Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia

Transkriptio

1 Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri, THL/Reformit-yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn seminaari: Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet ja pulmat Jyväskylä jukka kärkkäinen

2 Luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi Esityksen nimi / Tekijä 2

3 MITÄ THL TEKEE? Tutkii väestön terveyttä ja hyvinvointia, näihin liittyvän politiikan ja palvelujen vaikuttavuutta sekä ympäristöterveyttä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Kerää ja tuottaa tietoa terveydenhuollon ja hyvinvoinnin tilasta sekä sairauksista ja niiden hoidosta. Kehittää ja ohjaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja antaa asiantuntijatukea päättäjille ja palvelujen tuottajille kotimaassa ja ulkomailla. Ohjaa ja tuottaa valtion sosiaali- ja terveyspalveluja ja vastaa alaisestaan viranomaistoiminnasta Esityksen nimi / Tekijä 3

4 THL:N OSAAMISRESURSSIT Esityksen nimi / Tekijä 4

5 THL:N RAHOITUS Esityksen nimi / Tekijä 5

6 THL:n ORGANISAATIO Esityksen nimi / Tekijä 6

7 KESKITYMME NÄILLE ALUEILLE Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Sairauksien muuttuva kirjo Varautuminen terveysuhkiin Palvelujärjestelmän muutos Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri, THL/Reformit-yksikkö Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn seminaari: Terveydenhuollon tarpeet, tavoitteet ja pulmat Jyväskylä jukka kärkkäinen

9 Mitä palveluja ja kenen näkökulmasta toimivuutta mitataan? Julkisesti järjestetty terveydenhuolto Työterveyshuolto (ja YTHS) Yksityinen terveydenhuolto Merkittävä osa väestöstä (50%?) käyttää muuta kuin julkisesti järjestettyä avoterveydenhuoltoa ja myös yksityisten sairaalapalvelujen käyttö kasvaa (erityisesti operatiivinen toiminta). jukka kärkkäinen

10 Vain joka toinen käyttää kunnan terveysasemaa Helsingissä "Hyvinvointiyhteiskunta on rikki" Nuoret ja työssäkäyvät käyttävät yksityisiä lääkäriasemia. Terveyskeskusten käytössä on suuria eroja kaupunkien sisällä. HS jukka kärkkäinen

11 Miten toimivuutta mitataan? Palvelujen saatavuus/saavutettavuus (odotusajat/jonot): päivystys, kiireellinen, eikiireellinen hoito. Kuka/miten suuri osuus väestöstä käyttää julkisia palveluja? Entä vaihtoehtoisia palveluja? Hoidon laatu ja vaikuttavuus terveyshyöty. Asiakaskyselyt potilaat ja tilaajat. Asukaskyselyt koko alueen väestö. jukka kärkkäinen

12 Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Maaliskuussa 2015

13 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seurantatiedot, maaliskuu 2015 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn seuranta muuttui Hoitoonpääsyn seurantatiedot saadaan pääosin AvoHILMOaineistosta ja täydentäviä tietoja hoitoonpääsykyselystä. Tiedot raportoidaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

14

15 Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn aineisto AvoHILMO-aineistosta saadaan hoitoonpääsyn toteutumatiedot Aineistosta poimitaan käynnit, joille on tehty hoidon tarpeen arviointi. Seurantaan kuuluu Ei-kiireellinen sairaanhoito ja terveyskeskusten avosairaanhoitokäynnit lääkärillä tai hoitajalla. Tarkemmat terveyskeskuskohtaiset tiedot ovat saatavilla hoitoonpääsyn raportointikuutioissa tai tiivisteissä, Aineistoa täydennetään Webropol-kyselyllä välittömällä yhteydensaantitiedoilla ja hoitoonpääsytietojen julkaisemistiedoilla Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

16 AvoHILMO hoidon toteutuminen keväällä 2015 AvoHILMO aineisto saatiin 140:sta (88%) terveyskeskuksesta. (kokonaismäärä 159). Hoidon toteutumisen seurantatietoja tarkastellaan avosairaanhoidon kiireettömistä käynneistä. Tarkastelu toteutettiin maaliskuussa 2015 lääkärillä tai sairaan-/terveydenhoitajalla käyneiden odotusajoista Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

17 Hoidon tarpeen arvioinnin toteutuminen kolmen arkipäivän kuluessa perusterveydenhuollossa Terveydenhuoltolain 51 :n mukaan hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä kolmen vuorokauden kuluessa asiakkaan yhteydenotosta. Saadun AvoHILMO-aineiston mukaan kaikissa tietonsa toimittaneissa terveyskeskuksissa terveydenhuollon ammattilaisen hoidon tarpeen arviointi tapahtui samana päivänä kuin yhteydenotto terveyskeskuksiin Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

18 Hoitoonpääsyn toteutuminen lääkärin vastaanotolle (AvoHILMO-tiedot) Maaliskuussa 2015 reilu 20 prosenttia lääkärin avosairaanhoidon ei-kiireellisistä käynneistä toteutui päivän kuluessa yhteydenotosta. Noin prosentissa käynneistä vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 90 päivää Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

19 Hoitoonpääsyn toteutuminen hoitajan käynneissä (AvoHILMO-tiedot) Vajaa 80 prosenttia pääsi sairaan-/terveydenhoitajan kiireettömälle vastaanottokäynnille viikon sisällä yhteydenotosta. Kolmessa prosentissa käynneistä joutui vastaanotolle pääsyä odottamaan yli 30 päivää Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

20 Hoitoonpääsykysely terveyskeskuksiin keväällä 2015 Hoitoonpääsykyselyssä tiedusteltiin yhteydensaantiin ja hoitoonpääsytietojen julkaisemiseen liittyviä kysymyksiä. Hoitoonpääsykysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin maaliskuussa Vastaus saatiin 157:stä (n=158) terveyskeskuksesta. Vastaamatta jätti yksi terveyskeskus. (Ahvenanmaa on kyselyn ulkopuolella). Muonio-Enontekiö ei vastannut. Kyselyn tulokset ovat osoitteessa Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

21 Miten välitön yhteydensaanti toteutuu terveyskeskuksessanne, %? Jatkuvia ongelmia yhteydensaannissa oli maaliskuussa 2015 Sallan terveyskeskuksessa. Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

22 Yhteydensaanti puhelimitse perusterveydenhuollon ajanvaraukseen Kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista 135 oli (86%) soittopyyntö- ja takaisinsoittojärjestelmän piirissä. Puhelujen määrät (soitetut ja vastatut ) ilmoitti 92 % kyselyyn vastanneista terveyskeskuksista. Vastaajista 145 ilmoitti sekä soitettujen että vastattujen puhelujen määrät, 3 terveyskeskusta ilmoitti vain soitettujen puheluiden määrän ja 12 terveyskeskusta ei ilmoittanut, koska niistä ei ollut tietoa saatavilla. Vain soitetut ilmoitti: Kuopio, Pori ja Rautalampi Soitetuista puheluista 85 % kirjautui vastatuksi (88 % lokakuussa 2014 ). (Mikäli soittaja katkaisee puhelun ennen kuin vastaajaäänite käynnistyy puhelu kirjautuu eivastatuksi.) Vastaamisessa oli suuria eroja 100 % ja 43 %välillä. Valtaosalla vastausprosentti oli yli 90%. Alle 50 % vastaus oli terveyskeskuksissa: Inari 43 %, Perusturvaliikelaitos Polvijärvi 49%. Saarikka 46 % ja Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

23 Perusterveydenhuollon odotusaikojen julkaiseminen Terveyskeskusten lkm, (n=157) julkaisemisessa Ei lainkaan: Kaskinen ja Keminmaa Harvemmin kuin 4 kk: Askola, Hämeenkyrö, Kainuu, Keski-Satakunnan kuntayhtymä, Korsholm, Laitila, Parkano, Malax-Korsnäs, Siuntio ja Tyrnävä, Lähde: THL, Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2015 terveyskeskusten johtaville lääkäreille Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

24 Yhteenveto kevään 2015 perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksista (1/2) Yhteydensaanti terveyskeskuksiin toteutui 72 %:lla vastanneista terveyskeskuksista (n=112), ajoittain ongelmia oli 27 %:lla (n=43) ja yhdellä terveyskeskuksella oli jatkuvia ongelmia. (Sallassa) Kyselyyn vastanneista 86 prosentilla terveyskeskuksista oli käytössä soittopyyntö- ja takaisinsoittojärjestelmä. Puheluihin vastaamisaikaa 60 prosenttia (60 % lokakuussa 2014) seurasi operaattoriseurannan avulla. Tietojen julkaiseminen toteutuu aiempaa paremmin. Neljän kuukauden välein tiedot julkaisee 145 terveyskeskusta (142 lokakuussa 2014), harvemmin kuin neljän kuukauden välein 10 terveyskeskusta (13 lokakuussa 2014) ja kaksi ilmoitti ettei julkaise tietoja lainkaan (yksi lokakuussa 2014). ( Kirkkonummi on ilmoittanut virheellisesti ettei tiedota lainkaan.) Ei lainkaan tietoja ilmoittavat terveyskeskukset olivat: Kaskinen ja Keminmaa Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

25 Yhteenveto kevään 2015 perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksista (2/2) AvoHILMO-aineiston toimitti 140 terveyskeskusta (kokonaismäärä 159). Lääkärin avosairaanhoidon käynneistä 13 prosentissa odotettiin vastaanotolle pääsyä maaliskuussa 2015 yli 30 päivää. Lääkärin avosairaanhoidon kiireettömistä vastaanottokäynneistä 50 prosenttia toteutui AvoHILMO aineiston perusteella maaliskuussa 2015 viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta. Hoitajan kiireettömälle avosairaanhoidon vastaanottokäynnille pääsyä odotettiin yli viikon noin 20 prosentissa käynneistä. Terveyskeskuksista noin 7 prosenttia julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää tai ei julkaissut tietoja ollenkaan Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy 3/

26 jukka kärkkäinen

27 jukka kärkkäinen

28 Aktiivinen ja systemaattinen kehittämistyö tuo tuloksia! Espoossa oli Hyvä vastaanotto hanke, jossa ajattelutapaa muuttamalla ja toimintamalleja kehittämällä tuloksia saatiin aikaan. Haaste: paikallinen kehittäminen usein onnistuu, mutta valtakunnallinen kehittäminen on vaikeaa. Vastaus: Terveydenhuollon kehittämistyön valtakunnallinen koordinaatio, tiedon kokoaminen ja jalostaminen kentän käyttöön. Jönköpingin Qulturum hyvä esimerkki instituutiosta, joka koordinoi, tukee kehittämistä ja edistää näyttöön perustuvien käytäntöjen käyttöön ottoa kentällä. THL:lle vahvempi rooli koordinoida ja edistää kansallisesti terveydenhuollon kehittämistä ja hyvien käytäntöjen ja toimintamallien leviämistä. Jatkuva kehittämistyö, kehittämistyön kehittäminen ja sen eteenpäin vieminen ei tapahdu hankkeissa ja niitä koordinoimalla. jukka kärkkäinen

29

30 Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilanne Pirjo Häkkinen, Tarja Räty Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 30

31 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytilanne Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tiedonkeruussa on mukana 20 sairaanhoitopiiriä ja 23 perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikköä Tiedonkeruussa kysytään tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten potilaiden odotusajoista. Päivystys ei sisälly tiedonkeruuseen. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tiedonkeruun tietosisältö vastaa terveydenhuoltolain (1326/2010) erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyä koskevia lainkohtia Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot: Uutinen tilanteesta sekä linkit kuutioihin ja tiivisteisiin: Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 31

32 Saapuneet ja käsitellyt lähetteet ja niiden käsittelyajat sairaanhoitopiireittäin SAIRAANHOITOPIIRIT Lähetteet yhteensä lkm Lähetteitä käsitelty yht. lkm Lähete käsitelty 3 vrk:ssa lkm Lähete käsitelty 4-21 vrk:ssa lkm Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa, lkm Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa % Lähete käsitelty odotusajan mediaani, vrk Itä-Savon shp ,8 2 Kymenlaakson shp ,2 1 Keski-Suomen shp ,1 1 Helsingin ja Uudenmaan shp ,0 1 Pirkanmaan shp ,0 1 Keski-Pohjanmaan shp ,9 2 Varsinais-Suomen shp ,9 1 Lapin shp ,8 0 Pohjois-Savon shp ,8 1 Etelä-Karjalan shp ,7 1 Kanta-Hämeen shp ,7 1 Kainuun shp ,6 2 Etelä-Savon shp ,5 1 Satakunnan shp ,5 1 Länsi-Pohjan shp ,4 0 Päijät-Hämeen shp ,4 1 Vaasan shp ,4 0 Pohjois-Pohjanmaan shp ,3 1 Etelä-Pohjanmaan shp ,2 1 Pohjois-Karjalan shp ,2 1 YHTEENSÄ , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 32

33 Lähete käsitelty yli 21 vuorokauden kuluttua lähetteen saapumisesta (% kaikista käsitellyistä lähetteistä) sairaanhoitopiirien sairaaloissa Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 33

34 Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Koko Suomi jukka kärkkäinen

35 Käsiteltyjen lähetteiden määrä tammi-huhtikuun aikana sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiiri Muutokset 2015/2014 Muutokset 2015/2014 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Helsingin ja Uudenmaan shp ,7 Varsinais-Suomen shp ,0 Pohjois-Pohjanmaan shp ,1 Pirkanmaan shp ,2 Pohjois-Savon shp ,0 Satakunnan shp ,2 Keski-Suomen shp ,8 Etelä-Pohjanmaan shp ,7 Päijät-Hämeen shp ,3 Kanta-Hämeen shp ,1 Vaasan shp ,1 Pohjois-Karjalan shp ,3 Etelä-Karjalan shp ,6 Kymenlaakson shp ,1 Lapin shp ,1 Etelä-Savon shp ,5 Kainuun shp ,8 Keski-Pohjanmaan shp ,3 Länsi-Pohjan shp ,3 Itä-Savon shp ,7 Yhteensä , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 35

36 Hoidon tarpeen arviointia odottavien lukumäärä ja odotusajat Sairaanhoitopiirit Yhteensä lkm 1-90 vrk lkm vrk lkm Yli 180 vrk lkm Yli 90 vrk lkm Yli 90 vrk % Odotusajan mediaani vrk Pohjois-Savon shp ,0 23 Keski-Suomen shp ,8 36 Pohjois-Pohjanmaan shp ,0 28 Pirkanmaan shp ,4 29 Pohjois-Karjalan shp ,1 27 Varsinais-Suomen shp ,9 30 Keski-Pohjanmaan shp ,4 33 Vaasan shp ,2 23 Etelä-Savon shp ,1 18 Etelä-Pohjanmaan shp ,9 24 Satakunnan shp ,0 30 Lapin shp ,7 14 Kainuun shp ,9 35 Kanta-Hämeen shp ,1 37 Länsi-Pohjan shp ,7 56 Itä-Savon shp ,7 31 Kymenlaakson shp ,4 15 Etelä-Karjalan shp ,0 48 Päijät-Hämeen shp ,0 64 Helsingin ja Uudenmaan shp ,2 17 YHTEENSÄ , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 36

37 Hoidon tarpeen arviointia yli 90 vrk odottaneet (%) Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 37

38 Sairaanhoitopiirien jäsenkuntien hoitoa yli 6 kk odottaneet/ asukasta Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 38

39 Hoitoa odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiiri Hoitoa odottaneet yhteensä lkm 1-90 vrk hoitoa odottaneet lkm vrk hoitoa odottaneet lkm Yli 180 vrk hoitoa odottaneet lkm Yli 180 vrk hoitoa odottaneet % Jäsenkunnat yli 180 vrk odottaneet/ as Odotusajan mediaani, vrk Hoitoa yli 180 vrk odottaneet lkm Hoitoa odottaneiden muutos, lkm, 04/15 12/14 Keski-Suomen shp ,8 0, Länsi-Pohjan shp ,7 0, Pohjois-Savon shp ,9 2, Vaasan shp ,2 0, Pohjois-Karjalan shp ,7 0, Keski-Pohjanmaan shp ,7 3, Päijät-Hämeen shp ,9 1, Etelä-Savon shp ,0 0, Lapin shp ,3 0, Pohjois-Pohjanmaan shp ,0 0, Etelä-Pohjanmaan shp ,3 0, Itä-Savon shp ,1 0, Kainuun shp ,3 4, Kanta-Hämeen shp ,7 1, Etelä-Karjalan shp ,0 0, Helsingin ja Uudenmaan shp ,6 1, Pirkanmaan shp ,1 1, Satakunnan shp ,1 3, Varsinais-Suomen shp ,2 2, Kymenlaakson shp ,4 0, Yhteensä ,7 1, Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 39

43 Hoitoa odottaneiden kokonaismäärän kehitys (jonottamisen syy sairaalan resurssit) Sairaanhoitopiiri * Lapin shp Muutos 2015/2012 Länsi-Pohjan shp Etelä-Savon shp Vaasan shp Itä-Savon shp Pohjois-Karjalan shp Päijät-Hämeen shp Keski-Suomen shp Kainuun shp Keski-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Kymenlaakson shp Etelä-Karjalan shp Satakunnan shp Kanta-Hämeen shp Etelä-Pohjanmaan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pirkanmaan shp Varsinais-Suomen shp Helsingin ja Uudenmaan shp Yhteensä * Tilastointitavan muutos Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 43

44 Hoitoa yli puoli vuotta odottaneiden määrä sairaanhoitopiireittäin huhtikuun lopussa ja joulukuun lopussa 2007 ja 2014 Sairaanhoitopiirit Etelä-Karjalan shp Etelä-Pohjanmaan shp Etelä-Savon shp Helsingin ja Uudenmaan shp Itä-Savon shp Kainuun shp Kanta-Hämeen shp Keski-Pohjanmaan shp Keski-Suomen shp Kymenlaakson shp Lapin shp Länsi-Pohjan shp Pirkanmaan shp Pohjois-Karjalan shp Pohjois-Pohjanmaan shp Pohjois-Savon shp Päijät-Hämeen shp Satakunnan shp Vaasan shp Varsinais-Suomen shp Yhteensä Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 44

45 Yleisimpiin leikkauksiin ja konservatiivisiin hoitoihin odottavien lukumäärä ja odotusajat jonoryhmittäin sairaanhoitopiireissä Jonoryhmä Yhteensä, lkm 1-90 vrk, lkm vrk, lkm Yli 180 vrk, lkm Yli 180 vrk, % Yli 90 vrk, lkm Yli 90 vrk, % Kaihileikkaus , ,8 Polven tai lonkan tekonivelleikkaus , ,4 Nivus-, napa- ja arpityräleikkaukset , ,0 Rannekanava-ahtauman leikkaus , ,7 Olkapään tähystykset ja leikkaukset , ,2 Gynekologiset laskeumaleikkaukset , ,4 Sappileikkaus , ,9 Ruokatorven, mahalaukun ja suoliston tähystykset ,9 78 9,8 Kitarisaleikkaukset ja tärykalvon putkitukset ,4 36 4,6 Suonikohjujen hoito , ,1 Polvinivelen tähystykset ja leikkaukset , ,0 Kaula- tai selkärangan luudutusleikkaus , ,2 Nenän sivuonteloiden leikkaukset , ,2 Isovarpaan tyvinivelen ongelmien leikkaus , ,7 Kohdunpoisto , ,1 Eturauhasen liikakasvun toimenpiteet , ,1 Käden pehmytkudosleikkaus , ,8 Sepelvaltimoiden kuvaukset ,0 42 7,9 Rintarauhasen pienennys- tai muovausleikkaus , ,4 Ranne- ja käsinivelen muovaus- tai luudutusleikkaus , ,9 Kilpirauhasleikkaukset , ,7 Hampaiden poistoleikkaukset , ,2 Peräpukamaleikkaus , ,9 Naisen virtsankarkailuleikkaus , ,2 Rytmihäiriöiden hoito ,0 13 9,2 Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ,0 5 5,0 Sepelvaltimoiden pallolaajennus tai stentti ,0 1 14,3 Yhteensä , , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 45

46 Kaihileikkaukseen odottaneet sairaanhoitopiireittäin SAIRAANHOITOPIIRIT Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk, lkm vrk, lkm Yli 180 vrk, lkm Yli 180 vrk, % Yli 90 vrk, lkm Yli 90 vrk, % Odotusaika (vrk) mediaani Lapin shp , ,0 169 Itä-Savon shp , ,2 78 Pirkanmaan shp , ,9 73 Etelä-Karjalan shp , ,2 71 Keski-Suomen shp , ,3 70 Pohjois-Savon shp , ,5 63 Satakunnan shp , ,1 59 Kymenlaakson shp , ,0 57 Kainuun shp , ,3 56 Kanta-Hämeen shp , ,0 53 Pohjois-Karjalan shp ,0 20 6,7 52 Helsingin ja Uudenmaan shp , ,0 50 Länsi-Pohjan shp , ,9 50 Etelä-Pohjanmaan shp ,0 28 7,1 45 Keski-Pohjanmaan shp , ,2 43 Varsinais-Suomen shp ,0 13 7,0 43 Etelä-Savon shp ,0 9 3,1 38 Päijät-Hämeen shp ,0 37 Vaasan shp ,0 3 3,9 24 Pohjois-Pohjanmaan shp* SAIRAANHOITOPIIRIT , ,8 - *järjestelmäntoimittaja ei pystynyt tuottamaan luotettavaa tietoa Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 46

47 Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Kaihileikkaukset jukka kärkkäinen

48 Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneet sairaanhoitopiireittäin SAIRAANHOITOPIIRIT Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk lkm vrk lkm Yli 180 vrk lkm Yli 180 vrk % Yli 90 vrk lkm Yli 90 vrk % Odotusaika (vrk) mediaani Etelä-Savon shp , ,0 76 Vaasan shp , ,3 76 Etelä-Pohjanmaan shp , ,9 73 Pohjois-Savon shp , ,3 69 Pohjois-Karjalan shp , ,8 67 Länsi-Pohjan shp , ,1 66 Helsingin ja Uudenmaan shp , ,5 64 Lapin shp , ,1 63 Kainuun shp , ,3 59 Keski-Suomen shp , ,1 59 Varsinais-Suomen shp , ,8 51 Itä-Savon shp , ,2 49 Kanta-Hämeen shp , ,5 45 Satakunnan shp ,5 44 Etelä-Karjalan shp ,0 13 9,7 38 Keski-Pohjanmaan shp ,0 7 21,2 38 Kymenlaakson shp ,0 7 7,4 38 Pirkanmaan shp ,0 21 5,4 34 Päijät-Hämeen shp Pohjois-Pohjanmaan shp* Yhteensä , ,4 - *järjestelmäntoimittaja ei pystynyt tuottamaan luotettavaa tietoa Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 48

49 Saapuneet ja käsitellyt lähetteet ja niiden käsittelyajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä Terveyskeskusyksiköt Lähetteet yhteensä Lähetteitä käsitelty yhteensä Lähete käsitelty 3 vrk:ssa Lähete käsitelty 4-21 vrk:ssa Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa Lähete käsitelty yli 21 vrk:ssa, % Lähete käsitelty lkm lkm lkm lkm lkm % Mediaani, vrk, Forssan seudun tk ,3 1 Haminan tk ,0 - Heinolan tk ,0 - Helsingin tk ,4 0 Hyvinkään tk ,0 - Imatran tk Jämsän tk ,3 - Kotkan tk ,0 - Kouvolan tk Kuopion tk ,5 - Kuusamon tk Lahden kaupunginsairaala ,7 - Nokian tk ,2 - Oulun tk ,1 - Pieksämäen tk ,9 1 Pietarsaaren SOTE ,0 - Porin SOTE ,8 - Raahen seudun tk ,9 - Sairaala Lapponia Salon tk Sisä-Savon thky ,0 - Tampereen tk ,9 - Turun tk ,5 0 Varkauden tk ,1 - Ylä-Savon SOTE ,4 - Yhteensä , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 49

50 Hoidon tarpeen arviointia odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä Terveyskeskusyksiköt Hoidon tarpeen arviointia odottaneet yhteensä 1-90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 180 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 180 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet Yli 90 vrk hoidon tarpeen arviointia odottaneet Yli 90 vrk, %, hoidon tarp. arviointia odottaneet Mediaani, vrk, hoidon tarp. arviointia odottaneet Forssan seudun tk ,0 0 0,0 - Haminan tk Heinolan tk ,0 0 0,0 - Helsingin tk Hyvinkään tk Imatran tk Jämsän tk Kotkan tk ,0 0 0,0 - Kouvolan tk Kuopion tk ,1 1 3,1 - Kuusamon tk Lahden kaupunginsairaala , ,2 - Nokian tk ,9 5 9,8 - Oulun tk ,0 0 0,0 - Pieksämäen tk ,0 0 0,0 2 Pietarsaaren SOTE Porin SOTE ,0 0 0,0 - Raahen seudun tk ,0 6 2,1 - Sairaala Lapponia Salon tk Sisä-Savon thky Tampereen tk , ,8 - Turun tk ,0 0 0,0 34 Varkauden tk Ylä-Savon SOTE , ,1 - Yhteensä , , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 50

51 Hoitoa odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköissä Terveyskeskusyksiköt Hoitoa odottaneet yhteensä 1-90 vrk hoitoa odottaneet vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 180 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk hoitoa odottaneet Yli 90 vrk hoitoa odottaneet lkm lkm lkm lkm % lkm % Odotusajan mediaani, vrk Forssan seudun tk , ,2 35 Haminan tk Heinolan tk ,0 2 40,0 - Helsingin tk , ,1 57 Hyvinkään tk ,0 0 0,0 - Imatran tk Jämsän tk , ,3 - Kotkan tk Kouvolan tk Kuopion tk ,5 40 8,4 - Kuusamon tk ,0 13 6,1 - Lahden kaupunginsairaala ,8 33 9,2 - Nokian tk , ,0 - Oulun tk , ,2 - Pieksämäen tk , ,1 54 Pietarsaaren SOTE ,4 68 8,0 26 Porin SOTE ,0 4 6,9 - Raahen seudun tk , ,6 - Sairaala Lapponia Salon tk ,0 0 0,0 - Sisä-Savon thky ,0 0 0,0 - Tampereen tk , ,6 - Turun tk , ,3 45 Varkauden tk ,0 18 3,2 - Ylä-Savon SOTE , ,3 - Yhteensä , , Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto ( tiedonkeruu) 51

52 Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Psykiatria jukka kärkkäinen

53 Erikoissairaanhoidon hoitotakuu: Keski-Suomi jukka kärkkäinen

57 Sairaala käyttää euroa julkista rahaa televisiomainoksiin - näin THL kommentoi Heikki Toivanen Savon Sanomat Kuvaaja: Savon Sanomat / Seppo Hyvönen Potilaiden vapaus valita hoitopaikkansa näkyy erikoissairaanhoitoa tarjoavien sairaanhoitopiirien markkinointibudjeteissa, uutisoi Savon Sanomat. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Maijaliisa Junnila ei pidä pahana, että julkisia varoja käytetään mainostamiseen. - Mainostaminen on varsin tehokas keino kertoa kansalaisille heidän oikeuksistaan valita julkinen erikoissairaanhoidon hoitopaikka tarpeidensa mukaan. Kansalaisilla on vielä kovin vähän tietoa julkisen terveydenhuollon valinnan mahdollisuuksista ja väärinkäsityksiäkin on ilmennyt. jukka kärkkäinen

58 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi

59 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti q Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin, että eräät sen osat toimivat hyvin, jopa erinomaisesti. q Kokonaisuutena järjestelmä ei kuitenkaan enää toimi

60 Perusterveydenhuollon kipupisteitä q Palvelujen saatavuus q Palvelujen kohdentuminen q Laatu ja vaikuttavuus q Asiakaslähtöisyys q Henkilöstö q Voimavarat

61 Saatavuus ja kohdentuminen q Saatavuus 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2 viikkoa 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoa q Kohdentuminen Lääkärikäynnit jakautuvat epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maan vertailun mukaan

62 Laatu ja vaikuttavuus q Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti, mutta.. q Perusterveydenhuollon keinoin estettävissä oleva kuolleisuus on runsaassa 10 vuodessa Laskenut koko väestössä melko nopeasti Suhteelliset erot sosioekonomisten ryhmien välittä ovat kasvaneet nopeasti Ylimmissä tuloluokissa puolittunut ja alimmissa tuloluokissa parantunut vain vähän

63 Asiakaslähtöisyys q Erikoissairaanhoidon palvelujen laatuun ollaan tyytyväisempiä kuin useimmissa EU-maissa q Yleislääkärin palvelujen laatuun ja erityisesti saatavuuteen ollaan tyytymättömämpiä kuin useimmissa EU-maissa q Asiakkaan mahdollisuus aidosti valita palvelun tuottaja on edelleen hyvin puutteellinen

64 Henkilöstö q Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi noin 15 % Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %, mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni 3 % Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat ja kätilöt) määrä lisääntyi yli , josta vain 6 % terveyskeskuksiin

65 Voimavarat q Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovat lisääntyneet merkittävästi q Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivat vuosina yli1,4 mrd, josta 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa

66 Toimintojen osuus (%) terveysmenojen 1,4 mrd kasvusta % 45% 40% 35% 30% 25% 20% Avosairaanhoito 15% 10% 5% 0% Yksityinen terveydenhuolto Työterveyshuolto Perusterveydenhuolto Lääkkeet Erikoissairaanhoito

67 Mitä tehdä? THL-aloite

68 Jonottamatta hoitoon q Tavoite Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa

69 Kaikki voimavarat käyttöön q Keino Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin

70 Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun 1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä

71 Mutta se edellyttää että 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava

72 Tavoite on mahdollista saavuttaa kun

73 1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan q Julkistesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksytään yhdenmukaisin kriteerein julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin tuottajia q Julkiset ja yksityiset tuottajat samalle viivalle q Tarvitaan kansallisia linjauksia palvelutuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan ja laadun raportoinnista ym

74 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana q Potilas voi valita vapaasti palveluntuottajaksi hyväksytyn julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan q Hyväksytty ja listattu tuottaja ei voi kieltäytyä hyväksymästä potilasta asiakkaakseen q Raha seuraa potilasta palvelujen tuottajalle q Tuottajille maksettavat korvaukset ja korvausperusteet määritellään etukäteen a) kapitaatiokorvaus ( /potilas, hoidon tarve huomioiden, ym.) b) laatukorvaus/rajattu suoritekorvaus

75 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa q Palvelut tuotetaan yhdistämällä ammattiryhmien osaamista uusin tavoin q q Hoitohenkilökunnan toimenkuvissa korostuu pitkäaikaisessa hoitosuhteessa olevien potilaiden hoito, tukeminen ja seuranta Lääkäreiden laatiman tilannearvion niin salliessa säännöllinen seuranta ja arviointi siirretään hoitajalle, kokonaisvastuu hoidosta on lääkärillä Lääkäreiden työpanosta vapautuu uusien ajanvaraus- ja päivystyspotilaiden hoitoon - tämä lyhentää nykyisiä kohtuuttomia odotusaikoja

76 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä q Työterveyshuollon perustehtävä on ehkäistä työperäistä sairastumista, tukea työkyvyn ylläpitämistä ja työhön paluuta sekä osallistua työyhteisöjen kehittämiseen q Perustehtävää tuetaan muuttamalla työnantajille maksettavia korvauksia, korvausten kokonaismäärän pysyessä ennallaan ennaltaehkäisevän toiminnan korvaustasoa (korvauskattoa ja prosenttia) nostetaan tuntuvasti ja pienyritysten korvaustaso voi olla selvästi muita korkeampi sairaanhoidon korvaustasoa lasketaan asteittain

77 Mutta se edellyttää, että

78 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät q Palvelujen järjestäjät ovat toiminnallisesti, taloudellisesti ja osaamiseltaan riittävän vahvoja sovittamaan yhteen julkinen, yksityinen ja kolmannen sektorin palvelutuotanto poistamaan jyrkkä ero soten eri osien välillä ja siirtämään tarvittaessa voimavaroja väestön kulloisenkin tarpeen mukaan kehittämään tuottajien korvausmenettelyjä asettamaan tuottajalle laatu- ja turvallisuusvaatimuksia ja seuraamaan tuottajien toimintaa q Järjestäjiä voi olla 20-30, 12-15, 4-5 tai

79 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat q Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineet palvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenä kansallisena kokonaisuutena q Kansalliset linjaukset palveluntuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja raportoinnista ym. q Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmä q Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän uudistamiseksi

80 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava q Palvelujen saatavuuden parantaminen hyväksyttävälle tasolle edellyttää tuntuvaa voimavarojen uudelleen kohdentamista ja väliaikaista lisärahoitusta perusterveydenhuoltoon q Valtion- ja kuntatalouden liikkumavara on rajallinen q Lisärahoitus on mahdollista toteuttaa ohjaamalla sairausvakuutusvaroja perusterveydenhuollon palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sairaanhoitomaksuun lievä korotus lisätuotto ohjataan palvelujen järjestäjien kautta tuottajille laatu-/suoriteperusteisena korvauksena

81 Arvioitu rahoitustarve q Väliaikaisen lisärahoituksen tarve on arviolta noin miljoonaa euroa q Jos lisärahoitus kerättäisiin sairaanhoitovakuutuksen kautta, nostamalla vain vakuutettujen sairaanhoitomaksua, sen korotustarve olisi noin 0,15-0,21%-yksikköä eli noin vuodessa keskimäärin maksajaa kohti

82 Raha seuraa potilasta -periaate Institutionaalinen rahoittaja Valtio Kunta Kela Järjestäjä a) Sote-alue (20-30) b) Sote-alue (12-15) c) Erva (4-5) d) Kansallinen sote (1) Potilas Tuottaja T1 T2 T3 Tn

83 THL:n aloite pähkinänkuoressa 1/2 q Jonottamatta hoitoon Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pääsee jonottamatta ja potilaalla on aidosti oikeus valita hoitopaikkansa. q Kaikki voimavarat käyttöön Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan hyödyntämällä ja suuntaamalla olemassa olevia terveydenhuollon voimavaroja nykyistä paremmin

84 THL:n aloite pähkinänkuoressa 2/2 1) Tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava

85 Eriarvoisuus asettaa suuria haasteita palvelujärjestelmän uudistamiselle 1980-luvulle saakka terveyspalvelujen käytön tasa-arvoisuus kehittyi suotuisasti. Sen jälkeen kehitys pysähtyi ja alkoi heiketä. Keskimäki ym./thl (vrt. OECD maavertailut ja European Observatory) ovat osoittaneet palvelujen käytön suosivan ylempiä sosiaaliryhmiä. Eniten eriarvoisia USA, Portugali ja Suomi.

86 Haavoittuvimpia ryhmiä Suomessa (Palosuo ym. 2007, Saari 2010, Kauhanen 2011, THL, Kela tilastot) Heikoimmin koulutetut ja työelämän ulkopuolella olevat Työttömät Pienipalkkaiset eläkkeelle siirtyvät Vähävaraiset eläkeläiset Psykososiaalisista ongelmista kärsivät Maahanmuuttajataustaiset ihmiset Palosuo ym. 2007, Saari 2010, Kauhanen 2011, THL, Kela tilastot

87 Kohdentuuko palvelujen käyttö tarpeen vai kysynnän mukaan? Tällä hetkellä kysyntä ohjaa liian vahvasti. Yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ei toteudu. Suomessa on erityisesti tarvetta kehittää terveydenhuoltoa, joka kohtaa sitä eniten tarvitsevat.

88 Terveydenhuollon vaikutus terveyttä ja hyvinvointia lisäävänä? Väestötasolla parantuneen terveyden ja elinajanodotteen kasvu selittyy elintason ja vaurauden kehityksellä. Koulutus, elämäntavat, elinympäristö, työympäristö. Terveydenhuollon osuus ehkä viidennes: erityisesti rokotukset, infektiohoidot, syöpähoidot, sydän ja verisuonitautien hoidot. Yksilötasolla parantumisia, oireiden lievittymistä, tukea.

89 Terveydentilaa määrittävät tekijät (Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004)

90 Suuret ongelmat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta Alkoholi, tupakka, ylipaino, yksinäisyys, työttömyys/toimettomuus Mikään näistä ei ole lähtökohtaisesti lääketieteellinen ongelma, mutta kielteiset seurausvaikutukset (sairaudet) ovat. Terveyden edistäminen kuuluu terveydenhuollon tehtäviin.

91 Vaikuttavuustietoa puuttuu Kaikki, mitä terveydenhuolto tekee, ei ole hyödyllistä, eikä ainakaan yhtä hyödyllistä. Todellisuudessa on suuri vaihtelu toteutuneessa hoidossa, vaikuttavuudessa ja kustannuksissa. Vaikuttavuutta käytännössä ei riittävästi tiedetä - lääketieteen tutkimus kertoo vain vähän vaikuttavuudesta käytännössä. Useat vallitsevat käytännöt ovat tehottomia tai niiden tehokkuutta ei ole tutkimuksella osoitettu. Lisäämällä vaikuttavia ja karsimalla tehottomia keinoja voidaan kustannuskehitystä hillitä.

92 Sote-uudistukseen saatava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kannusteet Varataan kuntiin osuus peruspalvelujen kustannuksista: 1) Hyvinvointisuunnitelmiin; 2) Sote-palvelujen rajapintojen tukeen muiden sektorien kanssa; 3) Väestölähtöiseen hyvinvoinnin edistämistyöhön vapaaehtoisten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntijatuki.

93

94

95 Vastaus kysymykseen Kysymys: Onko yleinen käsitys oikea? Erikoissairaanhoito toimii hyvin, perusterveydenhuoltoon tarvitaan parannuksia. Jos tarkastellaan kokonaisuutena saatavuuden näkökulmasta: Suurelle osalle väestöä perusterveydenhuollon palvelut ovat hyvin saatavilla ja saatavuus on parantunut myös julkisesti järjestetyssä terveydenhuollossa. Erityisesti työterveyshuollon piirissä olevilla tai yksityisiä palveluja käyttävillä palvelujen saatavuus nopea ja joustava. Pienemmälle osalle väestöä (mm. haavoittuvat ryhmät), joilla on mahdollisuus käyttää vain julkisesti järjestettyjä palveluja, on aluesidonnaisia liian pitkiä odotusaikoja perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoidon saatavuudessa vaihtelua alueellisesti ja erikoisalakohtaisesti. Työterveyshuollon ja yksityissektorin erikoissairaanhoidon avopalvelut laajat. Laatu- ja vaikuttavuustietoa ei ole kovin paljon. jukka kärkkäinen

96 Terveyskeskuskysely 2015 Kartoitetaan terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyjä, toimintaa ja toimintatapoja. Edellinen vastaava kysely keväällä 2013, THL työpaperi 18/2014. Kyselyllä saadaan myös tietoa, jota AvoHILMO:n avulla ei saada. Kyselyn tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi, kun suuria sotejärjestämisalueita ryhdytään muodostamaan. Uusittavalla kyselyllä haetaan tietoa siitä, miten avosairaanhoidon järjestelyt ovat muuttuneet verrattuna edellisen kyselyn tuloksiin. Lisäksi voidaan lisätä jotain tärkeiksi katsottavia uusia kysymyksiä. Kyselyn työryhmä on aloittanut työnsä ja ohjausryhmä aloittaa Kysely lähetetään kentälle marraskuun 2015 lopulla. jukka kärkkäinen

97 Kiitos mielenkiinnostanne! Jukka Kärkkäinen Ylilääkäri THL/Reformit-yksikkö p jukka kärkkäinen