Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?

Transkriptio

1 Mitä tapahtuu Haarajoen seudulla: Haarajoki Joenhaara?, Järvenpään kaupunginarkkitehti Mäntsälän maankäytön visio

2 VAT 2009 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön yhteensovitus Helsingin seudun erityiskysymykset Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan olemassa olevaa kyläverkostoa ohjaamalla rakentamista kylien yhteyteen. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Helsingin seudun liikennejärjestelmää tulee kehittää koko seudun kattavan liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla siten, että se hillitsee ilmastonmuutosta sekä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja riittävän asuntotuotannon järjestämistä. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset metroverkoston laajentumiselle länteen ja itään. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee varautua raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä. Alueidenkäytössä on turvattava Helsinki-Vantaan lentoaseman kytkeminen osaksi raideliikenneverkostoa.

3 Helsingin seutu Yhteensä nyt 3695,5 km asukasta työpaikkaa Varautuminen asukasta työpaikkaa

4 Uudenmaan maakuntakaava Helsingin seudulla Maakuntakaavan tarkistus tähtää ohjaavuuden lisäämiseen

5 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen toimintaympäristö METKA Yhdistynyt Uudenmaa liitto 2011 Kuntaryhmä Neloset GHV HLJ PARAS - MAL 2017 Asumisen aiesopimus Kilpailukykystrategia Kuntaryhmä Neloset ITÄMEREN ALUE

6 METKA 2008 TIIVISTÄ TÄYDENNÄ PITÄYDY - VALITSE 5 maakuntaliittoa ja useita viranomaistahoja

7 Seudun vision työstäminen

8 Helsingin seudun kasvuvyöhykkeet MAL- neuvottelukunnan näkemys visiokilpailun ja strategiatyön pohjaksi Huom: Haarajoki, Kellokoski ja Hyökännummi yhteen

9 I palkinto Emerald Huom: Arola ja Ohkola

10 Jaettu II palkinto Boundary Strips

11 Jaettu II palkinto Holistic Uniqueness

12 Jaettu II palkinto Towards City 2.0

13 Yhteenveto kilpailun annista

14 Yhteenveto kilpailun annista 2

15 Helsingin seudun visio 2050 Helsingin seudun visio 2050: Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Seudun eheä yhdyskuntarakenne on hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuva, toiminnoiltaan monipuolinen, ekotehokas ja vähähiilinen. Tiiviin ydinalueen ympärillä on omailmeisten keskusten verkosto.

16 Kohti MAL- strategiaa Tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Strategiat / MALnäkökulma 1. Metropolin kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmat MAL-2017 Greater Helsinki vision- kilpailu -Visio 2050 KUUMA kehitys- ja ympäristökuva ja muut seutukuntavisiot 2.Olemmassa olevan infran hyödyntäminen 3. Tukeutuminen raideliikenteeseen -erityisesti uudet työpaikat - mitoituskysymykset 4. Kaupunkirakenteen tiivistäminen/eheyttämien - vähähiilinen yhteiskunta 5. Kärkihankkeiden edistäminen -arviointikriteerit hankkeille -pienet liikennehankkeet 6. Riskianalyysit -segregoitumisen estäminen -taloudelliset resurssit -kehitystrendit 7. Hyvä hallinto -seudun hallintatapa -kuntien ja valtion työn- ja -resurssien jako 1. Uusi maakuntakaava 2. Helsingin seudun liikennejärjestelmä 3. PKS:n yhteinen yleiskaava 4. Kärkihankkeet / yhteistyö valtion kanssa 5. Muut ohjelmat

17 Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnittelu etenevät rinnakkain

18 Oikoradan painoarvoa lisättävä Rakennemallit MARA

19 Helsingin seudun kuntaryhmät Kuuma Kuntaryhmä Neloset Pääkaupunkiseutu Kuntaryhmä Neloset

20 KUUMA kehitys- ja ympäristökuva 2007 Väestö , 2030 varautuminen Työpaikat , 2030 varautuminen

21 KUUMA kehitys- ja ympäristökuva Keskiuusmaalainen identiteetti KUUMA -kunnat profiloituvat viihtyisiä, laadukkaita ja monipuolisia asumisvaihtoehtoja tarjoavana alueena. Vetovoimaiset palvelukeskittymät ja monipuolinen työpaikkatarjonta yhdistettynä kulttuuriin ja luonnonläheisyyteen houkuttelevat alueelle runsaasti uusia asukkaita. Liikenteelliset ja toiminnalliset yhteydet alueen sisällä ja pääkaupunkiseudun kanssa ovat tiiviit. Osa pääkaupunkiseudun kasvupaineista ohjautuu hallitusti KUUMA -alueelle. Aluerakenne Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja eheytyy taajamien verkoksi. Nykyinen keskusverkko säilytetään ja sitä vahvistetaan. Suurimpia keskuksia ovat Keravan, Järvenpään ja Tuusulan keskukset, jotka muodostavat yhdessä seudun moninapaisen palvelukeskittymän. Nurmijärven kirkonkylä ja Klaukkala, sekä Pornaisten ja Mäntsälän keskukset ovat merkittäviä alueellisia palvelukeskittymiä. Uusi rakentaminen keskittyy nykyisiin taajamiin ja niiden kasvualueille sekä joukkoliikenneyhteyksien varteen. Hajarakentaminen on hallittua ja se ohjataan kyläkeskuksiin. Liikennejärjestelmän kehittämisessä sekä yhteydet pääkaupunkiseudulle että poikittaiset yhteydet saadaan toimiviksi. Poikittaisten yhteyksien tarve kasvaa. Joukkoliikenne ja sen tarvitsemat pääyhteydet ovat kehittämisen painopisteenä. Raideliikenteen tehokas hyödyntäminen ja tarkoituksenmukainen laajentaminen ovat kasvun runkona.

22 KUUMA visio Huom: Arola

23 Maakuntakaava / Järvenpää Huom: nuolet

24 Yleiskaava 2020:n tavoite

25 Yleiskaavan pääkasvusuunnat

26 Järvenpään yleiskaava tilanne 2020 varautuminen asukasta asukasta työpaikkaa työpaikkaa

27 Maanhankintajärjestys

28 Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteet / MAL

29 Asuntotuotannon toteutus Järvenpäässä

30 Kaavoitusohjelma I 2009

31 Pietilän Haarajoen osayleiskaava ja haja-alueiden vesihuolto Selvitettävänä yleiskaavaa tehokkaampi maankäyttö osayleiskaava-alueella

32 Mitä tekee Tuusula Haarajoella? Vain valkoiset alueet asemakaavoitetaan?

33 Entä Mäntsälä Arolan Joensuun alueella? Mitään alueita ei asemakaavoiteta?

34 Tulevaisuusvisioita I Ulla Jaakonaho /Järvenpää, Mäntsälä, Sipoo, Tuusula 2003

35 Suomen suurin kylä hajautumista vai keskittämistä?

36 Väestö- ja työpaikkakehitys

37 Skenaariot 1 ja 2

38 Skenaariot 3 ja 4

39 Diplomityön tekijän visio: Joenhaaran asuinalue 2020

40 Tulevaisuusvisioita II Järvenpää, Kerava, Mäntsälä 2008

41 Joenhaara ja Hirvihaara

42 Kaupunkikehityksen ydinasioita Kaikkia maanomistajia tulee kohdella tasapuolisesti. Maanhankinnassa, lunastuksissa ja maankäyttösopimuksissa on toimittava johdonmukaisesti Maapolitiikka on tärkein kaupungin infrakulujen kattamiskeino. Raakamaan hinta on pidettävä kohtuullisena Kaupunkikehityssuunnitelmia ei saa liikkeelle ja valmiiksi vuodessa. Pohjaksi tarvitaan strategioita, yleiskaavoja, yleissuunnitelmia ja arkkitehtikilpailuja, jotka luovat kehityksen edellytykset Tarvitaan laajasti hyväksyttyjä visioita ja näkemyksiä siitä, miten kaupunkirakennetta kehitetään laadukkaasti kymmeniä vuosia eteenpäin. Pelkkä asemakaava ei riitä Hyviä yhteistyökumppaneita on etsittävä aktiivisesti ja heistä on myös pidettävä kiinni. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun kaupunkirakenteissa tehdään muutoksia Asemakaavoituksessa tulee pyrkiä rinnakkaistyöhön toteuttajien kanssa. Asemakaavoja ei kannata tehdä varastoon