MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013
|
|
- Jere Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAOL Ry Sivu / 3 MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 03 Tyypillisten virheiden aiheuttamia pistemenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe - /3 p - laskuvirhe, epämielekäs tulos, vähintään - p - vastauksessa yksi merkitsevä numero liikaa - 0 p - karkeampi pyöristysvirhe - p - laskuissa käytetty pyöristettyjä välituloksia - /3 p - kaavassa virhe, joka ei muuta yksikköä - p - kaavavirhe, joka johtaa väärään yksikköön, vähintään - p - lukuarvosijoitukset puuttuvat - p - yksiköt puuttuvat lukuarvosijoituksissa - p - yksikkövirhe lopputuloksessa, vähintään - p - täysin kaavaton esitys, yleensä - 3 p Tehtävien ratkaisemisessa pelkkä laskimella saatu vastaus ei riitä. Laskimesta saatu tulos riittää laajempien tehtävien rutiiniosissa. Jos laskinta käytetään esim. yhtälöiden ratkaisemiseen, lausekkeiden muokkaamiseen, suoran sovittamiseen, funktioiden derivointiin tai integrointiin, tämän on käytävä ilmi suorituksesta. Laskin on kokeen apuväline, jonka rooli arvioidaan tehtäväkohtaisesti. Graafiset esitykset - puutteet koordinaatistossa (akselit, symbolit, yksiköt, jaotus), vähennys 0,5 - p - graafinen tasoitus puuttuu - p - suoran kulmakertoimen määritys yksittäisistä havaintopisteistä (eivät suoralla) - p - koko, tarkkuus, yleinen huolimattomuus, vähennys 0,5 - p
2 MAOL Ry Sivu / 3. aika massa gravitaatio nopeus liikemäärä liike-energia skalaarisuure vektorisuure ei suure X X X X X X / kohta jos kohdassa enemmän kuin yksi rasti, 0 p.. Viivoitinta kuormittava voima on punnuksen paino, merk. FGmg, jota vastaavat arvot lasketaan taulukkoon m(g) d (cm) 0,, 3, 4,0 5,9 7,5 0,, 3,5 F (N) 0 0,5 0,49 0,74 0,98,47,96,94 3,9 4,9 Siirretään arvot koordinaatistoon piirtämällä taipuma voiman funktiona. c) kohdan mittaustilanne huomioidaan c) -kohdassa Piirretty (m,d) kuva maks Graafinen tasoitus väärin tai puuttuu kokonaan Laskimella piirros, jos ei dokumentoitu 0 p. Voiman perustelu puuttuu - Taulukko puuttuu - p.
3 MAOL Ry Sivu 3 / 3 b) Massaa 350 g vastaa voima ( F mg ) 3,43 N, jolloin kuvaajalta luettu taipuma on n., cm. Hyväksytään taipumat,0,3 cm Pelkkä vastaus /3 p. Taipuma taulukon arvoista perustellen (kuvaaja välillä g on likimäärin lineaarinen, joten taipuma on 0, cm:n ja, cm:n puoliväissä) c) Tilannetta kuvaava piste on piirrettävä voima-akselin negatiiviselle puolelle, mutta sekä positiivinen, että negatiivinen taipuma d hyväksytään. Sovitusta on jatkettava pisteeseen saakka. Massaa 65 g vastaa voima ( F mg ) - 0,64 N, jolloin kuvaajalta luettu taipuma on n. -,5 cm. (Huomaa merkki: siis toiseen suuntaan.) Taipuma,5 cm Hyväksytään taipumat,4,8 cm. 3 a) Tapa Työperiaate Δ E Σ Fs K mvl - mva ΣFs, Σ F on vakio æ80 m ö mv kg 0 J L - mv A ç 3,6 s - s è ø 3 Σ F N 365,99 m» 400 m. Tapa Lentokonetta kiihdyttävä voima on vakio, joten liike on tasaisesti kiihtyvää ΣF Newtonin II laki: Σ F ma, josta a. m v Kiihdytysaika t. a Matka tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä, kun alkunopeus on nolla: æ80 m ö kg ævö v v m ç 3, 6 s s a è ø ç 3 è a ø a Σ F N 365,99 m» 400 m. s at Kiitoradan on oltava vähintään 400 m pitkä. Jos laskettu yhdellä moottorilla b) - Vierintävastus - Ilmanvastus - Liikevastusvoimien takia tarvitaan ideaalitilannetta pidempi kiitotie + perustelu 0,5 +
4 MAOL Ry Sivu 4 / 3 4 Lämpötila on alempi eli mittanauha on lyhyempi kuin kalibrioinnissa. Tulos on sen takia suurempi kuin oikea tulos. Optiseen mittaukseen lämpötila ei vaikuta (ei vaadita, että mainitaan, voi antaa +½ p jos mainitaan) α. 0 6 /K l 0 77,3 m, oikea l 0 valittu ΔT 5 K 77,3 m 0 K - 5 K 77,54 m Virhe 77,3 m 77, 54 m 0,0046 m 0,46 cm Voi myös laskea Δl l 0 ΔTα 77,3 m. ( 5 K) K 0,00468 m ΔT:ssä oikea merkki tai Δl oikea tulkinta Laskut Lämpötila ei riitä syyksi koska virhe mittauksessa oli,0 cm Jos vain vastattu ei riitä ilman laskuja tai perusteluja: koko tehtävästä 0 p. 5 a) Jouseen muodostuu seisova aalto tietyillä taajuuksilla. Kuvan mukaisessa jousessa on puoli aallonpituutta. 5 s T 5, s 0 Aallonpituus λ l 4, m 8,4 m. Taajuus f / T /,5 s 0,6667 /s 0,67 Hz. b) Kuvan mukaisesti jousessa on,5 aallonpituutta, joten λ l /,5 4, m /,5,68 m,7 m. Aallon etenemisnopeus on sama kuin a-kohdassa. Aaltoliikkeen perusyhtälön mukaan v λ / T 8,4 m /,5 s 5,6 m/s. Jaksonaika T λ / v,68 m / 5,6 m/s 0,30 s. Taajuus f / T / 0,30 s 3,333 /s 3,3 /s. c) Pulssin etenemisnopeus v 5,6 m/s. Koko pulssin kulkema matka on l. Pulssin kulku kädestä seinän kautta takaisin kestää t ( l) / v 8,4 m / 5,6 m/s,5 s. Jos nopeus laskettu väärin b) kohdassa niin virhe ei kertaudu c) -kohdassa 6. Mekaanisen energian säilymislaista mgh mv + Jω. Kappaleet vierivät, joten vierimisehdosta v ωr saadaan kulmanopeudelle lauseke Sylinterin (kiekon) hitausmomentti on Js mr, pallon Jp mr 5 ja renkaan v ω. r J r mr.
5 MAOL Ry Sivu 5 / 3 Sylinterin nopeuden lauseke on siten mgh mvs + Jw æ v ö s mgh mvs + mr ç è r ø gh vs + vs 4 3 vs gh 4 4 v gh 3 Pallon nopeuden lauseke on mgh mvp + Jw æv ö p mgh mv p + mr 5 ç è r ø gh vp + vp 5 7 vp gh 0 0 vp gh 7 Renkaan nopeuden lauseke on mgh mvr + Jw æ ö mgh mv mr è r ø gh vr + vr v gh r vr r + ç v gh r Koska kappaleisiin vaikuttavat voimat ovat koko ajan samat, kappaleet ovat tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä. Matka on kaikille sama, joten mitä suurempi nopeus, sitä pienempi aika. Tämän perusteella pallo saapuu alareunaan ensimmäisenä ja rengas viimeisenä.,5 p. - mekaaninen energia säilyy, mutta pyöriminen unohdettu, rotaatioenergia puuttuu lausekkeista maks - mekaaninen energia säilyy, mutta eteneminen unohdettu, etenemisen liike-energia puuttuu lausekkeista maks 3 p.
6 MAOL Ry Sivu 6 / 3 7. Suomessa (30V) : Sähkölämmitin A :,0 kw, USA:ssa (0V) : Sähkölämmitin B :,0 kw Sulakkeet : 5A, 0 A, 6 A, 0 A ja 5 A a) Teholle PUI, joten. Lasketaan virran arvot molemmille lämmittimille ja saadaan myös virran arvo, joka sulakkeiden tulee kestää. Suomessa: W 8, A 8,7 A < 0 A V USA:ssa: W 8,88 A 8, A < 0 A V V: Tehtävän sulakkeista sopii lämmittimeen A (Suomessa) vähintään 0A:n sulake ja lämmittimeen B ( USA:ssa) vähintään 0A:n sulake. Sulakkeet valitsematta / valittu väärin max p b) Ohmin laki: >. Teholle - Suomessa: V 6,45 Ω ja W A:n teho USA:n verkossa - USA:ssa: V W > ja siis resistansseille : V 457,4669 W,, Ω 6,05 Ω ja B:n teho Suomessa V 8743,8065 W,, Ω c) Lämmitin A USA:n verkossa ei aiheuta vaaraa. Lämmittimen B kytkeminen Suomen verkkoon luultavimmin aiheuttaisi vaaratilanteita jos piirin sulake ei laukea. Se saattaisi aiheuttaa ylikuumenemis-, sähköisku- ja tulipalovaaran, koska lämmittimen teho ja virta ovat suunniteltua suurempia. laskettu vaihtojännitteen huippuarvoilla 8. Induktiolain mukaan virtasilmukkaan indusoituu jännite, kun silmukan läpäisevä magneettivuo Φ BA muuttuu. Magneettivuo muuttuu, kun silmukka menee magneettikenttään tai poistuu magneettikentästä. Silmukka liikkuu kohtisuorassa magneettikenttää vastaan. Magneettivuon tiheys B on vakio. ΔΦ ΔA Induktiojännitteen suuruus saadaan induktiolaista u B. p Δt Δt u B ΔA Virtasilmukan sähkövirta on i (resistanssin oletetaan olevan vakio). R R Δ t da Siten sähkövirran suuruus on verrannollinen pinta-alan muutosnopeuteen i. p dt Kun silmukka on magneettikentässä, induktiojännitettä ei synny ja sähkövirta silmukassa on nolla.
7 MAOL Ry Sivu 7 / 3 ) Neliön muotoinen silmukka Silmukan sivun pituus on a, nopeus v ja aika t. a vt Silmukan mennessä magneettikenttään sähkövirta on I BdA Bd( a vt) Bav vakio. Rdt R dt R Silmukka poistuessa magneettikentästä sähkövirta on I BdA Bd( a a vt) Bav vakio, ja sähkövirran suunta on vastakkainen. R dt R dt R Virtakuvaaja a vastaa siten virtasilmukkaa. TAI SANALLINEN SELITYS ) Virtasilmukan () pinta-alan muutosnopeus on vakio sekä magneettikenttään mennessä että siitä poistuttaessa. Tällöin myös silmukassa kiertävä virta on vakio magneettikenttään mennessä ja siitä poistuttaessa. Välillä virran on oltava nolla, koska magneettivuo ei muutu, kun silmukka on kokonaan kentässä. Virtakuvaaja a) vastaa virtasilmukkaa (). ) Kolmionmuotoinen silmukka Silmukan mennessä magneettikenttään sähkövirta vt vt d( ) BdA B B d( vt ) Bvt I vakio t Rdt R dt R dt R kasvaa lineaarisesti. Silmukan poistuessa magneettikentästä sähkövirta on a vt vt d( ) BdA B B d( a vt ) Bvt I vakio t, Rdt R dt R dt R ja sen suunta muuttuu. Virtakuvaaja d vastaa siten virtasilmukkaa. TAI SANALLINEN SELITYS ) Virtasilmukan () pinta-alan muutosnopeus kasvaa lineaarisesti, kun silmukka menee magneettikenttään. Tällöin virta kasvaa lineaarisesti. Kun virtasilmukka poistuu magneettikentästä, pinta-alan muutosnopeus kasvaa taas lineaarisesti, eli virta kasvaa lineaarisesti. Virtakuvaaja d) vastaa virtasilmukkaa ().
8 MAOL Ry Sivu 8 / 3 3) 45 käännetyn neliön muotoinen silmukka Silmukan mennessä magneettikenttään pinta-alan muutosnopeus ja sähkövirta kasvavat lineaarisesti, kunnes puolet silmukasta on magneettikentässä BdA Bd( vt vt) Bd( vt ) Bvt I vakio t. R dt R dt R dt R Tästä eteenpäin magneettivuo jatkaa kasvamistaan, mutta pinta-alan muutosnopeus pienenee. Tällöin sähkövirraksi saadaan a vt vt d( + ( a vt )) BdA B B( av vt) I vakio vakio t, Rdt R dt R eli sähkövirta pienenee lineaarisesti huippuarvostaan nollaan. Kun silmukka poistuu magneettikentästä, sähkövirran suunta on käänteinen. Virtakuvaaja f vastaa siten virtasilmukkaa 3. TAI SANALLINEN SELITYS 3) Virtasilmukassa (3) pinta-alan muutosnopeus ensin kasvaa lineaarisesti ja sitten pienenee lineaarisesti, kun silmukka menee magneettikenttään. Pinta-ala muuttuu samalla tavalla silmukan poistuessa magneettikentästä. Virran täytyy siis ensin kasvaa ja sitten pienentyä lineaarisesti sekä magneettikenttään mennessä että siitä poistuttaessa. Virtakuvaaja f) vastaa virtasilmukkaa (3). 9 a) 350 tonnia, josta 99,7 % U-38 eli m 0, kg M 38 u 38., kg N m/m T ½ 4, a 4, s λ ln /T ½ ja A λn A ½, kg, 4, /s, kg 4,3 TBq b) 68 tonnia malmia, josta 0,008 % U, josta 99,7 % U-38 eli m U-38 0, , kg Aktiivisuus AU lun U Aktiivisuustasapaino > lunu lran Ra ln T mu 3 l Ra UNU 600a 0, , kg NRa 9-7 l T ln M 4, a 38, kg Ra U 8 U, kpl atomeja p
9 MAOL Ry Sivu 9 / m Ra, , kg, kg,0 mg» Käytetty malmin massaa -0,5 p 0 a) Ydin saa suurimman nopeuden kun ydin lähtee kuvan mukaisesti neutronin liikesuuntaan. Kokonaisliikemäärä ja kokonaisliike-energia säilyvät. Liikemäärän säilyminen: mv -mu N +Mu Liike-energian säilyminen: ½mv ½ mu N +½Mu - mv + Mu Ratkaistaan ylemmästä yhtälöstä neutronin nopeus un. m Sijoitetaan tämä alempaan yhtälöön ja sievennetään yhtälöä. æ- mv + Mu ö mv m ç + Mu è m ø m( - mv+ Mu) mv + Mu m m v m v mvmu + M u + Mmu > Mu + mu mv 0 mv > u. m + M Ratkaisu voidaan myös tehdä laskimella b) Ratkaistaan edellisestä törmäävän neutronin nopeus. Kummassakin tapauksessa ytimeen osuvan neutronin nopeus on yhtä suuri. M ja M ovat vedyn ja typen ydinten massoja. u ja u ovat vedyn ja typen ydinten suurimpia nopeuksia neutronitörmäyksen jälkeen. u ( m + M) u( m + M ) v m m Ratkaistaan tästä neutronin massa um um 4,7 0 m/s 4,0,66 0 kg - 3,3 0 m/s,00,66 0 kg m 7 6 u u 3,3 0 m/s - 4,7 0 m/s m, kg,9 0-7 kg.
10 MAOL Ry Sivu 0 / 3 a) Jännitettä vastaava vastuksen läpi kulkeva sähkövirta voidaan laskea Ohmin lailla. U I R Lasketaan kutakin jännitteen arvoa vastaava sähkövirta ja piirretään sähkövirta ajan funktiona: t (h) t (s) U (V),308,53,4,8,07,79,70,40 0,06 0,065 0,038 l (A) 0,308 0,53 0,4 0,8 0,07 0,79 0,7 0,4 0,006 0,0065 0,0038 0,5 p ΔQ Sähkövirran määritelmästä varaukselle saadaan lauseke I >Δ Q IΔt. Siirtynyt varaus Δt on sähkövirran kuvaajan ja aika-akselin väliin jäävä fysikaalinen pinta-ala. P. Δ Q 6900 C. Hyväksytään ratkaisu välillä 6000 C 7500 C b) Tehohäviöt virtapiirissä tapahtuvat ulkoisessa vastuksessa ja akun sisäisessä vastuksessa. Akun sisäinen resistanssi on E- U0 Rs I E-U0 Rs I,335 V -,308 V Rs 0,308 A 0, W Piirissä energia muuttuu lämmöksi teholla
11 MAOL Ry Sivu / 3 P ( R + R ) I S U P (0, W+ 0,0 W) I Taulukoidaan eri sähkövirran arvoja vastaavat tehon arvot ja piirretään teho ajan funktiona. t (h) t (s) U (V),308,53,4,8,07,79,70,40 0,06 0,065 0,038 l (A) 0,308 0,53 0,4 0,8 0,07 0,79 0,7 0,4 0,006 0,0065 0,0038 P (W) 0,746 0,604 0,579 0,539 0,487 0,49 0,397 0,397 0,0043 0, ,0005 ΔE Energia muuttuu lämmöksi teholla P > josta Δ E PΔ t. Lämmöksi muuttunut energia Δt saadaan tehon kuvaajan ja aika-akselin väliin jäävänä fysikaalisena pinta-alana. Δ E 8300 J. Hyväksytään ratkaisu 7500 J 8500 J a) Isokoorisia prosesseja ovat 3 ja 4, jolloin kaasun tilavuus ei muutu. Adiabaattisia prosesseja ovat ja 3 4. p b) Adiabaattisissa prosesseissa kaasu ei ole lämmönvaihdossa ympäristön kanssa, joten prosessit ja 3 4 eivät tule kyseeseen. Lämpöopin ensimmäisen pääsäännön mukaan sisäenergian muutos on kaasuun tehdyn työn ja siihen tuodun lämpömäärän summa Δ U Q+ W. Isokoorisen prosessin aikana työ W ò pdv on nolla. Isokoorisessa prosessissa 3 kaasun sisäenergia kasvaa siirryttäessä korkeampaan lämpötilaan, kaasu vastaanottaa lämpöä ympäristöstään. Isokoorisessa prosessissa 4 kaasun sisäenergia pienenee siirryttäessä matalampaan lämpötilaan, kaasu luovuttaa lämpöä ympäristöön.
12 MAOL Ry Sivu / 3 c) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälöstä p, kun kaasun paine, tilavuus ja pv ainemäärä tunnetaan eri tiloissa, eli T. nr Lämmönsiirto isokoorisen prosessin (A L) aikana saadaan lausekkeesta QAL ncvδ T ncv ( TL TA ), missä c V on kaasun ominaislämpökapasiteetti vakiotilavuudessa ja n ainemäärä. Prosessin 3 aikana kaasu vastaanottaa lämpömäärän 3. Kaasun lämpötila nousee, kun kaasun tilavuus pysyy vakiona. ncvv cvv Q3 ncv( T3 T ) ( p3 p) ( p3 p) nr R 0,5 J 48, 0 6 m3 mol K 4,0 0 6 Pa,3 0 6 Pa 00, J 8,345 J mol K Prosessin 4 aikana kaasu luovuttaa lämpömäärän 4. Kaasun lämpötila laskee, kun kaasun tilavuus pysyy vakiona. ncvv4 cvv4 Q4 ncv( T T4 ) ( p p4) ( p p4) nr R 0,5 J m 6 3 mol K 8, Pa, Pa 77, J 8,345 J mol K Otto-kiertoprosessin hyötysuhde lasketaan kuten lämpövoimakoneen hyötysuhde. η W Q Q Q Q otto Q V ( p p) 4 4 Q V ( p p ) m,47 0 Pa 8,54 0 Pa 48, 0 6 m3 4,0 0 6 Pa,3 0 6 Pa 0, ,5% TAI Ideaalikaasun tilanyhtälö p ( - ) ( - ) ( 4 -T) ( 3-T) V p p h - V p p nr T - nr T T4 -T - T3 -T pv ja T. nr 4 3
13 MAOL Ry Sivu 3 / 3 3 Lähde: Fysiikan koe, Hyvän vastauksen piirteitä, YTL a) Laservalon osuessa lasin pintaan osa valosta heijastuu ja osa etenee lasiin taittuen. Heijastuneen ja läpi menevän valon intensiteettien summa on vakio, mutta niiden suhde riippuu tulokulmasta. b) Kun intensiteetti I 0 (α 59 ), heijastuneessa valossa on pelkästään tulotasolle kohtisuoraa värähtelyä, jonka polarisaattori suodattaa pois. Brewsterin lain mukaan heijastunut valo on tällöin täydellisesti polarisoitunut. p. Lasilevyn läpäisseessä valossa on kaikkia värähtelysuuntia. c) Suhteellinen intensiteetti I 0,005 (lähes nolla), kun tulokulma α 59 Heijastunut valo on täydellisesti polarisoitunut, kun tulokulman α ja taitekulman β summa on 90. Tällöin taitekulma β sinα n Lasin taitekerroin n saadaan ratkaisemalla yhtälöstä. sin β n n sinα,00 sin 59 n,664,7. sin β sin 3 d) Polarisoivien lasien läpäisysuunta on tulotason suuntainen eli ne suodattavat tulotasolle kohtisuoraan värähtelevän valon, jota heijastuu esimerkiksi veden pinnasta. Veden pinnasta heijastuneessa valossa on suurempi osuus tulotasolle kohtisuoraa värähtelevää valoa. Heijastusten ehkäiseminen auttaa näkemään paremmin.
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FYSIIKAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut
A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan
LisätiedotOikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011
MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007
MAOL-Pisteityshjeet Fysiikka kevät 007 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tuls, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä
LisätiedotFYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!
FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut
A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi
LisätiedotTEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg
TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.
Lisätiedot23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen
3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla
LisätiedotRATKAISUT: 21. Induktio
Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ.9.013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan
LisätiedotFysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2
Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2019 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
LisätiedotMekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:
Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
Lisätiedot4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO
4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ
Lisätiedot- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.
7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona
LisätiedotDiplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2015 Insino o rivalinnan fysiikan koe 27.5.2015, malliratkaisut
Diplomi-insino o rien ja arkkitehtien yhteisalinta - dia-alinta 15 Insino o rialinnan fysiikan koe 7.5.15, malliratkaisut A1 Pallo (massa m = 1, kg, sa de r =, cm) nojaa kur an mukaisesti pystysuoraan
Lisätiedot4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.
K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.
1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio
Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on
LisätiedotAUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,
AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.
1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista
Lisätiedotl s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0
1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona
LisätiedotMustan kappaleen säteily
Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotKAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]
KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja
LisätiedotMagneettinen energia
Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.3.06 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
LisätiedotFysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi
Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:
LisätiedotYlioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n
Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitsten luonnehdinta
LisätiedotErityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)
Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen
LisätiedotP = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö
LisätiedotTermodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki
Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Lisätiedoton radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 6.3.08 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotLuku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia
Luku 7 Työ ja energia Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Tavoitteet: Selittää työn käsite Mallittaa voiman tekemä työ Mallittaa liike-energian ja työn keskinäinen riippuvuus Esitiedot Newtonin lait
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 23.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 3.9.05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
Lisätiedoton hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis
Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa
Lisätiedota) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =
S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja
Lisätiedot5-2. a) Valitaan suunta alas positiiviseksi. 55 N / 6,5 N 8,7 m/s = =
TEHTÄVIEN RATKAISUT 5-1. a) A. Valitaan suunta vasemmalle positiiviseksi. Alustan suuntainen kokonaisvoima on ΣF = 19 N + 17 N -- 16 N = 0 N vasemmalle. B. Valitaan suunta oikealle positiiviseksi. Alustan
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
LisätiedotAVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS
AVOIME SARJA VASTAUKSET JA PISTEITYS 1. Käytössäsi on viivoitin, 10 g:n punnus, 2 :n kolikko sekä pyöreä kynä. Määritä kolikon ja viivoittimen massa. Selosta vastauksessa käyttämäsi menetelmät sekä esitä
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.
LisätiedotOhjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin
Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti
LisätiedotSovelletun fysiikan pääsykoe
Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 26..208 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta
LisätiedotFY9 Fysiikan kokonaiskuva
FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin
LisätiedotTfy Fysiikka IIB Mallivastaukset
Tfy-.14 Fysiikka B Mallivastaukset 14.5.8 Tehtävä 1 a) Lenin laki: Muuttuvassa magneettikentässä olevaan virtasilmukkaan inusoitunut sähkömotorinen voima on sellainen, että siihen liittyvän virran aiheuttama
LisätiedotMittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014
Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö
LisätiedotYLIOPPILASTUTKINTO 22. 3. 2000 MATEMATIIKAN KOE - PITKÄ OPPIMÄÄRÄ
INTERNETIX Ylioppilaskirjoitusten tehtävät Page YLIOPPILSTUTINTO MTEMTIIN OE PITÄ OPPIMÄÄRÄ okeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään Eräät tehtävät sisältävät useita osia [merkittynä a), b) jne],
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotRATKAISUT: Kertaustehtäviä
hysica 6 OETTAJAN OAS 1. painos 1(16) : Luku 1 1. c) 1 0,51 A c) 0,6 A 1 0,55 A 0,6 A. b) V B 4,0 V c) U BC,0 V b) 4,0 V c),0 V 3. a) Kichhoffin. 1 + 3 1 3 4 0,06 A 0,06 A 0 V. b) Alin lamppu syttyy. Kokonaisvita
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotKERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4
KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + ( 1) + 3 ( 1) 3 = 3 + 3 = 4 K. a) x 3x + 7x 5x = 4x + 4x b) 5x 3 (1 x ) = 5x 3 1 + x = 6x 4 c) (x + 3)(x 4) = x 3 4x + 3x 1 = x 3 + 3x 4x 1 Vastaus: a) 4x +
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotOikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:
A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa eräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808 C
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotVIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;
VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen
LisätiedotELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op)
ELEC-A4130 Sähkö ja magnetismi (5 op) Jari J. Hänninen 2015 16/IV V Luentoviikko 9 Tavoitteet Valon luonne ja eteneminen Dispersio Lähde: https: //www.flickr.com/photos/fastlizard4/5427856900/in/set-72157626537669172,
LisätiedotT F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15
LisätiedotELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.
ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus
LisätiedotOPTIIKAN TYÖ. Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti:
Fysiikka 1-2:n/Fysiikan peruskurssien harjoitustyöt (mukautettu lukion oppimäärään) Nimi: Päivämäärä: Assistentti: OPTIIKAN TYÖ Vastaa ensin seuraaviin ennakkotietoja mittaaviin kysymyksiin. 1. Mitä tarkoittavat
Lisätiedotjakokulmassa x 4 x 8 x 3x
Laudatur MAA ratkaisut kertausarjoituksiin. Polynomifunktion nollakodat 6 + 7. Suoritetaan jakolasku jakokulmassa 5 4 + + 4 8 6 6 5 4 + 0 + 0 + 0 + 0+ 6 5 ± 5 5 4 ± 4 4 ± 4 4 ± 4 8 8 ± 8 6 6 + ± 6 Vastaus:
LisätiedotKertaus. Integraalifunktio ja integrointi. 2( x 1) 1 2x. 3( x 1) 1 (3x 1) KERTAUSTEHTÄVIÄ. K1. a)
Juuri 9 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 5.5.6 Kertaus Integraalifunktio ja integrointi KERTAUSTEHTÄVIÄ K. a) ( )d C C b) c) d e e C cosd cosd sin C K. Funktiot F ja F ovat saman
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän
LisätiedotFYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely
FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien
LisätiedotSÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013
SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen
LisätiedotPRELIMINÄÄRIKOE. Lyhyt Matematiikka 3.2.2015
PRELIMINÄÄRIKOE Lyhyt Matematiikka..015 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Kaikki tehtävät arvostellaan asteikolla 0-6 pistettä. 1. a) Sievennä x( x ) ( x x). b) Ratkaise yhtälö 5( x 4) 5 ( x 4). 1 c)
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 24.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 4.9.04 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotMAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:
MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: 1 Funktio 1.1 Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet: 1 1. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä.
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain
LisätiedotMATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ
MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 6.3.09 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa
LisätiedotAiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio
Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Ajankohtaista Konseptitesti 1 Kysymys Ajat pyörällä ylös jyrkkää mäkeä. Huipulle vie kaksi polkua, toinen kaksi kertaa pidempi kuin
LisätiedotFYSIIKAN VALINTAKOKEET HELSINGIN YLIOPISTOSSA SYKSYLLÄ 1972
Matemaattisten Aineiden Aikakauskirja 36, /197, 115-10. (Ratkaisuja modifioitu.) 1 Kaarle Kurki-Suonio: FYSIIKAN VALINTAKOKEET HELSINGIN YLIOPISTOSSA SYKSYLLÄ 197 Helsingin yliopistoon eksaktien luonnontieteiden
Lisätiedot1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011
1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ
LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,
LisätiedotAaltojen heijastuminen ja taittuminen
Luku 11 Aaltojen heijastuminen ja taittuminen Tässä luvussa käsitellään sähkömagneettisten aaltojen heijastumista ja taittumista väliaineiden rajapinnalla. Rajoitutaan monokromaattisiin aaltoihin ja oletetaan
Lisätiedot3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta
Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotFysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi
Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)
LisätiedotLaskun vaiheet ja matemaattiset mallit
Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 28. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 28. syyskuuta 2016 1 / 22 Hieman kertausta
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
Lisätiedot