Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/ /2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Suomen UNICEF ry:n kirje : "Hyvä vuoden 2007 UNICEF-kaupunkikumppani, kutsumme teidät jakamaan kanssamme työtä lasten parhaaksi. Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta -mallin kannustaakseen ja tukeakseen kuntia kehittämään hallintoaan ja toimintatapojaan lapsiystävällisemmiksi ja siten edistämään kunnan nuorimpien asukkaiden oikeuksia. Malli avataan kaikille kunnille vuoden 2015 alussa. Ennen kaikille avointa kutsua haluamme kuitenkin erikseen toivottaa menneiden vuosien UNICEF-kaupungit tervetulleiksi mukaan heti ensimmäisten joukossa. Lapsiystävälliseksi katsotaan kunta, joka edistää aktiivisesti ja konkreettisilla teoilla lapsen oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että lapsen oikeudet näkyvät kunnan politiikassa, ohjelmissa, toimintatavoissa, viestinnässä ja talousarviossa. Lapsiystävällisessä kunnassa lapset ovat aktiivisia toimijoita: heidän mielipiteitään kuullaan, ja he voivat vaikuttaa päätöksentekoon. Lapsiystävällinen kunta -mallia toteuttavalla kunnalla on mahdollisuus saada kahden vuoden kehittämistyön jälkeen Suomen UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustus, joka on kiitos sitoutumisesta ja onnistuneesta työstä lapsen oikeuksien edistämiseksi. Vuoden 2015 alussa mallin toteuttamisen aloittavilla kunnilla on mahdollisuus saada tunnustus vuoden 2016 lopulla. Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu UNICEFIn kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Suomalainen versio on kehitetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa pilottiprojektissa Hämeenlinna sai tunnustuksen joulukuussa Vuonna 2014 mallin toteuttamisen aloittivat myös Lahti, Raasepori ja Rovaniemi. Jotta kunta voi aloittaa mallin toteuttamisen ja yhteistyön UNICEFin

2 kanssa, on kaupunginhallituksen tehtävä asiasta päätös. Lisäksi tulee nimetä yhteyshenkilö UNICEFille sekä koordinaatioryhmä. Tämän jälkeen kunta ja UNICEF sopivat kehittämistyön käynnistävän koulutustilaisuuden järjestämisestä, ja mallin toteuttaminen voi alkaa. Suomen UNICEF tarjoaa mallia toteuttavalle kunnalle: - Toimintamalliin sekä lapsen oikeuksiin liittyvän koulutuksen koordinaatioryhmälle - Toimintamalliin liittyvät tukimateriaalit - Nimetyn yhteyshenkilön, joka toimii kunnan asiantuntijatukena mallin toteuttamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä - Kontaktit ja yhteydet muihin mallia toteuttaviin kuntiin; vuosittaiset verkostotapaamiset - Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen vuoden 2016 lopulla, mikäli kehittämisprosessi ja sen tulokset täyttävät mallissa asetetut edellytykset Suomen UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta: - Sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tämä tarkoittaa kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä relevantit kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Vastuun ottamista kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Kuntaan tulee nimetä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin etenemisestä. Ryhmässä tulee olla kattava edustus kunnan eri toimialoilta. - Sitoutumista tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Suomen UNICEFilla toivomme, että UNICEF-kaupunkivuonna aloitettu yhteistyömme voi jatkua lapsiystävällinen kunta -mallin merkeissä!" Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän lausunto : "Suomen UNICEF on kehittänyt Lapsiystävällinen kunta mallin kannustaakseen ja tukeakseen kuntia kehittämään hallintoaan ja toimintatapojaan ja siten edistämään kunnan nuorimpien asukkaiden oikeuksia.

3 UNICEF kutsuu mallin toteuttajiksi tässä vaiheessa aiempien vuosien UNICEF-kaupunkeja ja kaikille kunnille malli avataan vuoden 2015 alussa. Lappeenranta oli UNICEF- kaupunki vuonna Mallia toteuttavalle kunnalla UNICEF tarjoaa: - Toimintamallin sekä lapsen oikeuksiin liittyvän koulutuksen koordinaatioryhmälle - Toimintamalliin liittyvät tukimateriaalit - Nimetyn yhteyshenkilön, joka toimii kunnan asiantuntijatukena mallin toteuttamiseen ja lapsen oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä - Kontaktit ja yhteyden muihin mallia toteuttaviin kuntiin; vuosittaiset verkostotapaamiset - Lapsiystävällinen kunta tunnustuksen vuoden 2016 lopulla, mikäli kehittämisprosessi ja sen tulokset täyttävät mallissa asetetut edellytykset Suomen UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta: - Sitoutumista lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa. Tämä tarkoittaa kehittämistyötä, jossa lapset ja nuoret sekä relevantit kansalaisyhteiskunnan toimijat otetaan mukaan lapsia koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. - Vastuun ottamista kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Kuntaan tulee nimetä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin etenemisestä. Ryhmässä tulee olla kattava edustus kunnan eri toimialoilta. - Sitoutumista tiedottamaan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Lappeenrannan kaupungin osalta voidaan todeta, että Lappeenrannassa on ollut käytössä johdonmukainen lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia edistävä monitoimijainen työmalli vuodesta 1998, jolloin julkaistiin ensimmäinen Lasten ja nuorten hyvinvointi Lappeenrannassa jokaisen aikuisen asia selonteko vuosille Tämän jälkeen on tehty kolme muuta selontekoa: - Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko 2 ( ) - Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko 3 ( ) - Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko 4 ( ) Parhaillaan on valmistelussa Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko 5. Yksi Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko 4:n perusasiakirjoista on YK:n Lapsen oikeuksien sopimus, jonka keskeiset artiklat ovat

4 ohjaamassa selonteon tavoitteita sekä toimenpiteitä. YK:n Lapsen oikeuksien sopimus on myös valmistelussa olevan Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n lähdeaineistona. Tältä osin voidaan todeta, että Lappeenrannan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa on jo sitouduttu YK:n Lapsen oikeuksien edistämiseen ja niiden siirtämiseen käytänteisiin. Lapsen oikeuksien toteuttamisen lisäksi Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:een poimitaan ja tiivistetään Lappeenrannan kaupunkistrategiasta ja sen ohjelmista tavoitteet lasten ja nuorten näkökulmasta. Myös kolmannen sektorin toimijat ovat mukana Lasten ja nuorten hyvinvointiselontekojen tavoiteohjelmien laadinnassa ja monitoimijaisessa täytäntöönpanossa. Suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi Lappeenrannassa tehdään myös merkittävien asioiden osalta laaja lapsivaikutusten arviointi, joka myös tukee Lapsen oikeuksien toteutumista. Suomen UNICEF edellyttää myös lasten ja nuorten sekä relevanttien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ottamista mukaan lapsia koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Lasten ja nuorten osallistamisen välineinä Lappeenrannassa ovat Lasten parlamentti, Nuorisovaltuusto sekä koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijakunnat. Lisäksi järjestetään erilaisia teemojen mukaisia tilaisuuksia (esim. kaupungin johdon ja Lasten parlamentin Vaikuta-päivä), jossa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus keskustella suoraan kaupungin johtavien viranhaltijoiden kanssa. Tapaamisessa esille tulevat Lasten parlamentin jäsenten esitykset ja aloitteet siirtyvät eri hallintokuntien toimenpiteisiin. Sosiaalinen media on myös nuorten vaikuttamisen kanavana otettu käyttöön erityisesti nuorisotoimessa. Lasten ja nuorten osallisuutta edistetään ja sille haetaan uusia muotoja jatkuvasti. Suomen UNICEF edellyttää myös, että kuntaan tulee nimetä koordinaatioryhmä, joka vastaa prosessin etenemisestä ja, jossa tulee olla kattavat edustus kunnan eri toimialoilta. Lapsiystävällinen kunta mallia varten ei liene tarkoituksenmukaista perustaa uutta koordinaatioryhmää, sillä mallin mukainen toiminta kuuluu jo nykyisellään Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtäviin. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä vastaa myös Lasten ja nuorten hyvinvointiselontekojen laadinnasta ja niiden tavoitteiden saavuttamisesta.

5 Lappeenrannan kaupunginhallitus on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimintasäännön, jossa määrätään mm. - Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tarkoitus - Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtävät - Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kokoonpano Toimintasäännössä määrätty ryhmän kokoonpano on merkittävästi laajempi kuin, mitä Suomen UNICEFin Lapsiystävällinen kunta mallissa esitetty koordinaatioryhmä olisi. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä ovat edustettuina - kahdeksan valtuustokaudeksi nimettyä luottamushenkilöä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet - Lappeenrannan kaupungin strategia- ja talousyksikkö - Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimi - Lappeenrannan nuoriso- ja liikuntatoimi - Lappeenrannan kulttuuritoimi - Lappeenrannan tekninen toimi - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) - Kaakkois-Suomen poliisitoimi - Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä - Kaakkois-Suomen TE-toimisto - Lappeenrannan seurakuntayhtymä - taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten edustaja - nuorisovaltuuston kaksi edustajaa - MLL Lappeenrannan osasto sekä Pelastakaa Lapset ry Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmässä edustettuna olevien tahojen ylin luottamushenkilö- sekä viranhaltijajohto ovat myös sitoutuneet lasten, nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseen omilla toimialoillaan ja sen kautta myös Lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän työtä koordinoi kokoaikainen hyvinvointikoordinaattori. Lappeenrannassa käytössä olevan mallin tavoitteista ja tuloksista tiedotetaan kaupungin sekä mukana olevien muiden toimijoiden kotisivulla sekä median välityksellä, lisäksi hyödynnetään esim. koulujen Wilma-verkkoa tiedotettaessa huoltajille. Suomen UNICEFin kirjeen mukaan kunnalle ei aiheudu mallista kustannuksia ja siinä todetaan myös, että Suomen UNICEF tarjoaa mallissa kunnalle kontaktit ja yhteydet muihin mallia toteuttaviin kuntiin ja vuosittaiset verkostotapaamiset. Kirjeen liitteenä olevassa kohdassa Mitä mallin toteuttaminen maksaa kunnalla? todetaan, että UNICEF ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvistä koulutuksista tai materiaaleista. Liitteestä ei ilmene, maksaako UNICEF myös vuosittaisiin verkostotapaamisiin osallistuvien matka- ja päivärahakulut sekä

6 mahdolliset menetetyn työajan korvaukset tai sijaiskulut. Jos UNICEF ei maksa näitä kuluja, tulee erikseen ratkaista, miten nämä kustannukset korvattaisiin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lappeenrannassa on jo toimiva Lapsiystävällinen kunta mallin mukainen laaja-alainen verkostotyö, joka - edistää Lapsen oikeuksien toteutumista - on osa strategista suunnittelua ja päätöksentekoa - huomioi lasten ja nuorten sekä kolmannen sektorin osallisuuden - täyttää Lapsiystävällinen kunta-mallin edellyttämän koordinaatioryhmän kokoonpanon ja - johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet ylintä luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtoa myöten." Lappeenranta on toiminut Unicef-kaupunkina vuonna Edellinen ja nykyinen kaupunginjohtaja ovat myös Unicef-lähettiläitä. (AK) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki ottaa käyttöön Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin. Koordinaatioryhmäksi nimetään Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja yhteyshenkilöksi koordinaattori Eija Topra. Mallin toteuttamiseen liittyvät mahdolliset matka- ja muut kustannukset katetaan kaupunginhallituksen määrärahoista. Hyväksyttiin.