Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Samankaltaiset tiedostot
VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kasvinviljelytila Lahdessa

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Hamppu viljelykiertokasvina

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kerääjäkasvikokemuksia

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rehumaissin viljelyohjeet

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Gluteenittoman tattarin viljely

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Kerääjä- ja aluskasvit

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kuminan kasvinsuojelua

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Agrimarket- Viljelijäristeily

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Viljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Kenttäkoetulokset 2017

PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kasvintuotanto kannattaa

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

RaHa-hankeen kokemuksia

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Transkriptio:

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR

Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan 1977 Kontu kauppaan 1997 Viljelyn herättely- yritykset 2007 -> Snowbird kokeilu Valkuaisrehuksi kotieläimille Ensitutustuminen: :Hankkijan Mikko Tuusulassa 1975

Härkäpapu kylvö 29.04.2008, 03.05.2009, 4.5.2010, 10.05.2017 Mahdollisimman aikaisin Pakkasyön jälkeen sujuu hyvin kostemmassakin kohdassa peltoa 6-8 cm syvyyteen ( jopa 10 cm) KOSTEAAN MAAHAN 60-80 kpl / m² (220 280 kg/ha) 50 kpl / m² 2017 Ei peittaustarvetta (ei aineita?) Poudanarkuus kuten viljoilla

Härkäpavun lannoitus Typpilannoitustarve alhainen, 30-40 kg N /ha Fosfori- ja kalitarve viljojen luokkaa Typensitojana tuottaa tarvitsemansa typen + 30-40 kg N/ha jää seuraavalle kasville

Kasvinsuojelu rikkakasvit Pitkähkö itämisaika ~ 15 vrk Tarvitsee painonsa verran vettä itämiseen mahdollistaa glyfosaattiruiskutuksen kylvön jälkeen (10-15 vrk) 2017 10 vrk kylvöstä, ehkä pari pv. liian aikaisin Fenix 1-2 l + glyfosaatti 1-1,5 l? Rikkatorjuntaan kasvustosta Basagran SG Teho ja vioitukset?

Lasilevy / muovi toimii hyvin apuna taimettumisen tarkkailussa

Pintaan tulon jälkeen kasvu nopeaa Peittää aluskasvillisuuden Vuonna 2010 27 vrk kylvöstä

Kasvinsuojelu mekaanisesti Kylvösyvyys ja pitkähkö itämisaika mahdollistavat rikkaäestyksen

Kasvinsuojelu taudit Suklaalaikku (harmaahomeen sukua) Isäntäkasvina apilat, virnat lienee joka pellossa Siemen- / kasvusto levinteinen? Suorakylvössä suurempi riski? Torjunta alkuvaiheessa Jos havaittavissa ennen kukintaa, torjunta lienee?? kannattavaa Switch ja Amistar (Topsin M) LOUHI v.2017 tervettä, ensimmäiset havainnot vasta elokuun 1. viikolla

Kasvinsuojelu jatkoa Ei tuholaisvioituksia (vähäistä lehtisyöntiä) Voimakkaat sadekuurot voi lakoonnuttaa Yleensä ei korrensäädetarpeita (-aineita?) Lako jää maasta irti

Louhi 2017 EI lakoa Lajikekokeissa 40 % johtunee kylvötiheydestä? Eivät kilpailleet pituuskasvussa keskenään kun kasvusto oli riittävän harvaa? Vain n. 75 cm mittaista Lajikekokeissa 86 cm Palkoja 20-50 kpl / kasvi Papuja 3-4 / palko

Alimmat palot 20 30 cm maan pinnasta (Aiemmin Kontulla n. 10 cm)

Härkäpavun puinti (hyvissä olosuhteissa) Tuleentunut kasvusto mustaa, lehdet tippuvat Puinti helppoa, irtokivet näkyy hyvin kasvuston läpi Varstasilta auki, kelan kierrokset alas, tuuli täysille, seulasto auki, mukava ajoasento ja menoksi

Härkäpavun puinti jatkoa Kuivaa kasvustoa puitaessa Härkäpapu puhdistaa puimurin (kuulalaakeripesu) Louhi kasvustoa?

Härkäpavun puinti ( märkänä syksynä) Mukaan teräsharja, kaavintaväline, harjaterästä ym. puhdistusvälineitä Pitkää pinnaa ja malttia 24.10.2017 pikkupakkasella aamulla klo 5 8.30

Louhi kasvustoa pakkasaamuna 24.10.2017

Härkäpavun kuivaus Kuivatus alle 15 %? siemenellä sertifiointiraja 17% Alle 14%:n kosteudessa papu rikkoutuu Suositus matala lämpö alkuun <50ºC, seisotus n. vrk ja uudelleen kuivaus päälle.

Kuivauskin tuottaa ongelmia kosteissa olosuhteissa Ei seisottamista kaatosuppilossa eikä vajaassa kuivurissa Kierrätys päälle heti Putket ja elevaattorin siivapyörät

Vuosi Puinti Lämpösumma Kasvupäiviä vir. kokeet totut. ero⁰c vir. kokeet totut. ero pv. 2008 Kontu 22.syys 1138 1150 12 106 147 41 2009 Kontu 13.syys 1138 1230 92 106 133 27 2010 Kontu 22.elo 1138 1210 72 106 109 3 2017 Louhi 2.loka 1138 1183 45 106 145 39 2017 Louhi 24.loka 1138 1197 59 106 167 61 sato 2008 3050 kg/ha, 2009 3750 kg/ha, 2010 3380kg/ha, 2017?

Lämpösumma ja kasvupv. vertailua 2017 Harjavalta Kylvetty Lajikekokeiden Lämpös. Kasvu pv. Lämpös. Kylvöpv. Pelkkä lämpö ei taida riittää vaan tarvittaneen myös aurinkoa? Kasvinsuojelun, varsinkin tautitorjunnan vaikutus huomioitava Ei selitä eroa härkäpavulla Lannoituksellakin merkitys Kumulat. lämpös. korjuupv. Lämpös. kertynyt kylvöstä Jos ei ravinteita riittävästi, kasvu loppuu ravinteiden puutteeseen Härkäpavulla enemmänkin maalajikysymys? Kesä-elokuussa voi kertyä 100 astetta viikossa, lokakuulla ei kuukaudessakaan (< 20 astetta 2017) Kasvu pv. puinnin alkuun Kasvu pv. verrattuna viralliseen Lämpös. verrattuna viralliseen korjuun aloitus Vertti 17.touko 844 84 26 974 948 104 23 104 29.elo Soulmate 18.touko 990 96 33 1168 1135 134 38 145 29.syys Kreivi 16.touko 1039 102 23 1149 1126 131 29 87 24.syys Proximo 12.touko 1201 115 14 1211 1197 161 46-4 20.loka Louhi 10.touko 1138 106 14 1197 1183 145 39 45 2.loka

Härkäpavun lämpösummatarve myöhäisimpien vehnien / aikaisimpien kevätrapsilajikkeiden luokkaa 2011 2008 2017 Lämpösummakertymän mukainen puintipäivä 2017 kasvukausi alkoi jo 9. huhtikuuta, mutta käynnistyi vasta toukokuun puolivälin jälkeen

Härkäpapu esikasvina Oivallinen kasvi usein yksipuoliseen peltoviljelykiertoon Ei yhteisiä kasvitauteja viljojen kanssa Jättää 30 40 kg typpeä hehtaarille Hyvä esikasvi syys- ja kevätvehnille

Härkäpapu esikasvina kevätvehnällä Esikasvi härkäpapu Esikasvi ohra

Härkäpavun maanparannusvaikutus Pitkä paalujuuri

2008 Riskit 2010 Pitkä kasvuaika Korjuukauden sääolot Itäneet puintitappiopavut syysvehnäkasvustossa Haitta vai hyöty talvituhojen kannalta? MCPA ruiskutus syksyllä?

Taloudellinen arviointi Alhainen lannoituskustannus jättää saamansa typen seuraavalle kasville Esikasviarvo seuraaville vuosille Kasvinsuojelusäästöä vrt. viljoihin Valkuaisrehupotentiaalia kotoiseen rehuun Valkuaiskasvituki maanparannusvaikutus Viljaa korkeampi hinta?? Ehkä?? Puinti ja kuivaus kosteissa olosuhteissa hankalaa ja kallista