähimetsien hoito Kuvio 56 Asuinalueen lähimetsien hoito, tyytyväisten osuus (%), N = 370, p = 0,562 Oman asuinalueen lähimetsien hoitoon tyytyväisiä oli 61,1 % kysymykseen vastanneista. Verrattuna vuoteen 2015 (59,6 %) tyytyväisyysprosentti nousi 1,5 prosenttiyksikköä.

63 59 Kuvio 57 Asuinalueen lähimetsien hoito, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisimpiä asuinalueen lähimetsien hoitoon olivat Kolava-Kujala -alueen (100,0 %), Keskustan (78,0 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueen (67,8 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Nastolan (43,3) asukkaat. 55 % tyytyväisyystavoiterajan alle jäivät Mukkula, Ahtiala ja Nastola. Suurimmat muutokset verrattuna vuoteen 2015 olivat Kolava-Kujala -alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 87,5 prosenttiyksikköä ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella, jossa tyytyväisten osuus nousi 24,7 prosenttiyksikköä. Asuinalueen lähimetsien hoitoon olivat tyytyväisimpiä kerrostaloissa (68,6 %) ja rivitaloissa (67,5 %) asuvat vastaajat. Alhaisin tyytyväisyysprosentti oli paritaloissa (22,2 %) asuvilla. (LIITE 5).

64 Tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon Keskustan puistojen hoito Katuvalaistus Lumenauraus suurimmilla keskustaan johtavilla Joukkoliikenteen reitit Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys Joukkoliikenteen aikataulut Joukkoliikenteen asiakaspalvelu Jalankulkureittien kunto Keskustaan johtavien pääkatujen kunto Liikenneturvallisuus kokonaisuutena Liukkauden torjunta katujen ajoradoilla Oman asuinalueen leikkipaikkojen varustus Pyöräteiden kunto Keskustan katujen puhtaus ja siisteys Oman asuinkadun kunto Oman asuinalueen puistojen ja viheralueiden hoito Keskustan pysäkkikatosten kunto ja siisteys Lumenauraus omalla asuinkadulla Asuinalueen lähimetsien hoito Liukkaiden torjunta (hiekoitus) jalankulkureiteillä Lumenauraus pysäkeillä Liukkaiden torjunta (hiekoitus) pyöräteillä Keskustan ulkopuolisten pysäkkien kunto ja siisteys Lumenauraus jalankulkureiteillä Joukkoliikenteen houkuttelevuus Lumenauraus pyöräteillä 87,1 85,6 85,0 80,3 77,5 77,2 76,3 76,2 76,1 73,5 72,6 70,8 69,7 69,7 68,4 66,0 63,6 61,2 61,1 56,0 55,7 53,8 49,0 48,7 47,2 44, Kuvio 58 Tyytyväisyys yleisten asioiden hoitoon (%) Kaaviosta näkyy, että tyytyväisyys yleisten alueiden hoitoon verrattuna vuoteen 2015 oli noussut enemmän kuin laskenut. Tyytyväisyysrajan alapuolelle jäätiin vain kohdissa: Liukkaiden torjunta pyöräteillä, Keskustan ulkopuolisten pysäkkien kunto ja siisteys, Lumenauraus jalankulkureiteillä, Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja Lumenauraus pyöräteillä.

65 61 7. ASUINYMPÄRISTÖ 7.1 Alueen arvostus Kuvio 59 Alueen arvostus, tyytyväisten osuus (%), N = 431, p = 0,159 Asukkaiden tyytyväisyys alueen arvostukseen oli vuonna 88,9 %. Alueen arvostus on nousussa, sillä edellisvuonna se oli 87,4 %, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin tänä vuonna.

66 62 Kuvio 60 Alueen arvostus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisessa vertailussa tyytyväisimpiä alueen arvostukseen olivat Jalkarannan ja Kolava- Kujalan asukkaat, joissa molemmissa tyytyväisyysprosentti oli 100,0. Huomattavan tyytyväisiä ovat myös Keskustan asukkaat (98,6 %). Tyytymättömimpiä olivat Kärpäsen asukkaat (77,8 %), mutta tyytyväisyys oli kuitenkin noussut selvästi edellisvuoteen verrattuna 8,6 prosenttiyksiköllä. Suuri nousu oli myös Mukkulan alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 7,2 prosenttiyksikköä. Tyytyväisyysprosentti oli laskenut ainoastaan Launeella, jossa tyytyväisiä oli 83,9 % asukkaista. Tämä oli 2,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Miehistä 92,8 % ja naisista 87,4 % olivat tyytyväisiä alueen arvostukseen (LIITE 3). Tyytyväisimpiä alueen arvostukseen olivat rivitalossa (91,5 %) ja omakotitalossa (87,3 %) asuvat. Tyytymättömimpiä olivat paritalossa asuvat (83,3 %) (LIITE 5).

67 63 Kuvio 61 Alueen arvostus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Suurin muutos alueen arvostuksessa myönteiseen suuntaan oli tapahtunut Nastolassa (27,5 %). Myös Ahtialassa (25,4 %) ja Kärpäsessä (22,4 %) oli tapahtunut muutosta parempaan. Toisaalta eniten muutosta kielteiseen suuntaan oli myös tapahtunut Nastolassa (17,5 %). Launeen (13,8 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven (13,3 %) asukkaat olivat myös huomanneet muutosta huonoon suuntaan. Ahtiala ja Kolava-Kujala eivät olleet lainkaan kokeneet alueen arvostuksessa kielteisiä muutoksia (0,0 %). Syitä muutokseen alueen arvostuksessa: Keskusta + Uusi asuinalue + Sataman läheisyys + Uusien asuntojen hintataso kovempi, lisännyt alueen kysyntää + Alueen valmistuminen + Matkakeskus lähellä + Inspis - Aleksanterinkadun työmaa ja erilaiset tietyöt - Asukkaat - Kaukana kaikesta - Liian tiheään asuttu - Korjauksia - Pois muutto, myydään tai laitetaan vuokralle mikä muuttaa laatua

68 64 Mukkula Vuokra-asuntoja alueella + Palveluiden lisääntyminen - Negatiivinen uutisointi Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi Tonttilaa pidetään huonompana paikkana nykyään kuin Liipolaa Ihmisten asenteet + Lamk:n muutto alueelle - Lisääntyneet huumehörhöt ja roskat - Asukkaat - Ostoskeskuksen palvelujen väheneminen Ahtiala + Uusi asuinalue + Toimiva lähiö + Lapsiperheille sopiva, hiljainen + Palvelut ja rakentaminen + Alueelta poistunut epäsosiaalinen väestö + Kaupungin vuokra-asunnot lähentyneet + Karisma-kauppakeskus, kaupat puolet lähempänä kuin keskusta + Uudet omakotitalot + Lisää kauppoja Laune Metsä-Hennalan ohi suunniteltu ohitustie vaikuttaa negatiivisesti alueen imagoon hyvänä ja rauhallisena alueena + Uusi koulu ja Onni talo, sekä koulun piha-alue + Kaupat ja palvelut lähellä sekä lisääntyneet + Talojen kunnostus, monitoimitalo + Askon alueen kehitys ja matkakeskus - Vastaanottokeskus ja pakolaiset - Ohitie - Rikollisuus ja juopuneet - Vuokra-asuntojen lisäys - Sotkuisuus Kärpänen + Ikää tuli lisää + Talojen kunnostus, julkisivu remontit + Riihelään panostus - Rakentaminen - Ei ole kauppaa Jalkaranta - Vastaanottokeskus Nastola + Alueelle rakennettu uusia asuntoja, lisää asutusta + Nastola nyt Lahtea + Luonto lähellä + Tonttihinnat nousseet

69 65 - Pakolaiset - Niinitie - Homeiset koulut ja koulujen lakkautus - Palveluiden heikentyminen ja keskustan siirtyminen kuntaliitoksen takia

70 Alueen yleisilme Kuvio 62 Alueen yleisilme, tyytyväisten osuus (%), N = 438, p = 0,155 Tyytyväisyys alueen yleisilmeeseen oli 88,4 % vuonna Tämä oli 2,4 prosenttiyksikköä enemmän edellisvuoteen 2015 verrattuna (86,0 %).

71 67 Kuvio 63 Alueen yleisilme, tyytyväisten osuus alueittain (%) Kaikilla muilla alueilla tyytyväisten osuus nousi, paitsi Launeella (84,4 %) tyytyväisten osuus laski 1,2 prosenttiyksikköä. Eniten tyytyväisiä oltiin Kolava-Kujalassa (100,0 %), jossa tyytyväisyys pysyi samana viime vuoteen verrattuna. Myös Jalkarannassa oltiin todella tyytyväisiä (96,4 %). Vähiten tyytyväisiä Launeen lisäksi oltiin Kärpäsessä (83,3 %) ja Ahtialassa (85,7 %). Nastolassa tyytyväisten osuus oli 92,7 %. Miehet (89,9 %) olivat naisia (87,6 %) 2,3 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä alueen yleisilmeeseen (LIITE 3). Rivitalossa (93,5 %) asuvat olivat tyytyväisempiä kuin omakotitalossa (88,8 %) ja kerrostalossa (87,1 %) asuvat. Vähiten tyytyväisiä oli paritalossa (83,3 %) asuvat (LIITE 5).

72 68 Kuvio 64 Alueen yleisilme, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta kokivat eniten Nastolan (18,4 %), Kärpäsen (18,4 %) ja Kivimaa- Kiveriö-Joutjärven (18,3 %) asukkaista. Eniten kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokeneita oli eniten Kolava-Kujalan (28,6 %) asukkaiden tyytyväisyydessä. Myös kielteistä muutosta koettiin Jalkarannan (16,0 % ja Launeen (15,9 %) asukkaiden tyytyväisyydessä. Syitä muutokseen alueen yleisilmeessä: Keskusta + Aleksanterinkadun työmaa, tietyöt ja julkisivuremontit + Inspis/Kisapuisto - Valkoposkihanhet - Jokakesäiset tietyöt, korjaukset ja rakennustyömaat - Rehevöityminen - Metsien hakkuut - varastettuja pyöriä ympäriinsä Mukkula - Pienet liikkeet häviävät ja ostoskeskuksessa paljon tyhjää kauppatilaa - Kuusikon kuolema Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Rakennuksien ja talojen kunnostus ja ulkosivuremontit + Lahti Energia maalautti sähkökaapin - Tullut liian modernia rakentamista vanhalle alueelle

73 69 Ahtiala - Asuinrakennuksia tullut lisää - viheralueiden ja lumitöiden huono hoito - metsähakkuut ja niiden jälkien siivoamatta jättäminen Kolava-Kujala - Liian ahdasta rakennettaessa uusia taloja Laune Patomäen alueella tehdyt saneeraukset kaduilla sekä vesihuollossa + Vanhoja omakotitaloja kunnostetaan + Katujen pinnoitus ja julkisivuremontit - Uusia taloja ja runsas rakentaminen - Vesihuoltotyöt - Ohitie - Rikollisuus, pakolaiset - Viherkasveja revitty, graffitit, metsikköä raivattu Kärpänen + Talojen remontit päättyvät + Kunnostu työt, peruskorjaukset ja julkisivuremontit Jalkaranta Yleisten alueiden hoito + Koulun alue siistitty - Jalkarannan sairaalan puiston hoito, siisteys ja lumenauraus - Roskia metsään ainakin puutarhajätteet - Jätetty puunrankoja pitkin metsiä hakkuiden jälkeen Nastola + Rakennusten korjaamista ja parantelua + Enemmän taloja valmistunut - Alueen heikko hoito, eikä kehitetä

74 Alueen esteettömyys Kuvio 65 Alueen esteettömyys, tyytyväisten osuus (%), N = 436, p = 0,021 Tyytyväisiä alueen esteettömyyteen oli 85,3 % vastaajista. Tyytyväisyysprosentti laski vuodesta 2015 (88,8 %) 3,5 prosenttiyksikköä. (p = 0,021 eli muutos on tilastollisesti melkein merkittävä).

75 71 Kuvio 66 Alueen esteettömyys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisyys nousi Mukkulassa 3,9 prosenttiyksikköä ja Ahtialassa 3,1 prosenttiyksikköä, kun taas muilla alueilla tyytyväisyys laski. Eniten oltiin tyytyväisiä Ahtialassa (89,1 %), Mukkulassa (88,9 %) ja Jalkarannassa (88,5 %). Vähiten tyytyväisiä oli Keskustan alueella (81,7 %), jossa tyytyväisten osuus laski 10,8 prosenttiyksikköä. Rivitalossa (95,7 %) asuvat olivat omakotitalossa asuvia (87,0 %) ja paritalossa asuvia (91,8 %) tyytyväisempiä alueen esteettömyyteen. Vähiten tyytyväisiä olivat kerrostalossa asuvat (81,4 %). (LIITE 5).

76 72 Kuvio 67 Alueen esteettömyys, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteisimmäksi alueen muutoksen kokivat Mukkulan (10,8 %) ja Ahtialan (10,5 %) vastaajat. Kolava-Kujala alueen vastaajat kokivat alueen esteettömyyden pysyneen samana viimeisen vuoden aikana. Kielteisemmäksi muutoksen kokivat Keskustan (18,9 %) vastaajat. Syitä muutokseen alueen esteettömyydessä: Keskusta Aleksanterinkadun työmaa ja erilaiset tietyöt - Vieraiden pysäköinti tehty mahdottomaksi tunnin kiekkopaikoilla - Tietyöt, korjaukset, rakennustyöt - Lahdenkadun vilkas liikenne - Rautatienkatu - 30 km/h nopeus ei toimi, läpiajokielto ei toimi Mukkula - Hyökkäykset pizzeriaan Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - Rakennustyömaat - Huono koti- /asumiskatujen kunnossapito varsinkin talvella, korokkeet ajotiellä - Katujen liukkaus talvella Ahtiala + Koulun pihan leikkialue uusittu

77 73 + Katupäällysteet uusittu, bussit matalalattiaisia - Katuvalaistusta lisättävä - Liikenne kesäisin Laune + Kadun pinnoitus - Runsas rakentaminen - Tiet huonokuntoiset - Jokimaan siltatyömaa, ruuhkat & Oksasen alueen läpiajoliikenne ja vaaratilanteet risteyksissä Kärpänen - Lisääntynyt liikenne - Kevyenliikenteen väylät kuluvat Jalkaranta + Kadun asfaltointi Nastola +Teiden kunto parantunut - Pitäisi olla enemmän korotettuja suojateitä

78 Alueen viihtyvyys Kuvio 68 Alueen viihtyvyys, tyytyväisten osuus (%), N = 441, p = 0,949 Alueen viihtyvyyteen tyytyväisiä oli 87,3 % kysymykseen vastaajista. Vuoteen 2015 (87,2 %) verrattuna tyytyväisyysprosentti nousi 0,1 prosenttiyksikköä.

79 75 Kuvio 69 Alueen viihtyvyys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisyys alueen viihtyvyyteen oli korkea. Suurimmat tyytyväisyysprosentit olivat Kolava-Kujala (100,0 %) alueella, Jalkarannassa (92,9 %) ja Mukkulassa (91,9 %). Verrattuna vuoteen 2015 muutokset olivat hyvin vähäisiä. Suurin muutos oli Kärpäsen alueella, jossa tyytyväisyys laski 5,9 prosenttiyksikköä. Kaikki alueet ylittivät tyytyväisyysrajat reilusti. Naisista 86,9 % ja miehistä 88,2 % olivat tyytyväisiä alueen viihtyvyyteen (LIITE 3). Tyytyväisimpiä alueen viihtyvyyteen olivat paritaloissa (100,0 %) ja omakotitaloissa (91,3 %) asuvat vastaajat (LIITE 5).

80 76 Kuvio 70 Alueen viihtyvyys, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteisimmäksi muutoksen viimeisen vuoden aikana kokivat Mukkulan (18,9 %) ja Nastolan (17,5 %) vastaajat. Kolava-Kujala alueen vastaajat kokivat alueen viihtyvyyden pysyneen samana. Kielteisimmäksi muutos koettiin Nastolassa (20,0 %). Syitä muutokseen alueen viihtyvyydessä: Keskusta + Sataman palveluiden parantuminen + Puisto valmistui - Kova liikenne - Tietyöt, korjaukset, työmaat Mukkula + Leikkipaikat uusittu - Metsän/puiston hoitamattomuus Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Möysän musaklubi luo hyvää profiilia - Asukkaista Ahtiala - Asuintiheys - Lisääntynyt ilkivalta - Uimarannalla päihdekäyttäjiä koirineen Laune

81 77 + Hyvin hoidetut kiinteistöt + Istutuksia - Uusien talojen rakentaminen - Päihdekäyttäjiä, rikollisuus - Ruuhkat, läpiajoliikenne - Rakennustyöt - Ei hoideta pihoja Kärpänen + Kunnostustyöt - Lisääntynyt liikenne Jalkaranta + Tullut uusia rakennuksia Nastola + Rakokiven ympäristöä siistitty + Aktiivinen kyläyhteisö + Enemmän taloja valmistunut - Epäsiistiä, ei roskiksia - Betoniteollisuus, pöly ja melu - Liikaa asutusta tullut - Lisääntynyt kovaääninen liikenne - Lähipalvelut poistuneet

82 Alueen hiljaisuus Kuvio 71 Alueen hiljaisuus, tyytyväisten osuus (%), N = 443, p = 0,048 79,9 % vastanneista oli tyytyväisiä alueen hiljaisuuteen. Tämä oli kaikkien aikojen paras tulos ja 4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2015 (75,9 %), (p = 0,048 eli muutos on tilastollisesti melkein merkittävä ero).

83 79 Kuvio 72 Alueen hiljaisuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueen hiljaisuuteen tyytyväisimpiä olivat Jalkarannan (96,4 %) ja Mukkulan (89,2 %) asukkaat. Etenkin Jalkarannassa muutos edellisvuoteen verrattuna (88,0 %) oli hyvä. Tyytymättömimpiä alueen hiljaisuuteen olivat Keskustan asukkaat (64,4 %) ja samalla Keskusta jäi myös 70 % tyytyväisyystavoitteestaan. Suurin nousu tyytyväisyydessä oli Jalkarannan alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 8,4 prosenttiyksikköä verrattuna edelliseen vuoteen. Suurta laskua edellisvuoteen verrattuna ei ollut tapahtunut millään alueella. Alueen hiljaisuuteen tyytyväisiä oli naisista 81,2 % ja miehistä 78,8 % (LIITE 3). Tyytyväisimpiä alueen hiljaisuuteen olivat paritalossa (91,7 %) ja rivitalossa (89,6 %) asuvat. Tyytymättömimpiä olivat kerrostalossa asuvat (71,1 %). (LIITE 5).

84 80 Kuvio 73 Alueen hiljaisuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Kehitystä myönteiseen suuntaan alueen hiljaisuudessa oli eniten Ahtialassa (8,6 %), Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvessä (8,3 %) ja Mukkulassa (8,1 %). Kolava-Kujala ja Jalkaranta eivät kokeneet muutosta myönteiseen ollenkaan (0,0 %). Kielteistä muutosta oli huomattavissa eniten Keskustassa (27,0 %) ja Launeella (22,7 %). Syitä muutokseen alueen hiljaisuudessa: Keskusta Aleksanterinkadun työmaa + erilaiset tietyöt - Lisääntynyt liikenne ja raskasliikenne - Liian vähän tapahtumia satamassa - Palolaitos Niemessä - Lehtipuhaltimien käyttö lisääntynyt - Puisto ja yö räyhääminen Mukkula - Liikenne lisääntynyt Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Möysän Esson terassi hiljeni - Asukkaat - Lisääntynyt raskasliikenne ja kaahailu - Melu kasvanut

85 81 Ahtiala - Liikenteen lisääntyminen ja sen melu - Ohitustie - Lisää asuinrakennuksia Kolava-Kujala - Alueella rakennetaan Laune - Lisääntynyt liikenne, mopot - Rakentaminen, vesihuoltotyöt Kärpänen - Lisääntynyt liikenne - Raskas liikenne - Lähimetsät hakattu, melu kuuluu selvemmin Jalkaranta - Pakolaiset tuovat ääntä - Lisääntynyt liikenne Nastola Uuden asunnot tuovat lisää liikennettä - Betoniteollisuus, pöly ja melu - Lisääntynyt liikenne

86 Alueen siisteys Kuvio 74 Alueen siisteys, tyytyväisten osuus (%), N = 441, p = 0,739 Keskimääräinen tyytyväisyys alueen siisteyteen oli 82,7 % joka nousi viime vuodesta prosenttiyksikön verran. Tyytyväisimpiä alueen siisteyteen olivat Kolava-Kujalan (100,0 %) ja Jalkarannan (96,3 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Launeen (74,4 %) ja Kärpäsen (73,5 %) asukkaat. Suurimmat muutokset olivat Kolava-Kujala alueella, jossa tyytyväisyys nousi 12,5 prosenttiyksikköä, Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven alueella, jossa tyytyväisyys nousi 11,1 prosenttiyksikköä, sekä Jalkarannassa, jossa tyytyväisyys nousi 8,3 prosenttiyksikköä. Miehistä alueen siisteyteen tyytyväisten osuus oli 81,9 % ja naisista 83,3 % (LIITE 3). Tyytyväisimpiä alueen siisteyteen olivat paritalossa (91,7 %) ja rivitalossa (89,4 %) asuvat. Tyytymättömimpiä olivat kerrostalossa asuvat (76,6 %). (LIITE 5).

87 83 Kuvio 75 Alueen siisteys, muutos viimeisen vuoden aikana Myönteistä muutosta kokivat eniten Kivimaa-Kiveriö-Joutjärven (10,2 %) ja Ahtialan (8,6 %) asukkaat. Eniten kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokeneita oli Kärpäsessä (16,7 %) sekä Mukkulan ja Keskustan (molemmat 16,2 %) alueiden kyselyyn vastanneissa. Kolava-Kujala alueen tyytyväisyyksien muutos oli vain negatiivista (14,3 %). Syitä muutokseen alueen siisteydessä: Keskusta + Inspis + Vähentynyt rakentaminen - Tietyöt - Roskia - Valkoposkihanhet Mukkula - Viheralueiden hoidon puute - Roskia Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Kevätsiivous - Graffiteja ja töhryjä Ahtiala - Lisääntynyt roskaaminen, ilkivalta - Teiden pölyisyys, liian vähän roskiksia

88 84 Kolava-Kujala - Rakennusjätteet Laune - Renkomäen koulun kenttä siivottomassa kunnossa Kärpänen + Roskaaminen vähentynyt - Lisääntynyt liikenne - Huoltoyhtiön vaihdos - roskaus Jalkaranta - Hanhet - Roskaus Nastola + Jätehuolto parantunut - Betoniteollisuus, pöly, melu - Roskisten puutos ja roskaus

89 Vesistöjen laatu Kuvio 76 Vesistöjen laatu, tyytyväisten osuus (%), N = 349, p = 0,506 Vesistöjen laatuun tyytyväisiä oli 81,7 %. Tyytyväisyysprosentti laski vuodesta 2015 (83,0 %) 1,3 prosenttiyksikköä.

90 86 Kuvio 77 Vesistöjen laatu, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimmät oli Ahtialassa (86,3 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -alueella (86,0 %), joissa kummassakin tyytyväisyys nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Tyytymättömimmät olivat Kolava-Kujalassa (71,4 %), Kärpäsessä (75,6 %) ja Jalkarannassa (76,9 %). Suurin muutos tyytyväisten osuudessa tapahtui Kolava-Kujalassa, jossa tyytyväisyys laski 28,6 prosenttiyksikköä. Miesten (81,8 %) ja naisten (81,1 %) tyytyväisyyksissä oli vain 0,7 prosenttiyksikön ero toisiinsa (LIITE 3). Rivitalossa (88,6 %) ja kerrostalossa (83,5 %) asuvat olivat omakotitalossa (79,2 %) asuviin tyytyväisempiä vesistöjen laatuun. Paritalossa asuvien tyytyväisyys oli vain 55,6 % (LIITE 5).

91 87 Kuvio 78 Vesistöjen laatu, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta kokivat eniten Mukkulan (13,5 %) asukkaat. Eniten kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokivat Nastolan (10,0 %), Ahtialan (8,6 %) ja Mukkulan (8,1 %) asukkaat. Kolava-Kujala alueen asukkaat kokivat vesistöjen laadun pysyneen samana. Syitä muutokseen vesistöjen laadussa: Keskusta + Sinilevä vähentynyt - Vesijärvi rehevöitynyt Mukkula + Vesijärvi projekti + Kampanjointi - Merrasjärven kunto - Hanhet Mukkulan rannassa Ahtiala -Kymijärven tila on jo pitkään huonontunut Jalkaranta - Sinilevä, lintujen jätökset Nastola - Vedenpinnan korkeuden rajut muutokset kesällä - Kymijärvi kaisloittuu ja levää

92 Alueen ilmanlaatu Kuvio 79 Alueen ilmanlaatu, tyytyväisten osuus (%), N = 410, p = 0,311 Ilmanlaatuun tyytyväisiä oli 87,1 % vastanneista. Nousua vuodesta 2015 (85,3 %) oli 1,8 prosenttiyksikköä.

93 89 Kuvio 80 Alueen ilmanlaatu, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä ilmanlaatuun oltiin Mukkulassa (97,1 %) sekä Ahtialassa ja Jalkarannassa (molemmissa 96,3 %). Suurin nousu edellisvuoteen verrattuna oli Kolava-Kujalassa, jossa tyytyväisyys nousi 62,5 prosentista 85,7 prosenttiin. Tyytymättömimpiä olivat Keskustan (75,4 %) asukkaat. Naisista 87,9 % ja miehistä 87,0 % oli tyytyväisiä ilmanlaatuun (LIITE 3). Alueen ilmanlaatuun tyytyväisimpiä olivat paritalossa (100,0 %) ja rivitalossa (97,8 %) asuvat. Kerrostalossa asuvat olivat tyytymättömimpiä (83,2 %). (LIITE 5). Kulkutapa vaikutti myös vastaajien tyytyväisyyteen alueen ilmanlaatuun. Henkilöautolla kuljettajana (92,5 %) ja linja-autolla kulkevat olivat tyytyväisempiä kuin kävellen liikkujat (75,8). (LIITE 6).

94 90 Kuvio 81 Alueen ilmanlaatu, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Muutosta ilmanlaadussa ei ollut havaittavissa paljoa. Myönteiseen suuntaan muutosta tapahtui eniten Ahtialassa (8,6 %) ja kielteiseen suuntaan Kärpäsessä (10,2 %). Kolava- Kujalassa ilmanlaatu oli pysynyt täysin ennallaan. Syitä muutokseen alueen ilmanlaadussa: Keskusta - Liikenne - Kevät Ahtiala - Kaatopaikan hajut Laune - Hartwall- tehtaasta paha haju aamuisin - Lisääntynyt liikenne Kärpänen - Lisääntynyt liikenne Nastola - Betonipöly, saasteet - Tupakansavuhaittoja etenkin kesäisin - Kolava haisee ajoittain

95 Alueen luonnonläheisyys Kuvio 82 Alueen luonnonläheisyys, tyytyväisten osuus (%), N = 443, p = 0,769 Tyytyväisiä alueen luonnonläheisyyteen oli 93,5 % vastanneista. Vuoteen 2015 (93,1 %) verrattuna tyytyväisyys nousi 0,4 prosenttiyksikköä.

96 92 Kuvio 83 Alueen luonnonläheisyys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä alueen luonnonläheisyyteen oltiin Mukkulassa, Kolava-Kujalassa sekä Jalkarannassa, joissa kaikissa tyytyväisyysprosentti oli 100,0. Keskustan asukkaat olivat tyytymättömimpiä (81,7 %). Miehistä luonnonläheisyyteen tyytyväisiä oli 91,7 % ja naisista 95,0 % (LIITE 3). Tyytyväisimpiä luonnonläheisyyteen olivat paritalossa asuvat (100,0 %). Toiseksi tyytyväisimpiä olivat rivitalossa asuvat (97,9 %). Kerrostalossa asuvista vain 88,2 % oli tyytyväisiä. (LIITE 5).

97 93 Kuvio 84 Alueen luonnonläheisyys, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteisimmäksi muutos alueen luonnonläheisyyteen koettiin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi (16,7 %) alueella, sekä Ahtialassa (10,3 %). Enimmäkseen kaikilla alueilla koettiin luonnonläheisyyden pysyneen ennallaan. Kielteisimmäksi muutos koettiin Launeella (11,4 %). Syitä muutokseen alueen luonnonläheisyydessä: Keskusta - Liian kaukana Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Metsäreiteistä tehty viihtyisimpiä Ahtiala - Metsää kaadettu paljon Laune - Runsas rakentaminen - Harju pienenee Kärpänen - Puiden raivaus

98 Viheralueiden tavoitettavuus Kuvio 85 Viheralueiden tavoitettavuus, tyytyväisten määrä (%), N = 434, p = 0,070 Tyytyväisiä viheralueiden tavoitettavuuteen oli 91,9 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 (94,0 %) verrattuna tyytyväisyys laski 2,1 prosenttiyksikköä.

99 95 Kuvio 86 Viheralueiden tavoitettavuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisyys oli hyvin korkeaa. Suurimmat tyytyväisyysprosentit olivat Kolava- Kujalan (100,0 %), Jalkarannan (100,0 %) sekä Mukkulan (97,3 %) alueilla. Suurimmat muutokset vuoteen 2015 verrattuna oli Kärpäsen alueella, jossa tyytyväisyysprosentti laski 13,7 prosenttiyksikköä ja Launeen alueella, jossa tyytyväisyys laski 10,2 prosenttiyksikköä. Viheralueiden tavoitettavuuteen tyytyväisimpiä olivat kävellen (95,5 %) ja henkilöautolla kuljettajana (93,8 %) kulkevat (LIITE 6). Suuret tyytyväisyysprosentit olivat myös omakotitaloissa (94,3 %) ja paritaloissa (91,7 %) asuvilla vastaajilla (LIITE 5).

100 96 Kuvio 87 Viheralueiden tavoitettavuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteisimmin muutoksen kokivat Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi (15,0 %) alueen asukkaat, sekä Ahtialan (6,9 %) asukkaat. Suurimmaksi osaksi alueittain viheralueiden tavoitettavuuden koettiin pysyneen samana viimeisen vuoden aikana. Kielteistä muutosta koettiin eniten Launeella (10,3 %). Syitä muutokseen viheralueiden tavoitettavuudessa: Keskusta - Liian kaukana Ahtiala - Rakennetaan uutta koko ajan Laune - Kaunista pientä puistoa on tosi vähän - Rakentaminen, laajentuva asuinalue - Vähentyneet viherkasvit Nastola + Lisääntyneet

101 Rakennusten kunto ja siisteys Kuvio 88 Rakennusten kunto ja siisteys, tyytyväisten osuus (%), N = 434, p = 0,515 Tyytyväisiä rakennusten kuntoon ja siisteyteen oli 84,6 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 (83,4 %) verrattuna tyytyväisyys nousi 1,2 prosenttiyksikköä.

102 98 Kuvio 89 Rakennusten kunto ja siisteys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Tyytyväisimpiä rakennusten kuntoon ja siisteyteen olivat Mukkulan (94,1 %), Jalkarannan (92,9 %) ja Keskustan (88,7 %) asukkaat. Tyytymättömimmät olivat Kärpäsen (73,5 %) ja Launeen (79,5 %) asukkaat. Suurimmat muutoksen verrattuna vuoteen 2015 olivat Mukkulan alueella, jossa tyytyväisyys nousi 25,7 prosenttiyksikköä, sekä Kolava-Kujala alueella, jossa tyytyväisyysprosentti laski 14,3 prosenttiyksikköä. Rakennusten kuntoon ja siisteyteen tyytyväisimpiä olivat rivitaloissa (87,0 %) ja omakotitaloissa (85,9 %) asuvat vastaajat (LIITE 5).

103 99 Kuvio 90 Rakennusten kunto ja siisteys, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Samaan aikaan sekä myönteistä muutosta, että kielteistä muutosta koettiin eniten Kärpäsen alueella (myönteinen 18,8 % ja kielteinen 20,8 %). Myös erityisen paljon myönteistä muutosta koettiin Mukkulan (16,2 %), Launeen (12,8 %) ja Ahtialan (12,1 %) alueilla. Huomattavan paljon kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokeneita oli Nastolan (15,0 %) ja Launeen (12,8 %) alueilla. Kolava-Kujala alueen asukkaat kokivat rakennusten kunnon ja siisteyden tason pysyneen samana. Syitä muutokseen rakennusten kunnossa ja siisteydessä: Keskusta + Remontit ja kunnostustyöt Mukkula - Alue vanhenee Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Rakennuksia uusittu + Lähitaloissa ulkosivuremontteja - Korjataan vanhaa miten sattuu Ahtiala + Uusia taloja

104 100 + Remontoitu kiinteistörykelmiä + Omakotitalojen kattoja uusittu Laune + Taloja on remontoitu uuden sukupolven johdosta + Uusi s-market - Rakennukset vanhenee ja rapistuu - Lamarakentamista - Talot ja pihat hoitamatta Kärpänen + Taloja on remontoitu, kattoremontit - Spraymaalaukset - Ikääntyy, aina on saneerattavaa Jalkaranta + Taloja on kunnostettu Nastola - Home-oireet terveyskeskuksesta

105 Liikenneturvallisuus Kuvio 91 Liikenneturvallisuus, tyytyväisten osuus (%), N = 442, p = 0,905 Tyytyväisiä liikenneturvallisuuteen oli 78,7 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 (78,5 %) verrattuna tyytyväisyys nousi 0,2 prosenttiyksikköä.

106 102 Kuvio 92 Liikenneturvallisuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Liikenneturvallisuudessa oli paljon vaihtelevuutta tyytyväisten osuuksissa eri alueiden kesken. Eniten oltiin tyytyväisiä Jalkarannassa (89,7 %), jonka tyytyväisten osuus nousi 5,7 prosenttiyksikköä ja Mukkulassa (86,1 %), jonka tyytyväisten osuus nousi huimat 16,7 prosenttiyksikköä. Vähiten tyytyväisiä oli Nastolassa (69,0 %) ja Kolava-Kujalassa (71,4), jonka tyytyväisten osuus laski huimat 16,1 prosenttiyksikköä. Miehet (87,9 %) olivat naisia (78,8 %) 9,1 prosenttiyksikköä liikenneturvallisuuteen tyytyväisempiä (LIITE 3). Kävelijät (60,3 %) olivat polkupyöräilijöitä (75,4 %) ja linja-autolla (75,5 %) kulkevia tyytymättömämpiä liikenneturvallisuuteen. Henkilöauton kuljettajien (70,1 %) ja henkilöautolla matkustavien (51,3) tyytyväisyyksissä oli 18,8 prosenttiyksikön ero. (LIITE 6).

107 103 Kuvio 93 Liikenneturvallisuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta koettiin paljon vähemmän kuin kielteistä muutosta liiketurvallisuudesta. Kielteistä muutosta merkittävästi viimeisen vuoden aikana oli Nastolan (30,0 %) ja Kolava-Kujala (28,6 %) alueella. Syitä muutokseen liikenneturvallisuudessa: Keskusta + Autoilijat joutuvat ajamaa hiljempaa - Ylinopeudet, muutokset väistämisvelvollisuuksissa - Rautatienkatu - Lisärakentaminen ja rakennustyömaat Mukkula - Lisääntynyt liikenne, ylinopeudet Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - Läpikulkuliikenne, ylinopeudet - Vaarallisia risteyksiä, unohdetaan suojatiet Ahtiala - Kulunut tie, puutteellisuuksia jalkakäytävissä - Liikenteen lisääntyminen, liikennenopeudet - Viuhan ja Takkulan välisen tien vaarallisuus - Kolmioristeykset vaarallisia - Rakentaminen

108 104 Kolava-Kujala - Rakennusmiehet kaahaavat Laune - Liikenteen kasvu, nopeudet, ruuhkat, alueen läpiajo - Rakentaminen, työmaat - Tiet huonokuntoiset - Hennalan liikenneympyrä Kärpänen + Katuosuuksien hidasteet - Suuret nopeudet Jalkaranta - Lisääntynyt liikenne, nopeudet - Tarjantien läpiajokieltoa ei noudateta Nastola + Pyörä- ja jalankulkutiet Koiskalan hankkeet - Liikenne lisääntyy, suuret nopeudet, ei pyöräteitä - Hähniemen rakentamisliikenne - Rekkaliikenteellä suuret nopeudet - Kapea 40 km/h rajoituksella oleva tie

109 Keskustan saavutettavuus Kuvio 94 Keskustan saavutettavuus, tyytyväisten osuus (%) , N = 422, p = 0,004 Keskustan saavutettavuuden tyytyväisyysprosentti oli 91,9 %, mikä on alhaisin moneen vuoteen (p = 0,004 eli muutos on tilastollisesti merkittävä). Edellisvuoteen verrattuna laskua oli 3 prosenttiyksikköä.

110 106 Kuvio 95 Keskustan saavutettavuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Keskustan saavutettavuuteen tyytyväisimpiä olivat Kolava-Kujalan asukkaat (100,0 %), jossa nousua edellisvuodesta oli tapahtunut huomattavasti (25 prosenttiyksikköä). Alhaisin tyytyväisyysprosentit olivat Nastolassa (78,6). Keskustan saavutettavuuteen tyytyväisiä oli miehistä 91,7 % ja naisista 92,0 % (LIITE 3). Tyytyväisimpiä keskustan saavutettavuuteen olivat muulla tavalla liikkuvat (100,0 %). Erittäin tyytyväisiä olivat myös linja-autolla (95,8 %) ja kävellen (95,7 %) liikkuvat. Tyytymättömimpiä olivat henkilöautolla matkustajana kulkevat (78,4 %). (LIITE 6).

111 107 Kuvio 96 Keskustan saavutettavuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Tarkasteltaessa alueellisia muutoksia keskustan saavutettavuudessa, oli myönteisiä muutoksia tapahtunut eniten Ahtialassa (14,0 %) ja Launeella (9,2 %). Muutoksia kielteiseen suuntaan oli eniten Nastolassa (12,8 %) ja Kärpäsessä (10,4 %). Kolava-Kujalassa tyytyväisyys keskustan saavutettavuuteen pysyi vastaajien mielestä ennallaan. Syitä muutokseen keskustan saavutettavuudessa: Keskusta - Bussipysäkit liian kaukana kotoa - Tietyöt Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Bussien kulku sunnuntaina Ahtiala + Lisääntyneet bussivuorot + Julkinen liikenne - Mopoautot Ahtialantiellä Laune + Enemmän bussivuoroja + Hyvä päätie - Huonontuneet bussiaikataulut - Liikennemäärä, joukkoliikenne - Tietyömaat, katujenmuutokset, parkkiruutujen vähyys

112 108 Jalkaranta + Bussivuoroja on lisätty - Läntisestä Lahdesta autolla ajo itäiseen Lahteen on hankalaa Nastola - Aleksanterinkadun tukkoisuus - Keskusta on siirtynyt 20 km

113 Joukkoliikenteen vuorotiheys Kuvio 97 Joukkoliikenteen vuorotiheys, tyytyväisten osuus (%) , N = 389, p = 0,014 Joukkoliikenteeseen tyytyväisiä oli 84,1 % vastanneista. Tyytyväisyysprosentti laski 4 prosenttiyksikköä viime vuodesta ja p = 0,014 eli muutos oli tilastollisesti merkittävä.

114 110 Kuvio 98 Joukkoliikenteen vuorotiheys, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisimpiä joukkoliikenteen vuorotiheyteen olivat Mukkulan (91,4 %), Kärpäsen (88,6 %), sekä Ahtialan (88,5 %) asukkaat. Tyytymättömimmät olivat Launeen (77,9 %) ja Nastolan (78,4 %) asukkaat. Suurin muutos verrattuna vuoteen 2015 oli Launeen alueella, jossa tyytyväisyys laski 12,8 prosenttiyksikköä. Tavoiterajat täyttyivät kaikilla alueilla reilusti. Joukkoliikenteen vuorotiheyteen tyytyväisimpiä olivat linja-autolla (92,2 %) ja kävellen (77,0 %) kulkevat vastaajat (LIITE 6).

115 111 Kuvio 99 Joukkoliikenteen vuorotiheys, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta kokivat eniten Ahtialan (24,1 %), Jalkarannan (14,8 %) ja Kolava- Kujala (14,3 %) alueen asukkaat. Kaikilla alueilla yli 60 % kysymyksen vastanneista koki joukkoliikenteen vuorotiheyden pysyneen ennallaan. Kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokivat eniten Kiveriö-Kivimaa-Joutjärvi (16,9 %) alueen asukkaat. Syitä muutokseen joukkoliikenteen vuorotiheydessä: Keskusta + Lisätty vuoroja - Vuorot epäsäännöllisiä, reitit muuttuneet - Vain kaksi bussia jotka ajavat päällekkäin Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Lisätty vuoroja - Bussi nro. 17 huonot aikataulut, pitäisi kulkea suoraan keskustaan eikä mennä valtateitä pitkin - Vuorot loppuvat liian aikaisin, ei pääse töistä kotiin Ahtiala + Useammin vuoroja, myös illalla - LSL-muutos - Bussiaikataulu 11- linjalla muuttui - Liian vähän käyttäjiä Kolava-Kujala + Lisää vuoroja

116 112 Laune + Matkakeskus + Aikataulut muuttuneet parempaan suuntaan + Enemmän vuoroja - Linja 12 kulkee huonoon aikaan koululaisille - Huonontuneet bussiaikataulut, vähemmän vuoroja - Käytän vasta kun on metro Kärpänen - Aikataulut ja reitit muuttuivat, myöhäisempiä vuoroja lopetettu Jalkaranta + Lisätty vuoroja - Vuorot vähenee Kiikkulasta

117 Kaupallisten palveluiden tavoitettavuus Kuvio 100 Kaupallisten palveluiden tavoitettavuus, tyytyväisten osuus (%) , N = 447, p = 0,512 Tyytyväisiä kaupallisten palveluiden tavoitettavuuteen oli 86,6 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 verrattuna tyytyväisyysprosentti laski 1,0 prosenttiyksikköä.

118 114 Kuvio 101 Kaupallisten palveluiden tavoitettavuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Alueellisesti tyytyväisimpiä kaupallisten palveluiden tavoitettavuuteen olivat Kolava-Kujala (100,0 %) alueen, Keskustan (94,6 %) sekä Launeen (92,1 %) asukkaat. Tyytymättömimpiä olivat Nastolan (69,0 %) asukkaat. Suurimmat muutokset vuoteen 2015 verrattuna olivat Mukkulan alueella, jossa tyytyväisyys nousi 19,5 prosenttiyksikköä ja Kolava-Kujala alueella, jossa tyytyväisyysprosentti nousi 12,5 prosenttiyksikköä. Kaupallisten palveluiden tavoitettavuuteen tyytyväisimpiä olivat polkupyörällä (96,0 %) ja kävellen (91,3 %) kulkevat vastaajat. Tyytymättömimpiä olivat henkilöautolla matkustajana (70,3 %) kulkevat vastaajat. (LIITE 6).

119 115 Kuvio 102 Kaupallisten palveluiden tavoitettavuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta kokivat eniten Launeen (18,6 %) ja Kärpäsen (18,4 %) asukkaat. Eniten kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokeneita oli Mukkulassa (35,1 %) ja Nastolassa (25,0 %). Kolava-Kujala alueen asukkaat kokivat kaupallisten palveluiden tavoitettavuuden pysyneen samana. Syitä muutokseen kaupallisten palveluiden tavoitettavuudessa: Keskusta + Torin valmistuminen - Liian kaukana Mukkula + Tullut lisää yrittäjiä - Mukkulan ostoskeskus hiljentynyt, ei palveluja - Pienet liikkeet vähenevät läheltä Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi + Parempi lähikauppa - K-kauppa lopetti ostarilla, samoin pizzeria paloi - Pankkiautomaattien vähyys Ahtiala + Karisma + Lisätty bussivuoroja

120 116 + Uusi K-rauta + Aukioloajat pidentyneet Laune + Aukioloaikojen pidentäminen + Abc ja marketit + Linja-autojen vuoroja muutettu parempaan suuntaan - Alueen suuntaan lisää kauppoja - Keskustan voi siirtää Launeelle - Ainoa kioski ja ravintola alueelta lopetettiin, palvelut heikkenevät ja siirtyvät kauemmas - Ruuhkat etelä-lahdessa Kärpänen + Uusia myymälöitä - Ei ole lähikauppaa, bussireitit eivät kulje kaupoille Jalkaranta + Bussivuorot lisääntyneet - Postipalveluiden heikentyminen - Kaupan keskittyminen, apteekki poistui Nastola + Lisää yrittäjiä, yrityskeskus - Liikkeitä lopetettu, palvelut siirtyneet keskustaan - Alueelta poistunut ottoautomaatti

121 Kunnallisten palveluiden tavoitettavuus Kuvio 103 Kunnallisten palveluiden tavoitettavuus, tyytyväisten osuus (%) , N = 409, p = 0,590 Tyytyväisiä kunnallisten palveluiden tavoitettavuuteen oli 70,9 % kysymykseen vastanneista. Vuoteen 2015 verrattuna (72,1 %) tyytyväisyysprosentti laski 1,2 prosenttiyksikköä.

122 118 Kuvio 104 Kunnallisten palveluiden tavoitettavuus, tyytyväisten osuus alueittain (%) Eniten tyytyväisiä vastaajia oli Keskustan alueelta (87,3 %). Kaikki muut paitsi Nastolan (45,0 %) alueen vastaajien tyytyväisten osuudet ovat 55 % määritetyn ohjerajan paremmalla puolella. Kolava-Kujalassa tyytyväisten osuus nousi merkittävästi viime vuoteen (25,0 %) verrattuna yhteensä 32,1 prosenttiyksikköä 57,1 %:iin. Naiset (72,3 %) olivat miehiä (67,7 %) 4,6 prosenttiyksikköä tyytyväisempiä kunnallisten palveluiden tavoitettavuuteen (LIITE 3). Parhaiten kunnallisten palveluiden tavoitettavuuden tyytyväiset kulkivat eniten linja-autolla (79,5 %) (LIITE 6) ja kerrostaloissa (80,7 %) asuvat olivat tyytyväisempiä kuin muissa asumismuodoista (LIITE 5).

123 119 Kuvio 105 Kunnallisten palveluiden tavoitettavuus, muutos viimeisen vuoden aikana (%) Myönteistä muutosta kokivat eniten Ahtialan (10,3 %) asukkaat. Vain kielteistä muutosta viimeisen vuoden aikana kokeneita oli Nastolassa (46,2 %) ja Kolava-Kujalassa (14,3 %). Syitä muutokseen kunnallisten palveluiden tavoitettavuudessa: Keskusta - Ei ole kunnallisia palveluita alueella, uimarantaa lukuun ottamatta - Liian kaukana Ahtiala + Kirjastopalvelut, aukiolot, lähempänä, ostoskeskus lähelle Laune + Linja-autojen vuorot parempia - Palvelut keskustassa, siksi hankala asioida Jalkaranta + Sähköinen asiointi Nastola - Toimipisteiden vähentyminen, siirtyneet kuntaliitoksen johdosta Lahteen - Urheilukentälle ei pääse enää vapaasti - Terveyspalvelut heikentyneet

124 Yhteenveto tyytyväisyydestä asuinympäristöön Kuvio 106 Tyytyväisyys asuinympäristöön (%) Kyselyyn vastaajien tyytyväisten osuus asuinympäristöön oli parempi kuin keskustan alueelle asetettu 70 %:n ja keskustan ulkopuolisille alueille asetettu 55 %:n tyytyväisyysraja. Eniten tyytyväisiä oltiin Alueen luonnonläheisyyteen (93,5 %), Viheralueiden tavoitettavuuteen (91,9 %) ja Keskustan saavutettavuuteen (91,9 %). Vähiten oltiin tyytyväisiä Kunnallisten palveluiden tavoitettavuuteen (70,9 %), Liikenneturvallisuuteen (78,7 %) ja Alueen hiljaisuuteen (79,9 %).

125 121 Kuvio 107 Muutos edellisvuoteen, kaikilla alueilla yhteensä (%) Eniten myönteistä kehitystä oli tapahtunut Alueen arvostuksessa (15,5 %) ja Alueen yleisilmeessä (13,8 %). Kielteiseen suuntaan oli menty eniten Alueen hiljaisuudessa (20,0 %), Liikenneturvallisuudessa (16,9 %) ja Alueen siisteydessä (14,6 %).

126 Asuinympäristön ominaisuuksien tärkeysjärjestys Kuvio 108 Mitä kahta edellä lueteltua ominaisuutta pidätte tärkeänä, kun kaupunkia suunnitellaan tulevaisuudessa? (%) Kaupungin suunnittelussa tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin Kaupallisten palvelujen tavoitettavuutta (16,3 %) ja Joukkoliikenteen vuorotiheyttä (12,6 %). Vähiten tärkeinä pidettiin Alueen arvostusta (1,2 %) ja Viheralueiden tavoitettavuutta (1,9 %).

127 MUUTTOHALUKKUUS 8.1 Muuttoa suunnittelevat Kuvio 109 Aiotteko muuttaa seuraavan viiden vuoden aikana? (%) Suurin osa eli 40,5 % vastanneista ei aio muuttaa seuraavan viiden vuoden aikana. 37,6 % ei osannut sanoa, aikooko muuttaa. 21,8 % vastanneista aikoo muuttaa.

128 Muuton suunta Muuttoa suunnittelevien nykyinen asuinalue Kuvio 110 Muuttoa suunnittelevien nykyinen asuinalue? (%) Muuttoa suunnittelevista suurin osa asui tällä hetkellä Launeella (21,6 %) tai Keskustassa (16,8 %). Kolava-Kujalassa muuttohalukkaita oli vain 0,9 % vastanneista.

129 125 Muuttoa suunnittelevien tuleva asuinalue Kuvio 111 Muuttoa suunnittelevien tuleva asuinalue? (%) Muuttoa suunnittelevista 32,8 prosenttia ei osannut sanoa tulevaa asuinaluettaan. Suosituimmat alueet, joihin haluttiin muuttaa, olivat Lahden ulkopuolelle (18,5 %), Keskustaan tai Paavolaan (17,2 %), sekä Keskustan kehälle (8,2 %).

130 126 Muuttohalukkuus alueittain Kuvio 112 Muuttohalukkuus alueittain (%) Keskustan alueelta suurin osa (36 %) halusivat muuttaa Keskustaan tai Paavolaan. Toiseksi eniten halukkuutta oli muuttaa Lahden ulkopuolelle (21 %). Mukkulasta kysymyksen vastanneista eniten (24 %) halusivat muuttaa Lahden ulkopuolelle. Myös Keskustaan tai Paavolaan suunniteltiin muuttoa toiseksi eniten (18 %). Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi alueelta muuttoa suunnittelevien suosiossa oli Keskusta tai Paavola (15 %). Ahtialasta muuttoa suunnittelevien kohteina olivat eniten Keskustan kehä ja Keskusta tai Paavola (19 %). Kolava-Kujala alueen asukkaat halusivat muuttaa joko Karistoon (50 %) tai eivät osaa sanoa (50 %). Launeelta haluttiin muuttaa eniten Lahden ulkopuolelle (28 %). Kärpäsen alueelta muuttoa suunnitelevien suosituimmat kohteet olivat Keskustan kehä, Keskusta tai Paavola sekä Lahden ulkopuolelle (13 %). Jalkarannasta haluttiin muuttaa eniten Keskustaan (20 %).

131 127 Nastolan alueelta suurin osa muuttoa suunnittelevista halusivat muuttaa Lahden ulkopuolelle (16 %), Keskustaan tai Paavolaan (11 %) sekä Launeelle tai Hennalaan (11 %). Kuvio 113 Muuttohalukkuus alueittain (kpl) Kuviossa ilmenee kysymykseen vastanneiden muuttohalukkuus henkilömääräisesti alueittain.

132 KAUPUNKISUUNNITTELUN VIESTINTÄ 9.1 Tietolähteet Kuvio 114 Mistä saatte tietoa kaupunkisuunnittelun hankkeista? (%) Parhaiten kysymykseen vastanneista kaupunkisuunnittelun hankkeista tietoa saatiin Sanomalehdestä (25,8 %), Kotiin jaetusta kaavoituskatsauksesta (21,8 %), sekä Internetistä (18,1 %) ja Ilmaisjakelulehdestä (17,0 %). Kotiin jaetun kaavoituskatsauksen suosio nousi 7,5 prosenttiyksikköä verrattuna viime vuoteen. Sanomalehden, Internetin ja Ilmaisjakelulehden merkitys kaupunkisuunnittelun hankkeiden tietolähteenä menetti suosiotaan. Henkilökohtaisten palveluiden kuten Kysymällä suoraan kaavoittajalta, Lahti-pisteeltä ja asukasyhdistykseltä tiedonetsinnän suosio pysyi suhteellisen matalana ja ennallaan verrattuna viime vuoteen.

133 Tietolähteet ikäryhmittäin Internetin välityksellä Kuvio 115 Mistä saatte tietoa kaupunkisuunnittelun hankkeista, ikäjakauma (%) vuotiaat saivat kyselyn mukaan tietoa kaupunkisuunnittelun hankkeista eniten sanomalehdistä (25,6 %) ja internetin välityksellä (yhteensä 23,3 %) vuotiaat hankkivat tietoa internetistä (yhteensä 25,6 %) ja kotiin jaetusta kaavoituskatsauksesta (21,2 %) vuotiaiden suosituin tietolähde oli internet (yhteensä 25,0 %) ja toiseksi suosituin oli sanomalehti (20,2 %) vuotiaat saivat yleisimmin tietoa sanomalehdestä (28,1 %) ja kotiin jaetusta kaavoituskatsauksesta (26,6 %) vuotiaiden yleisimmät tietolähteet kaupunkisuunnittelun hankkeisiin olivat sanomalehti (26,1 %) ja kotiin jaettu kaavoituskatsaus (22,4 %). 65 vuotiaiden ja vanhempien suosiossa olivat sanomalehti (29,4 %) ja kotiin jaettu kaavoituskatsaus (19,5 %).

134 Internet tietolähteiden jakautuminen Kuvio 116 Lähteenä Internet (18,1 %), joista.. Verrattuna vuoteen 2015 kaavoitus-verkkosivun käyttö oli noussut 9,4 prosenttiyksikköä. LahtiUudistuu-verkkosivun käyttö oli laskenut 8,0 prosenttiyksikköä ja Facebook ja Twittersivustojen käyttö oli laskenut 1,5 prosenttiyksikköä.

135 Kaavoituskatsaus Kuvio 117 Oletteko tutustuneet kaavoituskatsaukseen? (%) Vuodesta 2013 alkaen vastaajien tutustuminen kaavoituskatsaukseen oli lisääntynyt vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 (43,2 % tutustui vuonna 2016 kaavoituskatsaukseen) kaavoituskatsaukseen tutustuneiden määrä laski 14,1 prosenttiyksikköä (57,3 % tutustui vuonna 2015 kaavoituskatsaukseen). Internetissä kaavoituskatsaukseen tutustuneiden määrä nousi 0,4 prosenttiyksikköä 3,9 %:sta 4,3 %:iin.

136 Yleisötilaisuudet Kuvio 118 Oletko osallistunut kaupunkisuunnitteluun liittyviin yleisötilaisuuksiin (esim. asukasillat, työpajat)? (%) 90,1 % vastanneista ei ollut osallistunut kaupunkisuunnitteluun liittyviin yleisötilaisuuksiin. 9,0 % oli osallistunut joskus ja vain alle prosentti vastanneista oli osallistunut tilaisuuksiin useasti.

137 133 Kuvio 119 Jos olet osallistunut kaupunkisuunnitteluun liittyviin yleisötilaisuuksiin, kuinka hyödylliseksi olet kokenut ne? (%) Kaupunkisuunnitteluun liittyviin yleisötilaisuuksiin osallistuneista 86,7 % kokivat niiden olevan jonkin verran hyödyllisiä. Kuitenkin tapahtumaan osallistuneista 13,3 % kokivat, että tilaisuus ei ollut lainkaan hyödyllinen. Erittäin hyödyllisiksi yleisötilaisuudet kokivat vain 2,2 %.

138 Tiedon riittävyys Kuvio 120 Oletteko mielestänne saanut riittävästi tietoa kaavoitushankkeista? (%) 60,2 % vastaajista kokivat, että saivat riittävästi tietoa kaavoitushankkeista. 17,5 % vastaajista kokivat, ettei tietoa saatu riittävästi ja 22,4 % eivät saaneet tietoa kaavoitushankkeista. Vastaajista riittävästi tietoa saavien osuus laski 12 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Puolestaan, jotka eivät saaneet tietoa kaavoitushankkeista osuus nousi 11,4 % ja niiden jotka kokivat saavansa tietoa, mutta ei riittävästi, nousi 0,8 prosenttiyksikköä.