Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Samankaltaiset tiedostot
Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki

Työterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden määrä vuosina ( )

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

Sosiaali ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017)

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki

Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Terveydenhuollon rahoitusnäkymät Markku Pekurinen 1

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja Markku Pekurinen 1

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Kouvola Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

TAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*

Sote-uudistuksen tilanne Uusia linjauksia, kysymyksiä ja vastauksia

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Sote ja yleislääkärit

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Vanhustyö Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA

Valinnanvapausuudistus

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

Lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Karjalan XII lääketiedepäivät

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Työikäisten terveydenhuolto osana SOTEa

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy

LAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM/3421/2017

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

Asiakkaan valinnanvapaus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Vasemmistoliiton keskustelupaperi Suomen perusterveydenhuollon hoitotakuusta

Mitä tutkijat ehdottavat

Aki Lindén Vallitseeko laiton tila?

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Kelan päätoimitalo Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Pia Maria Jonsson LT Johtava asiantuntija THL /Reformit

MITÄ ON SOSIAALIVAKUUTUS?

Valinnanvapausmallin kokeilut ja pilotit. laura.vuorensola(a)ylasavonsote.fi

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Transkriptio:

Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin, että eräät sen osat toimivat hyvin, jopa erinomaisesti. Kokonaisuutena järjestelmä ei kuitenkaan enää toimi. 4.10.2013 2

Perusterveydenhuollon kipupisteitä Palvelujen saatavuus Palvelujen kohdentuminen Laatu ja vaikuttavuus Asiakaslähtöisyys Henkilöstö Voimavarat 4.10.2013 3

Saatavuus ja kohdentuminen Saatavuus 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2 viikkoa 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoa Kohdentuminen Lääkärikäynnit jakautuvat epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maan vertailun mukaan 4.10.2013 4

Laatu ja vaikuttavuus Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti, mutta.. Perusterveydenhuollon keinoin estettävissä oleva kuolleisuus on runsaassa 10 vuodessa Laskenut koko väestössä melko nopeasti Suhteelliset erot sosioekonomisten ryhmien välittä ovat kasvaneet nopeasti Ylimmissä tuloluokissa puolittunut ja alimmissa tuloluokissa parantunut vain vähän 4.10.2013 5

Asiakaslähtöisyys Erikoissairaanhoidon palvelujen laatuun ollaan tyytyväisempiä kuin useimmissa EU-maissa Yleislääkärin palvelujen laatuun ja erityisesti saatavuuteen ollaan tyytymättömämpiä kuin useimmissa EU-maissa Asiakkaan mahdollisuus aidosti valita palvelun tuottaja on edelleen hyvin puutteellinen 4.10.2013 6

Henkilöstö Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi 2000-2010 noin 15 % Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %, mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni 3 % Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat ja kätilöt) määrä lisääntyi yli 16 000, josta vain 6 % terveyskeskuksiin 4.10.2013 7

Voimavarat Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovat lisääntyneet merkittävästi Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivat vuosina 2006-2011 yli1,4 mrd, josta 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa 4.10.2013 8

Toimintojen osuus (%) terveysmenojen 1,4 mrd kasvusta 2006-2011 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% Avosairaanhoito 15% 10% 5% 0% Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Perusterveydenhuolto Lääkkeet Erikoissairaanhoito 4.10.2013 9

Mitä tehdä? THL-aloite 4.10.2013 10

Jonottamatta hoitoon Tavoite Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa. 4.10.2013 11

Kaikki voimavarat käyttöön Keino Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. 4.10.2013 12

Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun 1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 4.10.2013 13

Mutta se edellyttää että 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava. 4.10.2013 14

Tavoite on mahdollista saavuttaa kun 4.10.2013 15

1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan Julkistesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhdenmukaisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottajia Julkiset ja yksityiset tuottajat samalle viivalle Tarvitaan kansallisia linjauksia palvelutuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan ja laadun raportoinnista ym. 4.10.2013 16

2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana Potilas voi valita vapaasti palveluntuottajaksi hyväksytyn julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan Hyväksytty ja listattu tuottaja ei voi kieltäytyä hyväksymästä potilasta asiakkaakseen Raha seuraa potilasta palvelujen tuottajalle Tuottajille maksettavat korvaukset ja korvausperusteet määritellään etukäteen a) kapitaatiokorvaus ( /potilas, hoidon tarve huomioiden, ym.) b) laatukorvaus/rajattu suoritekorvaus 4.10.2013 17

3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa Palvelut tuotetaan yhdistämällä ammattiryhmien osaamista uusin tavoin Hoitohenkilökunnan toimenkuvissa korostuu pitkäaikaisessa hoitosuhteessa olevien potilaiden hoito, tukeminen ja seuranta Lääkäreiden laatiman tilannearvion niin salliessa säännöllinen seuranta ja arviointi siirretään hoitajalle, kokonaisvastuu hoidosta on lääkärillä Lääkäreiden työpanosta vapautuu uusien ajanvaraus- ja päivystyspotilaiden hoitoon - tämä lyhentää nykyisiä kohtuuttomia odotusaikoja 4.10.2013 18

4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä Työterveyshuollon perustehtävä on ehkäistä työperäistä sairastumista, tukea työkyvyn ylläpitämistä ja työhön paluuta sekä osallistua työyhteisöjen kehittämiseen Perustehtävää tuetaan muuttamalla työnantajille maksettavia korvauksia, korvausten kokonaismäärän pysyessä ennallaan ennaltaehkäisevän toiminnan korvaustasoa (korvauskattoa ja prosenttia) nostetaan tuntuvasti ja pienyritysten korvaustaso voi olla selvästi muita korkeampi sairaanhoidon korvaustasoa lasketaan asteittain 4.10.2013 19

Mutta se edellyttää, että 4.10.2013 20

5) Palveluilla on vahvat järjestäjät Palvelujen järjestäjät ovat toiminnallisesti, taloudellisesti ja osaamiseltaan riittävän vahvoja sovittamaan yhteen julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto poistamaan jyrkkä ero soten eri osien välillä ja siirtämään tarvittaessa voimavaroja väestön kulloisenkin tarpeen mukaan kehittämään tuottajien korvausmenettelyjä asettamaan tuottajalle laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja seuraamaan tuottajien toimintaa Järjestäjiä voi olla 20-30, 12-15, 4-5 tai 1 4.10.2013 21

6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineet palvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenä kansallisena kokonaisuutena Kansalliset linjaukset palveluntuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja raportoinnista ym. Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmä Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän uudistamiseksi 4.10.2013 22

7) Rahoitus on riittävä ja kannustava Palvelujen saatavuuden parantaminen hyväksyttävälle tasolle edellyttää tuntuvaa voimavarojen uudelleen kohdentamista ja väliaikaista lisärahoitusta perusterveydenhuoltoon Valtion- ja kuntatalouden liikkumavara on rajallinen Lisärahoitus on mahdollista toteuttaa ohjaamalla sairausvakuutusvaroja perusterveydenhuollon palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sairaanhoitomaksuun lievä korotus lisätuotto ohjataan palvelujen järjestäjien kautta tuottajille laatu-/suoriteperusteisena korvauksena 4.10.2013 23

Arvioitu rahoitustarve Väliaikaisen lisärahoituksen tarve on arviolta noin 250-350 miljoonaa euroa Jos lisärahoitus kerättäisiin sairaanhoitovakuutuksen kautta, nostamalla vain vakuutettujen sairaanhoitomaksua, sen korotustarve olisi noin 0,15-0,21%-yksikköä eli noin 65-90 vuodessa keskimäärin maksajaa kohti 4.10.2013 24

Raha seuraa potilasta -periaate Institutionaalinen rahoittaja Valtio Kunta Kela Järjestäjä a) Sote-alue (20-30) b) Sote-alue (12-15) c) Erva (4-5) d) Kansallinen sote (1) Potilas Tuottaja T1 T2 T3 Tn 4.10.2013 25

Taloudellinen merkitys voi olla suuri 4.10.2013 26

Miljoonaa euroa Palvelurakenteen muuttamisen vaikutus terveysmenoihin, milj. 100 0 Erikoissairaanhoidon osuus terveyden- ja vanhustenhuollon kokonaismenoista keskimäärin 44,1 % (38,9-46,6 %) - 1 %-yksikkö - 2 %-yksikköä - 3 %-yksikköä -100-200 Kanta-Hämeen palvelurakenne -300 Etelä-Savon palvelurakenne -400 Päijät-Hämeen palvelurakenne -500 4.10.2013 27

Miljoonaa euroa Ympärivuorokautiseen hoitoon 1-3 vuotta myöhemmin? Terveysmenot 10 vuodessa, milj. 500 0 Jos 65+ vuotiaiden joutuminen erikoissairaanhoitoon ja vanhusten laitoshoitoon siirtyy 1-3 vuodella 1 vuodella 2 vuodella 3 vuodella -500-1 000-1 500-2 000-2 500 4.10.2013 28

THL:n aloite pähkinänkuoressa 1/2 Jonottamatta hoitoon Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa. Kaikki voimavarat käyttöön Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin. 4.10.2013 29

THL:n aloite pähkinänkuoressa 2/2 1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava. 4.10.2013 30