LAPE-työpaja 6.2.: Lapsiystävällinen kunta Suomen UNICEF, Johanna Laaja
Ajattele lapsia?
LAPE-hankesuunnitelmassa kuvattu tavoite: Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat SAANEET VÄLINEET TIETOON JA LAPSEN OIKEUKSIIN PERUSTUVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON JA TOIMINTAKULTTUURIN EDISTÄMISEEN
UNICEF/Finlamd 2012/Penttilä 4 Lisätietoja mallista
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA -MALLI yleistä Lapsiystävällinen kunta pohjaa kansainvälisen UNICEFin luomaan Child Friendly Cities -malliin. Suomen malli on pilotoitu Hämeenlinnassa vuosina 2012-2013. Mukana 14 kuntaa. Tunnustuksen ovat saaneet: Hämeenlinna, Raasepori, Lahti, Rovaniemi ja Lappeenranta. Muut mukana olevat kunnat:, Jyväskylä, Turku, Rääkkylä, Lohja, Pori, Tammela, Kirkkonummi, Oulu ja Forssa. Kyseessä ei ole projekti vaan kuntien oman kehittämistyön väline ja UNICEFin tarjoama kehityskumppanuus.
LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA -MALLI yleistä UNICEFin mallissa kehitetään koko kuntaa: päätöksenteon valmistelua, hallintoa sekä lasten ja perheiden palveluita ja tukea. Ei one size fits all malli, mutta neljä kriteeriä: 1. Rakenteelliset muutokset 2. Poikkihallinnollisuus 3. Lapset ja nuoret mukana 4. Tiedottaminen
Lapsiystävällinen kunta -malli
Päätöksenteon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuus tarkoittaa: 1. Lapsen edun harkintaa, pyrkimyksenä taata lapsille parhaat edellytykset kasvuun ja kehitykseen 2. Lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä 3. Lasten näkemysten kunnioittamista Lue lisää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Lue YK:n lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle.
UNICEF/Finlamd 2012/Penttilä Miten LAPE:n kunnat ja maakunnat voisivat hyödyntää lapsiystävällinen kunta mallia? 9
MATERIAALIA Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö sovellettuna kuntakontekstiin
Lapsiystävällinen kunta -malli Mallin tavoitteet: 10 rakennuspalikkaa 1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. 4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu 10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.
Lapsiystävällinen kunta -malli Mallin tavoitteet: 10 rakennuspalikkaa 1. Lapsen oikeudet tunnetaan. 2. Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla. Syrjimättömyys 3. Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Poliittinen osallisuus 4. Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen. 5. Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin. 6. Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan. Sosiaalinen osallisuus 7. Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. 8. Lapsia ja lapsuutta arvostetaan. 9. Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu Lapsen edun ensisijaisuus 10. Lapsia koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.
TARKISTUSLISTAT Yli 100 kysymystä Ka Kaikki materiaalit löytyvät täältä
HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN KERUU KUNNISTA VAIKUTTAVUUSMALLIN, ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN
Lapsiystävällinen kunta pitää huolta, että Fyysisten Jokaisella lapsella on mahdollisuus etsiä, löytää ja kokeilla Sosiaalisten Kulttuuristen tekijöiden estämättä 15 Lähde: Karen Malone ja Tomi Kiilakoski UNICEF for every child
Lapsiystävällisessä kunnassa/maakunnassa: Lapsia kohdellaan yhdenvertaisesti kunnan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle turvataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjenuorana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan päätöksenteossa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjestaan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa. Sekä lapsille että aikuisille tiedotetaan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toimimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lähiyhteisönsä arvokkaita jäseniä. 16 UNICEF for every child
Lapsiystävällinen Miten muutosta kunta -malli saadaan aikaan? Mitä pyritään kehittämään? Kunnan ja maakunnan virkajohdon sitoutuminen, yhteiskehittäminen: Lapsen oikeudet ja lapsinäkökulma huomioon strategisen suunnittelun tasolla Lapsivaikutusten arviointi & lapsibudjetointi: Lapsen edun huomioiminen Tehokas viestintä: Lapsen oikeuksien tunnettuus Koulutus: Lasten näkeminen oikeuksien haltijoina ja aktiivisina toimijoina, LOS yleisperiaatteiden syvällinen ymmärrys ja soveltaminen arkeen ja päätöksentekoon Indikaattoreiden kehittäminen, mittaaminen ja arviointi: Muutoksen osoittaminen
UNICEF/Finland 2011/Penttilä Lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttaminen on minimivaatimus. Tämän päälle tuleva on lapsiystävällisyyttä. 18
UNICEF/Finland 2011/Penttilä Kiitos! johanna.laaja@unicef.fi 19