Terveydenhuollon rahoitusnäkymät Markku Pekurinen 1

Transkriptio

1 Terveydenhuollon rahoitusnäkymät Markku Pekurinen 1

2 Terveydenhuollon rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. tarvittaessa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla (kunta tai sote-alue). Kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rajapintoja selkiinnytetään Kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vähentämiseksi. selvitetään, tulisiko kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rahoitusvastuuta täsmentää erikseen määrätyissä tilanteissa, joissa vaihtoehtoina ovat kunnallisessa terveydenhuollossa annettava lääkitys tai sairausvakuutuksesta korvattava avohoidon lääkitys Markku Pekurinen 2

3 Rahoituksen kehittämisvaihtoehtoehtoja tulevaisuuteen 1) Jatketaan nykyistä mallia hienosäätäen 2) Selkiinnytetään julkista ja yksityistä rahoitusvastuuta 3) Vahvistetaan kuntien roolia 4) Vahvistetaan julkisen sairausvakuutuksen roolia 5) Vahvistetaan valtion roolia 6) Tehdään jotain muuta Markku Pekurinen 3

4 Mistä olemme tulossa? Markku Pekurinen 4

5 Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet tasaisesti koko luvun Bruttokansantuote, 1990=100 Terveydenhuolto Markku Pekurinen 5

6 Rahoituslähde Rahoitus on monikanavainen Terveyden- ja vanhustenhuollon keskeiset rahavirrat (m ) 2008 Rahoitustapa Institutionaalinen rahoittaja Rahoituksen käyttö / kohde Kunnallinen Kotitaloudet Kuluttajat Työntekijät Valtion verotus Kunnallisverotus 4 798, , ,9 Valtio Kunnat 3 746, , ,3 Perusterveyden huolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto 1 044,7 Yritykset Työnantajat Sairaanhoitovakuutus Sairausvakuutusmaksut Vakuutetut Työnantajat 1 546, , , ,7 510, ,4 Sairausvakuutus Työtulovakuutus 1 936,4 262,0 573,6 35,2 253,1 225,1 80,9 Työterveyshuolto Yksityinen terveydenhuolto (sv-korvattava) Yksityinen kuntoutus (sv-korvattava) 554,6 50,3 Työnantajat 311, ,8 Lääkkeet (sv-korvattava) 647,5 Asiakasmaksut 3 187,5 Kotitaloudet 215,4 Matkat (sv-korvattava) 26, ,5 Muu yksityinen terveydenhoito 864, Markku Pekurinen 6

7 Rahoitus on Suomessa kapeilla hartioilla Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies RAHOITTAJIA Luku- Asukkaita/ määrä rahoittaja SUOMI Kreikka Itävalta Malta Saksa Ruotsi Luxemburg Kypros Slovakia Tanska Tsekki Viro Slovenia Espanja Latvia Italia Liettua Irlanti Bulgaria Unkari Belgia Portugali Hollanti Romania Puola Iso-Britannia Ranska Markku Pekurinen 7

8 Onko panostus vastannut tavoitteita? Markku Pekurinen 8

9 Terveydenhuollon menojen kasvu maltillista* Terveydenhuollon menojen BKT-suhde on noussut yhden prosenttiyksikön vuodesta 1995 vuoteen 2010 (7,9 % 8,9 %) (10,8 mrd. 16,0 mrd. ). Menojen reaalinen kasvu on ollut maltillista kasvu 2,6 %/v kasvu 1,5 %/v. * Lähde: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2010, THL Tilastoraportti 5/2012 Yhteenvedot laatinut Raimo Jämsén, STM

10 Menojen kasvu on ollut epätasaista (1/2) Pääryhmittäin menojen muutos, %/v Lääkkeet ym. 6,3 3,9 Matkat 5,2 6,9 Työterveyshuolto ym. 4,4 3,1 Investoinnit 3,7 2,1 Suun terveydenhuolto 2,8 2,6 Hoitolaitteet ym. 2,6 2,7 Erikoissairaanhoito 2,5 1,5 jatkuu

11 Menojen kasvu on ollut epätasaista (2/2) Pääryhmittäin menojen muutos, %/v Yksityinen terveydenhuolto (sv.) 1,8 1,4 Perusterveydenhuolto * 1,6 0,2 Vanhusten laitoshoito 0,5-0,6 Muu terveydenhuolto 0,1-0,7 Hallinto -0,9-5,9 Terveydenhuoltomenot yht. 2,6 1,5 *pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto

12 Eniten kasvaneet menoerät milj. euroa milj. euroa Reseptilääkkeet (sv.) 1171 Reseptilääkkeet (sv.) 404 ESH avohoito (som.) 802 ESH avohoito (som.) 361 ESH vuodeosasto- 686 hoito (somaattinen) Nämä kolme yhteensä 51 % Nämä kaksi yhteensä 67 % terveydenhuollon menojen terveydenhuollon menojen kasvusta kasvusta

13 Eniten supistuneet menoerät milj. euroa milj. euroa ESH psykiatrinen vuode- -98 PTH pitkäaikais osastohoito, yli 180 vrk hoito, yli 90 vrk Julkisen terveyden- -65 Julkisen terveyden- -89 huollon yleishallinto huollon yleishallinto PTH avosairaanhoito* -56 PTH avosairaanhoito* -72 Yksityinen suun terveyden Avohoidon itsehoito- -54 huolto (ei sv.) lääkkeet PTH pitkäaikaishoito, -30 ESH psykiatrinen -48 yli 90 vrk v-osastohoito, alle 180 vrk *pl. työterveys-, opiskelu- ja hammashuolto

14 Mihin olemme menossa? Markku Pekurinen 14

15 Miljoonaa euroa Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ikäryhmittäin Lääkkeet Muu terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto (sv) Ikääntyneiden palvelut 100 Erikoissairaanhoito 50 0 Perusterveydenhuolto (pl. pitkäaikaishoito) Ikäryhmä Lähde: THL / CHESS Markku Pekurinen 15

16 Miljoonaa euroa Terveyden- ja vanhustenhuollon menot ikäryhmittäin 2006 ja Menot Menot Lähde: THL / CHESS Ikäryhmä Markku Pekurinen 16

17 Lähde: OECD Economic Surveys FINLAND, February Markku Pekurinen 17

18 1) Jatketaan nykyistä mallia hienosäätäen Selkiinnytetään kunnallisen terveydenhuollon ja sairausvakuutuksen rajapintoja Lääkekorvaukset avohoito / laitoshoito Yksityinen tutkimus ja hoito täydentävät / korvaavat / päällekkäiset Matkakustannukset - keskittäminen / hajautus Selkiinnytetään työterveyshuollon korvausperusteita Ennaltaehkäisy sairaanhoito Edut? Ongelmat? Markku Pekurinen 18

19 2) Selkiinnytetään julkista ja yksityistä rahoitusvastuuta Määritellään julkisista varoista korvattavat palvelut ja hoidot Kaikkea kaikille sovitut palvelut ja hoidot kaikille Suomalainen palvelukori EU direktiivi Lisätään potilaiden/asiakkaiden omavastuuta Tasaisesti kohdennetusti Edut? Ongelmat? Markku Pekurinen 19

20 3) Vahvistetaan kuntien rahoitusroolia Ohjataan terveyspalveluihin käytettävät sv-varat järjestäjän (kunta/sote-alue) vastuulle Lääkekorvaukset avohoito / laitoshoito Matkakustannukset - keskittäminen / hajautus Yksityinen tutkimus ja hoito täydentävät / korvaavat / päällekkäiset Edut? Ongelmat? Markku Pekurinen 20

21 4) Vahvistetaan julkisen sairausvakuutuksen roolia Vahvistetaan sairausvakuutuksen roolia tavoitteena julkiseen sairausvakuutuksen perustuva sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Yleinen rahoitustapa EU & OECD -maissa Vakuutuksen ottajana työnantaja / kunta / valtio / yksittäinen kansalainen / kaikki em. Voisi rakentua esim. Kelan tai uuden julkisen toimijan varaan Rahoittajana ja järjestäjänä kansallinen toimija Edut? Ongelmat? Markku Pekurinen 21

22 5) Vahvistetaan valtion rahoitusroolia Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuu valtiolle Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuolto, esim. UK terveydenhuolto Suora budjettirahoitus Tarvitaan kansallinen toimija (järjestämisvastuu) Mahdollistaa laajan kirjon verojen ja maksujen keruutapoja o Välittömät ja välilliset verot, esim. tulo- ja arvonlisävero o Haittaverot, esim. alkoholi ja tupakka o Terveysvero, esim. Ranska ja Tanska o Veroluonteiset maksut, esim. sv-maksu, YLE-maksu Rahoittajana ja järjestäjänä valtiollinen toimija Edut? Ongelmat? Markku Pekurinen 22

23 6) Tehdään jotain muuta Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu alueelliselle tasolle Esim alueellista toimijaa, minimiväestöpohja asukasta Alueellinen toimija vastaa kaikkien julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueen asukkaille asukkaiden hoidon ja hoivan kustannuksista (ml. lääke- ja matkakorvaukset) sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittamisesta Kaikki nykyinen julkinen rahoitus (valtionosuudet, kuntien rahoitus, sv-rahoitus) ohjataan alueelliselle toimijalle Markku Pekurinen 23

24 Kiitos! Markku Pekurinen 24

25 Terveydenhuollon osuus (%) bruttokansantuotteesta 11 Terveydenhuollon bkt-osuus (%) SUOMI EU 15 OECD Markku Pekurinen 25

26 50 Terveydenhuollon rahoitus (%) Valtio Kunnat Kela Kotitaloudet Työnantajat Yksityinen vakuutus Markku Pekurinen 26

27 Riskien tasaus ja palvelujen järjestäminen/ tilaaminen EU maissa Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies Riskien tasaaja Palvelujen järjestäjä/tilaaja SUOMI 336 Kuntaa 336 Kuntaa Saksa 200 Rahastoa 200 Rahastoa Kreikka 30 Rahastoa 30 Rahastoa Itävalta 21 Rahastoa 21 Rahastoa Ruotsi 21 Maakäräjää 21 Maakäräjää Italia 20 Aluetta 20 Aluetta Espanja 20 Aluetta 20 Aluetta Tsekki 9 Rahastoa 9 Rahastoa Slovakia 6 Rahastoa 6 Rahastoa Tanska 5 Aluetta 5 Aluetta Iso-Britannia 1 Kansallinen 152 Primary Care Trusts Romania 1 Kansallinen 42 Alueellista rahastoa Bulgaria 1 Kansallinen 28 Alueellista rahastoa Hollanti 1 Kansallinen 19 Rahastoa Luxemburg 1 Kansallinen 9 Rahastoa Latvia 1 Kansallinen 8 Alueellista rahastoa Belgia 1 Kansallinen 7 Rahastoa Liettua 1 Kansallinen 5 Alueellista rahastoa Portugali 1 Kansallinen 5 Alueellista terveyshallintoa Viro 1 Kansallinen 4 Alueellista rahastoa Ranska 1 Kansallinen 3 Rahastoa Kypros 1 Kansallinen 1 Vakuutuslaitos Unkari 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Irlanti 1 Kansallinen 1 Terveysviranomainen Malta 1 Kansallinen 1 Ministeriö Puola 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Slovenia 1 Kansallinen 1 Kansallinen rahasto Markku Pekurinen 27

28 Lähde: Thomson S, Foubister T, Mossialos E. Financing Health Care in Europe. Observatory Studies Series No 17, European Observatory on Health Systems and Policies Suomi on erilainen EU -maa RAHOITTAJIA TILAAJIA Luku- Asukkaita/ Luku- Asukkaita/ määrä rahoittaja määrä tilaaja SUOMI Kreikka Itävalta Malta Saksa Ruotsi Luxemburg Kypros Slovakia Tanska Tsekki Viro Slovenia Espanja Latvia Italia Liettua Irlanti Bulgaria Unkari Belgia Portugali Hollanti Romania Puola Iso-Britannia Ranska Markku Pekurinen 28

29 Terveydenhuollon menot muutos % Terveydenhuollon menot mrd. euroa 10,8 16,0 5,2 48 per asukas, euroa suhteessa BKT:hen, % 7,9 8,9 Menot laskettu vuoden 2010 hintatasossa.