Näkökulmana toimintakulttuurin muutos

Transkriptio

1 Näkökulmana toimintakulttuurin muutos KEPA- Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi LAPE -työseminaari STM Päivi Kalilainen

2 LAPE: Periaatteet ja kehittämiskokonaisuudet Muutosohjelmaa ohjaavat periaatteet ü Lapsen oikeudet ja lapsen etu ü Lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen vahvistaminen ü Lapsi- ja perhelähtöisyys ü Perheiden monimuotoisuus Hankkeen neljä kehittämiskokonaisuutta ovat ü Lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvan toimintakulttuurin edistäminen ü Perhekeskustoimintamalli ü Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena ü Erityis - ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

3 Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Edistetään toimintakulttuurin muutosta Keski-Suomessa seuraavilla osaalueilla: Lapsibudjetointi Lapsivaikutusten arviointi Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Tietopohja ja hyvinvoinnin seuranta Perheystävällisten työpaikkojen toimintamallien käytäntöön vieminen Keski-Suomen LAPE -hankkeessa toimintakulttuurin muutokseen liittyvänä toimenpiteenä on maakunnallisen lapsistrategian kokoaminen ja julkaiseminen Toimintakulttuurin muutosta edistää yksi hanketyöntekijä osatoimijan tuottamana

4 Lapsibudjetointi LAPE -muutosohjelmassa lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan kunnan, maakunnan tai valtion talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta. Lapsibudjetoinnissa kyse: lapsiin kohdistuvien määrärahojen jäljittämisestä ja seurannasta eli lapsilähtöisestä budjettianalyysista talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista Lapsibudjetoinnin avulla Kootaan seurantatietoa lapsiin kohdistuvista määrärahoista ja hahmotetaan lapsiin kohdistuvien rahallisia ja reaalisia panostuksia (esimerkiksi palveluita) sekä niiden välistä suhdetta Lapsibudjetointi tuottaa tietoa, jonka avulla lapsille suunnatut määrärahat voidaan pidemmällä aikavälillä kohdentaa aikaisempaa oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin kuin hallinnonalakohtaisessa budjetoinnissa. Lapsibudjetoinnista saatavaa tietoa on mahdollista hyödyntää myös yksityiskohtaisemmissa kustannus-vaikuttavuus arvioinneissa sekä vaikuttavuustutkimuksessa Päivi Kalilainen

5 Lapsivaikutusten arviointi: Lapsivaikutusten arviointi lisää tietoa päätöksenteon taustaksi, selkeyttää päätöksentekoprosessia, parantaa toiminnan vaikuttavuutta ja lisää päätöksenteon avoimuutta ja moniarvoisuutta. huomioi päätöksen tai toiminnan kohteena olevien lasten tai lapsiryhmien tilanteen, olosuhteet ja tarpeet kokonaisuudessaan. laajasti ymmärrettynä arviointiin liittyy myös lapsen perhe ja muu lähipiiri mukaan lukien lapsen elinympäristö. selvittää ja ottaa huomioon lasten oman näkökulma aikuisten näkökulman lisäksi. Kaikille lapsilla ja lapsiryhmillä tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Keski-Suomen maakunnan toteutus ja toimenpiteitä: Osallistutaan LAPE -ohjelman kulttuurimuutosta ja tietoisuutta tukevaan koulutukseen Tuetaan lapsivaikutusten arviointia edistävien rakenteiden syntymistä Keski-Suomen kunnissa ja maakunnan valmistelussa Toteutetaan lapsivaikutusten arviointia kuntien päätöksenteossa Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnissa olemassa olevia välineitä mm. Eva-mallia (ennakollinen vaikutusten arviointi).

6 Lapsiystävällinen toimintakulttuuri Arvot, asenteet ja kulttuurin määrittelemät normit ovat läsnä kaikessa tekemisessämme riippumatta siitä, kuinka hyvin tiedostamme ne Ammattilaisten, johtajien ja päätöksentekijöiden toimintaa ja valintoja voivat ohjata esimerkiksi oman ammattiryhmän, organisaation, työyhteisön tai yleisen mielipiteen määrittelemät normit eivätkä asiakkaiden tarpeet Tällöin palvelujärjestelmä ei pysty parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan asiakkaiden odotuksiin eikä tukemaan heitä muuttuvissa tilanteissa

7 Lapsiystävällinen kunta Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitteena on auttaa kuntia edistämään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista UNICEF ottaa malliin mukaan uusia kuntia vuosittain. UNICEF on myös julkaissut materiaalipaketin, jonka avulla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista voidaan käytännössä edistää Keski-Suomen kunnista Jyväskylä on ollut mukana Lapsiystävällinen kunta kehittämistyössä vuodesta 2014 lähtien LAPE -hanke edistää Lapsiystävällinen kunta toimintamallin toteutusta Keski-Suomen kunnissa yhdessä muiden toimijoiden ja erityisesti UNICEFin kanssa Lapsiystävällinen kunta toimintamalli sisältyy myös Keski-Suomen LAPEhankkeessa laadittavaan maakunnalliseen lapsistrategiaan. UNICEF Lapsiystävällinen kunta

8 Lapsistrateginen ohjelma Keski-Suomen LAPE- hankkeessa toimintakulttuurin muutokseen liittyvänä keskeisenä toimenpiteenä on maakunnallisen lapsi- ja perhepoliittisen strategian kokoaminen ja julkaiseminen Lapsistrategian tavoitteista: tietoisuuden ja keskustelun lisääminen lapsikäsityksestä lapsikäsitys tulee määritellä palveluja ja toimintoja järjestettäessä lapsikäsityksellä on vaikutusta siihen, kuinka lapsi- ja perhelähtöistä palvelujen/toimintojen järjestäminen on lapsikäsitys on olennainen arvioitaessa päätöksenteon lapsivaikutuksia Lapsistrategia kehittää ja yhtenäistää henkilöstön koulutusta. Lapsistrategia varmistaa lapsen/nuoren osallisuuden toteutumista

9 Tietopohja ja hyvinvoinnin seuranta LAPE -muutosohjelmassa päätöksentekoa ja hyvinvoinnin seurantaa koskevan tietopohjan osalta on asetettu seuraavia tavoitteita: Lasten, nuorten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskevien tietoaukkojen tunnistaminen Säännöllisten tiedonkeruiden kehittäminen ja käynnistäminen Lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon hyödyntämistä edistävien välineiden kehittäminen päätöksenteoksen tueksi kunnissa, maakunnissa ja kansallisesti. Lasten, nuorten ja perheiden tiedonkeruita ja tiedon hyödyntämistä koskevien linjausten laatiminen kansallisesti. LAPE-muutosohjelman tavoitteita vastaavien seurantaindikaattorien operationalisointi Lasten, nuorten ja perheiden yhdenvertaisuuden kuvaaminen terveydessä, hyvinvoinnissa ja palveluissa (lähtötilanteen arviointi).

10 Hyvinvoinnin seurannan ja tietopohjan osalta asetetut tavoitteet ja toimenpiteet mm. Toteutetaan lähtötilanteen kartoitus, jossa hyödynnetään jo olemassa olevia tietovarantoja (esim. Kouluterveyskyselyt, TEA-viisari, Sotkanet) Kehitetään tiedon systemaattista kirjaamista ja tallentamista sekä analysointia, raportointia ja hyödyntämistä maakunnan, kuntien, organisaatioiden sekä yksittäisten työyhteisöjen, tiimien ja työntekijöiden tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esimerkiksi alueellinen asiakas- ja tietojärjestelmätyöryhmä, valtakunnalliset linjaukset) Otetaan käyttöön valtakunnallisessa LAPE -muutosohjelman mukaisia työkaluja

11 Hyvinvoinnin seurannan ja tietopohjan osalta asetetut tavoitteet ja toimenpiteet mm. Tutkimuksen, kehittämisen ja seurannan vahva hyödyntäminen Pienten lasten terveyttä, hyvinvointia ja palveluja koskeva säännöllinen tiedonkeruu terveystarkastusten yhteydessä (ml. vanhemmat) Kouluterveyskyselyn sisällön kehittäminen ja laajentaminen koskemaan neljännen ja viidennen luokan oppilaita ml. vanhemmat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointia ja palvelukokemuksia lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia Lasten ja nuorten vapaa-aikaa koskevan säännöllisen tiedonkeruun jatkaminen

12 Perheystävällinen työpaikka LAPE -muutosohjelmassa perheystävällisten työpaikkojen toimenpidekokonaisuudella pyritään aikaansaamaan muutos, joka auttaa työ- ja perhe-elämää tukemaan toisiaan ja toimimaan toisilleen voimavaroina Tavoitteena on lisätä työpaikoilla ymmärrystä siitä, minkälainen merkitys työn ja perheen yhteensovittamisella on henkilöstön hyvinvoinnille, työmotivaatiolle, tuottavuudelle ja tehokkuudelle. Perheystävälliset käytännöt tulee ottaa huomioon työpaikoilla johtamisessa sekä henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesten toiminnassa.

13 Perheystävällisen työpaikan toimintamallit -kehittämisprosessi (Työterveyslaitos) Työn ja muun elämän yhteensovittamisen onnistuminen Henkilöstö voi keskittyä työhönsä, on tyytyväinen ja sitoutuu työpaikkaan Tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö ja vetovoimainen työpaikka. Kehittämisprosessiin kuuluvat henkilöstökysely, esimiesvalmennus ja vertaisryhmätoiminta Keski-Suomessa: Aikaisempaa perheystävällisten mallien kehittämisyhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Haetaan työyhteisöjä: naisvaltainen kaupan ala, miesvaltainen teollisuuden työpaikka tai IT-työyhteisö Kaksi pilottia LAPE-yhteistyöhön

14 Päivi Kalilainen

15 Hankkeen materiaalit

16