.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

Samankaltaiset tiedostot
S Fysiikka III (EST), Tentti

S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

kx ) toiseksi alimman energiatilan aaltofuntio on . Osoita, että tämä funktio on aaltoyhtälön ratkaisu ja määrää sitä vastaava energian ominaisarvo.

S Fysiikka IV (ES) Tentti

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

6 Integraalilaskentaa

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Viikon aiheet. Pinta-ala

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Matematiikan tukikurssi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Vapaan hiukkasen Schrödingerin yhtälö (yksiulotteinen)

Riemannin integraalista

2.1 Vaillinaiset yhtälöt

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

VEKTOREILLA LASKEMINEN

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 6, mallivastaukset Syksy 2016

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

Kvanttifysiikan perusteet, harjoitus 5

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

SATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Matematiikan tukikurssi

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

5 Epäoleellinen integraali

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

SATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi

FYSA234 Potentiaalikuoppa, selkkarityö

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Kuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?

Kvanttimekaniikan perusteet

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

2 Epäoleellinen integraali

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Riemannin integraali

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Luvun 8 laskuesimerkit

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Matematiikan tukikurssi

Laskennan mallit Erilliskoe , ratkaisuja (Jyrki Kivinen)

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

Pinta-alan laskeminen

Potentiaalikuopalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potentiaalienergia U(x) on muotoa

4 Pinta-alasovelluksia

Analyyttiset funktiot ja integrointiteorian alkeita

Integroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä

7.lk matematiikka. Geometria 1

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Kertaustehtävien ratkaisut

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Sähkömagneettinen induktio

Sinilause ja kosinilause

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Vastaus: 10. Kertausharjoituksia. 1. Lukujonot lim = lim n + = = n n. Vastaus: suppenee raja-arvona Vastaus:

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

Transkriptio:

S-446, FYSIIKKA IV (Sf) Kevät 5, HSf Rtkisut HSf- Kvnttimekninen hrmoninen värähtelijä on perustillln (mss m) Värähtelyn mplitudi on A () ske p (Värähtelijä sijitsee välillä A ) (b) Vert p :tä vstv kineettistä energi perustiln kokonisenergin Rtkisu: () Käytetään Heisenbergin epätrkkuusperitett suuruusluokk-rvion p p 4A (b) Kineettinen energi sdn liikemärästä seurvsti ( p) ( (4 A) ) k m m 3A Perustiln (klssinen) kokonisenergi on k m ω A, missä sijoitettiin A jousivkio yhtälöstä ω k m sekä mplitudi Toislt perustiln energi on ω ω 4 /, joten sijoittmll sdn 4 3mA m A m A ω 6 6k 6k sku on suuruusluokk-rvio klssisen- j kvnttifysiikn välillä j tulos ei ole trkk HSf- Heilurin, joss on g mss 5 cm pitkän mssttomn lngn päässä, jkson jksi mitttiin,4 s () ske perustiln energi (b) Jos heiluri on setettu heilumn siten, että mss nousee pystysuunnss, mm tspinotiln yläpuolelle, mikä on tiln kvnttiluku? (c) Mikä on tjuus (b) kohdss? Rtkisu: () Heilurin kulmtjuus on ω π f π / T 4,4 rd / s Perustiln energi on,33 (b) Heilurin mplitudi sdn Pythgorn luseell 34 ω J A 5, mm 499,9mm, m, jonk vull voidn rtkist energitil, kun lisäksi tiedetään, että heilurin energi on mω A : ( n + ) ω mω A mω A 8 n,

(c) Tjuus sdn kulmtjuudest f T ω ( π ), 7 Hz Tjuus ei riipu mplitudist HSf-3 Äärettömän syvässä (välillä [, ] sijitsevss) potentilikuopss olevn π i t π hiukksen ltofunktio on Ψ (, t) sin e + sin e oministil hetkinä? Rtkisu: nπ sin / i t /, missä n on vstv energi Mikä on liikemäärän odotusrvo eri jn iikemäärää vstv operttori on pˆ i, joten liikemäärän odotusrvo sdn lskemll operttorin odotusrvo * * pˆ Ψ (, t) pˆ Ψ (, t) d (, t) i (, t) d Ψ Ψ π π π π π π sin sin cos cos + + + it / + it / it / it / i e e e e d π π π π sin cos sin cos + π π i( π π i( + sin cos e + sin cos e d Nyt voidn käyttää kv sin cosb sin( + b) + sin( b) Sdn π i sin sin + π i( π i( + sin + sin e + sin + sin e d Kksi ensimmäisen termin integrlit ovt nolli, kosk sini-funktio integroidn koko jkson monin kerrn yli Jtketn khden viimeisen termin integrointi

π i( π i( pˆ i sin sin e sin sin e d + + + π π e + + e i( i( sin sin sin sin ( ) e + + e 4 4 e + e i t / i t / (( ) ) ( ) (( ) ) (( ) ) π π i t / i t / 4 cos { ( t / ) i sin (( ) + cos (( ) + i sin (( ) } 4 i sin (( ) 3 sin (( ) 5 Tulos trkoitt käytännössä, että hiukknen liikkuu edestkisin potentilikuopss, sillä liikemäärä on vuorotellen positiivinen j negtiivinen d HSf-4 Osoit, että kun fotoni siro vpst elektronist (Compton siront), niin elektronin smlle liike-energille pätee k h cos / cos, missä h / m e c j on elektronin liikemäärävektorin suunt törmäävän fotonin ltovektorin suunnn suhteen Rtkisu: Säilymislit Compton sironnss: ' K () p p' p e () Yhtälöstä () sdn p' p pe p p e p pe ppe cos (3) lektronin kineettiselle ( kokonisenergi - lepoenergi) energille pätee

K c pe m c mc, (4) jost rtkisemll elektronin liikemäärä K pe mc m c c (5) Kerrotn yhtälö (3) c :ll j esitetään liikemäärät energioiden vull ( cp fotoneille) K 4 K ' c mc m c c mc m c cos c c (6) Sijoitetn energin säilymislist ' K j puretn neliöinnit j supistetn: K K ( + mc ) c c + mc m c cosφ (7) Neliöidään j supistetn: 4 4 K K K mc m c mc m c cos (8) j supistetn edelleen j järjestellään termejä: jost lopult rtkistn K : cos K mc mc cos (9) K mc cos mc Jkmll osoittj j nimittäjä m c :llä j sijoittmll / mc j h sdn lopult k h cos / cos cos () () HSf-5 rään hiukksen ltofunktion vruusos on ( ) / ( ) Osoit, että hiukksen liikemäärän keskihjont on ääretön Rtkisu: Tp sketn ltofunktio ltovektorivruudess, kosk p k Altofunktio k-vruudess sdn muunnoksell: ik ik g( k) ( ) e d e d sin k k Suureen g( k) on liikemäärän todennäköisyystiheys (Oikestn tämä jkum pitäisi vielä normitt, mutt tässä normituksell ei ole merkitystä) iikemäärän odotusrvo on sin ( k) p k dk k

iikemäärään neliön odotusrvo on p k sin k dk ( ( k) ) cos dk iikemäärän keskihjonnksi eli epämääräisyydeksi sdn p p p Pikn epämääräisyys on äärellinen: (lsketn ltofunktion vull, huom että ltofunktio on prillinen): d 3 3 Tässäkin tpuksess Heisenbergin epäyhtälö toimii sillä p Tp Käytetään pikkesitystä, jolloin liikemäärän odotusrvo sdn liikemääräoperttorin i odotusrvost Altofunktio on, ψ ( ),, > joten sillä on nollst poikkev derivtt vin khdess pisteessä δ ( + ), ψ ( ) δ ( ),, muulloin sketn siis odotusrvo p ψ ( ) i ψ ( )d i δ ( ) d δ ( ) d + + iikemäärän neliön odotusrvo sdn käyttämällä sääntöä δ ( ) δ ( ) :

p ψ ( ) ψ ( )d ( + ) δ ( ) δ d + + + Sdn siis Pikn epämääräisyys p p p p d d 3 3