1 Helsingin Yrittäjät ry Hallitus 16.6.2010 Uudenmaan liitto Lausunto Uudenmaan liiton rakennemalliselvitykseen 1. Yleistä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät valtioneuvoston 22.10.2009 tekemän päätöksen mukaisesti 1.1.2011. Molemmissa liitoissa vireillä olevat 2. vaihemaakuntakaavat on tarkoitus yhdistää yhdeksi maakuntakaavatyöksi vuoden 2011 alusta. Maakuntakaavan keskeisenä kysymyksenä tulee olemaan alue- ja yhdyskuntarakenne. Kaavatyön pohjaksi maakuntaliitot ovat laatineet yhteistyössä kummankin maakunnan alueen kattavan rakennemalliselvityksen, jossa tarkastellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Helsingin Yrittäjät ry lausuu täten Uudenmaan liitolle Uudenmaan rakennemalliselvityksestä. Lausunto pohjautuu osin helmikuussa 2010 julkaisemaamme "Menestyvien Yritysten Metropoli"-ohjelmaan joka on valmisteltu yhdessä alueen muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa Pelkästään Helsingin seudulla asuu nyt 1,3 miljoonaa ihmistä, vuoteen 2030 mennessä määrän arvioidaan kasvavan 260 000 hengellä. Haaste on todella mittava ja asettaa maankäytön suunnittelulle poikkeukselliset vaatimukset. Luonnos ansaitsee kiitoksen selkeistä valinnoista, joilla maakuntaa halutaan kehittää. Esityksessä ei kuitenkaan tunnisteta riittävästi yritysten merkitystä maakunnan kehittymiselle. Uuttamaata tulee kehittää kasvavana metropolina eikä perinteisen aluepolitiikan näkökulmasta sekä näkemystä siitä, että innovaatiotoiminnan tulisi keskittyä aiempaa enemmän myös kysyntävetoiseen ja palvelupainotteiseen toimintaan. Samaan aikaan on kuitenkin pyrittävä turvaamaan teollisen tuotannon säilyminen alueella. Uusimaa on Suomen eri osista voimakkaitten ja nopeimmin muuttuva alue. Metropoli koostuu yhteen kasvavista alueista - kaupunkikeskuksista, kaupunginosista, kylistä ja lähiöistä. Yhdessä se muodostaa maan ainoan Metropolin jonka asukkaat eivät ole riippuvaisia metropolin keskuksessa tarjottavista palveluista, vaan erikoistuneitakin palveluja on - ja on oltava - tarjolla omassa lähiympäristössä.
2 Tämä toteutuu, kun kaupunkirakentaminen on riittävän tiivistä ja tarjoaa asiakaspohjan alueen yrityksille ja kun alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan yritysten ja muiden palveluntarjoajien tarpeet. Alueen suunnittelun tehtävä on tukea lähiöiden muuttumista kaupunginosiksi, joissa asukkailla palvelut ovat lähellä. Kaupunginosissa on toimintamahdollisuus myös erikoistuneille palveluille. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on keskeinen rooli alueen sielun syntymisessä. Kauppaketjut ja -keskukset eivät herätä samanlaista läheisyyden tunnetta kuin yksityiset yritykset. Kansainvälisillekin markkinoille lähtevät yritykset ovat aloittaneet jostain: Marimekko, Aarikka, Joutsen ym. ovat olleet ensin pieniä toimijoita. Usein suomalaiset matkailijat lähes poikkeuksetta kehuvat keski-eurooppalaisten vanhojen kaupunkien tunnelmaa. Tämä koostuu tietysti useasta tekijästä, mutta mihinkään näihin ylistettyihin alueisiin ei kuulu suuret kauppaketjut ja tavaratalokeskittymät, vaan pienet putiikit, bistrot, kioskit sekä terassit. Siksikin metropolin asukkaiden tarpeista lähtevän kaupunkirakenteen kehittämisen on tarjottava menestymisen mahdollisuuksia monille pk-yrityksille: päivittäistavarakaupoille, parturi-kampaamoille, ravintoloille ja omistajavetoiselle erikoiskaupalle. Omaleimaisten asuinalueiden roolia korostaa tutkimus suomalaisten osaajien näkemyksistä pääkaupunkiseudusta 1. Tutkimuksen mukaan suomalaisille osaajille asuinalue on tärkeä, ja siihen liittyy voimakkaammat viihtymisen ja yhteenkuuluvuuden tunteet kuin kaupunkiin kokonaisuudessaan. Metropolissa kaupunginosia ja alueita voidaan kehittää myös elinkeinopoliittisista lähtökohdista. Luontaisesti kehitettäviä alueita metropolissa ovat esimerkiksi Otaniemi- Keilaniemi-Tapiolan innovaatiokeskus sekä logistiikan ja kaupun solmukohdat Aviapolis Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärillä, Vuosaaren Sataman alue ja Keravan logistiikkakeskus Kerca. Toisaalta tulevaisuudessa merkittävämpään rooliin nousee elämysintensiivisten palveluiden keskittymät kuten Billnäs-Fiskarsin käsityöläisalue. 2. Aluetta kehitettäessä otettava huomioon yritysten odotukset Yritysten toiminta ja asiakasvirrat Metropolin keskusalueella toimitilojen hinnat ovat väistämättä korkeat ja alueelle keskittyykin erikoistuneita, korkean osaamisen yrityksiä ja työpaikkoja. Metropolialueen kustannusrakennetta tasoittaa toimiva yhdyskuntarakentaminen, joka mahdollistaa yritysten toimimisen joka puolella metropolia. 1 Kepsu, Kaisa ja Vaattovaara, Mari: Osaajien ja yritysten kannalta kilpailukykyinen Helsinki. Kvartti 1/2009.
3 Alue tarvitsee tehdasteollisuuttaan. Mikäli teollisuuden osuus vielä merkittävästi supistuisi, se jättäisi koko maamme tuotantoon ja vientiin loven, jonka täyttäminen palvelusektorilla voi olla ylivoimaisen vaikeaa. Yritystoimintaa ei voida pakottaa millekään alueelle, mutta yritystoiminnalle voidaan luoda edellytyksiä hyvällä suunnittelulla ja tarkoituksenmukaisella rakentamisella. Esityksemme: Uudet kaupunginosat suunnitellaan siten, että yritystoiminnan tilakustannukset eivät nouse yrityksille kohtuuttomiksi. Sama huomioidaan vanhojen lähiöiden kehittämisessä. Kiinnitetään erityistä huomioita pk-yritysten tasavertaiseen asemaan suhteessa osuusliikkeeseen ja pörssiyrityksiin tonteista ja kauppapaikoista päätettäessä. Uudet liiketilat suunnitellaan lähtökohtaisesti muuntautumiskykyisiksi ja monikäyttöisiksi. Asuinalueille kaavoitetaan riittävästi niin kauppa-, toimisto-, teollisuus- kuin varastointitilaakin. Isoissa aluerakentamiskohteissa varmistetaan myös teollisen ja tuotannollisen yritystoiminnan mahdollisuudet. Erikoistuneita kaupunkialueita Menestyäkseen alueen on uskallettava erikoistua. Kehittämispanostuksia ei pidä tasapuolisuuden nimissä jakaa pieninä murusina joka suuntaan, vaan kaupunkien on yhdessä löydettävä ne vahvuudet, joita yhdessä halutaan kehittää. Yhteistyö kantaa hedelmää maailmankuuluina osaamisen keskittyminä, matkailijoiden arvostamina elämyskohteina ja metropolialueen kuntalaisia hyödyttävinä laadukkaina palveluina. Erikoistuneet kaupunkialueet eivät synny vain kuntien, korkeakoulujen ja suuryritysten toimesta. Toimiakseen alueet tarvitsevat elinvoimaisia ja reagoimiskykyisiä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Luontaisia kehityskohteita ovat korkeakoulukeskittymät, logistiikan solmukohdat sekä kulttuuritihentymät. Näitä vahvuuksia tulisi hyödyntää yli kuntarajojen ja ne on syytä huomioida metropolin näkymisessä muualle maailmaan. Metropolialueen kunnat sopivat keskenään entistä enemmän kehittämisen painopisteistä.
4 Pienten ja keskisuurten yritysten kynnys erikoistumisalueilla toimimiseen pidetään matalana. Yhdyskuntarakenteen pirstoutuneisuus pois Metropolialueen kuntien rajat ja toimintakulttuurien erilaisuus jarruttaa alueen kehittämisen kannalta tärkeiden investointien aloittamista. Esimerkiksi päätös länsimetrosta kesti kohtuuttoman kauan. Vastaavasti maakuntaliittojen rajat ovat estäneet tai ainakin vaikuttaneet pääkaupunkiseudun tasapainoiseen kehittymiseen. Yhtenäinen metropoli toimii vain, jos kuntarajat eivät häiritse kuntalaisten ja yritysten arkea. Hallintokulttuurien yhtenäistämien, kuntarajojen madaltaminen ja yhteistyön syventäminen ovat siten välttämättömiä toimivan metropolin luomiseksi. Maankäyttöä ja liikenneratkaisuja suunnitellaan metropolialueella mahdollisimman yhtenäisesti. Kunnat madaltavat hallinnollisia rajoja ja yhtenäistävät toimintamalleja. Etenkin kuntien rajoilla ratkaisuja tehdään yritysten ja kuntalaisten tarpeista käsin, ei hallinnollisten rajojen rajoittamina. 3. Liikennevirrat hallintaan Alueemme edellyttää toimiakseen toimivia liikenneyhteyksiä. Satojentuhansien ihmisten päivittäinen liike työpaikoille, harrastuksiin ja palveluiden ääreen vaatii toimivaa joukkoliikennettä, kevyen liikenteen kattavaa verkostoa ja sujuvia väyliä autoilijoille. Liikenteessä on huomioitava myös tavaravirrat sekä metropolialueen sisällä että alueen asema merkittävänä kansallisena ja kansainvälisenäkin logistisena keskuksena. Toimiva infrastruktuuri on kilpailuetu niin toiminnallisessa mielessä kuin maineen luojana. Suomessa toimivaan liikenteeseen yhdistyy myös luonnonläheisyys, mikä helpottaa laadukkaan arjen, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Sujuva liikenne alueen sisällä Toimivan alueen edellytys on hyvät liikenneyhteydet, joita kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuuteen suuntautuvat päätökset ovat välttämättömiä asukas-, yritys- ja liikennemäärien kasvaessa. Työvoiman sujuva liikkuminen notkistaa työmarkkinoita. Huonot joukkoliikenneyhteydet puolestaan ovat este työn vastaanottamiselle. Perusinfrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen on osoitettava riittävästi varoja.
5 Raideliikennettä on kehitettävä vastaamaan sekä kasvavaan työntekijäliikenteeseen että kasvaviin tavaravirtoihin. Erityisesti pääradan välityskykyä on parannettava vastaamaan lisääntyvää liikennettä. Joukkoliikenteen solmukohtiin on kaavoitettava riittävästi parkkitilaa yksityisautoille. Näiden liityntäparkkien merkitys korostuu tulevaisuudessa. Kehäteiden toimivuus on turvattava ja laajempien kehien valmistelu on aloitettava. Metropoli logistiikan solmukohtana Metropolialue on luonteva Itämeren logistinen keskus. Alueen menestys kytkeytyy Pietarin, Helsingin ja Tallinnan välisiin yhteyksiin. Toisaalta Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkee lyhin reitti New Yorkista Aasian suuriin keskuksiin. Alueella on useita, kansallisesti tai alueellisesti tärkeitä, liikennejärjestelmien kehittämistarpeita. Tässä mainitaan vain joitakin. Yksi keskeinen logistiikkahanke on esimerkiksi Helsinki-Pietari rautatie. Metropolin keskuksen kokonaisuuden kannalta oleellista on taas esimerkiksi Tapanila - Porvoo välisen rataosuuden kehittäminen, jossa asutus ja muu maankäyttö kehittyvät nopeimmin. Samalla voidaan helpottaa pääkaupunkiseudun liikenneongelmien lisääntymistä, kun osa autoilijoista siirtyy auton käyttäjistä raideliikenteen piiriin ja taajamia voidaan kehittää raideliikenteeseen tukeutuen. Helsingin keskustaan maan alla kulkevaa paikallisliikennettä on tutkailtava eri vaihtoehtojen kannalta pitkäjänteisesti. Pisara-rata on yksi vaihtoehto, mutta pidemmällä aikavälillä mielenkiintoinen vaihtoehto voi olla Helsingin niemen kiertävä rengasmetro ja vastaavasti Käpylän ja Huopalahden välille sijoittuva ns. Helsinki-pohjoinen rautatieasema. Tämä mahdollistaisi junien Helsingin läpiajon. Kaikkien junien ei tarvitsisi siten tulla ydinkeskustaan. Näin ei tarvitse leventää rataväylää keskustaan eikä laiturialuetta. Eikä Pisaraa tarvitse rakentaa. Kehäteiden saattaminen valmiiksi. Mallina II:n jatkaminen Hämeenlinnan väylältä nykyiselle Kehä III:lle jatkuen siten kakkosena Vuosaareen asti. Kehä III rakennettaisiin kulkemaan lentokentän pohjoispuolitse Keravan eteläpuolelta Sipoon kautta esimerkiksi nk. öljytien linjausta noudattaen. Näin Helsinkiä kiertäisi kolme selkeää ja toimivaa kehätietä. Tässä ehdotettu Kehä III:n linjaus tukisi alueen Pohjoista sekä Kollista kehittymistä. Vuosina 2009-2014 rakennettavan kehäradan rakentamisaikataulusta pidetään kiinni, jotta Helsinki-Vantaan lentokenttä saadaan rataverkoston piiriin suunnitellusti. Kehä V -väylän (Lohja-Hyvinkää-Porvoo) valtatie 25:n kehittäminen metropolialueen kasvuväylänä.
6 Riittävät pysäköintitilat varmistettava sekä keskustoissa että joukkoliikenteen solmukohdissa. Alueelle ei pidä luoda ruuhkamaksujärjestelmiä tai muita veroluonteisia lisämaksuja liikkumiseen. Helsingin keskustatunneli on toteutettava. Kehäradan rakentamisen jälkeen, radan jatke Klaukkalan kautta edelleen Hyvinkäälle on tärkeä yhteys Keski-Uudenmaan vahvan kasvualueen läpi. Hanko-Hyvinkää -junaradan sähköistäminen, tärkeä alueen työpaikkaliikenteelle ja tavarankuljetukselle. Helsinki-Vantaan lentokenttää kehitetään edelleen idän ja lännen välisen lentoliikenteen solmukohdaksi. 4. Erityistä huomioitavaa Sinänsä kiitettävään luonnokseen on teemme muutamia huomioita: Luonnoksessa metropolialueille tyypilliseksi taloudelliseksi toiminnoksi nostetaan kaupan lisäksi yritysten pääkonttorit ja niitä palvelevat toiminnot. Euroopan tasolla tarkasteltuna metropoleja yhdistävä tekijä on palveluvaltaisuus. Euroopan metropoleissa palvelusektorin osuus työpaikoista (sekä julkisen että yksityisen sektorin palvelut) on noin 80 prosenttia, kun se Euroopan Unionin jäsenmaissa on keskimäärin noin 69 prosenttia. Helsingissä palvelusektorin osuus työpaikoista on 82 prosenttia. Palveluvaltaisuuden lisäksi on erityisesti huomioita Uudellemaalle vahvasti keskittyneet toimialat: Informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys. Edellämainitusta huolimatta on mahdollistettava myös teollisen tuotannon tarpeet myös alueen ytimessä. Tulee ymmärtää, että t&k-toiminnan, pääkonttorien ja kansainvälisten tapahtumien saaminen pääkaupunkiseudulle edellyttää hyviä toimintaolosuhteita myös pk-yrityksille, jotka tuottavat erikoistuneille yrityksille ja alueen kuntalaisille palveluja ja siten vapauttavat alueen resursseja innovaatioihin. Maakuntaliittojen laatimassa rakennemallien arvioinnissa todetaan yritystoiminnan sijoittumisesta suhteessa maankäytön suunnitteluun seuraavaa:
7 Yritystoiminta valitsee toimintojensa sijoittumisen omien toiminnallisten tavoitteiden ja rajoitusten mukaisesti. Yhteiskunta asettaa sijoittumiselle reunaehdot määrittelemällä kaavoissa eri sijaintien käyttötarkoitukset ja volyymit. Liikennejärjestelmään (mm. ratakäytävät) ja muuhun perusrakenteeseen suunnattavat investoinnit muuttavat eri sijaintien saavutettavuutta ja voivat vahvistaa tai heikentää olemassa olevien yritystoiminta-alueiden vetovoimaa sekä luoda edellytyksiä uusille vetovoimaisille alueille. Kunnat kilpailevat yritysten toimipaikoista työpaikkojen ja verotulojen vuoksi, käyttäen kilpailukeinoina mm. kaavoituksen joustavuutta, edullisia tonttien tai toimitilojen vuokria ja mahdollisia muita etuja. Näistä lähtökohdista maankäytön suunnittelulla voidaan vain rajoitetusti ohjata yritystoiminnan sijoittumista. Kaavoitus on tehokas väline estämään toimintojen sijoittumista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huonoihin sijainteihin. Sen sijaan maankäytön suunnittelulla ei voida ohjata yrityksiä sijoittumaan paikkoihin, jotka eivät ole niiden toiminnallisten tavoitteiden ja rajoitusten mukaan niille parhaita. Helsingin Yrittäjien näkökulmasta rakennemallien arvioinnissa on aliarvioitu kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun vaikutus yritystoiminnan sijoittumiseen. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen alueella toimitilan hinta ja saatavuus vaikuttavat yritysten sijaintiin merkittävästi muuta Suomea enemmän. Tämä tulisi huomioida maakuntakaavassa seudun kehitykseen ja kilpailukykyyn oleellisesti vaikuttavana seikkana. Helsingin Yrittäjät r:n puolesta Pentti Rantala Jan-Eric Danielsson Anssi Kujala puheenjohtaja Maankäyttö- ja liikenne toimitusjohtaja työryhmän puheenjohtaja