HSY: Ilmastoinfo, Energiatehokkuuden huomioiminen peruskorjauksissa Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistöliitto Uusimaa
Tekninen elinkaari Jotta jokin yksittäinen rakennusosa, -laite, - kokonaisuus, - materiaali tai järjestelmä saavuttaisi sille suunnitellun teknisen elinkaaren, tulee se suunnitella, rakentaa/valmistaa sekä huoltaa/hoitaa/ylläpitää suunnitellusti sekä käyttää vastuullisesti, jos nämä eivät toteudu, ei myöskään suunniteltua elinkaarta saavuteta Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot LVI 01-10424 tai KH 90-00403
Rakentamismääräysten kehittyminen Rakennusosien U-arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010 Ulkoseinä 0,40 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14 Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,10 Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14 Ikkuna 2,10 2,10 2,10 1,40 1,40 1,00 Ovet 2,10 2,10 2,10 1,40 1,40 1,00 Muut laskennan lähtöarvot n 50 -luku 6 6 6 4 4 2 LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 0,3 0,3 0,5
Energiatehokkuustoimia taloyhtiössä tavoitteellinen, tehokas ja energiataloudellisesti hyvä kiinteistön käyttö ja ylläpito energiataloutta parantavien toimien toteuttaminen (erillisiä energiatehokkuustoimia) energiatalouden parantaminen korjaushankkeiden osana
Milloin? Mitä? Rakennuksen omistaja päättää edelleen milloin ja mitä korjataan Ei tarvetta korjata vain energiansäästön vuoksi Määräyksiä on sovellettava kaikissa luvanvaraisissa korjauksissa, joissa voidaan parantaa energiatehokkuutta Haettaessa lupaa 1.9.2013 tai sen jälkeen Koskee vain korjauksenalaisia rakennusosia, eli esim. ulkoseinäremontin yhteydessä kattoa ei ole pakko korjata Jos korjaustoimenpide ei tarvitse lupaa, ei määräyksiä tarvitse noudattaa Ei koske esim. suojeltuja rakennuksia, mikäli muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä
Miten? Energiatehokkuuden parantamiselle reunaehdot teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää Energiatehokkuuden parantamisen kustannustehokkuus Energiatehokkuuteen käytetyn lisäpanostuksen on oltava kannattava lähtökohtaisesti 30 vuoden aikajänteellä asuinrakennuksissa, muissa 20 vuoden Joustoja haluavan on osoitettava asia tarvittavin selvityksen, esim. kannattavuuslaskelmin
Esimerkki energiansäästötoimien vaikutuksista Asuinkerrostalo Helsingissä, rakennettu 1975 Huoneistoja 40, tilavuus 10 000 m 3 Asukkaita 75 Kaukolämmönkulutus 450 MWh vuodessa Kaukolämmön hinta 55 /MWh Vedenkulutus 155 litraa/asukas/vuorokausi
Hankesuunnittelu tärkein vaihe Organisointi Kuka tekee mitäkin ja millä valtuuksilla Hankeselvitys Vaihtoehdot, toteutusmuodot, elinkaarikustannukset, rahoitusvaihtoehdot jne. INFOTILAISUUS Yhtiökokous Päätökset kirjataan hankeohjelmaksi Valtuudet suunnittelun aloittamiseen
Mahdollisuuksia on esimerkiksi: Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke-ovien vaihtaminen Putkiremontit Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen Märkätilojen vesikiertoinen lattialämmitys Uudet vesikalusteet, verkoston painetasot Ilmanvaihdon uudistaminen Lämmitysjärjestelmä Lämmitysmuodon vaihto tai täydentäminen Hissien modernisointi tai jälkiasennus Uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö
Rakentamismääräysten kehitys lämmöneristyksen osalta
Lisälämmöneristyksen vaikutus
Tyypillisimmät ulkoseinärakenteet Lähde: TES Energy Facade
Tyypillisimmät ulkoseinärakenteiden korjausvaihtoehdot Uusi ulkoseinärakenne vanhan ulkokuoren tilalle tai päälle
Korjaus vanhan ulkokuoren tilalle Kuva: Jari Virta, Espoo 2007
Korjaus vanhan ulkokuoren päälle Kuva: Jari Virta, Pori 2009
Ulkoseinän lisälämmöneristäminen vanhan ulkokuoren päälle ja energiansäästö Vanha ulkoseinä U-arvo [W/m 2 K] Korjattu ulkoseinä U-arvo [W/m 2 K] Investointikustannus [euroa/julkisivuneliö] Energiansäästö [prosenttia] Rivitalo 1980 0,29 0,29 (+0 mm) 100 140 0 Rivitalo 1980 0,29 0,23 (+50 mm) 150 170 3 Rivitalo 1980 0,29 0,19 (+100 mm) 160 180 5 Asuinkerrostalo 1952 0.86 0,86 (+0 mm) 100 140 0 Asuinkerrostalo 1952 0,86 0,48 (+50 mm) 160 180 12 Asuinkerrostalo 1952 0,86 0,34 (+100 mm) 170 190 17 Asuinkerrostalo 1974 0.40 0,40 (+ 0 mm) 100 140 0 Asuinkerrostalo 1974 0,40 0,29 (+50 mm) 160 180 5 Asuinkerrostalo 1974 0,40 0,23 (+100 mm) 170 190 8 Lähde: Virta, J. & Pylsy, P. 2011. Taloyhtiön energiakirja.
Rakentamismääräysten kehitys ikkunoiden osalta
Ikkunoiden vaikutus sisälasin lämpötilaan Ikkunoiden valinnalla vaikutetaan myös asumisviihtyisyyteen
Ikkunoiden vaihtamisen vaikutus Hinta-arviot asennettuna vanhojen ikkunoiden tilalle Lähde: Virta, J. & Pylsy, P. 2011. Taloyhtiön energiakirja
Rakentamismääräysten kehitys yläpohjan osalta
Yläpohjan lisälämmöneristämisen vaikutus Lähde: Virta, J. & Pylsy, P. 2011. Taloyhtiön energiakirja
Ilmanvaihtojärjestelmä Omistaja päättää mahdollisesta ilmanvaihtojärjestelmän muutoksesta Jos halutaan muuttaa, lähtökohtana uudisrakentamisen vaatimukset Lämmöntalteenotto, ominaissähköteho Lämmöntalteenoton toteuttaminen Tulo-poisto-ilmanvaihto Lämpöpumppujärjestelmä Huomioitava remonteissa kuitenkin ilmanvaihdon oikea toiminta ja riittävä tuloilman saanti esitetään suunnitelmissa (esim. ikkunaremontti)
Lämmitysjärjestelmä Määräykset Lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle (tilojen) lämmitysteholle. Hankesuunnittelu korostuu uudempien vaihtoehtojen kohdalla Ammattilainen heti alusta asti mukaan Onko tarvetta uusia/muuttaa lämmitysjärjestelmää Mitä muita muutoksia tarvitaan itse lämmitysjärjestelmän lisäksi Vaikutus sähköjärjestelmään, sopiiko laitteisto esim. olemassa olevaan lämmönjakohuoneeseen, Elinkaarikustannuslaskelmat herkkyysanalyysein Mukaan KAIKKI kustannukset: investointi, käyttö & ylläpito, lainaraha jne. Ymmärrä mahdolliset riskit toteutussuunnittelussa ja urakoinnissa Suunnittelijan, urakoitsijan ja valvojan valinta
Energiaremontit eivät maksa itseään koskaan takaisin? Ei ole energiaremontteja, vaan energiatehokkaasti toteutettuja korjaushankkeita Kannattavuuteen laaja-alainen tarkastelu näkökulma Elinkaarikustannukset (investointi, käyttö, ylläpito, ) Asumiskustannukset (hoito- ja pääomavastike) Takaisinmaksuaika Asumisterveys ja viihtyvyys Turvallisuus, esteettömyys Ympäristövaikutukset 26
Suunnitelmallisuus, kokonaisuuden hallinta 1. Ole tietoinen lähtötilanteesta 2. Aseta tavoitteet 3. Toimi suunnitelmallisesti 1. Käyttö ja ylläpito 2. Korjausrakentaminen 4. Seuraa tavoitteiden toteutumista 5. Jatkuva parantaminen 27
Energian kulutuksen arvioinnissa esiintyviä ongelmia alkuperäisen ulkoseinärakenteen laskennallisen ja todellisen lämmönläpäisykertoimen välisen eron arviointi alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakenteellisten ja työvirheistä aiheutuvien kylmäsiltojen vaikutusten arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen lisälämmöneristyksestä aiheutuvat muutokset alkuperäisen ulkoseinärakenteen kosteuspitoisuuteen ja lämpötilaan sekä vaikutukset lämmönläpäisykertoimeen ja niiden arviointi ja mahdollisesti huomioimatta jättäminen ulkoseinärakenteen tiivistymisen vaikutusten arviointi
Päätelmät lisäeristäminen ei ole energiataloudellisesti kannattavaa koska investointi ei maksa itseään takaisin suunniteltuna pitoaikana (30- ja 50-vuotta) lisäeristäminen voi olla kannattavaa energiansäästön (ilmastonmuutos) näkökulmasta (materiaalien valmistukseen käytettävä energia otettava huomioon!) jos energianhinta nousee kolminkertaiseksi, lisäeristämisestä (200 mm) rappauksella tai levyrakenteilla tulee kannattavampaa kuin paikkausja pinnoitekorjaus korjausajankohdan määrittelee usein esteettiset seikat lisälämmöneristämisen yhteydessä kannattaa tehdä myös vaipan tiivistäminen korjausvaihtoehtojen kannattavuuden vertailu edellyttää, että vaihtoehdot saatetaan yhteismitallisiksi
Päätelmät korjausvaihtoehtojen perusteeksi tarvitaan lähes poikkeuksetta kuntotutkimuksia huonokuntoisen ulkokuoren pulttaus kohottaa investointikustannuksia merkittävästi käytännössä ulkokuoren pulttaus tehdään aina mikrobivaurioitunut eriste edellyttää ulkokuoren poistamista arvotekijät otetaan tarpeen mukaan huomioon muut tulevaisuudennäkymät on tarpeen mukaan otettava huomioon normiohjaus (korjausrakentaminen?, energiatehokkuusdirektiivi?), energianhinta jne. rahoituslaskelmissa otettava huomioon myös valtion avustukset
Lisätietoa energiasta Taloyhtiön energiakirja www.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja Taloyhtiön energiatodistus Mitä, miten, milloin? https://www.kiinkust.fi/tuote/293 31
Jäsenkiinteistöille: Kiinteistöliitto Uusimaan maksuton puhelinneuvonta alla mainituissa asioissa arkisin klo 9-15 puh. (09) 1667 633 Juridista neuvontaa Teknistä neuvontaa, rakennus- ja LVI-tekniikka Toimisto puh. (09) 1667 6761
Jäsenkiinteistöille: Vain Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenyhtiöille tarjottavat maksulliset tekniset lisäpalvelut: Kiinteistökäynnit / -katselmukset (raportteineen) Neuvottelut toimistolla ja sen ulkopuolella Asiantuntijana toimiminen yhtiö- ja hallituksen kokouksissa ja informaatiotilaisuuksissa Korjaushankkeen ohjaus Rakennuttamisen tarveselvitykset Muu tekninen neuvonta (esim. suunnitelmien tarkastukset)
Energiatehokkuuden huomioiminen peruskorjauksissa Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri