Hallituksen esitys syyskkukselle 2017 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Sateenkaariperheet ry:n perhepliittiset tavitteet vusille 2018 2022 Hlbti-timintahjelma, translaki, sijaissynnytys, perhevapaat, vanhemmuuslaki ja useamman kuin kahden juridinen vanhemmuus Mitä perhepliittisella hjelmalla haetaan? Tämä asiakirja kskee yhdistyksen perhepliittisia tavitteita ja suuntaa yhdistyksen tekemää vaikuttamistyötä. Sateenkaariperheet ry n tehnyt perhepliittista vaikuttamistyötä j viime vusituhannen pulelta lähtien. Mnia tärkeitä tavitteita n saavutettu. Tärkeimpinä vi mainita perheen sisäisen adptin ja aviliitn. Merkittäviä saavutuksia n myös saatu perhevapaiden salta. Mni asia n kuitenkin vielä kesken. Sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien asemasta löytyy vielä lukuisia puutteita, jtka lisivat krjattavissa lainsäädännöllisin uudistuksin. Painpistealueena sukupulen mninaisuus Perhepliittisesta hjelmaa fkusidaan asettamalla painpistealue. Kaudelle 2018 2022 painpistealueeksi n valittu sukupulen mninaisuus. Tarkitus n kiinnittää humiita sukupulivähemmistöihin kuuluvien vanhempien, heidän perheidensä ja perhettä suunnittelevien tilanteisiin. Sukupulivähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi trans-, inter- ja muunsukupuliset sekä transvestiitit. Vaikuttamistyötä n painpistealueen asettamisesta hulimatta tarkitus tehdä laaja-alaisesti ja ajankhtaisiin kysymyksiin reagiden. Painpiste kuitenkin auttaa yhdistyksen vaikuttamistyötä keskittymään erityisesti tiettyyn teemaan, jnka n kettu jääneen vaille riittävää humita aiemmassa vaikuttamistyössä. Painpiste asetetaan tämän tavitehjelma ajaksi, ja seuraavassa hjelmassa asetetaan tinen painpistealue. Sateenkaariperheet ry:n tavitteet liittyvät lapsiperheellisyyteen, vanhemmuuteen ja perheellistymismahdllisuuksiin. Sukupulen mninaisuuden näkökulmasta keskeisiä lapsiperheellisyyteen liittyviä asiita vat translain vanhemmuuteen ja perheellistymiseen liittyvät ulttuvuudet, hedelmöityshitjen saatavuus sekä lupuminen vanhemmuuden sukupulittamisesta väestötietjärjestelmässä ja vanhemmuuslainsäädännössä. Perhepliittiset tavitteet vusille 2018 2022 Hlbti-timintahjelma, translaki, sijaissynnytys, perhevapaat, vanhemmuuslaki ja useamman kuin kahden juridinen vanhemmuus 1. Valtinhallinnn timintahjelma seksuaali- ja sukupulivähemmistöjen yhdenvertaisuuden ja hyvinvinnin edistämiseksi Sateenkaariperheiden lasten ja vanhempien hyvinvinnin takaaminen vaatii, että valtinhallint ttaa kknaisvaltaisen vastuun seksuaali- ja sukupulivähemmistöplitiikan lumisesta, tteuttamisesta ja riittävästä rahituksesta. Mnet haasteet vat pikkihallinnllisia ja niihin vidaan vastata vain kknaisvaltaisen timenpidehjelman vimin, kuten muiden vähemmistöryhmien salta n j aiemmin tdettu. Sumi n yksi harvista Länsi-Eurpan maista, jlla ei kskaan le llut minkäänlaista seksuaali- ja sukupulivähemmistöplitiikkaa. Sateenkaariperheet ry www.sateenkaariperheet.fi inf@sateenkaariperheet.fi
46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 2. Sukupulen mninaisuuteen liittyviä lapsiperhe-elämän haasteita purettava Sukupuleltaan mninaiset vanhemmat, heidän pulisnsa ja lapsensa khtaavat sekä arkielämän syrjintää että lainsäädännön puutteita. Trans-, inter- ja muunsukupulisten fyysistä kskemattmuutta ei le kyetty turvaamaan eikä heidän lisääntymisterveydellisiä ikeuksiaan kunniiteta. Sukupulen juridisen krjaamisen jälkeen väärän sukupulen merkinnät jäävät pitkään haittaamaan ja sekittamaan perheen elämää. Translaki n krjattava ihmisikeusperustaisesti ja itsemäärämisikeuteen perustuvaksi. Translaissa levasta transsukupulisten lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta n luvuttava välittömästi. Sukupulivähemmistöihin (mukaan lukien intersukupuliset) kuuluvien pulisineen n saatava kaikki hedelmöityshidt ja krvaukset yhdenvertaisilla perusteilla. Sukusluja n myös vitava tallettaa myöhempää käyttöä varten. Sukupuleltaan mninaisten vanhemmuus tunnistettava ikein vanhemmuuslainsäädännössä. Luvutaan vanhemmuusmerkintöjen sukupulituksesta. Transtaustan turhaan paljastavat merkinnät väestö- ym. rekistereissä pistettava, muutettava tarvittaessa esim. vanhemmuuden kirjaamisessa käytettävää kieltä. 3. Perheellistymismahdllisuuksien laajentaminen Säädetään ktimainen, syrjimätön sijaissynnytyslaki Sijaissynnytys n säädeltävä ktimaassa. Sijaissynnytyksen täyskiellsta jhtuvat epäviralliset ja ulkmaiset järjestelyt aiheuttavat riskejä kaikille sapulille. Lainsäädännön lisäksi palvelujärjestelmän tuki perheille n lennaisen tärkeä. Sijaissynnytyslainsäädännön n ltava yhdenvertainen, eikä se saa sisältää rajituksia, jtka eivät le lapsen edun kannalta tarpeellisia. Järjestelyiden pitää lla avimia myös sateenkaariperheille samin edellytyksin kuin muille. Asian valmistelu pitää tehdä perusteellisesti ja tarkastellen avimesti kaikki vaihtehdt. Yhdenvertaiset hedelmöityshidt kaikille sateenkaariperheille julkisilla klinikilla ja ikeudenmukaiset sairausvakuutuskrvaukset yksityisistä hedelmöityshidista Julkiset hedelmöityshitklinikat kieltäytyvät edelleen hitamasta sateenkaariperheitä, hulimatta Ssiaali- ja terveysministeriön uusista kiireettömän hidn perusteista ja tasa-arv- ja yhdenvertaisuuslautakunnan linjauksesta. Kelan tulee uudistaa krvausperusteensa vastaamaan STM:n ja lautakunnan linjauksia sateenkaariperheiden syrjimättömyydestä hedelmöityshidissa. Sen mukaisesti myös naisparien ja itsellisten naisten inseminaatihidt lahjasluilla tulee ttaa sairausvakuutuksen piiriin. Rhkaistaan sateenkaariperheitä ja lastensujelua lisäämään sijaishulln perhehita sateenkaariperheissä Sumessa timii jitakin mies- ja naispareja sijaisvanhempina. Sateenkaariperheiden timimiselle perhehulln resurssina nykyistä laajemmin ei le lainsäädännöllisiä esteitä. Sen sijaan lastensujelun ammattilaisten ja järjestöjen tulee aiempaa aktiivisemmin kutsua ja rhkaista myös sateenkaariperheitä harkitsemaan sijaisvanhemmuutta ja tukiperheenä timimista. Adptiyhteistyötä etsittävä sellaisten ulkmaisten timijiden kanssa, jtka sijittavat lapsia sateenkaariperheisiin. Ktimaisissa adptiissa kehitettävä ammattilaisten saamista, jtta sijituspäätöksiä ei tehdä syrjivin perustein. Tasa-arvisen aviliittlain tui mahdlliseksi, että samaa sukupulta leva pari vi hakea adptivanhemmiksi yhdessä. Samaa sukupulta levan parin hakemus n Sateenkaariperheet ry www.sateenkaariperheet.fi inf@sateenkaariperheet.fi
94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 arviitava ja lapset sijitettava perheisiin yhdenvertaisin perustein. Ulkmaisen adptin salta sumalaisten timijiden n aktiivisesti etsittävä yhteistyötä sellaisten kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jtka sijittavat lapsia myös sateenkaariperheisiin. 4. Perhevapaiden uudistaminen Perhevapaajärjestelmään pyritään lähivusina tekemään kknaisuudistus. Uudistuksen tulee humiida perheiden mninaisuus, sateenkaariperheiden tilanteet ja perheiden valinnanvapaus. Perhevapaat mahdllistetaan myös etävanhemmille ja useammalle kuin kahdelle vanhemmalle. Perhevapaat n justavasti jaettavissa lapsen vanhempien ja muiden lapsen hivasta vastaavien kesken perheen tarpeiden mukaisesti. Etuuksien nimet ja lainsäädännön kieli krjataan humiimaan perheiden mninaisuus, myös sateenkaariperheiden salta. Lainsäädännön kieli muutetaan sukupulineutraaliksi, mikä edistää sekä tasa-arva että sukupulen mninaisuuden humiimista. 5. Useamman vanhemman perheiden tilanteet Yhä useammassa perheessä lapsella n useampia kuin kaksi tsiasiallista vanhempaa. Tällainen tilanne vi lla esimerkiksi sillin kun n kyse uusperheestä, apilaperheestä tai plyamrisesta perheestä. Lapsen etu vaatii, että jkaista hänen tsiasiallista vanhemmuussuhdettaan tuetaan ja sujataan. Lapsi lu kiintymyssuhteen jkaiseen vanhempaansa vanhempien lukumäärästä riippumatta. Tapaamisikeus vitava spia tai määrätä myös ssiaaliselle vanhemmalle Lain n mahdllistettava määrätä lapselle tapaamisikeus muuhun kuin lapsen ikeudelliseen vanhempaan sillin, kun se n lapsen edun mukaista. Vanhemmilla tulee lla myös mahdllisuus spia etukäteen tapaamisikeudesta muulle kuin ikeudelliselle vanhemmalle. Vanhempien saatava spia keskenään hultajuudesta myös muulle kuin ikeudelliselle vanhemmalle Ssiaalilautakunnan tulee vida vahvistaa vanhempien spimus hultajuudesta myös sillin, kun vanhemmat esittävät hultajuutta muulle kuin ikeudelliselle vanhemmalle. Perhe-etuudet useamman vanhemman ja kdin tilanteessa Perhevapaat n justavasti jaettavissa useamman vanhemman ja kdin kesken. Perhevapaajärjestelmä mahdllistaa jkaisen vanhemman lyhytaikaisen ktna ln lapsen syntymän yhteydessä. Elatustuen määräytymisen säätely ja hjeistus useamman vanhemman perheissä Useamman vanhemman juridinen vanhemmuus mahdllistettava Lapsen kaikkien varhaisten kiintymyssuhteiden turvaaminen lapselle n mahdllista varmistaa ainastaan myöntämällä kaikille lapsen tsiasiallisille vanhemmille juridisen vanhemman asema. Useamman kuin kahden vanhemman vanhemmuus vitaisiin juridisesti vahvistaa ainakin kahdella tavalla. Sateenkaariperheet ry www.sateenkaariperheet.fi inf@sateenkaariperheet.fi
139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 Perheen sisäisessä adptissa ei kenenkään tarvitse lupua vanhemmuudestaan Nykyään vidaan uusperheissä vahvistaa uuden vanhemman juridinen vanhemmuus perheen sisäisessä adptissa. Järjestelmän ngelma n se, että yhden vanhemman n tässä tilanteessa luvuttava vanhemmuudestaan. Usein lapsen etu tdellisuudessa vaatisi sekä suhteen lumista uuteen vanhempaan että yhteyden säilyttämistä j lemassa leviin vanhempiin. Naisparin tilanteessa tämä visi esimerkiksi tarkittaa, että lapsen tsiasiallisen etäisän ei tarvitsisi lupua vanhemmuudestaan, jtta lapsi visi saada turvatun asema siinä kdissa, jssa pääasiallisesti elää. Vanhemmuuslaki (kats seuraava khta) Sillin kun lapsella n j syntymästään alkaen useampia kuin kaksi vanhempaa, juridinen vanhemmuus n mahdllista vahvistaa j ennen lapsen syntymää. Tämä visi tteutua vanhemmuuslettaman ja/tai tunnustamisen kautta vanhemmuuslakia uudistamalla. 6. Vanhemmuuslaki Vanhemmuuslaki mahdllistaa tulevien vanhempien väliset spimukset vanhemmuudesta, useamman vanhemman vanhemmuuden, yhdistää äitiys- ja isyyslait ja lupuu vanhemmuuden ikeudellisesta sukupulittamisesta Juridisessa mielessä turhasta jasta äitiyteen ja isyyteen luvutaan. Laki puhuu vanhemmuudesta. Luvutaan vanhemmuuslettamasta (isyyslettamasta) kknaan. On ltava mahdllisuus tunnustaa lapsen vanhemmuus ilman, että kukaan muu jutuu lupumaan vanhemmuudesta. Useamman kuin kahden vanhemman perheessä vitava spia sitvasti useamman vanhemman ikeudellisesta vanhemmuudesta ennen lapsen alulle saattamista (Hllannin mallin mukaisesti). 7. Vanhemmuuden ja hultajuuden instituutiiden rinnalle tulee luda vaihtehtisia juridisia instituutiita, jissa hivan vastuuta vidaan jakaa mninaisemmilla tavilla lapselle tärkeille aikuisille vanhempien spimuksen tai tumiistuimen päätöksen mukaan. 8. Kaikkien perheiden Eurppa Sateenkaariperheiden vapaa liikkuvuus ja perhesuhteiden yhteinen tunnustaminen Sateenkaariperheet khtaavat epäinhimillisiä tilanteita muuttaessaan tai matkustaessaan Eurpan sisällä. Lapsi saattaa menettää juridisen vanhempansa ylittäessään rajan maahan, jssa samaa sukupulta levien vanhemmuutta ei tunnusteta. Perhelainsäädäntö ei le vielä Eurpan Uninin päätösvallassa, mutta kmissin n ehdtettava lainsäädäntöä, jka edellyttää siviiliikeudellisten asiakirjjen tunnustamista kk Eurpassa. Tällöin kunkin maan n tunnustettava tisessa maassa hyväksytty syntymätdistus, adptiasiakirja, aviliitttdistus jne, vaikka maille ei vida asettaa vaatimusta perhelainsäädännön harmnisinnista. Maahanmuutt- ja paklaiskysymyksissä sateenkaariperheet humiitava perheenä heidän ikeudellisista suhteistaan riippumatta Sateenkaariperheet ry www.sateenkaariperheet.fi inf@sateenkaariperheet.fi
185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 212 213 Turvapaikka n myönnettävä seksuaali- ja sukupulivähemmistöön khdistuvan vainn vuksi, myös lähialueiltamme tuleville. Itäisen Eurpan kiristyneet asenteet ja lainsäädäntö seksuaali- ja sukupulivähemmistöjä khtaan vat erityinen uhka lapsiperheille, jita saattaa uhata esimerkiksi lapsen aiheetn hustaantt samaa sukupulta levan parin perheestä. Perheiden yhdistämisen yhteydessä n humiitava mahdlliset sateenkaariperhesuhteet, jilla suurella tdennäköisyydellä ei le juridista asemaa lähtömaassa. 9. Perhepalvelut khtaavat kaikenlaiset sateenkaariperheet asiallisesti ja riittävään tietn njautuen Lapsiperheet khtaavat säännöllisesti lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia hyvinvintipalveluissa. Ammattilaisilla tulee lla riittävät perustiedt sateenkaariperheistä ja valmiuksia khdata perheiden mninaisuutta ylipäätään. Palveluntarjajilla n velvllisuus kuluttaa henkilökuntaansa, hulehtia syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen khtelun periaatteiden tteutumisesta, tasa-arv- ja yhdenvertaisuushjelmien laatimisesta ja sateenkaariperheiden aktiivisesta kutsumisesta palveluiden piiriin. 10. Opetussuunnitelmat ja ppimateriaalit sisältävät tieta perheiden mninaisuudesta varhaiskasvatuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa/akateemisessa kulutuksessa. Perheiden mninaisuus ja sateenkaariperheet vat lunteva ja tärkeä aihe kaikenikäisille ppijille. Ammattilaiset saavat valmiuksia khdata asiakkaita ja puuttua erityisiin haasteisiin, jita sateenkaariperheet khtaavat. Lapset ja nuret saavat eväitä maan kasvuun: mninaisuustaidt tekevät jkaisen ln helpmmaksi ja antavat kaikille tilaa hengittää. Perheiden mninaisuus ja sateenkaariperheet erikseen mainiten tulee liittää kaikkien kulutustasjen petussuunnitelmiin. Opetussisällöt n jalkautettava myös ppimateriaaleihin, jissa sateenkaariperheiden tulee näkyä muutenkin kuin erillisinä lukuina. Sateenkaariperheet ry www.sateenkaariperheet.fi inf@sateenkaariperheet.fi