Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä).

Samankaltaiset tiedostot
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

Valon luonne ja eteneminen. Valo on sähkömagneettista aaltoliikettä, ei tarvitse väliainetta edetäkseen

Polarisaatio. Timo Lehtola. 26. tammikuuta 2009

3. Optiikka. 1. Geometrinen optiikka. 2. Aalto-optiikka. 3. Stokesin parametrit. 4. Perussuureita. 5. Kuvausvirheet. 6. Optiikan suunnittelu

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

4 Optiikka. 4.1 Valon luonne

Maxwellin yhtälöt sähkämagneettiselle kentälle tyhjiössä differentiaalimuodossa: E =0, B =0, E = B/ t, B = ɛ o μ o E/ t.

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

5.3 FERMAT'N PERIAATE

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

5. Optiikka. Havaitsevan tähtitieteen pk I, luento 5, Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman. HTTPK I, kevät 2012, luento 5

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Optiikka. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

7 VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

oppilaitos: ARKADIAN YHTEISL YSEO

S OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Kertaustehtävien ratkaisuja

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

jonka peruslait tiivistyvät neljään ns. Maxwellin yhtälöön.

VALON DIFFRAKTIO JA POLARISAATIO

Valo-oppia. Haarto & Karhunen.

YO-KYSYMYKSIÄ KURSSISTA FY3: Aallot

MAA (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Teoreettisia perusteita I

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Polarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet. Kari Sormunen Syksy 2014

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

AURINKOENERGIA. Auringon kierto ja korkeus taivaalla

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

FYSA2010/2 VALON POLARISAATIO

eli HUOM! - VALEASIAT OVAT AINA NEGATIIVISIA ; a, b, f, r < 0 - KOVERALLE PEILILLE AINA f > 0 - KUPERALLE PEILILLE AINA f < 0

VALON KÄYTTÄYTYMINEN RAJAPINNOILLA

HEIJASTUMINEN JA TAITTUMINEN

ja läpäisyaika lasketaan (esim) integraalilla (5.3.1), missä nyt reitti s on z-akselilla:

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

25 INTERFEROMETRI 25.1 Johdanto

Valo, valonsäde, väri

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.

RATKAISUT: 16. Peilit ja linssit

Työn tavoitteita. 1 Teoriaa

Scanned by CamScanner

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

e =tyhjiön permittiivisyys

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

3.32. On tärkeätä muistaa, että tehosta desibeleissä puhuttaessa käytetään kerrointa 10 ja kentänvoimakkuuden yhteydessä kerrointa 20.

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

Kuvan etäisyys tässä tapauksessa on ns. polttoväli (focal length): ja kuvausyhtälö (6.3.2) voidaan kirjoittaa mukavaan muotoon + =. (6.3.

IR-LÄMPÖMITTARIT. Infra-punasäteily. Kollimoitu ja fokusoitu säde. Sähkömagneettinen säteily

YOUNGIN KOE. varmistaa, että tuottaa vaihe-eron

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 HILA JA PRISMA

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

Hydrologia. Säteilyn jako aallonpituuden avulla

34. Geometrista optiikkaa

OPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:

SATEENKAARI Pro gradu Kristina Heikkinen Oulun yliopisto Fysikaalisten tieteiden laitos Oulu 2008

6 GEOMETRISTA OPTIIKKAA

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

Opetuskalvot aiheesta pietsokontrollerit

Työ 21 Valon käyttäytyminen rajapinnoilla. Työvuoro 40 pari 1

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013

1 Johdanto (1) missä 0 on. interferenssi. mittauksen tarkkuudeksi Δ

OPTISET KUIDUT. KEMIA JA YMPÄRISTÖ Jesse Peurala ja Reijo Tolonen ja TP05S, ryhmä C

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Optiikkaa. () 10. syyskuuta / 66

Ratkaisu: Taittuminen ensimmäisessä pinnassa on tietysti sama kuin edellisessä esimerkissä. Säteet taittuvat ja muodostaisivat kuva 40 cm:n

Valo aaltoliikkeenä DFCL3 Fysiikan hahmottava kokeellisuus kokonaisuus 12

Geometrinen optiikka. Tasopeili. P = esinepiste P = kuvapiste

Pietsoelementtien sovelluksia

Pro-gradu tutkielma. Ympyräpolarisoidun synkrotronisäteilyn tuotto. Aleksi Änäkkälä Oulun yliopisto Fysiikan laitos 2012

ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)

7.6. Fysikaalinen peiliheijastus. Pinnan mikrogeometrian mallintaminen. Varjostus ja peittämisvaikutukset

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p

Aallot. voima F on suoraan verrannollinen venymään x. k = jousivakio Jousivakion yksikkö [k] = 1 N/m = 1 kg/s 2

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s

Fysiikan kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Poikkeuksena kurssit 10-14, joista tarkemmin alla.

Kvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

2 paq / l = p, josta suuntakulma q voidaan ratkaista

Harjoitustehtävien vastaukset


11.1 MICHELSONIN INTERFEROMETRI

Transkriptio:

P O L A R I S A A T I O VALON POLARISAATIO = ilmiö, jossa valon sähkökentän värähtelyt tapahtuvat vain yhdessä tasossa (= polarisaatiotasossa) kohtisuorasti etenemissuuntaa vastaan Kuva 1. Valon polarisoituminen. P = polarisaattori, A = analysaattori (kierrettävä). Polarisoimaton valo on valoa, jossa sähkökenttä värähtelee kaikissa suunnissa kohtisuorasti valon etenemissuuntaa vastaan. Valo on sähkömagneettista poikittaista aaltoliikettä (MAOL s. 88(87)), joka etenee valon nopeudella 3,0 10 8 m/s ja jossa sähkö- ja magneettikenttä värähtelee kohtisuorasti toisiaan ja etenemissuuntaa vastaan (kuva 2). Kuva 2. valon värähtelyt Polarisoitunut valo: - osittain polarisoitunut valo: o sähkökentän värähtely on heikentynyt jossakin suunnassa - täysin polarisoitunut valo (=lineaarisesti polarisoitunut): o sähkökenttä värähtelee vain yhdessä suunnassa Polarisaattori P päästää lävitseen vain tietyn värähdyssuunnan, jolloin saadaan täysin polarisoitunutta valoa. Polarisaattori ja analysaattori sisältävät pitkiä, yhdensuuntaisia molekyyliketjuja, jotka absorboivat (imevät) tähän suuntaan polarisoitunutta valoa. Kun analysaattoria A kierretään kohtisuoraan polarisaatiotasoa vastaan (kuva 3), niin valo ei pääse analysaattorin läpi, koska päästösuunnat (kideakselit, läpäisysuunnat) ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan (polarisaattorin ja analysaattorin pitkät ketjumaiset molekyylit ovat kohtisuorassa). Tämä osoittaa sen, että valo on poikittaista aaltoliikettä. Pitkittäinen aaltoliike, esim. ääni on aina lineaarisesti polarisoitunutta aaltoliikettä.

Kuva 3. Analysaattori A on kierretty kohtisuoraan polarisaatiotasoa vastaan, jolloin valo ei pääse analysaattori läpi valo on poikittaista aaltoliikettä. Valo polarisoituu ainoastaan silloin, kun se tulee vinosti eristeen pintaan, jolloin se heijastuu ja taittuu. Heijastunut ja taittunut säde on polarisoitunut. Esim. veden, lasin tai lumihangen pinnasta heijastunut valo on (kokonaan tai osittain) polarisoitunut heijastavan pinnan suuntaisesti (kuvat 4 ja 5). Polarisoitumista tapahtuu myös taittuneessa valonsäteessä. Heijastunut valo on täydellisesti polarisoitunut silloin, kun heijastuneen ja taittuneen säteen välinen kulma on suora (Brewsterin laki). Tällöin tulokulmaa α1 kutsutaan ns. Brewsterin kulmaksi αb. Kuva 4. Veden pinnasta heijastunut valo Kuva 5. Lasin pinnasta heijastunut valonsäde on polarisoitunutta pinnan suuntaisesti. on polarisoitunut pinnan Taittunut säde on vain osittain polarisoitunut. suuntaisesti, mutta taittunut säde on vain osittain polarisoitunut. Polarisoituneen valon synty: - valo tulee vinosti eristeen pintaan (esim. lasi, vesi, lumihanki) - heijastuminen/taittuminen - polarisoivat levyt (kiteet), aurinkolasit - sironta, esim. ilmakehässä sironnut valo on polarisoitunutta - sateenkaaren valo - radioaaltojen polarisointi antenneilla,

Polarisaation sovelluksia: - polarisoivat aurinkolasit poistavat häikäisyn Linsseissä on ainekerros, jossa pitkät molekyylit ovat asettuneet yhdensuuntaisiksi ketjuiksi niin, että ne estävät häiritsevien heijastusten pääsyn linssin läpi. Molekyyliketjujen suuntainen sähkökenttä absorboituu (imeytyy) Kuva 6. Polarisoivat aurinkolasit. tehokkaasti linssiin. Aurinkolasien molekyyliverkosto päästää lävitseen vain pystytasossa värähtelevää valoa. Sileistä vaakasuorista pinnoista (esim. vedestä) heijastunut valo on enimmäkseen vaakapolarisoitunutta, joten pystypolarisoivat linssit eivät päästä sitä läpi ja näin vältytään häikäisyltä. - tutkat o Esim. säätutkat käyttävät yleensä vaakapolarisoituja mikroaaltoja, koska sadepisarat ovat litistyneitä ja sirottavat enemmän vaaka- kuin pystysuoraan polarisoitunutta säteilyä. Lennonjohdon tutkat puolestaan käyttävät pystypolarisoituja mikroaaltoja, jotta sateen vaikutus olisi mahdollisimman pieni. - nestekidenäytöt: tietokoneet, laskimet, matkapuhelimet, o nestekidenäytön toiminta perustuu nestekiteiden kykyyn kiertää valon polarisaatiosuuntaa (vrt. plasmanäyttö, ks. internet) - auton takalasin jännitykset näkyvät polarisoivilla aurinkolaseilla - polarisoivat kameran ja mikroskoopin suodattimet - taivaan sininen väri on polarisoitunutta mehiläisten suunnistus - aineen pitoisuuden määritys, esim. elintarviketeollisuudessa o optisesti aktiiviset aineet (esim. ruokosokeri) kiertävät polarisaatiotasoa o polarisaatiotason kiertymisen aiheuttaa molekyylien epäsymmetrisyys määritetään kiertymiskulma aineen pitoisuus - kahtaistaittuminen o on ilmiö, jossa kiteen läpi kulkeva valo jakautuu kahdeksi komponentiksi (yleissääntöinen ja erikoissääntöinen säde), joiden polarisaatiosuunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan esineet näkyvät kahtena o käyttö: optiset laitteet, lääketieteen diagnostiikka, - satelliittiantennit o Satelliittilautasten polttopisteessä on osa joka vastaanottaa satelliitin lähetystä joko pysty- tai vaakapolarisaatiolla, jotta satelliitti pystyy lähettämään kaksi eri lähetystä täsmälleen samalla mikroaaltojen aallonpituudella. - kvanttisalaus: optinen langaton tiedonsiirto, valokaapelit (ks. internet) - ks. lisätietoja: http://fi.wikipedia.org/wiki/polarisaatio

BREWSTERIN LAKI Heijastunut valo on täysin polarisoitunut, kun heijastuneen ja taittuneen säteen välinen kulma on suora. - α1 + α2 = 90 o (ks. kuva 7). α2 = 90 o - α1 - tulokulma α1 = αb on ns. Brewsterin kulma - n1 ja n2 ovat aineiden 1 ja 2 taitekertoimet. - pätee eristeille, esim. lasi ja vesi Brewsterin lain johto: Taittumislain mukaan ja edelleen Koska α2 = 90 o - α1, niin ja taulukon (MAOL s. 31(37)) mukaan 90, joten saadaan ja sitten. Merkitään, niin saadaan Brewsterin laki: Kulma α B = tulokulma α1 eli ns. Brewsterin kulma, jolla heijastunut säde on kokonaan polarisoitunut pinnan suuntaisesti. ESIMERKKITEHTÄVIÄ: Esim. 1. Missä kulmassa valonsäteen on tultava ilmasta veden pintaan, jotta veden pinnasta heijastunut säde olisi täydellisesti polarisoitunut? Ilman taitekerroin on 1,00 ja veden 1,33. Ratkaisu. Jotta tapahtuisi täydellinen polarisaatio, on oltava voimassa t eli,, josta saadaan tulokulmaksi eli Brewsterin kulmaksi, αb 53 o.

Esim. 2. Missä kulmassa valonsäteen on tultava ilmasta lasiin, jotta lasin pinnasta heijastunut säde olisi täydellisesti polarisoitunut? Ilman taitekerroin on 1,00 ja lasin 1,55. Ratkaisu. Jotta tapahtuisi täydellinen polarisaatio, on oltava voimassa = eli =,, josta saadaan tulokulmaksi eli Brewsterin kulmaksi, αb 57 o.