YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

Samankaltaiset tiedostot
YKSISIVUKAISTAMODULAATIO (SSB)

EPÄLINEAARISET KULMAMODULAATIOT VAIHEMODULAATIO (PM) JA TAAJUUSMODULAATIO (FM)

S Signaalit ja järjestelmät Tentti

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 2. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 3

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN ILMAISU DISKRIMINAATTORILLA

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Kapeakaistainen signaali

12. Luento. Modulaatio

Tietoliikennesignaalit

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

LUKU 7 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN A Tietoliikennetekniikka I Osa 24 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Luento 9. Epälineaarisuus

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

( ) ( ) x t. 2. Esitä kuvassa annetun signaalin x(t) yhtälö aikaalueessa. Laske signaalin Fourier-muunnos ja hahmottele amplitudispektri.

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 4. Fourier-muunnos

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT A Tietoliikennetekniikka I Osa 8 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

12. Luento. Modulaatio

Luento 9. Epälineaarisuus

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 1

a) Ortogonaalinen, koska kantafunktioiden energia 1

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

BINÄÄRINEN SYNKRONINEN TIEDONSIIRTO KAISTARAJOITTAMATTOMILLA MIELIVALTAISILLA PULSSIMUODOILLA SOVITETTU SUODATIN JA SEN SUORITUSKYKY AWGN-KANAVASSA

LUKU 3 ANALOGISET KANTOAALTO- JA PULSSIMODULAATIOMENETELMÄT

Silloin voidaan suoraan kirjoittaa spektrin yhtälö käyttämällä hyväksi suorakulmaisen pulssin Fouriermuunnosta sekä viiveen vaikutusta: ( ) (

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Äärettömät raja-arvot

MONITILAISET DIGITAALISET TIEDONSIIRTOJÄRJESTELMÄT

Luento 11. Stationaariset prosessit

LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

7. Luento. Luento 7 Modulaatio Oppenheim luku 8 soveltuvin Koherentti ja epäkoherentti analoginen modulaatio

Luento 11. Stationaariset prosessit

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

LUKU 6 KOHINAN VAIKUTUS ANALOGISTEN MODULAATIOIDEN SUORITUSKYKYYN

>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM. Tietoliikennetekniikka I A Kari Kärkkäinen Osa 22 1 (16)

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

KOHINAN JA VAIHEVIRHEEN VAIKUTUS VAIHEKOHERENTEILLA JÄRJESTELMILLÄ

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Scanned by CamScanner

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISESSA MODULAATIOSSA

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Kompleksianalyysi, viikko 6

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

INTERFERENSSIN VAIKUTUS LINEAARISISSA MODULAATIOISSA

2. Suoraviivainen liike

OSINKOJEN JA PÄÄOMAVOITTOJEN VEROTUKSEN VAIKUTUKSET OSAKKEEN ARVOON

b) Esitä kilpaileva myötöviivamekanismi a-kohdassa esittämällesi mekanismille ja vertaile näillä mekanismeilla määritettyjä kuormitettavuuksia (2p)

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS

Öljyn hinnan ja Yhdysvaltojen dollarin riippuvuussuhde

MULTIPLEKSOINTIMENETELMÄT FDM, TDM, CDM JA QM

Lähettimet ja vastaanottimet

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

Laskelmia verotuksen painopisteen muuttamisen vaikutuksista dynaamisessa yleisen tasapainon mallissa

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

Epävarmuus diskonttokoroissa ja mittakaavaetu vs. joustavuus

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT

Luento 2. Jaksolliset signaalit

Derivoimalla ensimmäinen komponentti, sijoittamalla jälkimmäisen derivaatta siihen ja eliminoimalla x. saadaan

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

VAIHEKOHERENTIT BINÄÄRISET KANTOAALTOMODULAATIOT JA NIIDEN VIRHETODENNÄKÖISYYDET

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Tasaantumisilmiöt eli transientit

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Radiaanit. Kun kulman α suuruus nyt mitataan tämän kaaren pituutena, saadaan kulmaan arvo radiaaneissa.

Tietoliikennesignaalit & spektri

ANALOGISET PULSSIMODULAATIOT PAM, PWM JA PPM

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

KULMAMODULOITUJEN SIGNAALIEN SPEKTRIN LASKEMINEN

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

spektri taajuus f c f c W f c f c + W

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Kirjoita jokaiseen koepaperiin nimesi, opiskelijanumerosi ym. tiedot! Laskin (yo-kirjoituksissa hyväksytty) on sallittu apuväline tässä kokeessa!

1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Trigonometriset funk/ot

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Radioamatöörikurssi 2017

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 3, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Transkriptio:

YKSISIVUKAISTAODULAATIO SSB ien kaisaa voi sääsää verrauna DSB- a A-modulaaioihin? ikä on Hilber-munnin? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

YKSISIVUKAISTAODULAATION IDEA DSB & A-inormaaio on kaheen keraan LSB- a USB-aisoissa. Toisen kaisan läheys riiää, olloin arviava kaisanleveys pienenee: W W. Hyödyn hinana on monimukaisempi oeuus. 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

SSB-ODULAATION TOTEUTUSTAVAT 3 SSB-mdulaaioyhälön oho voidaan suoriaa: aauusalueessa oleamalla eoreeinen ideaalinen sivukaisasuodain suodaimen realisoini vaikeaa aika-alueessa käyämällä Hilber-muunnina osana vaiheensiiromodulaaoria. olemma ava ova monimukaisia oeuaa, vaikkakin älkimmäinen on helpompi rakenne. Tarkasellaan aluksi Hilber-muunimen ominaisuuksia. 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

4 HILBERT-UUNNIN ikä ova Hilber-muunimen ärkeimmä ominaisuude? 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

HILBERT-UUNTIEN OINAISUUDET Hilber-muunnin on suodain ks. Z&T s. 8-85: 90 aseen π/ vaiheensiirrin ei vaikua ampliudiin: Impulssivase: Kevä 05 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen 5 < > 0, 0 0, 0,,sgn, sgn H H { } { } d x X F x h x F h sgn ˆ sgn sgn π π π

HILBERT-UUNTIEN OINAISUUDET 6 Ominaisuuksia: xˆ x,80 ˆ X H x xˆ d X o vaiheensiiro 0, orogonaalisuuseho { osπ 0 } sinπ 0 { sinπ } osπ H m H H H 0 alipääsösign., { m } m H{ } { m os0} m sin0 { m sin } m os 0 0 ylipääsösign. 0 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

HILBERT-UUNNIN,-ALUEISSA 7 Kosini-signaalin Hilber-muunnos a sen kompleksinen 3D-spekri. Kosinin spekri puhaasi reaalinen reaaliasossa Kaksi perääisä Hilber-muunnosa vasaa 80:n aseen vaiheensiiroa, eli -:llä keromisa. Huom. ampliudispekri ova kaikissa kolmessa oheisessa apauksessa Samanlaisia. Sinin spekri puhaasi imaginäärinen imaginääriasossa. i 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

HILBERT-UUNNIN,-ALUEISSA 8 Re-signaalin Hilber-muunnos a sen kompleksinen 3D-spekri. Kaksi perääisä Hilber-muunnosa vasaa 80:n aseen vaiheensiiroa, eli -:llä keromisa. Huom. ampliudispekri ova kaikissa kolmessa oheisessa apauksessa samanlaisia. i 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

9 SSB-ODULAATIOYHTÄLÖN JOHTO TAAJUUSALUEESSA 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

SSB-ODULAATIOYHTÄLÖ S Kevä 05 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen 0 A m A m x A m A m x m e m A e m A A F e m e m m A A m A X X A A X H USB LSB DSB L π π π π sin ˆ os sin ˆ os sin ˆ ˆ 4 ˆ 4 sgn sgn 4 sgn ˆ sgn ˆ 4 os sgn sgn 4 4 sgn sgn 4 sgn sgn 4 sgn sgn ± ± m m m L L L L uisa nämä

VAIHEENSIIRTOODULAATTORI x LSB / USB A m os ± A m sin DSB-mod. kosiniaaloon DSB-mod. siniaaloon 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

SSB-ODULAATTORIN TOTEUTUS SSB:n oeuusvaihoehdo: Ideaalinen sivukaisasuodain esim. suuren hyvyysluvun kidesuodain vaikea oeuus Laaakaisainen vaiheensiiromodulaaori on helpompi oeuaa, koska epäakuvuuskoha siaisee aauudella 0, eikä aauudella. SSB-äreselmällä ei ole DC-vasea, sillä sgn0 0. SSB:N käyökoheia Analogisessa FD-lankapuhelinekniikassa ennen nyk. PC-TD Radioamaöörioiminnassa Ilmailusovelluksissa Ilmailuaauude Euroopassa a käyey modulaaio Siviili-ilmailuradio pikän makan yheyksillä HF-alueella Siviili-ilmailuaauude HF- a VHF-alueilla hp://en.wikipedia.org/wiki/single-sideband_modulaion 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

SSB-DEODULOINTI 3 SSB:n demodulaaiovaihoehdo: Kohereni ilmaisu kanoaallolla kerominen alipääsösuodaus Kanoaallon uudelleenlisäys arrier reinserion verhokäyräilmaisu Kohereni ilmaisu: d A os ˆ m ± A m sin d A m osθ A m m y A mˆ sinθ ± D m osθ m A mˆ sin os[ θ ] [ θ ] mˆ sinθ { 4os[ θ ]} Vaihevirhe aiheuaa m:n vaimennuksen I-kanavassa a sanoman Hilber-muunnoksen kaiun vuodon Q-kanavasa. 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

SSB-DEODULOINTI 4 yös kanoaallon uudelleenlisäys -ilmaisumeneelmä edellyää koherenia kanoaaloa! Esieään seuraavaksi x r -signaali vaihe- a kvadrauurikomponenien avulla. R on moduloidun signaalivekorin verhokäyrä a θ vekoria vasaava vaihekulma. Oleeaan, eä K>>A. 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

KANTOAALLON UUDELLENLISÄYS -ILAISU Kevä 05 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen 5 D D A K K A m y A m K A m A m K A m y b a R a b R b R a b a x R x R x A m K A m e >> >> ±, ˆ, ˆ, an sin os sin os sin sin os os os sin ˆ os θ θ θ θ θ θ Signaalivekori piirää aan unkiona 3D-käyrän osa ilmenee hekellise ampliudin a vaiheen muuokse. Kondensaaori suodaaa K:n ämän DC-ännie

ESIERKKI 6 SSB voidaan piää A- a Fmodulaaioiden hybridinä, sillä sanoma vaikuaa ampliudin lisäksi myös hekelliseen vaiheeseen a aauueen! DSB a A-apauksissa sanoma vaikuaa vain vekorin ampliudiin 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05

ESIERKKI 7 Verhokäyrä ei näyä olevan selväsi suoraan riippuvainen sanomasignaalisa m, kuen DSB:lla ai A:lla. Se ohuu uuden kvadrauurisen signaalidimension sini mukaanoosa, oka sokee lopullisen nähävän reaalisen verhokäyrän. Sanoman Hilber-muunnos arkoiaa käyännössä sanoman viiväsämisä. 5357A Tieoliikenneekniikka I Osa 9 Kari Kärkkäinen Kevä 05