Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi , Helsinki Kaisa Rantala

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi , Helsinki Kaisa Rantala

2 MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä minua ei nähdä, eikä tarvita, sinne minulla ei ole tarvetta kuulua. Missä näyn ja kuulun, siellä viihdyn. Vain tulemalla nähdyksi ja kuulluksi seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa lapset ja nuoret voivat kokea osallisuutta kirkossamme. Tärkeimmässä roolissa osallisuuden toteuttamisessa ovat aikuiset; kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt. Aito osallisuus vaatii vaivaa, mutta luo työlle kantavan rakenteen.

3 OSALLISUUDEN PERUSTA Osallisuuden perusta on kristillisen kirkon missiossa; kaste- ja lähetyskäskyssä. Luterilaisen opetuksen mukaan kaste on kristittynä olemisen perusta, liitto Jumalan ja ihmisen välillä. Siksi jokainen kastettu on kirkon jäsenenä samassa asemassa, yhdenvertainen. Lapset ovat seurakunnan täysivaltaisia jäseniä, joilla ei ole vielä täysiä hallinnollisia oikeuksia: ei mahdollisuutta edustaa itseään hallinnossa, eikä äänestää ennen 16 ikävuotta. Aikuisten tehtävänä on huolehtia heidän oikeuksiensa toteutumisesta.

4 OSALLISUUS YKSILÖN KANNALTA Osallisuus on: kokemus toimimisesta kokemus tuntemista kokemus ajattelemisesta. Osallisuus mahdollistaa: vahvan minäkuvan ja mahdollisuuden kehittyä ehyeksi yksilöksi. Osallisuuden kautta voi syntyä: halun vaikuttaa maailmaan halun kuulua joukkoon.

5 OSALLISUUDEN TOTEUTUMINEN YHTEISÖSSÄ Jokaisen yhteisön voima piilee sen moninaisuudessa. Jokaisen yhteisön jäsenen (myös aivan pienten) mielipiteet ja ajatukset avaavat näkemystä moninaisesta maailmasta. Ne ovat siksi arvokasta pääomaa yhteisön hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten ei tarvitsee mukautua aikuisen muokkaamaan maailmaan. Lapsella on lupa osallistua arjen synnyttämiseen. Tämä vaatii meiltä aikuiselta rohkeuden sanoa: minäkin voin oppia jotain uutta. Minä olen kiinnostunut!

6 NÄYN JA KUULUN -HANKE Hankkeen tarkoituksena on lapsen edun ja osallisuuden vahvistaminen seurakuntien toiminnassa ja hallinnossa. Konkreettisia menetelmiä seurakuntiin tarjotaan kolme 1.) LAPSIASIAHENKILÖ Lapsiasiahenkilölle avaimet osallisuuteen: 2.) LAPSIYSTÄVÄLLINEN TOIMIJA kriteeristö 3.) LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

7 1.) Lapsiasiahenkilö Tarkoituksena juurruttaa Näyn ja kuulun hankkeen sisältöjä seurakuntien toimintaan ja hallintoon. Lapsiasiahenkilön tehtävänä on: ymmärtää lapsen etuun ja osallisuuteen liittyvät asiat ja varmistaa, että muutkin ymmärtävät! varmistaa että lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa tuoda osallisuutta tukevia menetelmiä seurakuntaan. tehdä tilaa osallisuudelle. edesauttaa lasten ja nuorten kuulemista

8

9 MITEN TOIMIA? Mikäli seurakunnassasi ei vielä ole nimetty lapsiasiahenkilöä, käykää keskustelua kuka voisi pukea ylleen osallisuuden ja lapsen edun silmälasit. Lapsiasiahenkilö voi olla luottamushenkilö tai työntekijä. Parhaimmassa tapauksessa MOLEMMAT. Ilmoittakaa lapsiasiahenkilöt yhteystietoineen osoitteeseen: Lapsiasiahenkilöistä muodostuu valtakunnallinen verkosto. He saavat lasten etua ja osallisuutta tukevaa aineistoa ja koulutusta hyödynnettäväksi seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa.

10 2.) Lapsiystävällinen toimija Lapsiystävällinen toimija kriteeristö on menetelmä, jolla seurakunnat voivat lähteä arvioimaan miten hyvin heillä jo toteutuu lapsen etu ja osallisuus ja millaisia asioita seurakunnat voisivat vielä kehittää ( Lapsiystävällinen seurakunta kysyy itseltään kysymyksiä: kuuluuko seurakunnassa lasten ja nuorten ääni mahtuuko seurakunnassa kasvamaan ja saako seurakunnassa kasvaa rauhassa katsotaanko seurakunnassa asioita koko perheen näkökulmasta onko seurakunnassa hyviä aikuisia riittävästi muistaako seurakunta työnantajana laittaa lapsen edun etusijalle pidetäänkö seurakunnassa samaa työtä tekeviin yhteyttä?

11 Esimerkkejä käytännöstä Onko seurakunnassa: lapsia ja nuoria koskevissa asioista päätettäessä kuultu lasten ja nuorten mielipide ja miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa päätöksentekoon (esimerkiksi sadutuksen, parlamenttien, palautekanavien hyödyntäminen työn tai esim. tilojen suunnittelussa, tulevaisuuden verstas -työskentely) työalojen ylittävää yhteistyötä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, jotta lapsen etu seurakuntatyössä toteutuu kaikki työntekijät koulutettu ja huomioidaanko seurakunnan koulutussuunnitelmassa lapsen etu, lapsiystävällisyys (kaikki työalat) huomioitu perheelliset työntekijät (työaika yms. kysymykset)?

12 3.) Lapsivaikutusten arviointi Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt tekevät jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat välillisesti tai suoraan lapsiin ja nuoriin: esimerkiksi päätöksiä määrärahoista, resursseista, seurakunnan tiloista, toiminnan suuntaamisesta ja niin edelleen. Lapsivaikutusten arviointimenettely perustuu teologiseen näkemykseen lasten ja nuorten asemasta seurakunnassa sekä yleisen lainsäädännön asettamista vaatimuksista lasten ja nuorten oikeuksien turvaamiseksi. Kirkolliskokous päätti antaa kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella esitys kirkon lainsäädännön muuttamiseksi siten, että siinä otetaan huomioon lapsivaikutusten arviointi kirkon toiminnassa ja hallinnossa ja laatia käytännön ohjeet lapsivaikutusten arvioimiseksi seurakunnan toiminnassa ja hallinnossa.

13 Lapsivaikutusten arviointi toimii suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä. Arviointimenettely ei sido seurakuntaa yksittäisissä päätöksissä, mutta ohjaa tekemään tasapuolisia päätöksiä. Menetelmä kautta on mahdollisuus tuoda esiin aiemmin piiloon jäänyttä tietoa lasten ja nuorten toiveista ja tarpeista, sekä eri päätösten todennäköisistä vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä. Systemaattisen arviointimenettelyn toteuttaminen jäsentää ja selkeyttää hallinnollista valmistelutyötä, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Erityisesti valmistelutyö syvenee. Samalla päätöksenteko ja toiminta kehittyy seurakuntalaislähtöisemmäksi. Hyvät päätökset perustuvat riittävään ja tasapuoliseen tietoon ja sen rationaaliseen arviointiin.

14 Lavan käytäntöä: Käytännössä päätöksien arviointi voisi nopealla tavalla toimia näin: Esittelijä tutustuu päätöksen taustalla olevaan aineistoon ja konsultoi päätettävästä asiasta lapsiasiahenkilöä. (Apuna tässä muistilappu malli, seuraava dia.). Yhdessä esittelijä ja lapsiasiahenkilö arvioivat miten lasten ja nuorten kuuleminen on toteutettu. Mikäli riittävää kuulemista ei ole tapahtunut tai riittävän laajaa tietoa päätöksen taustalla ei ole olemassa siirrytään vaikutusten tunnistamiseen. Vaikutusten tunnistaminen tapahtuu täyttämällä ennakkoarviointi taulukko (vaikutusten tunnistaminen eri näkökulmista). Esittelijä ja lapsiasiahenkilö sekä mahdollisesta asiantuntijoista koottu ryhmä täyttävät taulukon yhdessä. Asiantuntijaryhmä toteuttaa (huolehtii) mahdolliset lasten ja nuorten kuulemismenettelyt.

15 jatkuu Arviointitaulukkoa hyödyntämällä tehdään päätösehdotus. Päätöksen teon yhteydessä sovitaan miten arviointi päätöksen seurannan järjestetään. Muistilappu sisältää viisi kysymystä, joihin vastaamalla voidaan arvioida tarvitaanko toiminnan tai päätöksen lisäarviointia. Onko valmisteltavalla pääto ksellä vaikutuksia lapsiin/nuoriin? Miten pääto s vaikuttaa lasten/nuorten osallisuuteen? Onko päätöksellä vaikutuksia lasten/nuorten turvallisuuteen? Miten mahdolliset haittavaikutukset minimoidaan? Miten selvitetään lasten/nuorten näkemykset asiasta?

16

17

18 KIITOS! Kaisa Rantala Näyn ja kuulun hanke P