Espoon kaupunki Lahnus, 720604 Luontoselvitys 2015 Luontotieto Keiron Oy 27.11.2015
Lahnus luontoselvitys 2015 Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto, Aino Aspiala/Katariina Peltola Luontotieto Keiron Oy 2015 Anu Luoto, Tuomas Seimola, Susanna Pimenoff
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus... 1 3 Taustatiedot... 2 4 Kartoitusmenetelmät... 2 4.1 Elinympäristöjen ja kasvillisuuden kartoitus... 2 4.2 Linnuston kartoitus... 2 4.3 Lepakoiden kartoitus... 2 4.4 Liito-oravakartoitus... 2 4.5 Kohteiden arvottamisen perusteet... 3 4.6 Kohteiden luonnonsuojelullinen arvoasteikko... 3 4.7 Käytetyt lyhenteet... 4 5 Alueen kuvaus... 4 5.1 Elinympäristöt ja kasvillisuus... 4 5.2 Havaittu pesimälinnusto... 6 5.3 Lepakot... 7 5.4 Liito-orava... 8 5.5 Ekologiset yhteydet... 8 6 Tulosten yhteenveto... 8 7 Johtopäätökset ja suositukset... 9 8 Lähteet...10 Kansikuva: Kangasmetsissä yleinen mustikka kukkii alkukesästä. Mustikkaa löytyi myös Lahnuksesta. SP
1 Johdanto Maanomistajat ovat toivoneet kaavamuutosta Pohjois-Espoon Lahnuksessa sijaitsevalle pientaloalueelle. Asemakaavan muutoksen (alue 720604) tavoitteena on lisätä rakennusoikeutta ja mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen pientaloalueelle. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää kaava-alueen luonnon nykytilaa ja luontoarvoja asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Toimeksiannon selvitykselle antoi maisema-arkkitehti Aino Aspiala Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Ohjausryhmään ovat hänen lisäksi kuuluneet maisema-arkkitehti Katariina Peltola, Thuy Pham-Linko, projektipäällikkö Christian Ollus kaupunkisuunnittelukeskuksesta ja ympäristöasiantuntija Tia Lähteenmäki Espoon ympäristökeskuksesta. Luontoselvityksen maastotyön ja raportin on laatinut biologi, FM Anu Luoto (kasvit, liito-orava, lepakot ja elinympäristöt). Lepakkohavainnot on tarkistanut lepakkoasiantuntija, FM Eeva-Maria Kyheröinen. Linnuston osalta raportin ja maastotyön on laatinut lintuasiantuntija Tuomas Seimola. Työtä on ohjannut biologi, FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus Lahnuksen selvitysalue sijaitsee Pohjois-Espoossa, Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Selvitysalueen pinta-ala on 6,3 hehtaaria. Pohjakartta Espoon kaupunki 2015 Kuva 1 Selvitysalueen sijainti punaisella hotelli Korpilammen länsipuolella. 1
3 Taustatiedot Selvitysalue on kuulunut laajempaan Lahnuksen alueen luontoselvitykseen (Yrjölä 2007). Selvitysalueella ei ollut havaittu merkittäviä luontokohteita tai lajeja. Varsinaisia muitakaan lähtötietoja alueen luonnosta ei ollut. Alue on kuulunut vuoden 2015 Espoon liito-oravien kokonaisselvitykseen, jossa otannalla on tarkistettu kohteita liito-oravakartoituksella. 4 Kartoitusmenetelmät 4.1 Elinympäristöjen ja kasvillisuuden kartoitus Alueen elinympäristöjen yleispiirteet ja rakenne kartoitettiin huhtikuun lopulla 28.4.2015. Lisäksi kasvillisuuteen kiinnitettiin huomiota lepakkokartoitusten aikana. Maastokartoitus tehtiin jalan ja sen yhteydessä alue kuvioitiin elinympäristötyyppeihin. Maastokarttana käytettiin Espoon kaupungin laatimaa vektoripohjaista kantakarttaa mittakaavassa 1:1 000. Kuvioiden rajaamisessa käytettiin apuna GPS-paikanninta, jolta siirrettiin lokitiedot paikkatieto-ohjelmaan. 4.2 Linnuston kartoitus Selvitysalueen linnusto selvitettiin Koskimiehen ja Väisäsen (1988) kuvaamaa kartoitusmenetelmää soveltaen. Maalintujen selvittämiseksi alueella käytiin kahdesti kevään ja kesän aikana. Kartoituskäynnit suoritettiin 18.5. ja 13.6.2015 Tuomas Seimolan toimesta. 4.3 Lepakoiden kartoitus Lepakkokartoituksessa on sovellettu kirjallisuudessa esiteltyjä menetelmiä. Perustietoja lepakkokartoituksen menetelmistä antavat esimerkiksi Hunt (2012) ja Sierla ym. (2004). Suomen lepakkotieteellinen yhdistys on laatinut oman ohjeistuksensa lepakkoselvityksen tekemistä varten (SLTY 2012). Tässä selvityksessä lepakoita havainnoitiin öisin ns. aktiividetektorin, eli ultraääniilmaisimen (Pettersson Elektronik D240X), avulla. Useimmat havaitut lepakoiden kaikuluotausäänet nauhoitettiin digitaalisella Roland R-09HR tallentimella. Kuljetut reitit ja havaintopisteet tallennettiin GPS -paikantimella (Garmin GPS 62S). Lajit tunnistettiin joko maastossa tai jälkikäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä tietokoneella BatSound -ohjelmalla. Kartoituskierroksia oli kolme: 10.6., 7.7. ja 10.8.2015. Kartoittajana toimi kaikilla kierroksilla Anu Luoto. Kartoitusreitin pituus oli noin 1,5 kilometriä. 4.4 Liito-oravakartoitus Liito-oravan esiintyminen todetaan ulostepapanoiden perusteella. Maastossa etsitään papanoita liito-oravien suosimien suurten puiden, yleensä kuusten ja haapojen juurilta. Maastotyö tehdään papanoiden löytämisen kannalta parhaiten soveltuvaan aikaan keväällä. 2
Maastokartoitus tehtiin 28.4.2015. Kartoitusajankohta oli hyvä ja papanat olivat siihen aikaan puiden juurilla selvästi näkyvillä. Kartoitus tehtiin jalan GPS-paikanninta hyödyntäen. Maastotyön teki FM Anu Luoto. Maastokarttana käytettiin Espoon kantakarttaa mittakaavassa 1:1000. Kohteiden rajaamisessa käytettiin apuna GPS-paikanninta, jolta siirrettiin tiedot paikkatieto-ohjelmaan. 4.5 Kohteiden arvottamisen perusteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden valintaperusteina ovat seuraavat tekijät: luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA 10 ) erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA 23 ) luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA 24 ) metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (MeL 10 /MeA 7 & 8 ) vesilaissa mainittu luontotyyppi (VesL 2. luku 11 ) arvokas vesialue tai virtavesi perinnemaiseman luontotyyppi geologisesti arvokas muodostuma uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä (Rassi ym. 2010) uhanalainen luontotyyppi (Raunio ym. 2008) muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, kuten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä, mahdollinen METSO-ohjelman kohde LAKU-kriteerit täyttävä kohde (Uudenmaan liitto 2012) 4.6 Kohteiden luonnonsuojelullinen arvoasteikko 5 Valtakunnallisesti arvokas kohde. Kansallinen arvo on kohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlaatuinen. Arvokas elinympäristöjen kokonaisuus, joka luo edellytykset runsaalle ja erikoistuneelle lajistolle, voi olla kansallisesti arvokas. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii suojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas kohde, jos ympäristö on maakunnallisesti harvinainen ja luonnoltaan arvokas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa arvokasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytykset useille harvinaisille lajeille. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii yleensä suojelualueen perustamista. Maakunnallisen arvon määrittämisessä on käytetty avuksi Luonnonympäristön arvottamisen kriteeristö Uudellamaalla julkaisua (Uudenmaan liitto 2012). 3 Paikallisesti erittäin arvokas kohde, jos ympäristö on tavanomaisesta poikkeava, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen. Harvinainen laji, lajirikkaus, arvokas elinympäristö tai hyvä luonnontila voivat tuoda ympäristölle tämän arvon. Kohteella on sellaisia luonnonarvoja, jotka yleensä vaativat selviä rajoituksia alueen maankäyttöön. 3
2 Paikallisesti arvokas kohde. Kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Kohteiden sijainnin voi merkitä kaavaan informatiivisena merkintänä, jotta se tulee paremmin huomioitua maankäytössä. 1 Joitakin luontoarvoja, eli tavanomaista luontoa edustava kohde. Ei rajoituksia normaaliin rakentamiseen tai maankäyttöön. 0 Ei erityisiä luontoarvoja, jos ympäristö on muokattu ja luonnontila muuttunut. Vähäarvoinen tai tuhoutunut kohde. 4.7 Käytetyt lyhenteet Raportissa on käytetty seuraavia lyhenteitä: LsL LsA MeL MeA VesL EU-D1 CR EN VU NT SV METSO LAKU 5 Alueen kuvaus 5.1 Elinympäristöt ja kasvillisuus luonnonsuojelulaki luonnonsuojeluasetus metsälaki metsäasetus vesilaki lintudirektiivi äärimmäisen uhanalainen erittäin uhanalainen vaarantunut silmälläpidettävä Suomen vastuulaji Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellamaalla Lahnuksen selvitysalueelta on rajattu kaikkiaan viisi elinympäristöä, jotka esitetään kuvassa 2. Nämä sijoittuvat rakentamattomille alueille. Alueella sijaitsevien omakotitalojen hoidettuja piha-alueita ei ole kartoitettu tarkemmin eikä niitä ole myöskään rajattu. Kuvio 1 on nuorta lehtipuuta sekä mäntyä kasvavaa kangasmetsää. Kuvio on voinut aiemmin olla myös laidunkäytössä tai muuten avointa aluetta. Puusto on riukumaista ja paikoin melko tiheää. Aluskasvillisuus on heinävaltaista. Kuvion eteläreunalla on kosteampaa, mahdollisesti myös pohjavesivaikutusta, jota ilmentää lähinnä korpikaislan runsas esiintyminen. Merkittävää lajistoa ei löytynyt. Kuvio 2 on puoliavointa entistä peltoa tai niittyä. Kuvio on pensoittumassa umpeen ja jo nyt esiintyy muutamia tiheitä pajupensaikoita. Kasvillisuutta vallitsevat suuret ruohot kuten mesiangervo, nokkonen, maitohorsma sekä heinät kuten niittynurmikka. Myös tällä kuviolla on kostea painanne/lammikko, jonka ympärillä runsaasti korpikaislaa. 4
Kuvio 3 on kalliometsää, jossa tyypillistä tuoreen kankaan kasvillisuutta, kuten mustikka, metsäkastikka jne. Puusto on havupuuvaltaista. Itään ja länteen laskevat rinteet ovat melko jyrkät. Kuvio 4 itään viettävässä rinteessä on tuoretta ja lehtomaista kangasta. Puusto on melko tasaikäistä (n. 50-60 v) kuusikkoa. Yksittäisiä järeämpiä puita esiintyy. Puusto ei ole kerroksellista ja pensaskerroskin on melko niukka. Lehtipuita esiintyy vain niukasti. Aluskasvillisuus on niukkaa lähinnä käenkaalia ja mustikkaa. Maanpinta on karikkeen peittämää. Kuvio 5 on sekundääristä lehtoa, joka on kehittynyt vanhalle pellolle. Puusto on noin 30-40 vuotiasta lehtipuuta, lähinnä koivua. Aluskasvillisuus on rehevää, kosteapohjaista saniais- ja suurruoholehtoa, jota luonnehtii mesiangervon ja hiirenportaan runsas esiintyminen. Kuva 2 Lahnuksen selvitysalueen elinympäristöt 2015. 5
5.2 Havaittu pesimälinnusto Lahnuksen selvitysalueen linnusto koostui tavallisista suomalaisista metsälinnuista sekä kulttuuriympäristössä viihtyvistä lajeista. Selvitysalueelta tavattiin yhteensä 25 lajia. Havaintoja ei ole esitetty erillisellä kartalla, koska selvitysalueen lajisto oli tavanomaista. Metsäympäristöjen tilaa ilmentävistä lajeista mustapääkerttu ja sirittäjä havaittiin selvitysalueen ulkopuolella kuvion 5 läheisyydessä. Mustapääkerttu on runsastunut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laji suosii reheviä lehtomaisia metsiä. Sirittäjä taas suosii valoisia vanhempia ja reheviä lehtipuuvaltaisia sekametsiä, mutta laji esiintyy myös havupuuvaltaisissa vanhemmissa metsissä. Selvitysalueella pesineet tai reviiriä pitäneet lajit on esitetty kokonaisuudessa alla olevassa taulukossa 1. Taulukko 1 Lahnuksen havaittu pesimälinnusto vuonna 2015. Suomenkielinen nimi Fasaani Käpytikka Västäräkki Rautiainen Punarinta Mustarastas Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Hernekerttu Pensaskerttu Lehtokerttu Pajulintu Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Harakka Varis Pikkuvarpunen Peippo Viherpeippo Hemppo Keltasirkku Tieteellinen nimi Phasianus colchicus Dendrocopos major Motacilla alba Prunella modularis Erithacus rubecula Turdus merula Turdus pilaris Turdus philomelos Turdus iliacus Sylvia curruca Sylvia communis Sylvia borin Phylloscopus trochilus Regulus regulus Muscicapa striata Ficedula hypoleuca Parus caeruleus Parus major Pica pica Corvus corone Passer montanus Fringilla coelebs Carduelis chloris Carduelis cannabina Emberiza citrinella 6
5.3 Lepakot Selvitysalueelta tehtiin 3. kuuntelukierroksen aikana yhteensä 17 lepakkohavaintoa, joista lähes kaikki olivat pohjanlepakoita. Yksi havainto on jätetty tarkemmin määrittämättä (lepakkolaji). Pohjanlepakot saalistelivat lähinnä Huhtamäentien itäpuolella piha- ja katualueella ja osin myös kuvio 4:n itärinteessä. Pohjanlepakoita myös nähtiin saalistuslennossa tällä alueella. Myös Hepomäentiellä havaittiin pohjanlepakoita, mutta kyseessä oli todennäköisesti siirtymäreitti. Alueelle ei ole rajattu lepakoiden saalistusaluetta, koska havaitut lepakkomäärät olivat vähäisiä. Lepakoiden päiväpiiloista tai lisääntymispaikoista ei tehty havaintoja. Lepakot voivat päivehtiä monenlaisissa rakennuksissa, joissa niille on sopivat olosuhteet (lämmintä ja kuivaa). Kuva 3 Lahnuksen selvitysalueen lepakkohavainnot sekä kartoitusreitti 2015. 7
5.4 Liito-orava Lahnuksen alueelta ei tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Vuodelta 2014 on yksi papanahavainto selvitysalueen länsipuolelta alle 200 m etäisyydeltä. Muut havainnot ovat huomattavasti kauempana. Liito-oravalle soveltuvaa metsää kasvaa kuvioilla 4 ja 5, joista kuvio 5 on lähinnä lehtipuuvaltaista ruokailualuetta. Kartoitusalueella on jonkin verran varttuneita haapoja piha-alueilla sekä kartoitusalueen ulkopuolella Huhtamäentien varressa. Lisäksi haapaa esiintyy mäen länsirinteessä selvitysalueen pohjoispuolella. 5.5 Ekologiset yhteydet Lahnuksen selvitysalue sijoittuu etelä-pohjoissuuntaisen entisen peltoalueen keskelle. Vanhoista pelloista osa on rakennettu tiiviisti, mutta osa on edelleen viljelykäytössä tai säilynyt muutoin avoimena. Selvitysalueen kautta kulkee metsäinen itälänsisuuntainen liito-oravalle soveltuva ekologinen yhteys alueen yli. Ekologinen yhteys voi myös kulkea selvitysalueen pohjoispuolitse (kuva 4). Hirvieläimet voivat liikkua muualtakin, koska ne ylittävät avoimet alueet helposti. 6 Tulosten yhteenveto Kasvillisuus oli tavanomaista eikä erillistä lajilistaa putkilokasveista laadittu. Uhanalaisia kasvilajeja ei havaittu. Selvitysalueelta ei löytynyt lain suojelemia luontotyyppejä tai luontokohteita. Pesiviä lintulajeja havaittiin yhteensä selvitysalueella 25. Uhanalaisia lajeja ei tavattu eikä myöskään lintudirektiivin liitteen I lajeja. Silmälläpidettävä sirittäjä tavattiin alueen ulkopuolella kuvion 5 läheisyydessä. Lepakoista havaittiin pohjanlepakko sekä määrittämättömäksi jäänyt lepakkolaji. Pohjanlepakko on muiden lepakkolajien tapaan luontodirektiivin IV liitteen laji. Laji ei ole uhanalainen. Havaintomäärät jäivät vähäisiksi, minkä vuoksi saalistusalueita ei ole rajattu. Liito-oravan asuttamia metsiköitä ei löytynyt. Alueen itälaita (kuvio 4 ja 5) on liitooravalle soveltuvaa. Selvitysalueelta on puustoiset ja metsäiset ekologiset yhteydet useisiin ilmansuuntiin. Lähialueelta löytyy myös muutamia vaihtoehtoisia reittejä sekä liito-oravalle että lepakoille. 8
Kuva 4 Lahnuksen selvitysalueen luontoarvot ja ekologiset yhteydet 2015. 7 Johtopäätökset ja suositukset Lahnuksen omakotitalovaltaisen selvitysalueen on suurimmaksi osaksi katsottu edustavan tavanomaista luontoa ja kuuluvan näin ollen arvoluokkaan 1. Linnusto on tavanomainen. Itäreunan kangasmetsä (kuvio 4) sekä sekundäärinen lehto (kuvio 5) ovat alueen arvokkaimmat luontokohteet (kuva 4). Nämä on arvotettu paikallisesti arvokkaaksi (arvoluokka 2) ja niiden huomiointi kaavoituksessa on suositeltavaa, mutta ei pakollista. Selvitysalueen omakotitaloissa ja muissa rakennuksissa voi olla lepakoille sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Sisätiloja ei tässä työssä kartoitettu. Mikäli rakennuksia on tarkoitus purkaa, on suositeltavaa tarkistaa lepakkotilanne sisätiloissa etukäteen. Lisäksi purkutoimet kannattaa ajoittaa loka-huhtikuulle, jolloin lepakot ovat pääsääntöisesti muualla talvehtimispaikoissa. Liito-oravasta ei tehty selvitysalueelta havaintoja, mutta alueella (kuvio 4 ja 5) ja sen läheisyydessä on liito-oravalle soveltuvaa puustoa. Lähivuosina selvitysalueelle tuskin tulee liito-oravan asuttamaa ydinaluetta. Liito-oravasta on yksittäisiä havaintoja selvitysalueen itä- ja länsipuolelta. Liito-oravan mahdollinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys (kuva 4) tulee huomioida suunnittelussa. Tämä puustoinen yhteys voi kulkea selvitysalueen halki, mutta myös sen pohjoispuolitse. 9
8 Lähteet Hunt, L. 2012: Bat surveys. Good Practice Guidelines. Bat Conservation Trust. 96 s. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustoseurannan havainnointiohjeet. 2., uusittu painos. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.). 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. SLTY 2012: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. URL: http//www.lepakko.fi/docs/slty_lepakkokartoitusohjeet.pdf Uudenmaan liitto 2012: Luonnonympäristöjen arvottamisen kriteeristö Uudellemaalle (LAKU). Uudenmaan liiton julkaisuja E199-2012. 54 s. ISBN 978-952-448-342-1. Yrjölä 2007: Lahnuksen alueen luontoselvitykset 2007. Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2008. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, 59 s. 10