Lapsiystävällinen toimintakulttuuri. Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)

Transkriptio

1 Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi (projektisuunnitelma)

2 Sisällysluettelo 1 Tausta Tavoitteet Toimenpidelinjaukset Seuranta ja raportointi Viestintä Sidosryhmät Liitteet

3 Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Markku Rimpelä/Hämeenlinna 1 Johanna Laaja/Unicef 2 Lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos 1 markku.rimpela@hameenlinna.fi 2 johanna.laaja@unicef.fi 3

4 1 Tausta Kohti lapsenoikeusperustaista päätöksentekoa Kärkihankkeen toimenpideohjelmaan on kirjattu Lapsen oikeuksia edistävän toimintakulttuurin osana otetaan käyttöön lapsivaikutusten arviointi ja tuotetaan välineitä lapsilähtöiseen budjetointiin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin sekä palveluiden seurantaan. Lapsi- ja perhepalvelujen hankesuunnitelman luvussa 5.1. on tästä johdettu seuraava tavoite Levitetään lapsiystävällinen kunta - toimintamallia strategisen suunnittelun tueksi ja kehitetään sitä myös maakuntien sekä valtion viranomaisten tarpeisiin Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman tavoitteena on lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri (hankesuunnitelman luku 5.1.). Tavoitetta kuvataan hankesuunnitelmassa tarkemmin näin: Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista (1989) on kehikko lasten hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen. Se sisältää lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeät oikeudet. Sopimus asettaa valtioille velvoitteen ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Sopimuksen toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota sen yleisperiaatteisiin. Ne ovat yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys; lapsen edun ensisijainen harkinta; oikeus elämään ja kehittymiseen; sekä lasten näkemysten kunnioittaminen. Raportointi YK:n lapsen oikeuksien komitealle on keskeinen osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa. Sopimusvaltion on raportoitava viiden vuoden välein lapsen oikeuksien komitealle sopimuksen täytäntöönpanosta. Raportissa on kuvattava sekä toimenpiteitä, joilla sopimusta on pantu täytäntöön, että oikeuksissa tapahtunutta kehitystä. Viimeisimmät Suomea koskevat komitean päätelmät ovat vuodelta Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on osa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoprosessia. Muutosohjelman toteutuksessa on otettava huomioon lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamat suositukset. Muutosohjelma on tärkeä ottaa huomioon myös Suomen seuraavan määräaikaisraportin valmistelussa. Suomi jättää seuraavan raporttinsa lapsen oikeuksien komitealle vuonna On myös syytä huomioida, että valitusmenettelyä koskeva lapsen oikeuksien sopimuksen valinnainen pöytäkirja tuli Suomessa voimaan Suomen kansallinen lainsäädäntö on pyritty mukauttamaan lapsen oikeuksien sopimukseen. Monet keskeiset, myös lapsen oikeuksien komitean esiin nostamat kehittämistarpeet liittyvätkin pikemminkin toimintakulttuuriin. Lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämisessä on huomioitava erityisesti seu- 4

5 raavat komitean Suomelle antamat suositukset. Lapsen oikeuksien komitean suositukset Suomelle[1] kehottaa Suomea varmistamaan, että lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset vastaavat kaikilta osin lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita ja määräyksiä. kehottaa Suomea toteuttamaan toimet, joilla luodaan lapsia koskevien asioiden tehokas koordinaatio niin kansallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla. Komitea suosittelee myös kattavan toimintapolitiikan ja -suunnitelman kehittämistä lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöön panemiseksi. suosittelee Suomen lisäävän yleistä ja lasten tietoisuutta valitusmenettelyistä. suosittelee Suomen valtion turvaavan kunnille riittävät resurssit lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi ja järjestämään kunnissa lasten tarpeisiin osoitettavien määrärahojen tehokkaan seurannan ja varmistamaan määrärahojen asianmukaisen tason. Komitea suosittelee lapsibudjetoinnin käyttöönottamista. kehottaa Suomea vahvistamaan sopimuksen täytäntöönpanoa koskevaa tietojen keruuta ja tilastointijärjestelmää (mm. lasten hyvinvointi-indikaattorit). suosittelee Suomea vahvistamaan tiedotusta ja valistusta lapsen oikeuksien sopimuksesta suurelle yleisölle, lapsille, vanhemmille ja lasten parissa työskenteleville ammattilaisille. Komitea suosittelee myös lasten kanssa ja lasten asioita käsitteleville ammattilaisille järjestelmällistä lapsen oikeuksien koulutusta. kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja, mukaan lukien vammaisiin lapsiin, maahanmuuttaja- ja pakolaislapsiin sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluviin lapsiin kohdistuva syrjintä. kehottaa Suomea tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti. Komitea suosittelee, että Suomi poistaa lasten kuulemista koskevat ikärajat kansallisesta lainsäädännöstään ja varmistaa, että kaikkia lapsia kuullaan asianmukaisesti heitä koskevissa oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyissä. Lapsiystävällinen kunta -malli Kunnilla on erilaisia tapoja järjestää lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä muutoin edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Tässä suunnitelmassa hahmoteltavassa ohjeistuksessa ja sen pohjalta laadittavassa koulutus- ja tukimateriaalissa on huomioitava kun- 5

6 tien moninaisuus ja itsenäinen asema päätöksentekijöinä sekä palvelujen järjestäjinä. Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin tukeakseen kuntia päätöksenteon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden vahvistamisessa. Mallissa ei aseteta kunnille uusia tehtäviä. Mallin avulla voidaan arvioida kuntien päätöksenteon ja palvelujen järjestämisen lapsenoikeusperustaisuutta sekä valita kehittämistoimenpiteitä. Mallissa on kyse lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin kehittämisestä ja vahvistamisesta, ei esimerkiksi yksittäisistä, palvelujen järjestämistä koskevista ratkaisuista. Mikä tahansa kunta voi halutessaan hyödyntää kehittämistyössään UNICE- Fin malliin liittyviä materiaaleja omista lähtökohdistaan käsin. Päätöksenteon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuus tarkoittaa: 1) lapsen edun harkintaa, pyrkimyksenä taata lapsille parhaat mahdolliset edellytykset kasvuun ja kehitykseen (käytännössä tämä tarkoittaa lapsivaikutusten arviointia); 2) lasten ja perheiden moninaisuuden huomioimista ja yhdenvertaisuuden edistämistä; sekä 3) lasten näkemysten kunnioittamista. Tämän suunnitelman yhteys LAPEkokonaisuuteen Lapsiystävällinen kunta -malli ja lapsenoikeusperustainen hallinto voidaan nähdä sateenvarjona koko lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin edistämiselle. Tällöin tarkastellaan erityisesti päätöksenteon ja palvelujen järjestämisen strategisen suunnittelun tasoa. Nykytilan arviointia ja tavoitteen asettamista hankaloittaa se, ettei ole olemassa lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin indikaattoreita. Siksi tässä projektisuunnitelmassa esitetään tällaisen indikaattorien luomista. Näitä indikaattoreita voidaan hyödyntää sekä LAPE-ohjelman toimintakulttuuria koskevien tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa, myös lapsen oikeuksien komitealle tulevina vuosina raportoitaessa. Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomi vahvistaa tiedotusta lapsen oikeuksien sopimuksesta. Koko Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma ja erityisesti tämä projektisuunnitelma tulee ymmärtää myös lapsen oikeuksia koskevan tiedottamisvelvoitteen täyttämisenä. Tämän projektisuunnitelman toimenpiteissä huomioidaan muut hallinnon kehittämiseen liittyen meneillään olevat hankkeet ja kehittämistyö, jotka on lueteltu tarkemmin tämän suunnitelman kohdassa riippuvuudet. [1] Suositukset kokonaisuudessaan täällä:

7 2 Tavoitteet Tämän projektisuunnitelman tavoitteena on: 1) kehittää paikallisesti ja eri toimijoiden tarpeisiin sovellettava ohjeistus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin niin valtionhallinnon, tulevan maakuntahallinnon kuin kuntien tarpeisiin sopivaksi (esim. UNICEF Lapsiystävällinen kunta -toimintamalli); 2) luoda indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden arvioimiseksi ja seuraamiseksi; sekä 3) lisätä tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista hallinnon eri tasoilla; sekä 4) että lapsenoikeusperustaista toimintakulttuuria koskevan ohjeistuksen ottamista käyttöön hallinnon eri tasoilla kannustetaan. Viime kädessä tavoitteena on toimintakulttuurin muutos. Kehittämisprosessin aikana on kuitenkin syytä pohtia kriittisesti, onko informaatio-ohjaus tämän kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi riittävä väline. On ratkaistava, mikä taho vastaa projektisuunnitelmaan liittyvästä kehittämistyöstä ja kouluttamisesta hallinnon eri tasoilla. Yksi mahdollisuus on kouluttaa lape-ohjelman osana avainhenkilöitä, jotka voivat jatkossa toimia kouluttajina eri tahoilla (kunnat, maakunnat,). Lisäksi on tarpeen ratkaista, mikä taho seuraa LAPE-ohjelman toimintakulttuuria koskevien tavoitteiden toteutumista jatkossa. Jos LAPE-ohjelmassa luodaan mekanismi lapsia koskevien asioiden kansallisen koordinaatioon, on luontevaa, että tämä sama taho vastaa myös hallinnon ja toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurannasta ja arvioinnista. On järkevää, että sama työryhmä vastaa sekä lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin ohjeistuksen että seurannan indikaattorien laatimisesta. Mikäli ohjeistuksesta tehdään omat sovellukset hallinnon eri tasoille, on kunkin tason toimijoiden oltava mukana toimialuettaan koskevan sovelluksen laatimisessa. Tämän projektisuunnitelman tuloksena on: 1. Ohjeistus ja valmennus lapsenoikeusperustaiseen toimintakulttuuriin valtionhallinnon, maakuntahallinnon ja kuntien hallinnon käyttöön. 2. Ohjeistukseen liittyvä tukimateriaali (jota eri toimijat voivat itsenäisesti käyttää). 3. Indikaattorit toimintakulttuurin lapsenoikeusperustaisuuden seurantaan. 4. Koulutukset lapsenoikeusperustaisesta toimintakulttuurista ministeriöille; maakuntatasolla ja kunnille. Nämä koulutukset on tarkoitus yhdistää muihin toimintakulttuuriosioon liittyviin lapsi- ja perhepalveluiden muutostyön koulutuksiin. 7

8 3 Toimenpidelinjaukset 3.1 Kokonaiskuva etenemisestä LAPE-ohjausryhmä nimeää työryhmän, joka STM:n johdolla vastaa kehittämistyön etenemisestä hallinnon tasoilla. Ryhmässä on edustettuna tai se muutoin tekee kehittämistyötä yhteistyössä hallinnon tasojen sekä hallinnon eri osa-alueiden ja lapsitoimijoiden kanssa. Suunnitelman eri vaiheet nivotaan toisiinsa ja etenemisestä vastaava työryhmä on kaikissa sama. Työryhmä ratkaisee, kuka ja millaisin resurssein vastaa koulutusmateriaalin tuottamisesta ja kouluttamisesta. Vaihe 1: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -ohjeistuksen laatiminen Vaihe 2: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -indikaattorien laatiminen 3.2 Toimenpiteet ja aikataulu Vaihe 3: Lapsenoikeusperustainen toimintakulttuuri -koulutukset 8

9 4 Seuranta ja raportointi Kehittämistyön etenemistä maakunnissa seuraa ja ohjaa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmä sekä sen alaisuuteen perustetut jaostot kukin oman kehittämiskokonaisuutensa osalta. Kärkihankkeen etenemisestä raportoidaan kuukausittain Sosiaali- ja terveysministeriön johdolle. Maakunnalliset kehittämishankkeet raportoivat muutostyön etenemisestä säännöllisesti käyttäen sitä tarkoitusta varten perustettua hankesalkku-välinettä. 9

10 5 Viestintä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman viestintään kiinnitetään huomioita ja hyödynnetään erilaisia tapoja viestiä. STM:n viestinnällä on viestinnän kokonaisvastuu, joten muutosohjelmaan liittyvä viestintä suunnitellaan ja sovitaan yhdessä Sanna Leinosen kanssa etukäteen. Maakunnallisen muutostyön viestintä toteutuu alueellisesti kuhunkin maakunnalliseen hankesuunnitelmaan sisältyvän viestintä- ja vaikuttamissuunnitelmien mukaisesti. 10

11 6 Sidosryhmät 11

12 Liitteet Liite 1 Keskeiset lähteet Yleissopimus, lapsen oikeuksista: 4 Lapsen oikeuksien suositukset Suomelle: 5 Lapsiystävällinen kunta:

13 Liite 2 Työryhmän jäsenet 13