Tilinpäätös 2013 Yhtymähallitus 18.3.2014 Yhtymävaltuusto 15.5.2014

Tilinpäätös 2013 Yhtymähallitus 18.3.2014 Yhtymävaltuusto 15.5.2014

Sisällysluettelo I Toimintakertomus... 1 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1 Kuntayhtymäjohtajan katsaus... 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 Yhtymävaltuusto... 3 Yhtymähallitus... 4 Tarkastuslautakunta... 5 Johtoryhmä... 5 Viranhaltijaorganisaatio... 5 Vastuuyksiköt... 5 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 6 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa... 8 1.4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2013 yhtymävaltuuston tasolla... 8 1.4.2 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet... 9 1.4.3 Painotettu opiskelijamäärä... 10 1.5 Henkilöstö... 12 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 12 1.7 Ympäristötekijät... 15 2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä... 16 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus ja tunnusluvut... 18 3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 18 3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 19 4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 21 4.1 Tase ja sen tunnusluvut... 21 5 Kokonaistulot ja -menot... 23 6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 23 II Talousarvion toteutuminen/tilinpäätös... 24 7 Käyttötalous... 24 7.1 Tuloslaskelma, koko koulutuskuntayhtymä (ulkoinen)... 24 7.2 Vastuuyksiköiden talouden toteutuminen (ml. sisäiset erät)... 25 Loimaan ja Liedon ammatti- ja aikuisopistot... 25 8 Investointien toteutuminen... 33 8.1 Rahoituslaskelman toteutuminen... 44 8.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta (ml. sisäiset erät ja poistot)... 45 III Tilinpäätöslaskelmat... 46 9 Tuloslaskelma vuosilta 2012 2013... 46 9.1 Rahoituslaskelma vuosilta 2012 2013... 47 10 Tase vuosilta 2012-2013... 48 ProEconomica- raportit... 49 Tuloslaskelma... 49 Koulutusaloille vyörytetyt poistot... 70 Investointiosan toteutuma... 71 IV Tilinpäätöksen liitetiedot... 73 1 Arvostusperiaatteet ja -menetelmät... 73 2 Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus... 73

3 Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin... 73 4 Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus... 73 5 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut... 73 6 Valuuttamääräiset erät... 73 Tuloslaskelman liitetiedot... 74 7 Toimintatuotot (mukana sisäiset erät)... 74 8 Satunnaiset erät... 75 9 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet... 76 10 Suunnitelmapoistojen ja poiston alaisten investointien suhde... 77 11 Pakollisten varausten muutokset... 78 12 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot... 78 13 Rahoitustuotot ja -kulut... 78 14 Tilintarkastajan palkkiot... 78 Taseen liitetiedot... 79 15 Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset... 79 16 Arvonkorotukset... 79 17 Aktivoidut korkomenot... 79 18 Pysyvät vastaavat tase-eräkohtaisesti... 79 19 Siirtosaamiset... 80 20 Rahoitusarvopaperit... 80 21 Oma pääoma... 80 22 Pitkäaikainen vieras pääoma... 81 23 Pakolliset varaukset... 81 24 Sekkilimiitti... 81 25 Vuokrakohteen lunastusvelka... 81 26 Erittely siirtoveloista... 81 27 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin... 81 28 Vakuudet... 81 29 Johdannaissopimukset... 81 30 Leasingvastuiden yhteismäärä... 82 31 Muut vastuusitoumukset... 83 32 Muut taloudelliset vastuut... 83 33 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 85 34 Arvonlisäveron palautusvastuu... 87 35 Muut liitetiedot... 88 36 Tuloslaskelman tilit... 89 37 Tositelajit... 90 38 Kirjanpitokirjat... 91 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän taloushallinnon järjestelmät... 92 Sähköinen ostolaskujen kierrätys... 93 Mittariselosteet... 95

I Toimintakertomus 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kuntayhtymäjohtajan katsaus Kuntayhtymän yhteisten toimintatapojen edistämistä jatkettiin ja rakennamme määrätietoisesti hyvin toimivaa ja yhtenäistä kuntayhtymää. Toiminnassa korostuu oppilaitoskeskeisyys ja kuntayhtymää ei vielä kaikilta osin koeta toimintaa yhdistävänä voimana vaan byrokratiaa lisääväksi, hallinnolliseksi toimijaksi. Yhtymähallitus on tukenut yhtenäisen kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa on johdettu tähän suuntaan. Kuntayhtymän opiskelijamäärä kasvoi vuonna 2013 ja opiskelijoita oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Valtioneuvoston vahvistama 1655 opiskelijan määrä ylitettiin 20 opiskelijalla. Kuntayhtymän esityksestä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi järjestämisluvan ylimenneille opiskelijoille valtionosuusrahoituksen vuoden 2013 lopussa. Valtakunnalliset päätökset opiskelijamäärien vähentämisestä eivät kohdistuneet kuntayhtymään. Tutkinnon suorittaneiden määrä kolmessa ja puolessa vuodessa laski vuonna 2013. Vuonna 2010 opintonsa aloittaneista suoritti tutkinnon 58 %. Vuonna 2009 aloittaneilla vastaava luku oli 61 % ja vuonna 2008 aloittaneilla 65 %. Koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisissa läpäisyasteissa on huomattavia eroja. Paras läpäisyaste oli sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla 70 % ja huonoin kulttuurialalla 36 %. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevien eroamismäärät kasvoivat kaikissa kolmessa kuntayhtymän oppilaitoksessa vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2013 eroprosentti kuntayhtymätasolla oli 12 %, vuonna 2012 9 % ja vuonna 2011 12 %. Koulutusaloittain eronneiden määrässä on eroja. Vähiten eroamisia tapahtui tekniikan ja liikenteen alalla ja sosiaali- terveys- ja liikunta-alalla, molemmissa 9 %. Eniten eronneita oli luonnontieteiden alalla 20 %. Kulttuurialalla eronneita oli 16 %, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 18 %, yhteiskunta, liiketalous ja hallinnon alalla 17 % ja luonnonvaraja ympäristöalalla 10 %. Eroprosentteihin sisältyvät sekä negatiiviset eroamiset (esim. erotaan oppilaitoksesta ilman, että jatketaan toisessa oppilaitoksessa tai siirrytään työelämään) että positiiviset eroamiset (esim. siirrytään oppilaitoksen sisällä toiseen koulutusohjelmaan, siirrytään toiseen oppilaitokseen tai siirrytään työelämään). 1

Ero-% ops-perusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 16% 13% 12% 12% 12% 12% 9% 9% 10% 7% 8% 7% LSKKY, yhteensä Loimaa Lieto Novida 2011 2012 2013 Kuntayhtymän henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti. Muiden kuin tuntiopettajien ja lehtorin virkojen kohdalla palvelussuhteen vakinaista täyttämistä varten pitää saada yhtymähallituksen lupa. Opetushenkilöstön määrä perustuu opetusryhmien määrään. Vakinaisen henkilökunnan nettomäärä koko kuntayhtymässä kasvoi vuonna 2013 yhteensä yhdeksän henkilöä vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2012 vakituisessa palvelusuhteessa oli 197 henkilöä ja 206 henkilöä vuonna 2013. Kuntayhtymähallinnon vakituinen henkilömäärä kasvoi yhdellä (kiinteistöpäällikkö), Loimaan tulosalueen pysyi samana ja Uudenkaupungin tulosalueen vakinainen henkilöstö kasvoi kahdeksalla. Määräaikaisen henkilökunnan määrä kuntayhtymässä vuonna 2013 oli 86 henkilöä eli pieneni yhdellä. Kuntayhtymän keskeiset strategiset tavoitteet vuodelle 2013 on esitetty tilinpäätöksessä. Henkilöstön ja toiminnan uusiutumiskykyä kuvaavia tavoitteita ovat muun muassa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, opettajien perehtyneisyys alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin, työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta ja pätevän henkilöstön rekrytointi. Henkilöstökyselyn tulosten mukaan kuntayhtymän henkilöstö on motivoitunutta ja työhönsä sitoutunutta. Pätevien toistaiseksi virkasuhteessa olevien päätoimisten opettajien osuus on 81,25 %. Henkilöstön rekrytoinnissa on kiinnitetty erityistä huomiota kelpoisuusvaatimusten täyttymiseen. Henkilöstökoulutukseen kuntayhtymä on käyttänyt 1,7 % palkkamenoista. Uusina tutkintoina Liedon opistossa aloitettiin talotekniikan perustutkinto ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Asiakkaisiin ja yhteistyötahoihin kohdistettuja tavoitteita ovat muun muassa laaja ennakointitoiminta työhallinnon ja työelämän kanssa, oppimisympäristöjen soveltuvuus koko ikäluokan tarpeita varten, läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja osallistuminen seutukuntien kehittämiseen. Kuntayhtymä on osallistunut maakunnalliseen ennakointityöhön ja maakuntastrategian päivittämistyöhön ja näin saanut arvokasta tietoa ennakoinnista koulutuksen kehittämiseksi. Kuntayhtymän jäsenkunnissa perusopetuksen päättävistä nuorista 40-60 % hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Aikuiskoulutuksena toteutettiin 54144 opiskelijatyöpäivää. Systemaattista asiakaspalautetta koko kuntayhtymätasolla ei vuonna 2013 kerätty, mutta opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilta kerättiin palautetta samoin kuin oppilaitosten yrityskäyntien yhteydessä. Työelämältä kerättävä laaja palaute toteutetaan vuonna 2014. Ydin- ja tukiprosessien strategisiksi tavoitteiksi asetettiin mm. ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen, yhteistyö valmistuneiden työllistymisessä, kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus, toiminnan arviointijärjestelmä ja systemaattinen palautteen kerääminen ja hyödyntäminen. Yhteistyötä ja verkottumista on jatkettu niin kuntayhtymän sisällä kuin kuntayhtymän ja työelämän välillä. Erityisesti uusien toimintansa aloittavien yritysten kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä osaavan henkilökunnan kouluttamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Kaksoistutkintojen määrä ei ole lisääntynyt, mutta mahdolliset muutokset lukiokoulutuksen järjestäjäverkostossa voivat tuoda uusia 2

mahdollisuuksia myös kuntayhtymän toimintaan ja kaksoistutkintojen määrän lisääntymiseen. Opiskelijapalautetta kerättiin koko kuntayhtymän opiskelijoilta keväällä 2013 ja erikseen Myllykyläntien opiskelijoilta loppuvuodesta 2013. Opiskelijapalautteen keskiarvo oli 3,6. asteikolla 1-5. Opiskelijat kokevat kuntayhtymän onnistuneen hyvin opetuksen järjestämisessä ja koulutuksen laadussa. Oppilaskuntatoiminta aktivoitiin kaikissa kuntayhtymän oppilaitoksissa. Kuntayhtymän kansainvälisen toiminnan strategia päivitettiin ja opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta laajennettiin Kiinan Shanghaihin. Talouden keskeiset strategiset tavoitteet ovat kustannusten hyvä hallinta ja riittävä investointikyky. Kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on 23,4 % ja vuosikate on 343,3 % poistoista. Kuntayhtymän toimitiloihin on tehty ylläpitokorjauksia ja Liedon oppilaitokselle ostettiin kunnalta maa-alue kiinteistöineen. Kiinteistöä on osittain opiskelijatyönä kunnostettu opetuskäyttöön. 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymävaltuusto Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymään on kuulunut kymmenen (10) jäsenkuntaa vuonna 2013. Yhtymävaltuustossa on ollut kustakin jäsenkunnasta kaksi (2) edustajaa paitsi Loimaalta ja Uudestakaupungista kuusi (6) sekä Pöytyältä neljä (4) edustajaa. Yhteensä jäseniä on 30. Yhtymävaltuuston puheenjohtajana on toiminut Jussi Ahtiainen Uudestakaupungista, I varapuheenjohtajana Pirjo Reide Pöytyältä sekä II varapuheenjohtajana Anne-Mari Kaarto Oripäästä. Yhtymävaltuusto piti toimintavuonna kaksi kokousta ja pöytäkirjaan kertyi 25 pykälää. Kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Tilintarkastuspalvelut vuosille 2013-2016, toimielinten pöytäkirjojen ja johtavien viranhaltijoiden päätösluetteloiden nähtävilläolo, talousarviomuutosten hyväksyminen investointisuunnitelmaan vuodelle 2012, vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen, tarkastuslautakunnan arviointikertomus, talousarviomuutos investointimäärärahoihin 2013, investointimääräraha Liedon vanhan paloaseman kunnostamiseen, koulutustarkastajan viran perustaminen, talousarvio vuodelle 2014 ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016, talousarviomuutosten hyväksyminen vuodelle 2013, ero luottamustoimista. Kunta/Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Aura Kemppainen Maria Aalto Pia Leino Jukka Sollo Jukka-Pekka Huittinen Mäenpää Jari Ritakallio Anu Ojala Virpi Rantanen Veikko Koski tl Jalli Marja Mattila Marja Nummela Olli-Pekka Anttila Jarmo Lieto Salmi Raija Heikkilä Juha Satto Simo Keränen Timo Loimaa Levomäki Tuomas Vainio Heikki Luoto Seija Heinonen Riina Metsänperä Jarmo Jokinen Matti 3

Saarikallio Simo Suvila Eerika (9.12.2013 asti) Aalto Anu (10.12.2013 alkaen) Virtanen Leena Haveri Ville-Veikko Wilén Hannele Vuolle Sanna Marttila Heikkilä Marko Niinivuo Kari Ojanotko Pia Portaala Mari Oripää Kaarto Anne-Mari Isotalo Päivi Kulmanen Matti Pukkila Tapani Pöytyä Laaksonen Pentti Siukonen Jyri Loponen Marika Lindfors Sanna Reide Pirjo Ketola Anne Simola Ville Hämäläinen Timo Tarvasjoki Raitis Tiina Laakso Merja Sipilä Janne Katalin Varga Uusikaupunki Ahtiainen Jussi Kutila Johanna Maikola Eija Arvonen Teemu Myllymäki Lea Tähtinen Esko Pietilä Mauri Reijonsaari Jaana Wallin Ilpo Tyykilä Paavo Vikman Kaarina Taurén Tarja Yhtymähallitus Yhtymähallitukseen kuuluu valtuuston valitsemat yhdeksän (9) jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajana on toiminut Leena Virtanen ja varapuheenjohtajana Jari Alppiranta, molemmat Loimaalta. Sihteerinä ja pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta. Vuoden aikana kokouksia oli 11 ja pöytäkirjaan kertyi yhteensä 147 pykälää. Yhtymähallituksen jäseniksi on 30.5.2013 valittu seuraavat henkilöt: Jäsen: Varajäsen: Alppiranta Jari Loimaa Heilala Tuomas Loimaa Heiniö Helvi Uusikaupunki Järvinen Jukka Uusikaupunki Hiukkanen Vesa-Pekka Loimaa Metsänperä Jarmo Loimaa Lindholm Hannele Lieto Mäkelä Sarianne Lieto Niittymaa Veikko Pöytyä Kulju Tero Pöytyä Pitkänen Paavo Uusikaupunki Sandell Päivi Uusikaupunki Ruohonen Veikko Loimaa Ojala Jouni Loimaa Salminen Liidia Huittinen Huovinen Joni Huittinen Virtanen Leena Loimaa Vuolle Sanna Loimaa Esittelijä: Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen. 4

Tarkastuslautakunta Kuntalain mukaiseen kuntayhtymän tarkastuslautakuntaan kuuluu yhtymävaltuuston valitsemat viisi (5) jäsentä. Poliittinen jakauma on kuntalain 81 :n mukainen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Marja Jalli Koski Tl:stä ja varapuheenjohtajana Virpi Ojala Huittisista. Jäseninä Juha Lehtinen Pöytyältä ja Eerika Suvila 9.12.2013 asti/ Anu Aalto 10.12.2013 lähtien, molemmat Loimaalta, sekä Ritva Vainio Aurasta. Tilintarkastajaksi yhtymävaltuusto valitsi tilitarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:n ja paikallisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Hannu Laurila ja avustajana Aino Lepistö. Johtoryhmä Kuntayhtymän johtoryhmään kuuluvat kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen, talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta, rehtorit Tarja Asula, Markku Kaurila (virkavapaalla 30.10. 31.12.2013), vs. rehtori Jouko Tevasaari (30.10. 31.12.2013) ja Merja Koski. Talousarviovuoden aikana johtoryhmä kokoontui yhteensä 29 kertaa, pääsääntöisesti kerran viikossa. Lisäksi kumpikin tulosalue on pitänyt oman tulosalueensa johtoryhmän kokouksia. Viranhaltijaorganisaatio Kuntayhtymän johtajana toimii Antti Virtanen. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeen mukaan kuntayhtymäjohtaja ja talous- ja hallintojohtaja toimivat toinen toistensa varahenkilöinä. Vastaavasti tulosalueiden sisällä rehtorit ja apulaisrehtorit toimivat toinen toistensa varahenkilöinä tulosalueittain. Vastuuyksiköt Vastuutasot yhtymävaltuustoon nähden Kuntayhtymän yhteiset (Kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen / talous- ja hallintojohtaja Leena Suonkanta) Loimaan tulosalue, rehtori Markku Kaurila (virkavap. 30.10. 31.12.2013) vs. rehtori Jouko Tevasaari Uudenkaupungin tulosalue, rehtori Merja Koski Vastuutasot yhtymähallitukseen nähden Myllykyläntie (Kaurila) Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) Liedon ammatti- ja aikuisopisto (Asula) Aikuiskoulutus (Kaurila) Oppisopimustoimisto Loimaa (Kaurila) Kiinteistöt (Suonkanta) Ruokapalvelut (Suonkanta) Ammattistartti (Kaurila) Tulosaluehallinto Loimaa (Kaurila) Novidan opetus (Koski) Aikuiskoulutus (Koski) Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) Kiinteistöt (Koski) Ruokapalvelut (Koski) Yrityspalvelut (Koski) Tulosaluehallinto Uusikaupunki (Koski) 5

1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Pitkään kestäneen taantuman jälkeen euroalueen talouskasvu kääntyi nousuun vuoden toisella neljänneksellä. Kolmannella neljänneksellä kasvu edellisestä neljänneksestä hiipui yhteen prosentin kymmenykseen. Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut lähes samanlaista. Tilastokeskuksen alustavien tietojen mukaan bkt pysyi vuoden kolmannella neljänneksellä suunnilleen vuodentakaisella tasolla, mutta kaikkiaan bkt supistuu -1,0 prosentin vuonna 2013. Valtiovarainministeriön arvio on synkempi ja sen mukaan talous supistuu -1,2 % vuonna 2013. Teollisuuden suhdannenäkymät ovat säilyneet heikkoina kesän jälkeen. Teollisuus on saanut uusia tilauksia selvästi vähemmän kuin vuonna 2012, ja tilauskannat ovat supistuneet. Tavaranvienti on pysytellyt vuoden 2013 aikana vajaat 2 % edellisvuotista vähäisempänä. Myös palveluiden vienti on vähentynyt vuodesta 2012. Investoinnit vähenivät 2,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kone- ja laiteinvestoinnit painottuivat korvausinvestointeihin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 1,6 prosenttia. Marraskuussa se oli 1,4 prosenttia. Inflaation lievän kiihtymisen aiheutti ennen kaikkea bensiinin ja matkaviestintäpalveluiden hintojen kääntyminen nousuun. Vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia Tilastokeskuksen laskelmien mukaan. Suomen inflaatiomittarit, joulukuu 2013 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2010=100 108,5 1,60 % 0,40 % Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 1 901 121,3 1,90 % 0,40 % 118,7 1,20 % 0,4 Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 vuosikeskiarvot: Työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 2 457 000, mikä oli 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Vuoden 2013 työllisyysaste oli 68,5 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 69,0 prosenttia. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2013 keskimäärin 219 000 henkeä, mikä oli 12 000 enemmän kuin vuonna 2012. Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat 669 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tätä selittää toimintamenojen kasvun taittuminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien edellistä vuotta voimakkaampi nousu. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi 13,4 prosenttiin. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin tilinpäätösarviotietoja Manner Suomen 304 kunnalta ja 149 kuntayhtymältä. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikatteen arvioitiin jäävän negatiiviseksi 36 kunnassa, kun edellisenä vuonna näin oli 84 kunnassa. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 51,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. 6

Kuntayhtymien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, pienenivät 0,3 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkamenot, kuntayhtymien suurin menoerä, pienentyivät 1,1 prosenttia ja palveluiden ostot kasvoivat 1,3 prosenttia. Toimintatulot nousivat 1,5 prosenttia. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 2,9 miljardia euroa ja kasvua oli 5,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko sekä euriborkorot laskivat vuoden 2013 aikana, mutta lasku oli melko olematonta johtuen siitä, että korot ovat jo ennätyksellisen alhaalla ja laskuvaraa ei juurikaan enää ole. Tammikuussa 12 kuukauden euribor oli 0,574 % ja joulukuussa 0,544 %. Vuoden lopussa 1 kuukauden euribor oli 0,216 % ja 3 kuukauden euribor 0,275 %. Varsinais-Suomessa yritysten liikevaihdon kehitys oli vuonna 2013 samankaltaista kuin keskimäärin Suomessa. Päätoimialoista teollisuuden volyymit ovat jääneet hieman jälkeen koko maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Tämä johtuu pääosin matkapuhelinten ja meriteollisuuden tuotannon romahduksesta. Myös rakennusalalla liiketoiminnan kehitystrendi on jäänyt jälkeen koko maan keskimääräisestä tasosta. Vastaavasti kaupan ja palvelujen aloilla liikevaihto on alueella kehittynyt hieman koko maata suotuisammin. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on ollut koko maan keskiarvon tasolla. Sekä Loimaan että Vakka-Suomen seutukunnissa elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne syksyllä 2013 näytti jo paremmalta verrattuna vuoden takaiseen. Työttömyysaste oli kummassakin seutukunnassa kesäkuussa 9 %. Osaavan työvoiman saatavuus oli Loimaan seutukunnassa parantunut, kun se Vakka-Suomen seutukunnassa oli pysynyt ennallaan. Lähde: Tilastokeskuksen, Valtiovarainministeriön, Suomen Pankin, TEM:n ja Varsinais- Suomen Ely-keskuksen julkaisut. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän peruskuntien väkiluku on lisääntynyt yhteensä 15 hengellä viime vuoden aikana. Liedossa väkiluku lisääntyi 155, Marttilassa 34, Pöytyällä 11. Sitä vastoin Auran väkiluku laski 8 hengellä, Huittisten 67, Koski Tl:n 26, Loimaan 38, Oripään 10,Tarvasjoen 4 ja Uudenkaupungin 32 hengellä. Kuntayhtymän peruskuntien väkilukuarvio 31.12.2013 (suluissa edellinen vuosi): Kunta yhteensä joista miehiä naisia Aura 3 960 (3 968) 1 946 2 014 Huittinen 10 551 (10 618) 5 249 5 302 Koski Tl 2 423 (2 449) 1 198 1 225 Lieto 17 177 (17 022) 8 594 8 583 Loimaa 16 709 (16 747) 8 237 8 472 Marttila 2 051 (2 017) 1 048 1 003 Oripää 1 423 (1 433) 710 713 Pöytyä 8 588 (8 577) 4 410 4 178 Tarvasjoki 1 956 (1 960) 977 979 Uusikaupunki 15 475 (15 507) 7 689 7 786 yhteensä 80 313 (80 298) 40 058 40 255 7

1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa 1.4.1 Tasapainotettu tuloskortti ja mittarit 2013 yhtymävaltuuston tasolla Näkökulmat Keskeiset strategiset tavoitteet 2013-15 Ratkaisevat menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2015 Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Asiakkaat ja yhteistyötahot - ammatti-taitoinen ja motivoitunut henkilöstö - opettajat perehtyneet hyvin alansa työelämään ja sen kehitysnäkymiin - työelämän tarpeiden mukainen tutkinto- ja kurssitarjonta - pysyminen kehityksen eturintamassa - pätevän henkilöstön saanti, onnistunut rekrytointi - ennakointitoiminta laajaa työhallinnon ja työelämän kanssa - oppimisympäristöt soveltuvia koko ikäluokkaa ja elinikäistä oppimista varten - läheinen yhteistyö työelämän kanssa opetuksen toteutuksessa ja opetusvälineiden käytössä -osallistuminen tiiviisti alueen kehittämiseen - henkilöstön osaaminen - henkilöstön työkyky ja motivaatio - joustavat työajat ja - muodot - koulutustarjonnan uusiutumiskyky - tutkintotiimien innovatiivisuus - johtamisen ja esimiestoiminnan tasokkuus - tilojen ja välineiden ajanmukaisuus - koulutustarjonnan vetovoimaisuus - yhteisten kehittämishankkeiden määrä työelämän, kehittämiskeskuksen ja Turun amk:n kanssa - aikuiskoulutuksen joustavuus ja laatu - asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen 1. päteviä opettajia % päätoimisista 2. henkilöstökoulutus % palkoista 3. henkilöstökyselyn tulos 4. ulkopuolinen kehittämisrahoitus /v 5. uusia koulutustutkintoja kpl/vuosi 6. % ikäluokasta ammatilliseen koulutukseen alueella peruskouluittain 7. asiakaspalautteen tulos 8. aikuiskoulutuksen volyymi opiskelijatyöpäivinä 81 % 3,5 % >3,5 400 000 3 >55 % >3 65 000 81,25 % 1,65 % 3,5 572 100 2 55,15 % ei tehty 54 144 85 % 5 % >3,5 500 000 3 > 55 % >3,5 200 000 Ydin- ja tukiprosessit Talous -ryhmätyöskentelyn, verkostoitumisen ja yhteistyön syventäminen -yhteistyö valmistuneiden työllistämisessä - kokonaisvaltainen toiminnan suunnittelu ja ohjaus - toiminnan arviointijärjestelmä - systemaattinen palautteen kerääminen ja sen tulosten hyödyntäminen - kustannusten hyvä hallinta - riittävä investointikyky - oppimisen teho ja laatu - opetusjärjestelyjen joustavuus - koulutuksen osuvuus, asiakastyytyväisyys, valmistuminen ammattiin normiajassa, erityisopetuksen teho - kaksoistutkintojen kehittäminen yhteistyössä lukioiden kanssa - sähköinen toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto - esimiestoimintaa palvelevat kustannusten seurantajärjestelmät - välineiden ja tilojen uusiminen - tutkinnot toteutettava vos-rahoituksella 9. koulutuksen vaikuttavuus 10. opiskelijapalautteen tulos 11. suhteellinen velkautuneisuus % 12. vuosikate % poistoista 0,2 3,3 30 % 140 % ei mitattu 3,6 23,4 % 343,3 % >1,5 >3,5 10 % 150 % mittariselosteet sivulla 95 8

1.4.2 Keskeiset kehittämistoimenpiteet ja hankkeet Koko kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuma Näkökulma Toiminnallinen tavoite ja mittari Toteutuma 31.12.2013 Henkilöstö ja toiminnan uusiutumiskyky Kannustetaan henkilökuntaan kuuluvia hakeutumaan työelämäjaksoille. Osallistunut 3 opettajaa. Henkilöstön eläköitymiseen varaudutaan henkilöstösuunnittelua kehittämällä. Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu eläkkeelle lähtevien määrä. Asiakkaat ja yhteistyötahot Ydin- ja tukiprosessit Talous Pyritään lisäämään vakinaisten palvelussuhteiden osuutta. Laaditaan henkilöstöstrategiaan pohjautuva ikäohjelma. Järjestetään asiakkuuksien hallintarekisterin ylläpito niin, että keskeiset yhteistyökumppanit ovat rekisterissä ja rekisteri aktiivisessa käytössä ja rekisteriä päivitetään aktiivisesti. Luodaan asiakastöiden hinnoittelun perusteet ja hinnoittelutaulukot. Laaditaan yritysten kanssa toteutettavat kehittämis- ja yhteistyökeskustelut ja pyritään luomaan kumppanuussopimuksia, tavoite 10 sopimusta. Osallistutaan ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailuun. Opetusministeriön vahvistama erityisteema vuodelle 2013 on Yrittäjyys. Kehitetään joustavien opintopolkujen rakentamista. Tuetaan työvaltaista oppimista, pilotointina sähköala, ja yksilöllisiä opetusmenetelmiä. Edistetään ajanmukaisten pedagogisten taitojen käyttövalmiutta opetuksessa. Edistetään kaksoistutkintojen suorittamista. Talous pidetään vakaana ja riittävän uudistumisen mahdollistavana. Harkinnanvaraista valtionosuutta on anottu vuodelle 2012 ja anotaan vuodelle 2013 fuusion kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. Osittain lisätty, vielä kesken. Ei ole toteutunut. On luotu tietokanta, mutta päivitystä ei ole toteutettu. On toteutunut. On toteutunut. Ei toteutunut. On osittain toteutunut. On osittain toteutunut. On osittain toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. On toteutunut. Harkinnanvaraista valtionosuutta saatiin 581 111 (nettosumma). 9

1.4.3 Painotettu opiskelijamäärä PAINOTETUT MÄÄRÄT 2013 (valtionosuus määräytyy näiden mukaan) Koulutusala vuoden 2013 painotettu opiskelijamää rä aloittain erityisopiskelijat porrastetut majoitusetu luonnonvara-ja ympäristöala, Loimaa 81 8 11 tekniikan ja liikenteen ala 763 Loimaa 263 67 Loimaa logistiikka 102 21 102 16 Lieto 104 4 Novida 225 71 Novida logistiikka 69 21 69 yhteiskuntatieteiden-, liiketalouden- ja hallinnon ala 256 Loimaa 85 2 Lieto 65 6 Novida 106 18 luonnontieteiden ala 52 Loimaa 1 Lieto 43 4 Novida 8 matkailu-, ravitsemis- ja talousala 122 Loimaa 84 26 Novida 38 17 sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 258 kauneudenhoitoala 59 12 sosiaali- ja terveysala 199 Loimaa 98 4 Lieto 9 1 Novida 92 8 kulttuuriala 138 artesaani 85 8 audiovisuaalinen viestintä 53 Loimaa 45 8 Novida 8 Ammattistartti 5 Loimaa 0 Lieto 5 5 painotettu yhteensä 1 675 311 170 27 painotetut 2013: Loimaa 903 Lieto 226 Novida 546 1675 Painotetut määrät auto josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia kone ja metalli josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia rakennus josta erit. opisk. josta kahta tutk. suoritt avia sähkö josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorit tavia kemia josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia Talotekniikka Loimaa 54 22 0 29 7 1 64 21 4 101 13 3 0 0 0 14 3 0 Lieto 0 0 0 0 0 0 45 4 3 54 0 10 0 0 0 5 0 0 Novida 42 14 0 41 13 1 51 14 2 49 14 9 44 16 3 0 0 0 yht. 96 36 0 70 20 2 161 39 9 204 27 22 44 16 3 19 3 1 josta erit. opisk. josta kahta tutk. suorittavia 10

Oppisopimus- ja aikuiskoulutuksen opiskelijamäärät Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus 2013 arit. keskiarvo 2013 toteutuma/ arvio PT Novida PT Loimaa 98 Omaehtoinen koulutus 8,7 PT Novida 57 Henkilöstökoulutus 0,3 PT-yhteensä 155 yht. 9 AT AT Loimaa 40 Loimaa AT Novida 60 Omaehtoinen koulutus 91,5 EAT Henkilöstökoulutus 36,5 EAT Loimaa 40,5 yht. 128 EAT Novida 75 AT-EAT yhteensä: Loimaa 81 Yhteensä Novida 134,5 Omaehtoinen koulutus 100,2 AT-EAT yhteensä 215 Henkilöstökoulutus 36,8 ei-tutkinto tavoitteinen yht. 137 tutk.tav. Loimaa 3 tutk.tav. Novida 7,5 ei-tutk.tav. yhteensä 10,5 at-tutkinnonosa Loimaa 0,5 lisäkoulutus yhteensä (AT+EAT+ei-tutk.tav.) lisäk.yht. Loimaa 84,0 lisäk.yht. Novida 142 lisäk.yhteensä 226,0 Yhteensä Loimaa 182 Novida 199 yhteensä 381 PT= perustutkinto AT= ammattitutkinto EAT= erikoisammattitutkinto 11

1.5 Henkilöstö Henkilöstötiedot ovat tarkemmin esitetty liitetiedossa 33. Kuntayhtymässä on laadittu myös henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan/kuntayhtymän ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa kuntayhtymän hyvää hallintoa ja johtamista, ja ne koskevat kaikkia kuntayhtymän toimielimiä ja johtoa sekä kaikkea kuntayhtymän toimintaa, josta kuntayhtymä vastaa omistuksen, ohjaus- ja valvontavastuun sekä muiden velvoitteiden myötä. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on lisäksi voimassa, mitä kuntayhtymän hallinto- ja johtosäännöissä sekä muissa ohjeissa ja määräyksissä on sanottu. Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja edellyttää, että kuntayhtymän kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaation tasoilla on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ovat menossa yhtymävaltuuston vahvistettavaksi keväällä 2014. Yhtymähallituksella on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Johtavien viranhaltijoiden, erityisesti tilivelvollisten, tehtävänä on toimeenpanna sisäisen valvonta ja riskienhallinta vastuualueellaan ja raportoida niistä hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti. Sisäistä valvontaa koskevaa ohjeistusta annetaan myös vuosittain talousarvion täytäntöönpanoohjeissa. Vuoden aikana taloustoimisto on suorittanut käteiskassojen tarkastusta sekä kiinnittänyt huomiota menojen kirjaamiseen oikeille tileille sekä arvonlisäverojen oikein kirjaamiseen. Lisäksi on valvottu mm. hankintojen kilpailuttamista, joskin tämä vaatii seurannan tehostamista. Yleiset hankintaohjeet päivitettiin 2013 ja niistä tiedotettiin henkilöstölle. Rahavarojen, varastojen ja irtaimistojen tarkastus on tehty 17.12.2013. Tarkastajat kiinnittivät huomiota mm. Myllykyläntien yksikössä sijaitsevan keskusvaraston inventaarioon sekä teknisten osastojen laskutukseen, jota tulisi tehostaa. Tarkastajat totesivat, että irtaimiston luettelointia (inventaariot) jatketaan keväällä 2014 siten, että ennen oppilaitosten kesälomia tilaja osastokohtaisesti on irtaimistot käyty läpi. Tämän jälkeen luetteloita on pidettävä ajan tasalla. Jokainen toimipiste on vastuussa oman irtaimistonsa luetteloinnista. Kuntayhtymän vakuutukset vuodelta 2013 ovat olleet (suluissa edellinen vuosi): - lakisääteinen tapaturmavakuutus noin 42 984 (42 135 ) - vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset 37 952 (31 526 ) - omaisuusvakuutukset 25 615 (21 917 ) - ajoneuvovakuutukset 28 230 (21 354 ) - keskeytysvakuutus, toiminnan vastuuvakuutus, luottamushenkilöiden tapaturmavakuutus ja matkavakuutus yhteensä 3 556 (3 177 ) 12

Johtoryhmä on käsitellyt kuntayhtymää koskevia riskejä: A. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän riskit Yksikköhintaisen valtionosuuden mahdollinen vähentyminen on riskitasoa 5 asteikolla 1-5. Riski on kasvanut aikaisemmista vuosista, koska nyt on tiedossa vuosille 2014 2016 suunnitellut valtionosuuden leikkaukset. Riskinä on myös järjestämislupien mukaisten opiskelijamäärien leikkaus. Järjestämisluvat uudistuvat viimeistään 1.1.2017. Riskinä on myös aikuiskoulutuksen toteutuminen ennakoitua vähäisempänä kilpailutilanteesta johtuen sekä opiskelijamäärän vähentyminen koulutuksen kuluessa. Uutena riskinä valtionosuuksien osalta on vuoden 2015 alusta toteutuva valtionosuusuudistus, jonka koelaskelmien perusteella näyttää siltä, että kuntayhtymämme valtionosuudet vähenevät tuntuvasti. Opiskelijamäärien sijasta valtionosuudet määräytyvät tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun perusteella. Joskin osa valtionosuudesta määräytyy jatkossakin opiskelijamäärien perusteella, maksimissaan kuitenkin vain 48 %. Kuntayhtymän kirjanpito ja talousarvion/käyttösuunnitelmien toteutuksen seuranta ovat ajan tasalla. Riittävän isot vastuuyksiköt antavat liikkumavaraa talousarvion määrärahojen sisällä. Tavoitteet ovat olleet realistisia resursseihin nähden. Raportoinnin perusteella taloutta tarkastellaan kuukausittain. B. Johtamisjärjestelmän riskit Organisaatio, johtosäännöt ja muut ohjeet muodostavat rungon sisäisen valvonnan toteuttamiselle. Päätöksenteon ja dokumentoinnin suhteen johtoryhmä katsoo, että ne vastaavat hyvän hallinnon periaatteita. Vuoden 2013 keväällä otettiin käyttöön Dynasty asianhallintajärjestelmä, jolla laaditaan virallisten toimielinten pöytäkirjat ja tehdään viranhaltijapäätökset. Hallinto- ja johtosääntöjen sekä toimintaohjeiden riittävä tunteminen on haaste johtamisjärjestelmälle ja perehdyttämiselle. Kuluneen vuoden aikana on edelleen päivitetty vanhentuneita toimintaohjeita. C. Ydin- ja tukitoimintojen riskit Toimialamme ydintoimintaa on ammatillinen opetus. Opetustoiminnassa riskeinä ovat opiskelijoiden tapaturmat sekä työssäoppimisjaksoilla tapahtuvat vahingot työnantajien omaisuudelle. Riskien pienentämiseksi työnantajan tulee mm. huolehtia, että hankittavat uudet koneet ja laitteet täyttävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset ja niiden käyttöön on annettu riittävä perehdytys, ja käyttö tapahtuu valvonnan alaisena. Tarvittaessa voidaan pyytää Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tarkastajat paikalle suorittamaan koneiden ja laitteiden turvallisuutta koskeva tarkastus. Tukitoiminnassa, jota ovat talous- ja kiinteistötoimet sekä ruokapalvelut, suurimpana riskinä ovat henkilöriskit. Riittävä sijaisuuksien turvaaminen on tärkeää. Tapaturmien ja työn kuormituksen mittaamiseksi tehdään säännöllisin väliajoin työergonomian ja riskien kartoitus. Projekteihin liittyy riskejä, jotka on tiedostettu ja asiasta on annettu johtoryhmän toimesta koulutusta vastuuhenkilöille. Projekteihin liittyvä ohjeistus sisältyy niitä koskeviin päätöksiin. Seurantarekisteriä pidetään maksatuksesta. Lisäksi tavoitteena on, että yhtymähallitukselle annetaan säännöllisesti selvitys projektien tilanteesta. Hankintamenettelyn oikeellisuuden turvaamiseksi on annettu hankintaohjeet erikseen joka vuosi talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä. Hankintaohjeet on päivitetty kuluvana 13

vuonna. Jopa pieniä hankintoja kilpailutetaan. Hankinnoista tehdään joko viranhaltijapäätös tai yhtymähallituksen päätös riippuen hankinnan suuruudesta. Hankintoihin liittyy nykyisin yhä suurempi riski päätyä markkinaoikeuden käsiteltäväksi, koska yleinen valituskynnys on madaltunut. D. Sopimus- ja vastuuriskit Tehtäviä sopimuksia ovat urakka- ja vuokrasopimukset sekä ostopalvelusopimukset koulutuksista. Vuokrasopimuksia on solmittu työmaahalleista. Ostopalvelusopimuksia on oppisopimustoiminnasta ja näytöistä. Kopiokoneista ja atk-laitteista on leasingpuitesopimus Kuntarahoitus Oy:n kanssa. Yhdestä vanhemmasta kopiokoneesta on lisäksi Danske Finance Oy:n kanssa sopimus. Vastuut on tarkemmin selvitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Taloustoimisto pitää sopimuksista luetteloa. E. Hallinnolliset riskit Hallinnollisena riskinä voidaan nähdä valtionosuusjärjestelmän muutos vuoden 2015 alusta. Valtionosuudet tullaan edelleenkin maksamaan suoraan koulutuksen järjestäjille, mutta järjestelmän rakenne muuttuu. Kun nyt ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuus saadaan opiskelijoiden lukumäärän mukaan järjestämislupien opiskelijamäärien puitteissa, niin jatkossa tällä perusteella saataisiin vain maksimissaan 48 % valtionosuudesta ja muina kriteereinä olisi tulosrahoitus ja tutkintojen/tutkinnon osien määrä. Valtakunnan tasolla suunnitellut kuntarakennemuutokset ja koulutuksen järjestäjätahoja koskevat yhdistämiset voivat olla sekä mahdollisuus että riski. F. Tietoriskit ja tietojärjestelmien riskit Riskit on tiedostettu. Tietoturvasuunnitelma on toteutettu laitteisto- ja ohjelmistotasoilla (virustutkat, haittaohjelmatorjunta, tietoturvaohjeet). Suurimpana henkilöriskit. Tietojärjestelmien vastuuhenkilöt on nimetty ja varahenkilöjärjestelmä toimii. Tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä riskeistä vastaavat atk-päällikkö, it-päällikkö ja atk-tuki, jotka seuraavat tietojärjestelmissä esiintyviä toimintahäiriöitä. Varmistukset ovat kunnossa. Kuntayhtymässä on laadittu ja hyväksytty vuonna 2012 Tietohallintostrategia, Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia ja Tietoturvasuunnitelma on laadittu. Kulunvalvonnan edellyttämät laiteasennukset on saatu tehtyä vuoden 2013 aikana ja kulunvalvonta otetaan käyttöön vuoden 2014 keväällä. G. Rahoitusriskit Rahoitusriskejä ei ole ollut eikä myöskään sijoitustoiminnan riskejä. Yhtymähallitus on hyväksynyt sijoitustoimintaa koskevat perusteet vuonna 2011. Takausriskejä ei ole, koska ei ole annettuja takauksiakaan. Rakennusurakoiden vakuuksista ja vakuutuksista huolehtii taloustoimisto ja pitää niistä luetteloa. Saatavien osalta on annettu ohjeet, että ne siirtyvät yhden huomautuslaskun jälkeen Intrum Justitia Oy:n perintään. 14

H. Omaisuusriskit Omaisuus on vakuutettu. Vakuutukset on kilpailutettu viimeksi joulukuussa 2010. Tarjouskilpailun voitti If Vahinkovakuutus Oy. Omaisuuden inventaariot ovat joidenkin osastojen osalta olleet puutteelliset. Tähän on kiinnitetty huomiota. I. Henkilöriskit ja palkkaus Henkilöstötilinpäätös laaditaan vuosittain. Uutena riskinä ovat ilmaantuneet nykyisen vuonna 2005 voimaan tulleen eläkejärjestelmän mahdollistamat ennakoimattomat eläkkeellelähdöt. Henkilöstön työhyvinvointia koskeva kysely on tehty vuonna 2013. Tehtäviä, joissa vaihtuvuus olisi suuri, ei ole. Koko kuntayhtymää koskeva koulutussuunnitelma laadittiin syksyllä ja yhteistyötoimikunta hyväksyi sen 19.12.2013. Palkkojen kehitystä seurataan henkilöstökertomuksessa. Tehtäväkuvat on laadittu lähes koko henkilöstön osalta. Tehtäväkuvat tarkistetaan kehittämiskeskustelujen yhteydessä. J. Ympäristöriskit Kuntayhtymän toimintaan ei liity merkittäviä ympäristöriskejä. Hyvin tekemistä länteen 2013 -hankkeen myötä aloitettiin kestävän kehityksen nykytilan kartoitus. OKKA-säätiön kestävän kehityksen-teemoista valittiin Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän kestävän kehityksen (keke)-ohjelman painopistealueiksi viisi edelleen työstettäväksi: 1. Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys 2. Turvallisuus koulussa ja kotimatkalla 3. Henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointi 4. Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy 5. Oppilashuolto ja oppimisen tuki Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän keke-työryhmän kokoonpano vahvistettiin. Ryhmä käynnistää toimintansa keväällä 2014 päivittämällä kestävän kehityksen strategian. 1.7 Ympäristötekijät Tilikauden ympäristökulut 148 381 (tässä luvussa ei ole palkkoja mukana) ovat pääasiassa jätteiden käsittelyyn ja pois kuljetukseen liittyviä kuluja, puhdistusaineita ja tarvikkeita sekä vaihtomattojen ja -pyyherullien käyttämiseen liittyviä kustannuksia. Koulutuskuntayhtymällä on huollettavanaan Hämeentien toimipaikan yhteydessä myös jätevedenpuhdistamo, johon johdetaan Hämeentien toimipaikan jätevesien lisäksi viiden kotitalouden jätevedet. Vuonna 2013 jätevedenpuhdistamon aineista, tarvikkeista, vesiensuojeluyhdistyksen jätevesi- ja vesistötarkkailumaksuista, hoito ja huoltotöistä ja lietekuljetuksista kertyi 19 267,23 :n kustannukset (tästä summasta Loimaan kaupunki maksaa näiden viiden kotitalouden osuuden 8 651,96 ). Jätevedenpuhdistamo on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Varsinais-Suomen Ely-keskus ei ole ilmoittanut, että laitoksen toiminta vaatisi ympäristöluvan. 15

2 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Yhtymähallituksen on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta mukaan tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella, miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää ja jos on havaittu puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, on niistä tehtävä selkoa ja esitys niiden korjaamisesta. Toimielinten ja niiden alaisen toimialajohdon tulee osaltaan valmistella sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämistä koskevat tiedot ja käydä läpi sisäisen valvonnan eri kohdealueet (osa-alueet). Kuntayhtymässämme riskien kartoitus on käyty läpi työsuojelutoimikunnan sekä johtoryhmän toimesta. Hallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä annetaan sisäisen valvonnan osa-alueittain: 1. Valvontaympäristö (Johtamis- ja hallintojärjestelmä, eettiset ohjeet, hallitustyöskentely, organisaatiorakenne, vastuut ja velvollisuudet, henkilöstö ja sen osaamisen kehittäminen). Kuntayhtymälle on vahvistettu hallinto-organisaatio, arvot ja johtosäännöt, jotka ohjaavat ja muodostavat rungon sisäiselle valvonnalle. Johtamis- ja hallintojärjestelmä edistää hyvän hallintotavan, organisaation määrittelemien eettisten arvojen sekä toiminnan luonteen mukaisten arvojen toteutumista. Tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty hallintosäännössä. 2. Riskienhallinta (tavoitteet, riskien tunnistaminen, arviointi, hallinta, raportointi) Riskit kartoitetaan työsuojelutoimikunnan ja johtoryhmän toimesta vuosittain ja näistä laaditaan raportit. Vakuutukset kilpailutetaan noin kolmen vuoden välein. Vakuutukset on viimeksi kilpailutettu joulukuussa 2010. Riskien hallinta on siltä osin kunnossa kuin, mitä riskejä on tunnistettu. Tunnistetut riskit on pyritty poistamaan. 3. Kontrollitoimenpiteet (raportoinnit, täsmäytykset, käyttöoikeushallinta, toiminnan seuranta- ja arviointi) Taloushallinnon raportointi, täsmäytykset ja käyttöoikeushallinta perustuvat valittuun taloushallinto-ohjelmistoon CGI Suomi Oy:n Pro Economica -taloushallintojärjestelmään. Kuukausittain täsmäytetään: pankki-/kassatilit sekä myynti- ja ostoreskontrat kirjanpitoon arvonlisäveropäiväkirja pääkirjaan kirjanpito ja sisäinen tunnistelaskenta keskenään pysyvät vastaavat kirjanpitoon ennakonpidätys-, sotu- ja eläkevakuutusmaksut sekä palkkakirjanpito pääkirjanpitoon rahoituslaskelman vuosikate tuloslaskelman vuosikatteeseen tuloslaskelman yli-/alijäämä taseen vastaavaan kirjanpidon pää- ja päiväkirjojen täsmääminen toisiinsa (kerran vuodessa) Yhtymähallitukselle annetaan kuukausittain raportti talousarvion toteutumisesta. Kerran vuodessa laaditaan välitilinpäätös. Kuntayhtymän prosessikuvaukset ja toimintaohjeet on koottu selainpohjaiseen järjestelmään (IMS). Toimintajärjestelmä käytännöllistää yrityksen strategiat 16

prosessikuvausten sekä mittariston kautta. IMS mahdollistaa myös koko organisaation dokumentaation hallinnan. Lisäksi sillä toteutetaan organisaation tasapainoinen mittaristo ja raportointi. Prosessikuvauksia ja toimintaohjeita on täydennetty vuoden aikana. Omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista on pidetty luetteloita. 4. Informaatio ja tiedonkulku (oikea tieto oikeaan aikaan oikeassa muodossa) Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on sovittu. Toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Sisäinen tiedotus tapahtuu viikkotiedotteen (otettu käyttöön vuoden 2013 aikana), intranetin ja sähköpostin välityksellä, henkilöstökokouksina sekä muuna suorana informaationa. Vaikkakin tietoa pyritään jakamaan ja lähettämään mahdollisimman paljon, saa tiedonkulku keskiarvoa jonkin verran huonommat arviot henkilöstökyselyissä, asteikolla 1-5. Vuonna 2013 toteutetun työhyvinvointikyselyn kysymyksen, tiedonkulku koko kuntayhtymässä on riittävää`, vastausten keskiarvo oli 2,64. 5. Seuranta Sisäinen valvonta ja menettelyjen laillisuuden seuranta on jatkuvaa. Kunnallisvalituksia yhtymävaltuuston päätöksistä ei ole tehty. Yhtymähallituksen päätöksistä ei ole tehty oikaisuvaatimuksia. Hallinto-oikeuteen tehtiin yksi valitus vuonna 2011, johon päätös tuli vasta 2012 vuoden puolessavälissä. Päätös edellytti asian uudelleen käsittelyä ja ratkaisu asiaan saatiin sopimusteitse vasta vuoden 2013 syksyllä. Valituksia markkinaoikeuteen ei kuntayhtymän hankintapäätöksistä tehty vuoden 2013 aikana. Hankintojen kilpailuttamisessa havaitut puutteet, kuten esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjan laadinta ja kilpailuttamisen pisteytys, ovat vähentyneet, koska asianomaisille on annettu koulutusta ja lisäinformaatiota asiasta. Tästä huolimatta tilintarkastajat havaitsivat kaksi kilpailutusta, joissa oli puutteellisuuksia. Kummassakin tapauksessa kaikkia kilpailutukseen liittyviä asiakirjoja ei löytynyt. Toimintoketju valmistelusta arkistointiin ei siis ole toiminut ja vaatii toimenpiteitä ja prosessien tarkistamista. Koulutuskuntayhtymän omaisuuden hoidosta on annettu ohjeita. 17

3 Tilikauden tuloksen muodostuminen, toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 1 000 2013 2012 Toimintatuotot 24 212 22 695 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -21 151-20 777 Toimintakate 3 061 1 918 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 5 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut -30-65 Muut rahoituskulut -1-2 Vuosikate 3 035 1 857 Poistot -884-810 (-811)* Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos 2 151 1 047 Tilikauden yli-/alijäämä 2 151 1 047 Toimintatuotot/toimintakulut, % 114,47 109,23 Vuosikate/Poistot, % 343,33 229,26 * suluissa pyöristyssääntöjen mukaiset oikeat luvut, luvut pyöristetty taulukossa alaspäin, jotta välisummat täsmäävät Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (= 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön)) osoittaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan/kuntayhtymän tulorahoitus on riittävä. Vuosikate prosenttia poistoista (=100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoitus on riittävä. Poistojen on tällöin vastattava kunnan / kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa (investointien omahankintameno). Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän vuoden 2013 poistot ovat 73 293,35 korkeammat kuin edellisvuonna johtuen investointien lisääntymisestä. Poistojen määrä tilinpäätöksessä on 883 851,10. Vuosikate prosenttia poistoista tunnusluku muodostuu 343,3 %:ksi. Vuosikatteella pystytään siis kattamaan poistot. Investointitaso tulisi määritellä voimassa olevasta investointisuunnitelmasta, jonka aikajänne on riittävä keskimäärän osoittamiseksi. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän investointeja ei pystytä kattamaan nykyisellä poistotasolla. 18

3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1 000 2013 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 035 1 857 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -1 Investointien rahavirta Investointimenot -1 153-1 510 Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 887 347 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -450-1 025 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 267 Vaihto-omaisuuden muutos -198-116 Saamisten muutos -784-439 Korottomien velkojen muutos 153-395 Rahoituksen rahavirta -1 012-1 975 Rahavarojen muutos 876-1 627 Rahavarojen muutos Kassavarat 31.12. 1 669 793 Kassavarat 1.1. 793 2 420 876-1 627 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2013 2012 Investointien tulorahoitus, % 263,27 123,02 Pääomamenojen tulorahoitus, % 189,35 73,27 Lainanhoitokate 6,38 1,76 Kassan riittävyys, pv 26,73 12,38 19

Investointien tulorahoitus, % (=100* Vuosikate/Investointien omahankintameno) kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän vuosikate 3 034 643,68 vuodelta 2013 kattaa investoinnit, joita oli 1 147 358,49. Pääomamenojen tulorahoitus, % (=100* Vuosikate/(Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä on vuonna 2013 pystytty kattamaan investoinnit ilman pitkäaikaista lainaa. Lainanhoitokate, = (Vuosikate + Korkokulut)/(Korkokulut + Lainanlyhennykset), kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Tunnusluvun ollessa alle 1 joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Vuoden 2013 tilinpäätösluku 6,38 osoittaa, että Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän lainanhoitokyky on ollut erittäin hyvä lainojen hoitoon. Kassan riittävyys (= 365 pv x Rahavarat 31.12./Kassasta maksut tilikaudella) oli ammatillisen koulutuksen kuntayhtymissä vuonna 2012 keskimäärin 59 päivää (ed. vuosi 47 päivää). Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän maksuvalmiustilanne oli hyvä koko vuoden. Kassassa oli ajoittain liikaa rahaa, josta ei ollut perusteltua tallettaa esimerkiksi hieman paremman koron omaaville määräaikaistileille, koska investointeja oli tulossa rahoitettavaksi. Investoinneista oli syyskuun lopussa toteutunut vasta vain noin 36 %, vaikka jo keväällä oli koulutusaloille annettu kehotuksia täytäntöönpanna investointisuunnitelman mukaiset hankinnat ja hankkeet kuluvan vuoden osalta. Tunnusluvuksi muodostui 26,7 päivää, joka kuvaa hyvin koko vuoden tilannetta. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan/kuntayhtymän rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 20

4 Rahoitusasema ja sen muutokset 4.1 Tase ja sen tunnusluvut 2013 2012 2013 2012 VASTAAVAA 1 000 1 000 VASTATTAVAA 1 000 1 000 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 15 420 15 156 2001 OMA PÄÄOMA 13 366 11 215 1100 Aineelliset hyödykkeet 15 420 15 156 2002 Peruspääoma 3 840 3 840 1101 Maa- ja vesialueet 63 63 2015 Muut omat rahastot 40 40 1110 Rakennukset 12 807 12 946 2040 Edellisten tilikausien yli/alijäämä 7 335 6 288 1130 Kiinteät rakenteet ja laitteet 124 71 2050 Tilikauden yli-/alijäämä 2 151 1 047 1160 Koneet ja kalusto 1 834 1 733 1190 Ennakkomaksu ja keskeneräiset hankinnat 592 343 2300 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 305 29 1400 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 38 29 2325 Lahjoitusrahastojen pääomat 305 29 1440 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 38 29 2400 VIERAS PÄÄOMA 5 801 6 097 1500 VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 014 2 156 2401 Pitkäaikainen 2 704 3 025 1501 Vaihto-omaisuus 495 297 2410 Lainat rah.- ja vak. laitoksilta 2 575 3 025 1502 Aineet ja tarvikkeet 71 68 2448 Saadut ennakot muilta 129 1530 Keskeneräiset tuotteet 424 229 1590 Ennakkomaksut 0 0 2500 Lyhytaikainen 3 097 3 072 2510 Lainat rah.- ja vak. laitoksilta 450 450 1600 Saamiset 1 850 1 066 2544 Saadut ennakot 0 129 1601 Pitkäaikaiset saamiset 36 18 2545 Ostovelat 792 921 1660 Muut saamiset 36 18 2550 Muut velat 291 266 1720 Lyhytaikaiset saamiset 1 814 1 048 2570 Siirtovelat 1 564 1 306 1721 Myyntisaamiset 643 677 Vastattavaa yhteensä 1780 Muut saamiset 1 159 371 19 472 17 341 1815 Siirtosaamiset 12 0 1830 Rahoitusarvopaperit 0 0 Taseen tunnusluvut: 1850 Sijoitukset rahamarkkinainstrum. 1 067 0 Omavaraisuusaste, % 69,1 65,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 23,4 26,3 1900 Rahat ja pankkisaamiset 602 793 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 2 151 1 047 Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija 1 284 659 Vastaavaa yhteensä 19 472 17 341 Kertynyt yli-/alijäämä yhteensä 31.12.2013 mennessä 9 486 7 335 Lainakanta 31.12., 1000 3 025 3 475 Lainakanta 31.12., /opiskelija 1 806 2 181 Opiskelijat (yksikköhintaisen valtionosuuden piirissä olevat) 1 675 1 593 21

Omavaraisuusaste, % (=100* (oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot)) mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta, 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymissä omavaraisuusaste on vuoden 2012 tilinpäätöksissä ollut keskimäärin 76 %. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä on 69,1 %:n omavaraisuusasteella kuntasektorin keskitasoa. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (= 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot)/käyttötulot)) kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien välisessä vertailussa suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) (= edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) osoittaa, paljonko kunnalla/kuntayhtymällä on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän ylijäämäksi muodostui vuodelta 2013 yhteensä 2 150 792,58. Ylijäämät edellisiltä vuosilta ovat yhteensä 7 334 780,7. Lainakanta 31.12. (= Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)) tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymällä oli lainaa 31.12.2012 yhteensä 3 025 000. Luvussa on mukana myös seuraavana vuonna erääntyvä lyhennyserä. 22

5 Kokonaistulot ja -menot 1 000 2013 2012 TULOT Toiminta Toimintatuotot 2 686 2 341 Valtionosuudet 21 526 20 354 Korkotuotot 4 5 Muut rahoitustuotot 1 1 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0 Oman pääoman lisäykset 0 0 Kokonaistulot yhteensä 24 222 22 701 MENOT Toiminta Toimintakulut 21 151 20 777 - Valmistus omaan käyttöön 0 0 Korkokulut 30 65 Muut rahoituskulut 1 2 Investoinnit Investointimenot 1 153 1 510 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 450 1 025 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0 Oman pääoman vähennykset 0 0 Kokonaismenot yhteensä 22 785 23 379 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 24 222 22 785 = 1 437-678 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos=[- 561]-[876]= [-1437] [-678] 6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Yhtymähallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tilikauden ylijäämä 2 150 792,58 siirretään taseen omaan pääomaan yli-/alijäämätilille. 23

II Talousarvion toteutuminen/tilinpäätös 7 Käyttötalous 7.1 Tuloslaskelma, koko koulutuskuntayhtymä (ulkoinen) Toimintatuotot Talousarvio Ta-muutokset Ta-muutosten Toteutuma Poikkeama Poikkeama jälkeen (KS II) (TP 2013) (TP 2013/KS II) % Myyntituotot 21 683 545,00 617 500,00 22 301 045,00 23 353 894,47 1 052 849,47 4,72 Maksutuotot 38 746,00-18 000,00 20 746,00 38 246,84 17 500,84 84,36 Tuet ja avustukset 239 000,00 6 141,00 245 141,00 637 212,99 392 071,99 159,94 Muut tuotot 166 400,00-22 100,00 144 300,00 182 412,53 38 112,53 26,41 Toimintatuotot yhteensä 22 127 691,00 583 541,00 22 711 232,00 24 211 766,83 1 500 534,83 6,61 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toimintakulut Henkilöstökulut 13 959 122,00 320 722,00 14 279 844,00 13 853 601,75-426 242,25-2,98 Palvelujen ostot 3 986 242,00 72 794,00 4 059 036,00 3 748 718,99-310 317,01-7,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 745 799,00 47 051,00 2 792 850,00 3 009 486,82 216 636,82 7,76 Avustukset 8 025,00 2 000,00 10 025,00 11 215,79 1 190,79 11,88 Muut kulut 474 600,00 6 500,00 481 100,00 527 882,30 46 782,30 9,72 Toimintakulut yhteensä 21 173 788,00 449 067,00 21 622 855,00 21 150 905,65-471 949,35-2,18 Toimintakate 953 903,00 134 474,00 1 088 377,00 3 060 861,18 1 972 484,18 181,23 Rahoitustuotot ja -menot Korkotuotot 0,00 0,00 0,00 3 685,79 3 685,79 100,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 1 387,58 1 387,58 100,00 Korkokulut 69 000,00 0,00 69 000,00 30 181,29-38 818,71-56,26 Muut rahoituskulut 3 000,00 0,00 3 000,00 1 109,58-1 890,42-63,01 Rahoitustuotot ja -menot yhteensä -72 000,00 0,00-72 000,00-26 217,50 45 782,50-63,59 Vuosikate 881 903,00 134 474,00 1 016 377,00 3 034 643,68 2 018 266,68 198,57 Poistot ja arvonalentumiset 789 000,00 47 000,00 836 000,00 883 851,10 47 851,10 5,72 Tilikauden alijäämä(-)/ylijäämä(+) 92 903,00 87 474,00 180 377,00 2 150 792,58 1 970 415,58 1 092,39 24

7.2 Vastuuyksiköiden talouden toteutuminen (ml. sisäiset erät) Loimaan tulosalueen toiminnalliset tavoitteet 2013 Loimaan ja Liedon ammatti- ja aikuisopistot Vastuuhenkilö: rehtori Markku Kaurila, vt. rehtori Petri Lähde on koonnut tiedot vuodelta 2013 Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma 31.12.2013 Joustavien opintopolkujen rakentaminen 2.asteen Hius-, sähkö- ja autoalan polku on opiskelijoille (yo/ak -pohjaiset opiskelijat, vahvan rakennettu. työkokemuksen omaavat sekä erityisopiskelijat) Perustutkintokoulutuksen suunnittelu 2 + 1 - mallilla eli kaksi vuotta opetussuunnitelmapohjaisesti, yksi vuosi oppisopimuksella, pilottina talo-tekniikan perustutkinto. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentaminen. Opettajien työelämäjaksojen lisääminen. Henkilökunnan mobiilipedagogisten taitojen päivitys. Opetuskeittiön laajennussuunnittelu sekä tekniikan ja liikenteen opetus-tilojen järjestely Myllykyläntiellä. Maatalousteknologian koulutusohjelman valmistelu sekä varastopalvelujen koulutusohjelman aloittaminen Hämeentien yksikössä. Työpajatoiminnan jatkaminen ja hallinnon kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Liedon ammatti- ja aikuisopiston lisätilojen suunnittelu. Liedon ammatti- ja aikuisopiston koulutustarjonnan lisääminen. Talotekniikan pt toteutetaan 1,5+1,5- mallilla; Putki12-ryhmän työssäoppimiset alkavat 1.1.2014. Valinnaisen tutkinnon osa on suunnitteilla työssäoppimisen kautta. Työelämäjaksoille on osallistunut kolme opettajaa. Mobiilipedagogia opetuksessa, Mobiilipedagogia opetuksessa II ja Osaava-hankkeet käynnissä. Puuhamaa-halliin rakenteilla lisää työsalitilaa rakennus- ja sähköalalle. Kokkikoulutuksen lisätilojen suunnittelu on käynnissä. Maatalousteknologian koulutusohjelman hakeminen siirtyy vuodelle 2014. Varastopalveluiden koulutusohjelma alkoi syksyllä 2013. Ylistaronkadulla toimii kaupungin työpaja. Teknisen pajan oletetaan käynnistyvän loka-marraskuun vaihteessa. Mobiilipajassa toimii yksi ryhmä. Keskitetty hallinto ei ole ainakaan vielä toteutunut. Ei ole tarvetta lisäämiseen. Pajakuja 4:n kiinteistö on ostettu. Muiden lisätilojen suunnittelu on työn alla. Syksyllä 2013 alkoi talotekniikka- ja lähihoitajakoulutus. 25

Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma 31.12.2013 Aikuisten näyttötutkinnon järjestämissopimusten Järjestämissopimuksia on päivitetty päivittäminen ja uusien tutkintojen kehittäminen. uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi uusia järjestämissopimuksia on tehty ja on tekeillä. Aikuisten opintojen henkilökohtaistamisen ja ohjauksen kehittäminen. Aikuiskoulutuksen kumppanuussopimusten laadinta. Lounaisen Suomen oppisopimustoimijoiden vertaisarviointihankkeen kehittämistyön jatkaminen arviointitulosten mukaisesti. Oppisopimustoiminnan hyödyntäminen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Oppisopimustoiminnan toimintaohjeen laatiminen. Toiminnanohjausjärjestelmän (IMS) käyttö osaksi oppilaitosten arkipäivää. Wilman käyttöä aikuiskoulutuksessa on kehitetty. Ei ole tehty. Hanke on päättynyt ja tuloksia hyödynnetään. Loimaan ja Vakka- Suomen oppisopimustoimistot jatkavat työtä keskinäisillä vertaisarvioinneilla, joissa arviointialueiksi otetaan pienempiä osa-alueita. Vuonna 2013 9. tai 10. luokan päättäneiden oppisopimuksia ei ole yhtään, mutta alle 25-vuotiaita vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevia oppisopimusopiskelijoita on 14 (13 suorittaa perustutkintoa ja 1 ammattitutkintoa). Prosessikuvaukset ovat tekeillä. Materiaalia on lisätty, mutta levittäminen on kesken. Uudenkaupungin tulosalueen toiminnalliset tavoitteet 2013 Vastuuhenkilö: rehtori Merja Koski Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma 31.12.2013 Perusopetus Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin vastaaminen Logistiikan opetuksen volyymin kasvaminen Merkonomien aikuisopetuksen vakiintuminen Valmistuvien työllistymisen tukeminen Keskeyttämisen ehkäiseminen ja keskeyttäneiden palauttaminen 26 Pesti kii!-hanke Työnhakuvalmennus Täältä tullaan työelämä! Oppitupatoiminnan, opiskelijahuollon, opinto-ohjauksen ja Pesti kii!-hankkeen yhteistyö on mallinnettu. 4:nen vuoden opiskelijoiden määrä on vähentynyt. Ammatilliset ohjaajat ovat kaikilla aloilla.

Tavoitteet / Hankkeet Toteutuma 31.12.2013 Yrittäjyyteen kasvattaminen Yrittäjyysleiri/ nuorten diili. Varastopalvelujen perustutkinnon opetuksen käynnistäminen On alkanut elokuussa 2013. Aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus ja työelämän kehittäminen Yrityspalveluiden kehittäminen Koulutustarjonnan ja hankkeiden suuntaaminen kasvaville ja työllistäville aloille sekä paikallisiin tarpeisiin Tutkintoon ja osatutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen ja uusien näyttötutkinto-sopimusten hakeminen Oppisopimusryhmien lisääminen Yleistä Henkilöstön eläköitymisiin varautuminen Määräaikaisten työsuhteiden korvaaminen toistaiseksi voimassa olevilla Kestävän kehityksen huomioon ottaminen toiminnassa Toimielinten toiminnan seuranta ja kehittäminen Palveluprosessin mallintaminen ja yrityksiin jalkautuminen. Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan maakunnallinen yhteishanke. Osaamistarvekartoitukset yrityksille ja yhteisöille. Toteutettu mm. kemiantekniikan, logistiikan ja liiketalouden alan koulutuksia. Uusina ovat isännöintialan ja prosessitekniikan järjestämissopimukset. On toteutettu uusina merkonomi-, lähihoitajaryhmät, sekä jatkettu ns. vanhoja kuljetusyrittäjä- ja sekaryhmiä. Suunnitelma on tehty. On toteutunut mahdollisuuksien mukaan. Hinku-ohjelman toteuttaminen. On toteutunut osittain. 27

Toimintakulut ja tuotot yhtymävaltuuston hyväksymistasolla (ml. sisäiset erät) TA 2013 Kuntayhtymän hallinto yhteensä Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Toimintakulut 1 753 068 178 983 1 932 051 1 301 973-630 078-32,6 Toimintatuotot 1 713 568 180 129 1 893 697 1 240 852-652 845-34,5 Toimintakate -39 500 1 146-38 354-61 121-22 767 59,4 Loimaan tulosalue yhteensä Toimintakulut 16 063 641 167 496 16 231 137 16 254 060 22 923 0,1 Toimintatuotot 16 807 946 413 044 17 220 990 18 501 425 1 280 435 7,4 Toimintakate 744 305 245 548 989 853 2 247 365 1 257 512 127,0 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Toimintakulut 8 368 252-107 243 8 261 009 8 111 804-149 205-1,5 Toimintatuotot 8 617 350-219 463 8 397 887 8 986 421 588 534 7,0 Toimintakate 249 098-112 220 136 878 874 617 737 739-654,2 Käyttötalous yhteensä Menot 26 184 961 239 236 26 424 197 25 667 837-756 360-3 Tulot 27 138 864 373 710 27 512 574 28 728 698 1 216 124 4 Toimintakate 953 903 134 474 1 088 377 3 060 861 1 972 484 181 Investoinnit Rakennusten korjaus 665 000 196 000 861 000 737 331-123 669-14 Irtaimisto 440 000 107 700 547 700 410 027-137 673-25 Yhteensä 1 105 000 303 700 1 408 700 1 147 358-261 342-19 Huom. Toimintakate ei sisällä rahoituskustannusten ja poistojen kattamista. 28

Toimintakulut ja tuotot yhtymähallituksen hyväksymistasolla (ml. sisäiset erät) TA 2013 Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Kuntayhtymäjohtaja (Virtanen) Toimintakulut 1 248 100 76 151 1 324 251 652 013-672 238-50,8 Toimintatuotot 1 208 100 77 297 1 285 397 590 892-694 505-54,0 Toimintakate -40 000 1 146-38 854-61 121-22 267 57,3 Talousjohtaja (Suonkanta) Toimintakulut 504 968 102 832 607 800 649 960 42 160 6,9 Toimintatuotot 505 468 102 832 608 300 649 960 41 660 6,8 Toimintakate 500 0 500 0-500 100,0 Kuntayhtymän hallinto yhteensä Toimintakulut 1 753 068 178 983 1 932 051 1 301 973-630 078-32,6 Toimintatuotot 1 713 568 180 129 1 893 697 1 240 852-652 845-34,5 Toimintakate -39 500 1 146-38 354-61 121-22 767 59,4 Myllykyläntie (Kaurila) Toimintakulut 4 104 210 357 930 4 462 140 4 356 884-105 256-2,4 Toimintatuotot 4 149 500 123 400 4 272 900 4 611 196 338 296 7,9 Toimintakate 45 290-234 530-189 240 254 312 443 552-234,4 Hämeentie, Turuntie, Ylistaronkatu (Lähde) Toimintakulut 4 557 376-80 776 4 476 600 4 570 838 94 238 2,1 Toimintatuotot 5 109 400 299 634 5 409 034 5 818 884 409 850 7,6 Toimintakate 552 024 380 410 932 434 1 248 046 315 612 33,8 Liedon toimipaikka (Asula) Toimintakulut 2 138 116-48 556 2 089 560 1 885 155-204 405-9,8 Toimintatuotot 2 138 346 17 600 2 155 946 2 224 075 68 129 3,2 Toimintakate 230 66 156 66 386 338 920 272 534 410,5 Aikuiskoulutus (Kaurila) Toimintakulut 1 694 075-53 925 1 640 150 1 927 142 286 992 17,5 Toimintatuotot 1 940 700 7 900 1 948 600 2 182 259 233 659 12,0 Toimintakate 246 625 61 825 308 450 255 117-53 333-17,3 Oppisopimustoimisto Loimaa (Kaurila) Toimintakulut 1 036 929-21 379 1 015 550 870 150-145 400-14,3 Toimintatuotot 993 000-74 100 918 900 978 366 59 466 6,5 Toimintakate -43 929-52 721-96 650 108 216 204 866-212,0 Kiinteistöt (Suonkanta) Toimintakulut 1 175 400 73 000 1 248 400 1 387 403 139 003 11,1 Toimintatuotot 1 175 400 73 000 1 248 400 1 387 403 139 003 11,1 Toimintakate 0 0 0 0 0 0,0 Ruokapalvelut (Suonkanta) Toimintakulut 690 600 0 690 600 728 000 37 400 5,4 Toimintatuotot 690 600 0 690 600 728 000 37 400 5,4 Toimintakate 0 0 0 0 0 0,0 Ammattistartti (Kaurila) Toimintakulut 186 935-73 475 113 460 42 918-70 542-62,2 Toimintatuotot 126 000-64 000 62 000 84 529 22 529 36,3 Toimintakate -60 935 9 475-51 460 41 611 93 071-180,9 29

Tulosaluehallinto Loimaa TA 2013 Ta-muutokset KS 2 Ta-muutosten jälkeen TP 2013 toteutuma Poikkeama TP/KS 2 Poikkeama % Toimintakulut 480 000 14 677 494 677 485 568-9 109-1,8 Toimintatuotot 485 000 29 610 514 610 486 713-27 897-5,4 Toimintakate 5 000 14 933 19 933 1 145-18 788-94,3 Loimaan tulosalue yhteensä Toimintakulut 16 063 641 167 496 16 231 137 16 254 060 22 923 0,1 Toimintatuotot 16 807 946 413 044 17 220 990 18 501 425 1 280 435 7,4 Toimintakate 744 305 245 548 989 853 2 247 365 1 257 512 127,0 Novida opetus (Koski) Toimintakulut 5 703 277-54 911 5 648 366 5 375 341-273 025-4,8 Toimintatuotot 5 817 700 600 5 818 300 6 158 981 340 681 5,9 Toimintakate 114 423 55 511 169 934 783 640 613 706 361,1 Aikuiskoulutus (Koski) Toimintakulut 564 273-15 162 549 111 597 238 48 127 8,8 Toimintatuotot 533 100-177 100 356 000 540 245 184 245 51,8 Toimintakate -31 173-161 938-193 111-56 993 136 118-70,5 Oppisopimustoimisto Uusikaupunki (Koski) Toimintakulut 728 666-17 257 711 409 747 432 36 023 5,1 Toimintatuotot 931 000-172 700 758 300 851 175 92 875 12,2 Toimintakate 202 334-155 443 46 891 103 743 56 852 121,2 Kiinteistöt (Koski) Toimintakulut 735 502-25 563 709 939 730 067 20 128 2,8 Toimintatuotot 735 502-25 563 709 939 730 067 20 128 2,8 Toimintakate 0 0 0 0 0 100,0 Ruokapalvelut (Koski) Toimintakulut 295 250 4 700 299 950 299 208-742 -0,2 Toimintatuotot 295 250 4 700 299 950 299 208-742 -0,2 Toimintakate 0 0 0 0 0 0,0 Yrityspalvelut (Koski) Toimintakulut 0 0 0 12 909 12 909 100,0 Toimintatuotot 0 0 0 28 477 28 477 100,0 Toimintakate 0 0 0 15 568 15 568 100,0 Tulosaluehallinto Uusikaupunki Toimintakulut 341 284 950 342 234 349 609 7 375 2,2 Toimintatuotot 304 798 150 600 455 398 378 268-77 130-16,9 Toimintakate -36 486 149 650 113 164 28 659-84 505-74,7 Uudenkaupungin tulosalue yhteensä Toimintakulut 8 368 252-107 243 8 261 009 8 111 804-149 205-1,8 Toimintatuotot 8 617 350-219 463 8 397 887 8 986 421 588 534 7,0 Toimintakate 249 098-112 220 136 878 874 617 737 739 539,0 Loimaa ja Uusikaupunki yhteensä Toimintakulut 24 431 893 60 253 24 492 146 24 365 864-126 282-0,5 toimintatuotot 25 425 296 193 581 25 618 877 27 487 846 1 868 969 7,3 Toimintakate 993 403 133 328 1 126 731 3 121 982 1 995 251 177,1 Kuntayhtymä yhteensä Toimintakulut 26 184 961 239 236 26 424 197 25 667 837-756 360-2,9 toimintatuotot 27 138 864 373 710 27 512 574 28 728 698 1 216 124 4,4 Toimintakate 953 903 134 474 1 088 377 3 060 861 1 972 484 181,2 30

Kustannukset (ulkoiset+sisäiset) per opiskelija 2013 Koulutusala Painotettu opisk. määrä KS 2 Toimintamenot + poistot KS 2 Toimintatulot Netto menot hlöä menot+poistot 2013 Toteutuneet tulot 2013 Toteutuneet / opisk. Loimaa: 4 576 390,00 4 575 089,37 4 326 800,00 4 657 280,41 Tekniikan ja liikenteen ala 364 4 576 390,00 4 575 089,37 4 326 800,00 4 657 280,41 82 191,04 12 568,93 auto 54 623 265,00 625 259,11 614 500,00 649 417,28 24 158,17 11 578,87 kone- ja metalli 29 595 680,00 556 525,97 314 900,00 377 222,16-179 303,81 19 190,55 rakennus 64 836 530,00 802 852,21 687 900,00 764 447,26-38 404,95 12 544,57 sähkö 101 1 033 685,00 982 019,14 999 900,00 1 066 594,59 84 575,45 9 722,96 talotekniikka 14 109 430,00 121 969,83 130 000,00 136 621,23 14 651,40 8 712,13 logistiikka 102 1 377 800,00 1 486 463,11 1 579 600,00 1 662 977,89 176 514,78 14 573,17 Matkailu-, rav.-, ja talousala 84 964 655,00 975 593,26 959 900,00 1 002 899,26 27 306,00 11 614,21 Sos.ja terv.ala/hiusala 59 586 795,00 581 858,96 565 800,00 613 994,74 32 135,78 9 862,02 Luonnonvara-ala 81 752 600,00 763 468,64 1 009 600,00 1 082 944,52 319 475,88 9 425,54 Yht.kuntatiet.-,liiketal.- ja hallinnon ala 85 584 300,00 577 073,10 595 100,00 673 201,77 96 128,67 6 789,10 Luonnontieteiden ala 1 2 600,00 2 450,54 6 700,00 7 853,50 5 402,96 2 450,54 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat 98 796 400,00 817 570,31 845 134,00 937 866,58 120 296,27 8 342,55 Kulttuuriala 130 1 219 800,00 1 206 433,76 1 372 900,00 1 454 039,94 247 606,18 9 280,26 artesaanit 85 820 900,00 805 346,65 890 000,00 946 027,39 140 680,74 9 474,67 mediat 45 398 900,00 401 087,11 482 900,00 508 012,55 106 925,44 8 913,05 Ammattistartti 0 4 150,00 53,76 0,00 228,39 174,63 Yhteensä 902 9 487 690,00 9 499 591,70 9 681 934,00 10 430 309,11 930 717,41 Lieto: 976 539,00 879 705,61 980 700,00 1 026 773,12 147 067,51 Tekniikan ja liikenteen ala 104 976 539,00 879 705,61 980 700,00 1 026 773,12 147 067,51 8 458,71 rakennus 45 436 666,00 375 440,28 432 900,00 452 053,32 76 613,04 8 343,12 sähkö 54 478 205,00 432 209,84 501 400,00 526 092,80 93 882,96 8 003,89 talotekniikka 5 61 668,00 72 055,49 46 400,00 48 627,00-23 428,49 14 411,10 Yht.kuntatiet.-, liiketal. ja hall.ala 65 420 526,00 365 573,40 465 700,00 489 175,30 123 601,90 5 624,21 Luonnontieteiden ala 43 376 160,00 340 108,38 350 946,00 365 860,24 25 751,86 7 909,50 Sos.-, terv.ala/lähihoitajat 9 72 635,00 76 473,57 73 800,00 77 341,00 867,43 8 497,06 Ammattistartti 5 109 310,00 42 954,47 62 000,00 84 300,00 41 345,53 8 590,89 Yhteensä 226 1 955 170,00 1 704 815,43 1 933 146,00 2 043 449,66 338 634,23 Uusikaupunki: 3 542 001,00 3 366 269,30 3 617 900,00 3 819 564,42 453 295,12 Tekniikan ja liikenteen ala 295 3 542 001,00 3 366 269,30 3 617 900,00 3 819 564,42 453 295,12 11 411,08 auto 42 499 787,00 486 173,25 490 400,00 507 883,50 21 710,25 11 575,55 kone- ja metalli 41 530 365,00 476 429,00 431 600,00 456 530,19-19 898,81 11 620,22 rakennus 50 551 412,00 541 594,00 549 484,00 614 210,89 72 616,89 10 831,88 sähkö 49 554 901,00 524 035,61 536 616,00 549 646,79 25 611,18 10 694,60 kemiantekniikka 44 442 151,00 371 276,41 474 500,00 498 549,42 127 273,01 8 438,10 logistiikka 69 963 385,00 966 761,03 1 135 300,00 1 192 743,63 225 982,60 14 011,03 Matkailu-, rav.-, ja talousala 38 582 043,00 507 196,98 468 700,00 501 213,30-5 983,68 13 347,29 Yht.kuntatiet.-,liiketal. ja hallinnon ala 106 830 566,00 841 361,74 806 800,00 848 012,05 6 650,31 7 937,37 Luonnontieteiden ala 8 23 120,00 37 048,31 58 200,00 61 003,16 23 954,85 4 631,04 Sos.ja terv.ala/lähihoitajat 92 869 038,00 839 586,71 789 600,00 848 344,86 8 758,15 9 125,94 Kulttuuriala 8 45 598,00 47 310,39 77 100,00 80 843,49 33 533,10 5 913,80 mediat 8 45 598,00 47 310,39 77 100,00 80 843,49 33 533,10 5 913,80 Yhteensä 547 5 892 366,00 5 638 773,43 5 818 300,00 6 158 981,28 520 207,85 31

Valtionosuuksien erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Valtionosuudet Ammatillinen peruskoulutus 17 496 100 657 800 18 153 900 18 774 933 621 033 Oppisopimuskoulutus 1 924 000-246 800 1 677 200 1 815 492 138 292 Ammatillinen lisäkoulutus 700 800-61 200 639 600 935 307 295 707 Yhteensä 20 120 900 349 800 20 470 700 21 525 732 1 055 032 20 000 000 18 000 000 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000-2 000 000 0 Ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutus Ammatillinen lisäkoulutus 32