Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Samankaltaiset tiedostot
Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

VYR kylvöalaennuste 2016

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Hamppu viljelykiertokasvina

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Ympäristö ja viljelyn talous

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

Raision sopimusviljely

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Viljelytoimien kannattavuus, satotaso ja markkinat

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kylvö suoraan vai suojaan?

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Luomutuotannon kannattavuus

Gluteenittoman tattarin viljely

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Riskillä investoimaan vai riskit investointilaskelmaan?

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Hintariskien hallinta sika- ja siipikarjatuotannossa. Jarkko Niemi, Sami Myyrä ja Katriina Heinola, MTT taloustutkimus

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kasvuohjelmaseminaari

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Viljatutkimus 10/2007

Kasvinsuojelu ja riskienhallinta - Sato kasvaa lehdessä

Pellonkäytön muutokset ja tuottoriskien hallinta. Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Omavara loppuseminaari Raisio 19.3.

Säilörehun tuotantokustannus

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Transkriptio:

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi

Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi on tietyissä olosuhteissa sidottava panoksia myös kasvintuhoojien torjuntaan. Rikat Ötökät Taudit

Riski rypsin ja viljan viljelyssä Hinta- ja markkinariski Viljojen hinnat ovat määräytyneet vahvasti kotimaisen tarjonnan perusteella. Interventio tasannut ohran osalta Rypsin hinnat vaihdelleet enemmän maailmanmarkkinoiden hintojen mukaan. Vähintään hintariskin veroinen tekijä on kysyntäriski, joka näyttää jossain määrin realisoituneen kuluvana satovuonna (lienee odotettavissa myös ensi vuonna): Hinnalla ei ole mitään merkitystä, ellei myytävälle tavaralle ole halukkaita ostajia. Kasvitilan on järkevää pyrkiä varmistamaan satonsa menekki jo ennen kylvöjä.

Riski rypsin ja viljan viljelyssä Satoriski riippuu suuressa määrin kasvukauden sääoloista: Etenkin pitkän kasvukauden vaativan rypsin viljeleminen sisältää suuren satomenetyksen riskin. Ohran satoriski lienee pienempi, kuitenkin ohrankin sadon määrä ja laatu vaihtelevat samansuuntaisesti rypsin kanssa. Uuden kasvin viljelyä aloitettaessa riski sadonmenetykseen on usein suurempi, kuin kokeneella viljelijällä. Seuraavissa kalvoissa esitellään mahdollisia subjektiivisia satoriskejä. Satoriskien arviointiin on käytetty hajanaista kokemusperäistä aineistoa ja arviointia. Seuraavat jakaumat eivät perustu tutkimustietoon, vaan arvioihin.

Riski rypsin ja viljan viljelyssä 4 3 Neljännes Kertymä 5 5 5 3 35 n. 5 kg Sato Satoriski rypsillä

Riski rypsin ja viljan viljelyssä 5 4 3 Neljännes Kertymä 3 4 5 6 7 Sato n. 3 kg Satoriski ohralla

4 35 n. 6 n. 4 Hinta / t 3 5 5 5 Rypsi, hinta Rypsi, hinta 5 % Ohra, hinta Ohra, hinta 5 %,,4,6,8 Todennäköisyys Hintariski ohralla (pessimistinen) ja rypsillä (optimistinen)

Tuottoriski rypsin ja viljan viljelyssä Hintariski tod.näk Sato, rypsi Sato, Ohra Tuotot Ohra 5 % Tuotot Ohra Tuotot Ohra Tuotot rypsi 5 % Tuotot rypsi Tuotot rypsi,5 6 9 5 9 8 44 6 8 Satoriski,5,5,75 3 6 8 35 43 4 8 344 8 35 43 336 4 56 4 3 384 7 35 43 3 39 48,95 54 43 54 648 48 54 6 Hinnat: 5 % Keskiarvo Rypsi, hinta 4 7 3 Ohra hinta 8 Todennäköisin sato-alue Huom. Ei valkuaispalkkiota ja pohjoista tukea mukana!

Kasvintuhoojariski rypsin viljelyssä 3 Rypsin kasvintuhoojien torjuntariskin muodostuminen tuhoojaluokittain. Torjuntakerrat ötökät Rikat taudit Torjunta kasvustohavaintojen mukaan. Laiminlyönti johtaa merkittäviin satomenetyksiin. Tauti- ja rikkatorjuntariskin realisoituminen johtavat korkeisiin torjuntakustannuksiin.,,4,6,8 Usein 3 torjuntakertaa / v

Kasvintuhoojariski rypsin viljelyssä 6 48 75 59 97 4 Torjunta-ainekustannus / ha Rikat 3 Ötökät Taudit 4 4 3 3 Yhteensä Ruiskutuksia,3,6,5,5,75,75 Rikat,4,6,75,5,5,5 Ötökät,3,45,5,75,5,5 Taudit Todennäköisyys Yhtä todennäköisiä Maltillisia ääriesimerkkejä

Hinta- ja satoriskin vaikutus rypsin ja ohran viljelyn kannattavuuteen Satoriski Ohra Rypsi 5 % 5 % 5 % 5 % Hintariski 5 % 5 % 98 54 37 37 8 367 79 39 34 38 4 45 3 377 453 339 4 498 Ohran hinta 8 / t Korkea ohrasato, alhainen rypsisato! Taulukko: Katetuotto / ha Ohran ja rypsinviljelyssä. Katetuotto : Myyntituotoista vähennetään muuttuvat tuotantokustannukset ja oman työn palkkavaatimus.

Kasvinsuojelun vaikutus rypsin viljelyn kannattavuuteen Taulukko: Katetuotto, / ha ohran ja rypsinviljelyssä Satoriski Ohra 8 / t 5 % 98 5 % 37 8 Ei satoa Koko sadon menetys Alentaa katetta merkittävästi!! Rypsi 7 / t 39 38 45 8 Kasvinsuojelu 48 3 39 Kasvinsuojelu 9 364 433 65 Kasvinsuojelu 3 335 47 476 8 Korkea kasvinsuojelukustannus alentaa katteita selvästi, mutta rypsi pysyy silti ohraa kannattavampana Vaihtoehdot*: Ainekustannus / ha Ruiskutukset krt / ha Kasvinsuojelu 4 3 Kasvinsuojelu 97 3 Kasvinsuojelu 3 59 Kasvinsuojelu 4 75 4 *Kasvinsuojelu 4 mukana perusskenaariossa

Yhteenveto Rypsin sisällyttäminen viljelykiertoon sisältää riskin: Menetyksen mahdollisuus Keskimääräistä paremman onnistumisen mahdollisuus Erilaisten sato- ja hintahajontamallien perusteella rypsin kylvöä keväällä kannattaa harkita. Rypsinviljelyä aloittavan viljelijän kannattaa suhtautua varauksella satotasotavoitteisiin: Oleta alhainen sato ja korkeat kustannukset arvioidessasi viljelyn kannattavuutta. Tilamallin perusteella laadittujen katetuottolaskelmien perusteella rypsi saattaa tuottaa tulevalla kasvukaudella 5 6 / ha rehuohraa paremman katetuoton.