Sote-palveluiden hankinnan uudet mahdollisuudet ja velvoitteet Johtaminen, palveluiden hankinta sekä kirjaaminen VamO-hankkeen opintopiiri 22.11.2017 OTM Susanna Lehti
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintoihin sovellettavat säännöt 2
Hankintalainsäädännön uudistus Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016 =hankintalaki Hankintadirektiivi 2014/14/EU HE 108/2016 vp Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeus-sopimuksista 1398/2016 = erityisalojen hankintalaki Eritysalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU 3
Julkisten hankintojen tavoitteet Julkisten varojen käytön tehostaminen Laadukkaat hankinnat Innovatiiviset ja kestävät hankinnat Tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen yrityksille ja muille yhteisöille Hankintojen toteuttaminen kilpailuolosuhteet hyödyntäen Ympäristö- ja sosiaalinäkökulmien huomiointi Hallinnollisten kustannusten vähentäminen Hankintalaki 2 4
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kilpailuttaminen yleistä Hankintalain liitteen E mukaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevat 1.1.2017 alkaen kevennetyt säännökset Sosiaali- ja terveyspalveluiden kynnysarvo nousi Hankintamenettelyihin tuli huomattava harkintavalta Tarkoituksena on mahdollistaa joustavammat hankintamenettelyt hankintoihin, joilla on suurta merkitystä asiakkaan kannalta Asiakkaan asema ja muita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta tärkeitä seikkoja on huomioitava erityissäännöksen perusteella 5
Hankintalain soveltamisen kynnysarvo sosiaali- ja terveyspalveluissa Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnan kynnysarvo on 400 000 euroa Palvelut on kilpailutettava hankintalain mukaan, jos niiden ennakoita arvo on vähintään 400.000 euroa Sote-hankinnoissa ei ole erillistä EU-kynnysarvoa Kaikkia kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskee sama hankintasääntely ja samat menettelyt Kynnysarvon alittavat hankinnat toteutetaan hankintayksikön omien hankintaohjeiden mukaisesti Sääntely koskee vain liitteen E mukaisia sote-palveluhankintoja Esimerkiksi terveydenhuollon tarvikkeita koskee tavarahankinnan kynnysarvo 60 000 euroa Hankintalaki 25 6
Muita liitteen E mukaisia erityisiä palveluhankintoja Eräitä työvoimapalveluja Koulutuspalveluita Sosiaalialan, koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalveluita Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen palvelut Seminaarien järjestämine, näyttelyjen ja messujen järjestäminen Osa yhdistysten tarjoamista palveluista Tietyt hotelli- ja ravintolapalvelut Ateriapalvelut, kouluruokailu, henkilöstöruokalat Oikeudelliset palvelut Palvelun kuuluminen liitteen E mukaisiin palveluihin on aina tarkistettava erikseen (CPV-koodit) 7
Liitteen E mukaisiin palveluhankintoihin sovellettavat säännökset Hankintalain liitteen E mukaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin ja muiden erityisten palveluhankintojen kilpailuttamiseen sovelletaan Hankintalain 12 luvun säännöksiä Lisäksi hankintalain I osaa, eli lukuja 1 4 ja IV osan lukuja 14 17 Lisäksi 12 luvussa olevien viittaussäännösten perusteella on noudatettava useampia muita säännöksiä Hankintalaki 107 8
Sote-palveluhankintojen kilpailuttamiseen sovellettavat hankintalain säännökset 12 luku Sosiaali- ja terveyspalvelut ja muut erityiset palveluhankinnat 1 luku Tarkoitus, periaatteet ja määritelmät 2 luku Soveltamisala ja sen rajaukset 3 luku Yhteishankinnat ja hankintojen varaaminen 4 luku Kynnysarvot ja hankinnan ennakoidun arvon laskeminen 40 ja 41 Suorahankinta, suorahankinta lisätilauksissa 7 luku Hankinnasta ilmoittaminen 62 Sähköinen tietojenvaihto hankintamenettelyssä (jos tietoja vaihdetaan sähköisesti) 80 ja 81 Pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet 82 86 :t Ehdokkaiden ja tarjoajien korjaavat toimenpiteet ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettaminen (vapaaehtoinen) 14 luku Hankintaa koskevat päätökset ja hankintasopimus 15 luku Hankintojen valvonta 16 luku Oikeussuojakeinot 17 luku Erinäiset säännökset 9
Mistä hankintalain 12 luvussa erityisesti säädetään? Sote-palveluihin sovellettavat säännökset Palvelun käyttäjien huomioon ottaminen hankinnoissa Hankintamenettely Suorahankinta erityistilanteissa Ilmoittaminen Tietojenvaihto Tarjouspyyntö ja tarjous Tarjoajan soveltuvuus ja poissulkeminen Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta Sääntely vastaa pitkälti kansallisia hankintoja koskevia sääntöjä 10
Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnan toteuttaminen 11
Sote-hankinnan toteuttaminen Yleisellä tasolla Hankintojen suunnittelu, aikataulutus, strateginen pohdinta Riittävä resursointi Osaamisen hankkiminen, erikoistuminen Markkinakartoituksen käyttäminen Yleinen yrittäjäyhteistyö Yksittäisen hankinnan tasolla Valmistelu eri osaamisista koostuvalla tiimillä Laatimisen projektinhallinta: tavoitteet, aikataulu, roolit, resurssit Liian isojen työryhmien välttäminen Yhteishankintojen ongelma: liialliset kompromissit Kriittinen pohdinta: Riittävätkö omat resurssit? Mistä voitaisiin saada lisää? Hankinnan merkitys? Arvo, vaihtoehtoinen järjestäminen, välttämättömyys yms. Odotusarvon lasku? Mihin panostetaan? 12
Sote-hankinnan toteuttamisen vaiheet Suunnittelu ja valmistelu Markkinakartoitus Kumppanuuden hallinta Sopimuksen valvonta Hankintailmoitus ja tarjouspyynnön julkaiseminen Hankintasopimuksen solminen Tarjousten vastaanottaminen Tarjousvertailu Hankintapäätös 13
Joustavat menettelyt ja hankintoihin sovellettavien yleisten periaatteiden noudattaminen Sote-hankinnassa hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankintamenettelyn valinnassa Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä Hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on hankintalain 3 :n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen 14
Julkisia hankintoja koskeva periaatteet Avoimuus Avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimus Toimenpiteiden ennakoitavuus ja riittävä informaatio tarjoajille Ilmoittamisvelvoite Selkeys ja täsmällisyys Tasapuolisuus ja syrjimättömyys Kaikkia on kohdeltava tasapuolisesti kaikissa hankinnan vaiheissa Kilpailun hyödyntäminen ja aidosti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta Suhteellisuus Hankintamenettelyssä asetettujen vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa niillä tavoiteltavaan päämäärään nähden Suhteellisuusperiaatteen vaatimukset ovat nähtävissä muun muassa hankintalain säännöksessä, joka kieltää hankintayksiköitä asettamasta liian korkeita liikevaihtovaatimuksia tarjouskilpailuun osallistuville toimittajille 15
Hankintamenettelyn vaihtoehtoja sote-hankinnoissa Hankintayksikkö voi luoda oman, asiakaslähtöisen hankintamenettelyn Hankintayksikkö voi yksinkertaistaa EU-menettelynä laissa olevaa menettelyä Tarjouskilpailun voi järjestää myös vanhan hankintalain mukaisella avoimella menettelyllä. Silloin menettelyn kulku mukailee vanhan lain sääntöjä Hankintayksikkö voi hyödyntää EU-menettelyissä kuvattua puitejärjestelyä esim. siten, että asiakas tekee lopullisen valinnan palveluntuottajien välillä. HE 108/2016 16
Dynaamisen hankintamenettelyn sovellus Toimittajarekisteri Puitejärjestelyn ja EU menettelynä säännellyn dynaamisen hankintamenettelyn yhdistäminen Yksinkertaistaminen Parhaat puolet Etuna puitejärjestelyyn verrattuna ettei menettely sulje markkinoita Uudet tarjoajat voivat joustavasti liittyä mukaan koko sopimuskauden Jos menettelyyn yhdistetään asiakkaan valinnanvapaus (kokonaan tai minikilpailutetun valikoiman perusteella) saadaan mukaan myös asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaalle voidaan minikilpailuttaa suppeampi valikoima esim. asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisen keskeisen palveluntarpeen perusteella (salassapito huomioitava) 17
Järjestelyn vaiheet pääpiirteissään Ennakoidun tarpeen arvioiminen Palvelun sisältöä ja asiakkaan asemaa koskeva ehdot Voimassaoloajan määritteleminen Perustaminen hankintailmoituksella Tarjoajien valinta soveltuvuusvaatimusten perusteella Uusien tarjoajien valinta mukaan esim. tietyin väliajoin tarjouspyynnössä määritellyllä tavalla Minikilpailutus tai asiakkaan valinta Sopimuksen muuttamisen mahdollistavat joustavat ehdot 18
Palvelujen käyttäjien huomioiminen Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat 19
Palvelun käyttäjien tarpeiden huomioiminen hankintamenettelyssä Palveluja koskeva lainsäädäntö on huomioitava kaikissa hankinnan vaiheissa Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö Yksilöllisissä, pitkäaikaisissa ja toistuvissa palveluissa on huomioitava käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen Palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään Hankintalaki 108 Hankintalaki ei tuo uusia velvoitteita, mutta muistuttaa niiden olemassa olosta Sote-sääntelyyn tuotu asiakasnäkökulma on poikkeus pääsäännöstä, jossa hankintalaki ei sisällä hankinnan kohteen sisältöön liittyviä säännöksiä 20
Keskeinen sosiaali- ja terveyspalveluita koskeva lainsäädäntö jota on noudatettava Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Lastensuojelulaki (417/2007) Laki vammaisuuden perusteella annettavista palveluista ja tukitoimista (380/1987) Lakin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Asiakasasiakirjalaki (254/2015) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 21
Jatkuvuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Hankintalain 108 edellyttää, että pitkäkestoisia hoito- ja asiakassuhteita koskevan sosiaali- ja terveyspalvelun hankinnassa hankintayksikön on määritettävä sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei muodostu kohtuuttomia tai epätarkoituksenmukaisia seurauksia palvelun käyttäjille Hankintalain esitöiden mukaan hankintalaki mahdollistaa hankintasopimusten tekemisen toistaiseksi voimassa oleviksi eikä se velvoita kilpailuttamaan tietyin väliajoin esimerkiksi henkilön asumispalveluita Perustuslakivaliokunta: Valiokunta katsoi, että erityisen merkityksellinen on vammaissopimuksen 19 artiklan mukainen velvoite turvata vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus elää yhteisöissä, mikä voi merkitä muun ohella velvollisuutta huomioida ensisijaisesti yksilöllisesti kunkin vammaisen henkilön oma käsitys hänen avun- tai palveluntarpeesta ja palveluiden järjestämistavasta 22
Puitejärjestelyn sopimuskausi Sopimuskausi Puitejärjestely 1 2 3 4 vuosia Yksittäisen asiakkaan sopimus Yksittäisen asiakkaan sopimus Yksittäisen asiakkaan sopimus Kun puitesopimuksen sopimuskausi päättyy, voi asiakaskohtainen palvelu jatkua Asiakaskohtaisen palvelun jatkumisen ehdot kirjataan alkuperäiseen sopimukseen Eri tilanteiden huomioiminen: palveluntuottaja menestyy uudessa kilpailutuksessa / palveluntuottaja ei menesty Jos jatkuminen ei perustu hankintasopimukseen => suorahankinta Hankintalaki sallii sopimusmuutokset vain rajoitetusti Tämän takia sopimusehtoihin kannattaa muokata joustovaraa, kun tarkoituksena on, että asiakaskohtainen palvelu jatkuu pitkään 23
Keskeisiä palvelujen käyttäjän asemaan liittyviä seikkoja Sopiva vähimmäisvaatimusten taso ja muotoilu siten, että ne mahdollistavat eri oikeudellisia muotoja edustavien (yritykset, järjestötaustaiset toimijat jne.) sekä eri kokoisten toimijoiden osallistumisen Vertailuperusteiden asettaminen siten, että ne kohdistuvat ennemminkin asiakkaalle lisäarvoa tuottaviin seikkoihin kuin seikkoihin joilla on suora hintavaikutus Palvelun käyttäjän asemaan liittyvien seikkojen riittävän yksityiskohtainen ja selkeä kuvaaminen tarjouspyynnön palvelukuvauksessa yhteistyössä palvelujen sisällön asiantuntijoiden kanssa Sellaisten sopimusehtojen ottaminen tarjouspyyntöön, joilla tuetaan esimerkiksi henkilöstön pysyvyyttä ja -laatua Kannustavien elementtien käyttö, kuten asiakastyytyväisyyden käyttämistä sopimuksenaikaisena laadun kannusteena 24
Mitä käyttäjien huomioinen tarkoittaa käytännössä? Sosiaalihuoltolain 38 :n 3 momentin mukaan henkilöille, joiden tuen tarve on pysyvä tai pitkäaikainen, tuki on pyrittävä järjestämään siten, että turvataan palvelujen jatkuvuus, ellei palvelujen muuttaminen ole asiakkaan edun mukaista. => Kun kyseessä ovat palvelut, joiden laadulla ja jatkuvuuden on käyttäjien kannalta suuri merkitys, on asiakkaan asemaan kiinnitettävä huomiota kautta linjan tarjouspyynnön ja sopimusehtojen laadinnassa, hankintaprosessissa ja sopimuskauden aikana. 25
Käyttäjien osallisuus käytännössä Velvoite asiakasosallisuuden toteuttamiseen perustuu sosiaalihuollon lainsäädäntöön ja vammaispalveluissa lisäksi YK:n vammaissopimukseen Käyttäjien osallisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi paikallisen vammaisneuvoston kautta pyytämällä asiakkaita edustavia tahoja mukaan markkinavuoropuheluun tai miettimällä palveluntuottajille tehtäviä kysymyksiä heidän kanssaan järjestämällä tilaajan ja käyttäjiä edustavien tahojen työpajoja esimerkiksi palvelukuvauksen ja vertailuperusteiden ideointiin selvittämällä asiakaskunnan palveluun liittyviä toiveita (esimerkiksi asumistoiveita) työpajatyöskentelyssä Eri käyttäjäryhmät riittävästi edustettuina: Vammaiset lapsen, nuoret ja ikääntyneet vammaiset henkilöt Tarvittaessa omaiset ja läheiset Toimiva vuorovaikutus käyttäjäkunnan kanssa tuo parhaimmillaan tärkeää tietoa palvelujen toteuttamisen perustaksi Riittävä ja ajoissa toteutettu tiedotus ja vuorovaikutus ehkäisevät ennalta pelkoja ja riitoja Käyttäjille on tärkeää kertoa aikaisessa vaiheessa, keitä kilpailutukset koskevat ja miten ne vaikuttavat palvelujen piirissä jo olevien asiakkaiden asemaan 26
Muita huomioitavia näkökohtia Esteettömyys Palvelun toimivuus erityisesti vammaisten tai muutoin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta Palvelun tulee soveltua erilaisten ihmisten käyttöön Kohtuuhintaisuus Huomioitava erityisesti, jos asiakkaat käyttävät usein ja maksavat palvelusta Saatavuus ja kattavuus Huomioitava muun muassa palvelun sijainti Kuinka hankinta mukautuu lisähankintoihin tai asiakastarpeen muuttumiseen? Joustavuus sopimusehdoissa ja menettelyissä 27
Asiakaskohtainen suorahankinta sote-hankinnassa Sote-palveluiden suorahankinnoissa noudatetaan lähtökohtaisesti hankintalain suorahankintasääntöjä Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisissä tapauksissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi Suorahankinnasta tehdään asiakaskohtainen ja perusteltu hankintapäätös Suorahankinnasta voidaan ilmoittaa Hilmassa omalla ilmoituslomakkeellaan. Ilmoituksesta käynnistyy 14 vuorokauden valitusaika, jonka jälkeen päätös on lainvoimainen. Hankintalaki 110 28
Asiakaskohtaisen suorahankinnan käyttäminen Lähtökohta: Hyvän ja joustavan peruspalveluvalikon kilpailuttaminen ja kilpailutettujen sopimusten hyödyntäminen pääasiallisena hankintatapana Julkisille hankinnoille asetetut tavoitteet toteutuvat Suorahankinnat: Asiakaskohtaisen suorahankinnan käyttäminen yksittäistapauksissa silloin, kun kilpailutetulla valikoimalla ei pystytä vastaamaan asiakkaan erityistarpeisiin taikka jos sen käyttäminen johtaa asiakkaan lakiin perustuvien oikeuksien sivuuttamiseen 29
Vammaispalveluiden hankinnat Erityiskysymyksiä 30
Hankintakäytännöt tarkastelussa Edelleen usein käytössä hankintalain mukainen avoin menettely Asiakkaan ja asiakkaita edustavien tahojen kuuleminen ei aina täytä tehokkaan osallistumisen vaatimusta Suuret puitejärjestelyt, puitejärjestelyjen lyhyt sopimuskausi Puitejärjestelyn valintaperusteessa ei aina riittävää asiakaan huomioimista Sopimuskauden päättymisen varalta sopimukseen otetut ehdot voivat olla puutteelliset Sopimuksen muuttamista koskevat ehdot tärkeitä, jos tavoitellaan pidempiä tai toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia Tämä johtuu siitä, että hankintalaki rajoittaa voimakkaasti sopimuksen muuttamista, ellei sopimus sisällä muutoksen oikeuttavia ehtoja 31
Palveluiden kuvaaminen ja sisältö Yleispiirteinen lainsäädäntö edellyttää huolellista kuvausta Koska vammaislainsäädäntö on melko vanhaa ja yleispiirteistä on palvelukuvauksen laatimiseen kiinnitettävä huomiota Sosiaalihuoltolain säätäminen toi paljon uutta Aiemmat palvelukuvaukset eivät sellaisenaan käy pohjaksi Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen erityishuollossa Kunnan ja palveluntuottajan roolit ennakollisten toimien suunnittelussa ja toteutuksessa Palvelusuunnittelun ja muiden järjestettävien palveluiden rooli tukemassa itsemääräämisoikeuden toteutumista Rajoitustoimia koskevien päätösten edellytysten syntyminen pitkälti palveluntuottajan toiminnassa 32
33
Ministerin kirje kunnille 17.10.2017 Hankintayksiköillä on laaja harkintavalta sote-hankintoja kilpailuttaessaan Hankintalaki ei vaadi kilpailuttamaan vammaispalveluhankintoja Vaihtoehtona on esimerkiksi järjestäminen palvelusetelillä Kunta voi kilpailuttaa valikoiman palveluita, joista asiakas valitsee Hankintasopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevana ja kunkin henkilön hoivakoti kilpailuttaa vain kerran Hankittaessa ihmisten elämän mittaisia palveluja, kenenkään ei tarvitsisi vaihtaa kotiaan uuden kilpailutuksen myötä http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lindstrom-lahetti-kunnille-kirjeen-vammaispalvelujen-hankinnoista 34
Puitesopimukset vammaispalveluhankinnoissa Puitesopimuksen kestoa koskevan jouston hyödyntäminen Puitejärjestelyn voimassaoloaika enintään neljä vuotta Sopimuskausi voi olla tätä pidempi erityisestä syystä Oikeuskäytännössä on yksittäisessä tapauksessa hyväksytty yhdeksän vuoden pituinen puitejärjestely, kun hankinnan kohteena oli vanhusten / vammaisten tehostetun palveluasumisen palvelu, joiden tuottaminen edellytti toimitilainvestointia. Puitesopimuksen valintaperuste / miten asiakkaan palvelu valitaan? Asiakkaan oma valinta Asiakkaalle sopivan valikoiman minikilpailuttaminen valinnan perusteeksi esim. palvelusuunnitelman keskeisten elementtien perusteella 35
Kokonaislaatu riippuu vaatimusten tasosta Vähimmäisvaatimukset Vähimmäisvaatimukset ovat hankinnan kohteen pakollisia vaatimuksia, jotka jokaisen tarjouksen on täytettävä Vähimmäisvaatimukset muodostavat sen tason, joka hankinnan kohteelta aina vaaditaan Liian matalat vähimmäisvaatimukset => huono laatu Liian korkeat vähimmäisvaatimukset => ei tarjouksia Vertailtavat vaatimukset Vertailtavat vaatimukset tuovat vähimmäisvaatimukset ylittävää lisälaatua, jonka suuruus ratkeaa tarjoajien tarjousten perusteella Samaa vaatimusta ei voi käyttää sekä vähimmäis- että vertailtavana vaatimuksena Matalat vaatimukset => kaikki tarjoajat täyttävät ne, jolloin hinta ratkaisee Kaikkia asetettuja perusteita on käytettävä uusia ei saa asettaa tarjousmenettelyn aikana 36
VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA VERTAILTAVAT VAATIMUKSET Laadun vertailuperusteet Laadun vertailuperusteet Melko korkeat vähimmäisvaatimukset Korkeimmat vähimmäisvaatimukset Matalat vähimmäisvaatimukset 37
Laatutekijöitä Keskeiset laadun tekijät Määritteleminen yhdessä asiakaskunnan ja tarpeen mukaan läheisten kanssa Miten laatu näkyy henkilön arjessa? Miten laatu näkyy läheisten arjessa? Todennettavuus, mitattavuus, arvioitavuus Tarpeen mukainen palvelu Palvelusuunnitelman suuri merkitys, sitominen suunnitelmaan Tarpeiden hierarkia Asiakkaan kokemus, läheisten kokemus, omatyöntekijän kokemus Asiakkaan itsemääräämisoikeus ja valinnanmahdollisuudet Konkreettiset valinnanmahdollisuudet arjessa Toteutumisen vähimmäistason määrittelyt Massapalvelu vs. yksilöllisyys Omaisten ja läheisten rooli ja osallistuminen Mahdollistaminen, yhteistyömuodot, vähimmäistaso palveluntuottajan puolelta 38
Asiakas- ja työntekijäraadin hyödyntäminen Palveluntuottajan valinnassa Palveluntuottajan valinta tiettyyn palveluyksikköön; asiakastahon, johdon ja työntekijöiden edustajat voivat olla mukana raadissa, jolle tarjoajat esittelevät ratkaisuja pyydetyistä aiheista Rajoitettua menettelyä muistuttava kaksivaiheinen menettely rajaamassa laatuvertailuun valittavien tarjoajien määrää Hinta voi olla kiinteä, jos hintatasosta on hyvä käsitys Pelkkä hinnan yläraja mahdollistaa saalistushinnoittelua ja altistaa laatukuplalle Palautteen antajana ja kehittämässä palvelua sopimuskauden aikana Palaute asiakkailta, läheisiltä ja omatyöntekijöiltä Palautteen pyytämisen systemaattisuus ja määrämuotoisuus; muokkaaminen yhdessä palveluntuottajan ja niiden tahojen kanssa, joilta palautetta pyydetään Palautteen merkitys hinnan tietyn osan perusteena; esim. vuosittainen lisähinta Palautteen merkitys palveluntuottajan laatupalkitsemisessa Palautteen merkitys palvelun kehittämisessä => mahdollisuus kuvattava jo tarjouspyynnössä 39
Kiitos mielenkiinnosta Susanna Lehti Asiantuntija, OTM O50 5755 961 susanna.lehti@lehtijakumppanit.fi Susanna Lehti ja kumppanit on asiantuntijayhteisö, joka konsultoi ja kouluttaa mm sote-lainsäädännön, julkisten hankintojen ja sopimusoikeuden alueella.