Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)

Transkriptio

1 Lähetelajit

2 Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM) f C f

3 Amplitudimodulaatio Kantoaallon amplitudia muokataan moduloivan signaalin mukaan

4 A1A Yksinkertaisin lähetelaji on soinnuton sähkötyslähete, A1A: kantoaaltoa katkotaan sähkötyksen tahtiin Kaikki lähetysteho on kantoaaltotaajuudella kaistanleveys pieni (150 Hz) Avainklikit: jos sähkötysmerkki päättyy tai alkaa liian nopeasti, laajalle kaistalle leviää häiriö, klikki. Pyöristämällä merkit avainklikki saadaan poistettua.

5 AM-modulaatio Kantoaallon amplitudia muutetaan viestittävän signaalin tahdissa Lähetteen teho jakautuu kahteen osaan, suurtaajuiselle kantoaallolle ja sen molemmin puolin oleville sivukaistoille Sivukaistojen leveyden määrää modulointiin käytetyn pientaajuuden taajuusalue P f L f C f U f

6 A2A, A3E A2A: soinnillinen sähkötyslähete, jossa signaali muodostuu moduloimalla kantoaaltoa esim. sähkötyssummerilla A3E: puhelähete, jossa moduloiva puhesignaali tulee esim. mikrofonilta Ei kovinkaan taloudellista: tehoa hukkuu toiseen sivukaistaan sekä kantoaaltoon, hyödyksi käytetään kuitenkin vain yhtä sivukaistaa. P f L f C f U f

7 Amplitudimodulaatiossa kantoaallon molemmille puolille ilmestyy sivukaistat USB (Upper Side Band) ja LSB (Lower Side Band) taajuuskomponentin f m :n etäisyydelle kantoaallosta. Puheinformaatio on sivukaistoilla Täydellä modulaatiolla kantoaallolla on 50% tehosta ja sivukaistoilla kummallakin 25 % Vaatii leveän taajuuskaistan; kaksi kertaa suurin siirrettävä pientaajuus! ~ 6 khz Kantoaalto aiheuttaa vihellyshäiriöitä Hyvä äänenlaatu; yhdistämällä molempien kaistojen informaatio voidaan selektiiviset häiriöt ja läheisellä olevien asemien häiriöt minimoida

8 DSB AM, josta on poistettu kantoaalto Inhat kantoaaltojen vihellyshäiriöt poistuvat Vie yhtä paljon kaistaa kuin AM Ei juurikaan käytetty lähetemuoto

9 SSB - J3E Poistetaan vielä ylimääräinen sivukaista, saadaan yksisivukaistalähetettä USB tai LSB sen mukaan kumpi sivukaista suodatetaan ja kumpi jätetään. Koko teho on yhdellä sivukaistalla: hyötyteho on noussut nelinkertaiseksi (6 db) AM:aan nähden. Kaistanleveys on täsmälleen suurimman pientaajuuskaistan levyinen Vaatii vakaan taajuuden, ettei lähete mene lukukelvottomaksi; viritettävä paikalleen ja myös pysyttävä taajuudella

10 Taajuusmodulaatio Moduloiva signaali muuttaa lähetystaajuutta Radioamatöörilaitteissa käytetään yleensä kapeakaistaista taajuusmodulaatiota

11 F3E Kaistanleveys B määräytyy deviaatiosta eli taajuudenmuutoksesta ja käytettävän puhekaistan leveydestä: B = 2 ( f+f m ) esim.kundeviaatioon3khz..5khz145mhz:nalueellaja puhekaistan leveys on 3 khz, on B = 2 ( f+f m )=16kHz Käytetään VHF:llä ja UHF:llä, koska vaatii leveän kaistan Vähemmän herkkä häiriöille kuin AM-lähetteet

12 RTTY - F1B Radiokaukokirjoitus: perustuu taajuussiirtoavainnukseen Kaksi taajuutta: jatkuva lähete, jossa merkki on eri taajuudella kuin väli RTTY-merkit eivät ole samoja kuin CW-merkit. Kaikki merkit ovat saman pituisia, koostuvat pulsseista Vie vähän kaistaa, siinä 250 Hz

13 SSTV Hidaspyyhkäisytelevisio: paikallaan olevan kuvan siirtäminen Puhemodulaatiota : kuvan pisteiden kirkkaus vastaa yhtä taajuutta puhealuella 1kHz..3 khz HF:llä käytetään yleensä SSB:tä ja VHF/UHF-alueella FM:ää Edut ja haitat edellisten lähetelajien ominaisuuksien mukaan

14 FSTV - ATV Nopeapyyhkäisytelevisio Muodostetaan normaalin televisiokuvan mukaisesti Vie kaistaa 5 MHz 6 MHz, käytetään vain UHF:llä ja SHF:llä FM:llä vie vielä enemmän kaistaa, useita kymmeniä megahertsejä. Mahtuu siis vain SHF:llle.