Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Transkriptio

1 Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti

2 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia palveluita Vaikuttava ja kustannustehokkuuteen kannustava rahoitus

3

4 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen kunnissa Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

5 Säästöpotentiaalin ja -tarpeen havainnollistus 5500 Koko maan sote-menot eri skenaarioissa Koko maa, perusura Koko maa, säästöpotentiaaliura Koko maa, lähtötaso P-P tasolla Koko maa, tavoiteura

6 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laiteinfrastruktuuripalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Julkiset palveluntuottajat Yksityiset palveluntuottajat Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kolmannen sektorin palveluntuottajat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

7 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelu-tasosta ja järjestämissopimuksesta (yhteistyösopimuksesta) 5 soteyhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään

9 Rahoitusratkaisun tasot Valtion ja maakunnan suhde maakunnan valtionrahoitus yleiskatteellisena valtionosuutena Maakunta ja tuottajat - korvausperusteet Valtio ja kunnat rahoitusperiaate: kunnan mahdollisuus selviytyä velvoitteistaan turvataan uusi tasaus kunnan peruspalveluiden valtionosuuteen Asiakkaat ja palvelutuottajat julkisrahoitteisessa asiakkaalle sama hinta asiakasmaksujärjestelmän uudistus

10 Maakuntien rahoituslaki Rahoitus valtiolta maakunnalle Maakunnalla järjestäjänä budjetti => rahoitus tuottajille maakunnan kautta 88 % laskennallinen rahoitus sotepalvelutarvetta kuvaavilla kertoimilla painotettuna Tästä: 56,2 % sote-tarvekerroin, 43,8 % ikäpainot Sote-tarvekertoimessa terveydenhuolto 58 %, vanhustenhuolto 22 % ja sosiaalihuolto 20 % 10 % asukaskohtainen perushinta 1 % asukastiheyskerroin 1 % vieraskielisyyskerroin

11 Maakunnalta tuottajalle Kaikki raha kulkee järjestämisvastuussa olevan maakunnan kautta sairaanhoitovakuutuksesta tuleva korvaus (ns. Kela -korvaus) osaksi maakunnan rahoitusta työterveyshuollon sairaanhoito - korvausperusteiden uudistuksella työterveyshuoltoa ohjataan vahvemmin lakisääteiseen perustehtäväänsä Raha seuraa asiakasta laissa säädettävällä tavalla Korvausperusteet uudistetaan Maksetaan tuottajille valinnanvapausjärjestelmässä hyvinvointi- ja terveysriskin kantamisesta (managed care organisation, MCO) hoitoriski mahdollisimman laajalti valinnanvapaustuottajan kannettavana suoritteista erilliskorvaus vain palvelusetelin yhteydessä Erilaisia korvausperusteita ansaintalogiikan perusteella

12 Tuottajan korvaus asiakkaan näkökulmasta Asiakkaalle hinta sama Tuottajalla ei ole oikeutta valita asiakastaan Yliopistosairaaloiden ja muiden 24/7 sairaaloiden tuottajan korvausperusteiden mukaan Koottujen erityistason palveluiden suhteen kustannuksiin ja hoitomääriin perustuvat korvaukset pääosin julkiselle erityistason ja vastaavien sosiaalipalveluiden tuottajille

13 Asiakasmaksu-uudistus Kokonaisuudistus käyntiin 2017 Otetaan huomioon ennaltaehkäisyn ja sotepalveluiden integraation tavoitteet sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden yhtenäistäminen Uuden asiakasmaksujärjestelmän tarkoitus tukea asiakkaan omaa vastuunottoa ja kustannusvaikuttavaa asiointia Ei kohtuuttomia korotuksia: maksut tasapainossa saatuun palveluun ja henkilön maksukykyyn

14 Lisätiedot #sote