YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Transkriptio

1

2 YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Puukattila / Varaaja Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Painovoimainen ilmanvaihto Käytettävä energiamuoto Laskettu ostoenergia Energiamuodon kerroin kwh/(m vuosi) - Energiamuodon kertoimella painotettu energia /(m vuosi) sähkö 70 6,7 44 Uusiutuva polttoaine (Puu) ,5 4 Sähkön kulutukseen sisältyvä 45 valaistus- ja kuluttajalaitesähkö Kokonaisenergiankulutus (E-luku) 78 Rakennuksen energiatehokkuusluokka Käytetty E-luvun luokitteluasteikko Erilliset pientalot Luokkien rajat asteikolla A: B: C: D: E: F: G: Tämän rakennuksen energiatehokkuusluokka D E-luku perustuu rakennuksen laskennallisiin kulutuksiin ja energiamuotojen kertoimiin. Kulutus on laskettu standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jolloin eri rakennusten E-luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. E-lukuun sisältyy rakennuksen lämmitys-, ilmanvaihto-, jäähdytysjärjestelmien sekä kuluttajalaitteiden ja valaistuksen energiankulutus. Rakennuksen ulkopuoliset kulutukset kuten autolämmityspistokkeet, sulanapitolämmitykset ja ulkovalot eivät sisälly E-lukuun. ENERGIATEHOKKUUTTA PARANTAVAT TOIMENPITEET Keskeiset suositukset rakennuksen energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Jos rakennuksen energiatehokkuutta halutaan parantaa, on se tehtävä kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla huomioiden kaikki rakennusosat ja eri energialajien hyödyntämismahdollisuudet. Suositus lämpötila on - astetta. Lämpötilaa nostettaessa jokainen aste nostaa kulutusta 5%. Suositukset on esitetty yksityiskohtaisemmin kohdassa "Toimenpide-ehdotukset energiatehokkuuden parantamiseksi".

3 E-LUVUN LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Yhden asunnon talot Rakennuksen valmistumisvuosi 98 Lämmitetty nettoala 06 Rakennusvaippa m Ilmanvuotoluku q A U U A Osuus lämpöhäviöistä m W/(m K) W/K % Ulkoseinät 9. 0, % Yläpohja ,9.8 5% Alapohja ,40.4 % Ikkunat.9,0 9. 9% Ulko-ovet 8.,40.5 8% Kylmäsillat % Ikkunat ilmansuunnittain A U m W/(m K) Pohjoinen Koillinen 4.7,0 0,60 Itä Kaakko Etelä Lounas 5.8,0 0,60 Länsi Luode.4,0. 0,60 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus: Painovoimainen ilmanvaihto Ilmavirta Järjestelmän LTO:n Jäätymisenesto tulo/poisto SFP-luku lämpötilasuhde (m /s) / (m /s) kw / (m /s) - C Pääilmanvaihtokoneet / Erillispoistot 0,00 / 0,04 0, Ilmanvaihtojärjestelmä 0,00 / 0,04 0, Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän LTO:n vuosihyötysuhde: 0% Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmän kuvaus: Puukattila / Varaaja Tuoton Jaon ja luovutuksen Lämpökerroin Apulaitteiden hyötysuhde hyötysuhde sähkönkäyttö kwh/(m vuosi) Tilojen ja iv:n lämmitys 7 % 80%.9 Lämpimän käyttöveden valmistus 7 % 85% 0.0 vuoden keskimääräinen lämpökerroin lämpöpumpulle Määrä kpl Varaava tulisija Ilmalämpöpumppu Jäähdytysjärjestelmä Jäähdytysjärjestelmä Lämmin käyttövesi Tuotto kwh Jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin - Ominaiskulutus dm /(m vuosi) Lämmin käyttövesi Sisäiset lämpökuormat eri käyttöasteilla m /(h m ) lämpöpumppujärjestelmissä voi sisältyä lämpöpumpun vuoden keskimääräiseen lämpökertoimeen g kohtisuora -arvo Lämmitysenergian nettotarve kwh/(m vuosi) Käyttöaste Henkilöt Kuluttajalaitteet Valaistus - W/m W/m W/m Henkilöt ja kuluttajalaitteet 60%.0.0 Valaistus 0%

4 E-LUVUN LASKENNAN TULOKSET Rakennuskohde Rakennuksen käyttötarkoitusluokka Rakennuksen valmistumisvuosi 98 Lämmitetty nettoala, m 06 E-luku, / (m vuosi) 78 E-luvun erittely Yhden asunnon talot Käytettävät energiamuodot Laskettu Energiamuodon Energiamuodon kertoimella ostoenergia kerroin painotettu energiankulutus - /vuosi /(m vuosi) sähkö 70, Uusiutuva polttoaine (Puu) YHTEENSÄ Uusiutuva omavaraisenergia, hyödyksikäytetty osuus kwh/(m vuosi) Rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutus Sähkö Lämpö Kaukojäähdytys kwh/(m vuosi) kwh/(m vuosi) kwh/(m vuosi) Lämmitysjärjestelmä Tilojen lämmitys Tuloilman lämmitys Lämpimän käyttöveden valmistus Ilmanvaihtojärjestelmän sähköenergiankulutus Jäähdytysjärjestelmä Kuluttajalaitteet ja valaistus YHTEENSÄ ilmanvaihdon tuloilman lämpeneminen tilassa ja korvausilman lämmitys kuuluu tilojen lämmitykseen Energian nettotarve kwh/(m vuosi) Tilojen lämmitys 64 4 Ilmanvaihdon lämmitys 0 0 Lämpimän käyttöveden valmistus 70 5 Jäähdytys 0 0 sisältää vuotoilman, korvausilman ja tuloilman lämpenemisen tilassa laskettu lämmöntalteenoton kanssa Lämpökuormat Aurinko 4 Henkilöt 4 Kuluttajalaitteet 67 6 Valaistus 74 8 Lämpimän käyttöveden kierrosta ja varastoinnin häviöistä 60 Laskentatyökalun nimi ja versionumero kwh/(m vuosi) Laskentatyökalun nimi ja versionumero versio.4 (4.6.06)

5 TOTEUTUNUT ENERGIANKULUTUS Saatavilla olevat ostoenergian määrät ilmoitetaan sellaisenaan ilman lämmöntarvelukukorjausta. Toteutunut ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 06 m² Ostettu energia kwh/(m vuosi) Kaukolämpö Kokonaissähkö Kiinteistösähkö Käyttäjäsähkö Kaukojäähdytys Ostetut polttoaineet polttoaineen määrä vuodessa yksikkö muunnoskerroin kwh:ksi kwh/(m vuosi) Kevyt polttoöljy litra 0 Pilkkeet (havu- ja sekapuu) pino-m 00 Pilkkeet (koivu) pino-m 700 Puupelletit kg 4,7 Pilkkeet 0 pino-m, Selostus ostettujen polttoaineiden määrän arvioinnista (yksikköä vuodessa) tulee esittää kohdassa "Lisämerkintöjä". Toteutunut ostoenergia yhteensä kwh/(m vuosi) Sähkö yhteensä Kaukolämpö yhteensä 0 0 Polttoaineet yhteensä Kaukojäähdytys 0 0 YHTEENSÄ Toteutunut energiankulutus riippuu mm. rakennuksen käyttäjien lukumäärästä ja käyttötottumuksista, käyttöajoista, sisäisistä kuormista, rakennuksen sijainnista ja vuotuisista sääolosuhteista. Laskennallisessa tarkastelussa nämä asiat on vakioitu. Taulukossa ilmoitetut luvut saattavat sisältää kulutusta, joka ei sisälly laskennalliseen ostoenergiankulutukseen. Taulukosta voi myös puuttua energiankulutuksia, joiden kulutustietoja ei ollut saatavilla todistusta laadittaessa. Näiden syiden vuoksi toteutunut ostoenergiankulutus ei ole verrattavissa laskennalliseen ostoenergian kulutukseen.

6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEKSI Tämä osio ei koske uudisrakennuksia Huomiot - ulkoseinät, ulko-ovet ja ikkunat Ovien uusimisella voidaan pienentää energiankulutusta, lisäksi tiivimmät ovet pienentävät hallitsematonta ilmanvuotoa. Jonkin muun remontin yhteydessä ikkunoiden uusimista on syytä harkita, näiden takaisinmaksu-aika on kuitenkin pitkä. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Ulko-ovien vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK Ikkunoiden vaihtaminen U-arvolle.0 W/mK /m vuosi Huomiot ylä- ja alapohja Yläpohjan mahdollisella lisälämmöneristyksellä saavutetaan parempi energiatehokkuus. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Yläpohjien lisäeristäminen uudisrakentamisen vertailuarvoiksi (lämmin tila) /m vuosi Huomiot - tilojen ja käyttöveden lämmitysjärjestelmät Ei toimenpide-ehdotuksia tai huomioita Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t /m vuosi

7 Huomiot - ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi ilmanvaihdoksi tuo ilmanvaihtoon hallittavuutta ja energiatehokkuutta. Tällöin rakennuksen tiiveyteen tulee kiinnittää huomiota. Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Koneellinen tulo ja poisto (lto=75%) lisääminen /m vuosi Huomiot - valaistus, jäähdytysjärjestelmät, sähköiset erillislämmitykset ja muut järjestelmät Ei toimenpide-ehdotuksia tai huomioita Toimenpide-ehdotukset ja arvioidut t Suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon Huoltotoimenpiteenä ikkunoiden ja ovien tiivisteiden uusiminen on hyvä ja edullinen kohde. Valaistuksessa on syytä siirtyä käyttämään vähän energiaa käyttäviin lamppuihin ja laitteisiin. Rakennuksen kunnossapitoon tulee kiinnittää huomiota yleisellä tasolla. /m vuosi Lisätietoja energiatehokkuudesta Motiva Oy - Asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä,

8 LISÄMERKINTÖJÄ Energiatodistus on nykymuodossaan laskennallinen raportti kohteena olevasta talosta. Samaa laskentamallia käytetään niin uusiin kuin jo valmiisiinkin rakennuksiin. Laskennassa ei kuitenkaan verrata rakennuksia tosiinsa vaan energiankulutusta laskennallisesti. Rakennus on täyttänyt rakennusajan määräysten vaatimat kriteerit. Nykyinen todellinen energiankulutus on ollut viimeisen vuoden aikana yhteensä 000 kwh/a. Kertoimilla painotettuna kulutus on 500 kwh/a. Laskennallinen kulutus rakennuksessa on kertoimilla painotettuna n kwh/a.