AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Opetushallitus Kansi: Mainostoimisto Pramedia Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho Viimeistely: ISBN 978-952-13-4410-7 (nid.) ISBN 978-952-13-4411-4 (pdf) Oy Fram Ab, Vaasa 2010

SISÄLTÖ JOHDANTO 6 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 8 1.1 Yleiset tavoitteet 8 1.2 Opintojen muodostuminen 8 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot 9 1.4 Jatko-opintomahdollisuudet 11 2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 12 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö 12 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa 12 2.1.2 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta koskeva opetussuunnitelman osa 13 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 13 3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 14 3.1 Pakolliset opinnot 14 3.1.1 Opiskelu- ja elämäntaidot 14 3.1.2 Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen 15 3.1.3 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot 16 A. Ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustuminen 17 B. Työssäoppimiseen valmentautuminen 18 3.2 Valinnaiset opinnot 19 3.2.1 Ammatilliset opinnot 19 3.2.2 Muut valinnaiset opinnot 19 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 20 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet 20 4.2 Arvioinnista tiedottaminen 20 4.3 Opiskelijan lähtötilanne ja vahvuudet 21 4.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi 21 4.5 Arvioinnista päättäminen 22 4.6 Arviointiaineiston säilyttäminen 23 4.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen 23 4.8 Arvioinnin oikaiseminen 23 4.9 Todistukset 23 4

5 MUUT MÄÄRÄYKSET 26 5.1 Opinto-ohjaus ja opiskelun järjestäminen 26 5.2 Työssäoppimiseen valmentautuminen ja työturvallisuus 28 5.3 Erityisopetuksen toteuttaminen 29 5.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 30 5.5 Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö 30 5.6 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 32 6 LIITEOSA 34 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kuvaus ja arvoperusta 34 5

JOHDANTO Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998), 3 :n mukaan, (sellaisena kuin se on laissa 892/2009), ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi ja opiskeluvalmiuksien vahvistamiseksi voidaan järjestää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Asetuksen (811/1998), 19a :n mukaan (sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 1137/2009) koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle tietoa ja tarvittavia valmiuksia ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksessa tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavalla ja valmistavalla koulutuksella on tarkoitus helpottaa siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen. Onnistuneilla koulutusvalinnoilla voidaan myös vähentää opintojen alkuvaiheen keskeyttämistä sekä parantaa koulutuksen läpäisyä. Opiskeluvalmiuksien vahvistuminen ja opiskelumotivaation kasvaminen parantavat mahdollisuuksia suorittaa ammatilliset opinnot ja siirtyä työelämään. Ohjaava ja valmistava koulutus vahvistaa myös opiskelijan valmiuksia ottaa vastuuta ja sitoutua opiskeluun, jolloin on helpompi noudattaa opiskelun ja työelämän arvoperustan mukaisia sopimuksia ja eettisiä sääntöjä. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen avulla nuoren riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle vähenee. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on tarkoitettu erityisesti niille peruskoulun päättäneille nuorille, jotka haluavat selkeyttää ammatillisia suunnitelmiaan, haluavat mahdollisuuden kokeilla eri ammatillisen koulutuksen aloja ennen varsinaista valintaa ja haluavat vahvistaa opiskelutaitojaan. Keskeistä koulutuksessa on työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys. Koulutus ei ole tutkintoon johtavaa koulutusta, mutta on tavoitteiltaan ja sisällöltään selkeästi ammatilliseen koulutukseen suuntautunutta. Ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta voidaan tarvittaessa suunnata ala- tai tutkintokohtaisesti. Koulutukseen voi sisältyä ammatillisen tutkinnon osia, jotka myöhemmin voidaan ottaa huomioon osaamisen tunnustamisen avulla tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Vaikka koulutuksen 6

aikana opiskelija voi halutessaan korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja, koulutus on vahvasti ammatillisesti suuntautunutta eikä se korvaa perusopetuksen lisäopetusta. Koulutuksen järjestämisessä korostuvat ohjaus, yksilöllisyys, toiminnallisuus ja käytännönläheinen, myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuva opiskelu. Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa on erityisesti otettava huomioon opiskeluympäristössä ja laajemmin yhteiskunnassa hyväksytyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvelvoitteet ja -tavoitteet. 7

1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 1.1 Yleiset tavoitteet Päätavoite on, että opiskelija täydentää valmiuksiaan hakeutua perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Opiskelija saa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti eri koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään. Opiskelijalla on koulutuksen jälkeen valmiuksia ammatinvalintaan ja urasuunnittelun tekemiseen sekä edellytyksiä kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen jälkeen suunnitelma tai suunnitelmia siitä, mihin jatkaa opiskelussaan. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietopohjaa ja hänen valmiuksiaan opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on sellaisia opiskelu- ja elämäntaitoja, että hän pystyy opiskelemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suoriutumaan siitä. Opiskelija osaa hakea henkilökohtaisten tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ohjauksen avulla hän saa itseluottamusta opiskelijana ja hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät myönteisellä tavalla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään jäljempänä ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä tulee noudattaa lain 630/98, 16 :ssä annettuja säädöksiä työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. 1.2 Opintojen muodostuminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata alakohtaisesti. Ohjaava ja valmistava koulutus muodostuu seuraavista opinnoista, jotka voivat vaihdella yksilöllisesti opiskelijan tavoitteiden, perustietojen- ja taitojen sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. 8

Opinnot Opintojen laajuus opintoviikkoina (ov) 3.1 Pakolliset opinnot 3.1.1 Opiskelu- ja elämäntaidot 5 15 3.1.2 Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen 5 10 3.1.3 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot 5 15 3.2 Valinnaiset opinnot 3.2.1 Ammatilliset opinnot 0 10 3.2.2 Muut valinnaiset opinnot 0 5 Opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisältyä opintoja seuraavista pakollisista opinnoista: 3.1.1 Opiskelu- ja elämäntaidot, 3.1.2 Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen ja 3.1.3 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot. Opiskelijoilla on koulutuksen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta, joka tukee heidän taitojensa ja valmiuksiensa vahvistumista sekä ammatillisia valintojaan. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaitojen opintoihin sisältyy ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumista sekä työssäoppimiseen valmentautumista. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen voi sisältyä ja sen yhteydessä voi suorittaa yksittäisiä osia ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen osista (osassa 3.2.1, Ammatilliset opinnot), mikäli opiskelijalla tai opiskelijaryhmällä on siihen edellytyksiä ja koulutuksen järjestäjä myöntää siihen oikeuden. Nämä opinnot voivat olla myös ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin kuuluvia opintoja. Valinnaiset opinnot järjestetään koulutuksen järjestäjän tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan ja ne voivat olla myös harrastustavoitteisia. 1.3 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutok- 9

1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN sia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot otetaan huomioon ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opintojen tavoitteissa ja sisällöissä eikä niitä arvioida erikseen. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/0221 (COD) mukaiset elinikäisen oppimisen avaintaidot, joiden pohjalta myös ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa painotetaan soveltuvin osin seuraavia elinikäisen oppimisen avaintaitoja. oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja toimintakyky kestävä kehitys aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja toimintaansa. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee toiminnassaan ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa sekä jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti opiskelu- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää terveysliikuntaa sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 10

Kestävä kehitys Opiskelija toimii oppimis- ja työympäristöissä kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä opiskelussaan että arkielämässään. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti eri tehtävissä myös niiden ihmisten kanssa, joiden kulttuuritausta on erilainen kuin hänen omansa. 1.4 Jatko-opintomahdollisuudet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylät selkiytyvät. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta oppilaitoksessa, näyttötutkintoperusteisena tai oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä myös kesken ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta suorittamaan ammatillista perustutkintoa, jos hänellä on siihen valmiudet ja koulutuksen järjestäjällä on tarjota hänelle opiskelijapaikka. Ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on ominaista laaja yhteistyö eri tahojen kanssa koulutukseen hakeuduttaessa sekä jatkosuunnitelmia laadittaessa. Koulutuksen aikana on tarjottava riittävä määrä ohjauspalveluja, jolloin hakija ja hänen huoltajansa tai muut tukihenkilöt saavat tietoa eri koulutusvaihtoehdoista. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa annetun opetusministeriön asetuksen (4 :n 2 mom. 1 kohta, OpMA 772/2006) mukaan hakijalle annetaan pisteitä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, 4 ) mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Oppisopimuskoulutuksessa ammattiopinnot ja työssäoppiminen yhdistyvät. Koulutus edellyttää sopivaa työpaikkaa. Järjestelyissä auttavat oppisopimuskeskukset, oppisopimustoimistot ja oppilaitokset kautta maan. Koulutus soveltuu sekä nuorille että aikuisille, ja siinä voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. 11

2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutusta varten opetussuunnitelma. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman tulee perustua tässä asiakirjassa oleviin opetussuunnitelman perusteisiin. Sen tulee sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma tulee hyväksyä erikseen suomen-, ruotsin- ja saamenkieliseen koulutukseen sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot koulutukseen sisältyvistä opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Koulutuksen järjestäjä varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat. Koulutuksen järjestäjä huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet ja saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjaus ta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimiseen valmentautumisen aikana. 2.1.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa 12 Koulutuksen järjestäjän kaikkia aloja koskeva opetussuunnitelman yhteinen osa koskee myös tätä koulutusta. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille ja koulutuksille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opetussuunnitelmaan suunnitelmat koulutuksellista tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä edistävistä toimen-

piteistä. Koulutuksen järjestäjän tulee ottaa koulutuksen järjestämisessä huomioon myös muiden säädösten koulutusta koskevat velvoitteet. 2.1.2 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta koskeva opetussuunnitelman osa Koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman tulee sisältää myös suunnitelma ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta varten. Siinä määrätään koulutuksen ja sen opintojen järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. On tärkeää, että myös opinto-ohjaaja osallistuu opetussuunnitelman laadintaan. Lisäksi opetussuunnitelmassa määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa koulutuksen tavoitteet. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: koulutukseen kuuluvien opintojen muodostuminen opintojen eteneminen, ajoitus ja järjestäminen suunnitelma koulutuksen osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä opintojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole opetussuunnitelman perusteissa määritelty ohjauksen ja opetuksen järjestäminen ja moniammatillinen yhteistyö. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa koko ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla yhteiset toimintatavat koulutuksen osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden mahdollisuudesta täydentää opintonsa koko koulutukseksi. 2.1.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta ja opintoohjauksesta sekä osaamisen tunnustamisesta. Jotta opiskelijan yksilöllinen valinnaisuus toteutuu, koulutuksen järjestäjän tulee laatia opiskelijan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 13

3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 3.1 Pakolliset opinnot 3.1.1 Opiskelu- ja elämäntaidot Tavoitteet Opiskelija tunnistaa oman tapansa opiskella ja oppia käyttää erilaisia oppimisstrategioita motivoituu ja sitoutuu opiskeluun ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa oppijana lisää itsetuntemustaan ja vahvistaa itsetuntoaan on tietoinen omista vahvuuksistaan ja osaa käyttää niitä hyväkseen osaa etsiä tietoa eri lähteistä hallitsee medialuku- sekä tietoteknisiä taitoja on saanut valmiuksia opiskella toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on oppinut elinikäisen oppimisen avaintaitoja on hankkinut valmiuksia kotiin, yhteiskuntaan ja työelämään liittyvissä arkielämän taidoissa ja osaa toimia yhteiskunnan jäsenenä on tietoinen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä osaa toimia ryhmässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. 14

Arviointi Opiskelu- ja elämäntaidot -opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuksi (S), kun opiskelija ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, tekemistään valinnoista ja yhdessä sovituista asioista opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen, osallistuu aktiivisesti jatkosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutuu suunnitelman toteuttamiseen opiskelijalla on taitoja opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalla on sellaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän pystyy toimimaan jäsenenä erilaisissa ryhmissä. 3.1.2 Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen Tavoitteet Opiskelija saavuttaa sellaiset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten, matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden sekä taito- ja taideaineiden valmiudet, että hän pystyy jatkamaan opintojaan valitsemallaan opintoalalla parantaa mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään päästä ammatillisiin opintoihin suorittamalla tiedollisia ja taidollisia opintoja sekä tarvittaessa korottamalla perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Arviointi Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen -opinnot arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattu tavoite on toteutunut. Ammatillisen peruskoulutuksen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien suorittaminen merkitään kohtaan 3.2.1 ammatilliset opinnot. 15

3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI Perusopetuksen oppimäärän mukaisten arvosanojen korottaminen Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen päättöarvosanoja, arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin (1/011/2004). Arvioinnissa käytetään perusopetusasetuksen (852/98) :n 10. momentin 3 mukaista numeroasteikkoa. Todistuksen näistä opinnoista voi kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Opiskelija, jolta puuttuu perusopetuksen päättötodistus, voi halutessaan suorittaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden oppimääriä osallistumalla perusopetuslain 628/1998 :ssä 38 tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 1/011/2004 oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä. 3.1.3 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot Tavoitteet Opiskelija tunnistaa kiinnostuksensa kohteita, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään, jotta hän osaa tehdä ammatinvalintaa, koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja ammateista sekä valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Ammatinvalinta ja urasuunnittelutaidot jakautuvat kahteen eri osaan (A ja B), jotka molemmat on suoritettava: ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumiseen sekä työssäoppimiseen valmentautumiseen. 16

A. Ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustuminen Tavoitteet Opiskelija hankkii tietoa eri ammateista ja työympäristöistä sekä niissä edellytettävistä perustaidoista tunnistaa ja kehittää koulutuksessa ja työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja on selvillä eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä tuntee toisen asteen koulutusrakenteen ja Suomen koulutusjärjestelmän perehtyy kiinnostuksensa mukaisesti eri koulutusalojen hakumenettelyyn ja valintakriteereihin sekä opiskelumahdollisuuksiin tuntee ammatillisen perustutkinnon suorittamistapoja ja muita koulutuksia asettaa realistisia tavoitteita itselleen ja koulutukselleen sekä muuttaa toimintaansa saamansa palautteen pohjalta osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja ja perustella ne tutustuu kiinnostuksensa mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskeluja opetusmenetelmiin osallistumalla opetukseen omassaan tai muussa ammatillisessa oppilaitoksessa tietää työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen liittyviä tekijöitä. 17

3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI B. Työssäoppimiseen valmentautuminen Tavoitteet Opiskelija hankkii monipuolisesti tietoa erilaisista työtehtävistä ja työympäristöistä työpaikoilla tuntee työssäoppimiseen valmentautumispaikan pelisäännöt ja noudattaa sopimuksia tietää työlainsäädäntöön ja työelämän käytäntöihin liittyviä perusasioita tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä suojautuu niitä vastaan oikein ja torjuu vaaraa aiheuttavia tilanteita ennalta ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta arvioi toimintaansa työympäristössä noudattaa työssäoppimiseen valmentautumisessa ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita soveltuvin osin. Arviointi Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot arvioidaan suoritettu (S)-merkinnällä. Numeroarviointia voidaan käyttää, jos opinnot sisältävät sellaisia osia, joiden osaaminen voidaan tunnustaa osana ammatillisen perustutkinnon opintoja. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun opiskelija tunnistaa ja tuo ilmi kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdol- lisia esteitään elämänuraa suunniteltaessa tekee jatkosuunnitelmia ja asettaa realistisia tavoitteita koulutukselleen suorittaa sovitusti työssäoppimiseen valmentautumisen tehtäviä noudattaa sovittuja työelämän pelisääntöjä vastaanottaa ja hyödyntää palautetta työskentelystään osallistuu valmentautumisjakson keskustelutilaisuuteen ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. 18

3.2 Valinnaiset opinnot 3.2.1 Ammatilliset opinnot Tavoitteet Opiskelijan tavoitteisiin voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti sisältyä osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja hänellä on edellytyksiä saavuttaa niiden tavoitteita. Opinnot voivat olla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tai ammatillisten tutkinnon osien opintoja. Arviointi Opinnot arvioidaan sen mukaan kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. Ammatillisten opintojen osaaminen tunnustetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kun suoritus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan ja koulutuksen järjestäjä sen hyväksyy. 3.2.2 Muut valinnaiset opinnot Tavoitteet Opiskelija toteuttaa henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa omien tarpeidensa, kiinnostuksiensa ja valmiuksiensa mukaan tekemällä yksilöllisiä valintoja osaa valita opintoja tutkintoon johtavista ammatillisista opinnoista, ammatillisen tutkinnon suorittamista tukevista tai muista opinnoista oppilaitoksen tai eri koulutuksen järjestäjien tarjonnasta saa vahvistusta urasuunnitteluunsa saa lisävalmiuksia tuleviin ammatillisiin opintoihin. Arviointi Valinnaiset opinnot arvioidaan koulutuksen järjestäjän opintoihin liittyvän opetussuunnitelman mukaan joko asteikolla 1 3 tai suoritusmerkinnällä (S). 19

4 OPISKELIJAN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa voidaan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 10 :n 4 momentin mukaan, (sellaisena kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 1137/2009), poiketa samassa pykälässä säädetyistä arvioinnin perusteista, siten kuin näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille, jatkosuunnitelmien tueksi, kuten opintoihin hakeutumista varten, työllistymisen tueksi työnantajille sekä muun itsenäisen elämän tueksi. 4.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on ennen opintojen alkamista tiedotettava arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat ainakin arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimiseen valmentautumisen arvioinnin, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvioinnista päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvioinnin oikaiseminen sekä koulutuksesta annettavan todistuksen saaminen. 20

4.3 Opiskelijan lähtötilanne ja vahvuudet Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi. Vahvuuksien tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös sen määrittämisessä, millaista ohjausta ja tukea opiskelija tarvitsee. Opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi käydään keskustelu, johon osallistuvat opiskelijan ja opettajan lisäksi tarvittaessa opinto-ohjaaja, erityisopettaja, huoltaja tai muu opiskelijan tukihenkilö. 4.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on tavoiteperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina koulutuksen aikana laadittuihin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Nämä tavoitteet on kirjattuina opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Opiskelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan todistukseen tulevaa arviointia varten. Oppimisen arviointi Oppimisen arviointi on ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa keskeinen osa opiskelijan arviointia. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella, jotka tulee laatia opiskelijan tarpeiden ja koulutuksen opintojen tavoitteiden pohjalta. Oppimista arvioidaan koko ohjaavan ja valmistavan koulutuksen ajan antamalla opiskelijalle suullista sekä kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa tarvita. Palautteella tuodaan esille opiskelijan vahvuudet ja näin tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. 21

4 OPISKELIJAN ARVIOINTI Osaamisen arviointi Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa voidaan poiketa arvioinnin yleisistä perusteista näiden opetussuunnitelman perusteiden määräämällä tavalla (valtioneuvoston asetus A 1137/2009). Opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen mukaisella arviointiasteikolla tai suoritus osoitetaan hyväksytyksi suoritettu (S) -merkinnällä. Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, ne arvioidaan kyseisen tutkinnon arviointikäytännön mukaisesti, jotta osaaminen voidaan myöhemmin tunnustaa osaksi opiskelijan opintoja. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen vaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida osaamistaan myös itse. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetussuunnitelman perusteissa on opinnoittain esitetty osaamisen tavoitteet ja arvioinnin kriteerit, milloin suoritus katsotaan hyväksytyksi. Opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet tulee laatia niiden pohjalta. 4.5 Arvioinnista päättäminen Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25b, A 603/2005, 10, 11, 13 ) on säädetty, todistukseen on annettava arvioinnit kaikista opetussuunnitelman perusteissa mainituista opinnoista. Opintojen arvosana päätetään osaamisen arvioinnin perusteella. Mikäli osaamista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava. 22

4.6 Arviointiaineiston säilyttäminen Arviointiaineiston säilyttämisestä ja tallentamisesta on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 11 a ) on säädetty. 4.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvosanojen korottamisesta ja uusinnasta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 12 ) on säädetty. 4.8 Arvioinnin oikaiseminen Arvioinnin oikaisemisesta on voimassa, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (L 601/2005, 25 c ) on säädetty. 4.9 Todistukset Todistus ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ei anneta tutkintotodistusta, mutta hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelija saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta eli todistuksen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta. Todistus on virallinen asiakirja, jonka sisällössä tulee noudattaa opetussuunnitelman perusteita. Todistuksen antamisesta on voimassa se, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 488/2008, 13 ) on säädetty. 23

4 OPISKELIJAN ARVIOINTI Todistukseen on merkittävä seuraavat asiat: opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetun koulutuksen nimi ja laajuus opintoviikkoina suoritetut opinnot, niiden laajuudet ja arvosanat/ arviointi koulutukseen tutustumisjaksot ja oppilaitokset työssäoppimiseen valmentautumisen laajuus sekä työpaikat lisätiedot erityistaidoista päiväys ja allekirjoitukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen leima. Todistuksen yhteydestä on käytävä ilmi myös todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen nimi, ellei edellä mainittu opetusministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (määräyksen hyväksymispäivämäärä ja diaarinumero) koulutuksen laajuuden, opintovuoden ja opintoviikon määritelmä arvosana-asteikko. Todistus suoritetuista opinnoista Jos opiskelija ei ole suorittanut ja saavuttanut kaikkia koulutuksen vähimmäistavoitteita henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti, hänelle voidaan antaa todistus suoritetuista opinnoista tai koulutuksen osista. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin koulutuksen osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia todistuksen saaminen koko koulutuksesta opiskelijalta edellyttää. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettujen opintojen merkintä todistukseen Jos opiskelija on suorittanut osia ammatillisen peruskoulutuksen opinnoista, opinnot on merkittävä todistukseen. Näiden arvioinnissa on noudatettava ammatillisen peruskoulutuksen arviointia koskevia säädöksiä ja määräyksiä. 24

Peruskouluopinnot Jos opiskelija on koulutuksen yhteydessä korottanut perusopetuksen oppimäärän arvosanoja (perusopetuslain 628/98, 38 :n mukaisessa erityisessä tutkinnossa), annetaan niitä hyväksytysti suorittaneelle erillinen todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (1/011/2004) oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Erotodistus Erotodistuksen antamisesta on voimassa, mitä valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/2005, 13 ) on säädetty. 25

5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.1 Opinto-ohjaus ja opiskelun järjestäminen Opinto-ohjauksen tavoitteet Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijan osallisuutta, sosiaalista vahvistumista ja voimaantumista. Tavoitteena on myös, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutuksen sisältö ja valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija toimii oppilaitosyhteisössään, kehittää opiskeluja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioi omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Opiskelija ottaa vastuuta opinnoistaan, suunnittelee ja laatii yhteistyössä opettajan ja opinto-ohjaajan kanssa opintonsa ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opiskelija tekee koulutustaan ja elämänuraansa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea tukea niiden ratkaisemiseen. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aikana opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta. Opiskelijalla on myös oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. 26

Opinto-ohjauksen järjestäminen Ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa ohjauksen merkitys korostuu. Opiskelijaa tulee tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opintojen kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Opinto-ohjauksen tulee myös ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukivaikeus), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelmaansa opinto-ohjaussuunnitelman, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävänä on ohjata ja motivoida opiskelijaa koulutuksen suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä ohjauksena, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa ammatilliseen perustutkintoon ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, opinto-ohjaajille ja opettajille. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnata tiedotusta ja ohjausta erityisesti perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. 27

5 MUUT MÄÄRÄYKSET Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskelu ja koulutuksen tavoitteet suunnitellaan yhdessä opiskelijan kanssa, jotta yksilöllinen valinnaisuus toteutuu. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka tukee urasuunnittelua ja kehittää opiskelijan valmiuksia itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Suunnitelman tulee olla sellainen, että opiskelija voi sitoutua ja motivoitua koko koulutuksen suorittamiseen. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Suunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen sekä työssäoppimiseen valmentautumisen paikat ja ajat. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa otetaan huomioon opiskelijan lähtötilanne, koulutustausta ja koulutustarpeet. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä oppimisen arviointi. Suunnitelman laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja valmiuksia opiskella ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdollisia esteitä. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. 5.2 Työssäoppimiseen valmentautuminen ja työturvallisuus Työssäoppimiseen valmentautuminen on osa ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Työssäoppimiseen valmentautuminen on mahdollisuuksien mukaan aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimiseen valmentautuminen suunnitellaan ja järjestetään niin, että opiskelija saa monipuolisen kuvan ammateista, koulutuksesta ja työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. 28

Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista työnantaja ja koulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain :n 4 momentin 1 mukaan työnantajaa koskevia säännöksiä silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä työelämään valmentautumisessa tulee soveltuvin osin noudattaa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, siinä muodossa kuin se on valtioneuvoston asetuksessa 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty ottaen huomioon opiskelijan edellytykset sekä yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve. 5.3 Erityisopetuksen toteuttaminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus ei ole ensisijaisena koulutuksena tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville, koska heille on omia valmentavia ja kuntouttavia sekä tutkintoon johtavia koulutusmuotoja. Jos ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskeleva kuitenkin tarvitsee erityisopetusta vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi, hänelle on laadittava aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetuksessa tulee tukea opiskelijan vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin jatkoopintoihin. Tavoite kuitenkin on, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa ohjaavan ja valmistavan koulutuksen yleiset tavoitteet käyttämällä apuna erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Koulutuksen järjestäjä määrittelee erityisopetuksen periaatteet: tavoitteet, toteutuksen, opetusmenetelmät, tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut. Oppilaitoksen tulee varata erityisopetukseen riittävät voimavarat. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen edistäminen on koko oppilaitosyhteisön tehtävä. 29

5 MUUT MÄÄRÄYKSET Erityisopetuksen tarve on määriteltävä ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Tavoitteiden saavuttamista on tuettava yksilöllisesti suunnitellun ja ohjatun oppimisprosessin sekä erilaisten tukitoimien avulla. 5.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) on säädetty, tulee kodin ja oppilaitoksen yhteistyön järjestämisessä noudattaa seuraavaa: Nuorille järjestettävässä koulutuksessa koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen tulee olla aloitteellinen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijan vanhempien tai huoltajien kanssa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö järjestetään niin, että se vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta, edistää opiskelua sekä mahdollistaa opiskelijalle tuen saannin opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämäntaitojen ja opiskelun tukeminen tulee ottaa yhteistyössä huomioon. Koulutuksen järjestäjän tulee tehdä opiskelijoiden ohjauksessa yhteistyötä huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Ohjauksen tulee tukea opiskelijoiden urasuunnittelua ja ammatillisiin opintoihin siirtymistä sekä vahvistaa opiskelijoiden elämäntaitojen valmiuksia. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osa tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten kanssa. 5.5 Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14, 28, 37 a ) on säädetty opiskelijahuollon järjestämisestä ja opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön, tulee noudattaa seuraavaa: Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. Kun opiskelijat ovat nuoria, koulutuksen järjestäjän on tehtävä yhteistyötä huoltajien kanssa. 30

Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamista antamalla opetussuunnitelmassaan toimintaohjeita, jotka edistävät opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Koulutuksen järjestäjän tulee antaa ohjeita oppilaitosyhteisön toimintaan liittyvien asioiden hoitamisesta, kuten opiskelijan opetukseen osallistumisesta, opinnoissa edistymisen seurannasta ja oppilaitoksen opiskelijaasuntolassa asumisesta. Ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tulee antaa tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla kriisisuunnitelma ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta. Koulutuksen järjestäjän tulee seurata opiskelijahuollon toteutumista ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Opiskelijoita tulee rohkaista osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Palveluissa otetaan huomioon mahdolliset eri kulttuuriryhmien tarpeet ja toimintatavat. Opiskelijahuoltoa koskevat opetussuunnitelman osat tulee laatia yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan tai -kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulee opetussuunnitelmaa laatiessaan ottaa huomioon kansanterveyslain ja lastensuojelulain velvoitteet opiskelijahuollon palveluiden järjestämisessä. Samalla tulee sopia syrjäytymistä ehkäisevästä toiminnasta sekä opiskeluterveydenhuollon ja psykososiaalisen tuen asiantuntijapalveluiden järjestämisestä. Palveluiden kehittämisessä tulee hyödyntää opiskelijoiden palautetta. Koulutuksen aikana opiskelijalle tulee tiedottaa ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Työssäoppimiseen valmentautumisen työturvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvistä asioista tulee tiedottaa opiskelijan lisäksi alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että opiskelijat tuntevat oppilaitoksessa noudatettavat järjestyssäännöt. Opiskelijan omaa vastuuta tulee korostaa oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. 31

5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yleistä Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa voi olla opiskelijoita, joilla on maahanmuuttajatausta tai jotka kuuluvat muutoin erilaiseen kieli- ja kulttuuriryhmään. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opiskelijoiden opintojen vaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tulee tukea etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opetusjärjestelyillä tuetaan opiskelijoiden omaa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaan sisältyy maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden opetusjärjestelyjen toteuttaminen. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajilla tarkoitetaan tässä yhteydessä Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Ohjaava ja valmistava koulutus ei ole ensisijaisena koulutuksena tarkoitettu maahanmuuttajille, koska heille järjestetään erityistä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta (L 630/98, 3 ja A 811/98 sekä 1139/99), jonka opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus on päättänyt (7/011/2008). Ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen osallistuvilla maahanmuuttajilla on oltava sellainen opetuskielen taito, että he voivat seurata opiskelua ilman erityisiä järjestelyitä ja sellainen suomalaisen kouluelämän ja yhteiskunnan tuntemus, että opinnot ovat heille tarkoituksenmukaisia. Romanit Romanien opetus toteutetaan ottamalla huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon romanien kulttuuri. Romanikielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. 32