Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Samankaltaiset tiedostot
Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Öljykasvit Kumina, camelina ja öljyhamppu

Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilanne sekä info Sieppari pellossa -hankkeesta

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

RaHa-hankeen kokemuksia

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Kymmenen askelta huippusatoon

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Kuntoa, kiertoa ja kasvipeitteisyyttä rantalohkoille (Sieppari pellossa) Projektikoodi 7000V-YIR055 Kesto:

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kerääjäkasvikokemuksia

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Kuminan kasvinsuojelua

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Kerääjä- ja aluskasvit

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Kuminan viljely. Kumina suositellaan

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Transkriptio:

Kierrätyslannoitteet kuminalla Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla 16.2.1027 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) marjo.keskitalo@luke.fi tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Markku Niskanen, Kirsi Raisio, Luonnonvarakeskus Timo Teinilä, Ammattiopisto Livia, Kaarina

Sieppari Pellossa Kuntoa, kiertoa ja kestävyyttä Rahoitus YM RAKI ohjelmasta 2015-2017 Tavoitteena kierrätyslannoitteiden käytön lisääminen ja ravinnehuuhtoumien vähentäminen Saaristomeren valuma-alueella Koekasveina kumina ja nurmi Kenttäkokeet Livia ammattiopiston (Kaarina) ja Luke Ylistaron pelloilla 2 30.3.2017

Sieppari Pellossa kenttäkartta, Livia Kumina Rehuohra Heinät Puna-apila Record Harbinger? Timotei Rubia, Rhonia Saija, Varte, Betty + siemenmäärä, suojavilja Nurminata Evert, Ilmari Englanninraiheinä Riikka, Gator Punanata Juliska 1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11 1 2 3 4 5 6 7 8 8 7 6 5 4 3 2 1 13 12 11 7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13 7 8 5 6 3 4 1 2 5 8 1 2 3 4 7 6 12 11 13 5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12 5 6 7 8 1 2 3 4 2 1 4 3 6 7 8 5 11 13 12 3 30.3.2017

Muuttuvat tekijät kuminakokeissa A) Lannoitus Väkilannoitus, josta peltoon 60 kgn/ha (perustaminen 2015 ) ja 80 kgn/ha (satov. 2016) Kierrätyslannoitus, 2015 biokaasulaitoksen kuiva mädätejäännös, 40 m3/ha: kokonaistyppeä 100 kgn/ha (liukoista typpeä 17 kgn/ha) ja liukoista fosforia 14 35 kgp/ha (Ylistaro, Jepuan biokaasulaitoksen mädätejäännös, N50 kg/ha) 2016 biokaasulaitoksen rejektivesi, josta peltoon 80 kgn/ha (Ylistarossa sianliete, 80kgN/ha) B) Kuminan perustaminen Record-lajikella - Pelkkä kumina - Kuminan ohrankylvön (siemenmäärä 60 % tavanomaisesta) jälkeen C) Kuminan siemenmäärä 7 kg/ha ja 15 kg/ha D) Rikkakasvien hallinta - Glyfosaatti, ennen kokeen perustamista - Puhdaskasvusto 2x (Fenix + Sencor, Fenix + Lentagran) - Kumina suojaviljassa ilman rikakasvien torjuntaa 4-30.3.2017

Kuvat Kirsi Raiskio Vuonna 2015 Tuorlan lohkolle levitettiin Livian biokaasulaitoksen kuivaa mädätejäännöstä noin 40 m3/ha. 5 30.3.2017

Kenttä kylvön jälkeen 2015 Kuva Timo Teinilä 6 30.3.2017

Ohrakasvustot ovat vaaleampia mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa Kuvat Marjo Keskitalo 7 30.3.2017

Kumina Tuorilassa ohran korjuun jälkeen, elokuu 2015 Kuvat M. Keskitalo Kuva Marjo Keskitalo

Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7kg/ha Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa. Näytteet Tuorlan Kokeesta. 9 30.3.2017

Kuva Timo Teinilä Kuva Marjo Keskitalo 10 30.3.2017

Rejektivesilevitys, toukokuun alku 2016, Tuorla Livia 11 30.3.2017 Kuvat Marjo Keskitalo

12 30.3.2017

Kuminan kukinta alkoi touko-kesäkuun vaihteessa 2016, Ammattiopisto Livia Kuva Timo Teinilä 13 30.3.2017

MÄDÄTEJÄÄNNÖS 2015 elokuu Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha 2016 kesäkuu Kuvat Marjo Keskitalo MÄDÄTEJÄÄNNÖS 14 30.3.2017

VÄKILANNOITE Kumina 7kg/ha + ohra Kumina 7 kg/ha MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kuvat Marjo Keskitalo 15 30.3.2017

Sato kg/ha 2500 2000 Lanta Keino 1500 1000 500 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 16 30.3.2017

Sato kg/ha TAIMITIHEYS kpl/m2 2016 2500 99 Lanta 2000 1500 132 176 172 Keino 1000 209 500 0 120 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 93 181 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 17 30.3.2017

Sato kg/ha TAIMITIHEYS kpl/m2 2016 2500 99 Lanta 2000 1500 132 176 172 Keino Suojaviljan seassa kumina taimettui paremmin, kun käytettiin kierrätysravinteita Taimia n 30 kpl/m2 enemmän kuin puhdaskasvustossa 1000 209 500 120 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 93 181 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 18 30.3.2017

Sato kg/ha 2500 9,9 Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015 Lanta 2000 1500 9,35 7,63 8,20 Keino 1000 4,8 500 0 5,14 3,9 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 19 30.3.2017

Sato kg/ha 2500 2000 1500 1000 500 0 9,9 9,35 Juuren halkaisija (mm) 22.10.2015 7,63 8,20 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 Lanta Keino Kun kumina perustettiin suojaviljaan, kilpailu elintilasta verotti juuren kasvua. Voisiko kuminan siemenmäärä Pienentää entisestään? 5,14 3,9 4,8 3,97 Kumina 15 kg/ha + ohra 20 30.3.2017

Sato kg/ha 2500 2000 1500 ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1000 500 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 21 30.3.2017

Sato kg/ha 2500 2000 1500 ÖLJYPITOISUUS: 3,2 w/w% 3,79 w/w% Lanta Keino 1000 Väkilannoitetun kuminan juuret pienempiä. Kärsivätkö kuivuudesta? Kuivuus voi tuottaa korkeamman öljypitoisuuden. 500 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina 7 kg/ha +ohra Kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 2. Kuminasadot (kg/ha) Livian koepaikalta vuonna 2016 22 30.3.2017

Sato kg/ha 2000 1500 Lannoitus 2016 satovuonna Sianliete (N80) NPK (N80) 1000 500 0 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016. 23 30.3.2017

Sato kg/ha 2000 Juuren halkaisija (mm) 2015 Sianliete NPK (N80) 1500 15,9 15,1 14,3 12,6 6,8 1000 7,1 6,9 7,5 500 0 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016 ja juuren ø (mm). 24 30.3.2017

Johtopäätöksiä 1 Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö nosti kokeen kuminasatoja lähes aina verrattuna väkilannoitteeseen Syitä: Orgaaninen lannoite piti maan kosteana pidempään, jolloin kuminan juuret tunkeutuivat syvemmälle 2016 rejektiveden mukana meni peltoon suuri määrä vettä, mikä osaltaan paransi kasvua 25 30.3.2017

Johtopäätöksiä 2 Orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttö saattaa tuoda uuden tekniikan kuminan viljelyyn. Kumina ohran suojassa kasvaessaan voi mahdollistaa rikkakasvien hallinnan ilman kemiallista torjuntaa EDELLYTYKSENÄ ON, että kumina kasvaa kuten Ylistarossa kumina kasvaa hyvin ohran alla ohra ei saa rehevöityä liikaa, niitetään elokuun alussa Kuminajuuret ø 6 mm ->, jotta kukinta riittävää seuraavana vuonna 26 30.3.2017

Johtopäätöksiä 3 Orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön mahdollisuudet Tavanomainen -> väkilannoitteiden korvaajana Luomutuotannossa, jossa haasteena on edelleen kuminakoin torjunta (Turex on kallis!) Kysymyksiä/haasteita: - Lannoitevalmisteiden levityksen yksinkertaistaminen - Ravinnepitoisuuksia on vaikea tietää tarkasti - Tuotekehitys tärkeää! - Levityskustannusten huomioiminen kokonaistarkastelussa - Ohran kylvö-, siemen- ja niittokustannukset vs kemiallinen torjunta 27 30.3.2017

FutureCrops Uusia kasvilajeja tuotantoon, tietoa ja elämyksiä kysynnän ja liiketoiminnan tueksi (2016 2019) TAVOITE: Viljanviljelyn monipuolistaminen ja tiedotus Täysin uudet vaihtoehdot Markkinalähtöiset vaihtoehdot Alkutuotannon ja ruoka-alan toimijoiden yhteistyön lisääminen Tiedottaminen Nettisivut www.luke.fi/futurecrops - valmisteilla Twitter #futurecrops ALLOITUSSEMINAARI 31.3. klo 9.30 15: Mitä ihmettä Suomessa viljellään? SARKA Suomen maatalousmuseo, Loimaa 28 30.3.2017 Vuonna 2017 mukana eri ruoka- ja alkutuotannon tapahtumissa

Kiitos 29 30.3.2017

30 30.3.2017

Sato kg/ha 2000 1500 Lannoitus 2016 satovuonna Sianliete (N80) NPK (N80) 1000 500 0 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016 31 30.3.2017

Sato kg/ha 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kumina 7 kg/ha + rikkaruiskutus Kumina 15 kg/ha + rikkaruiskutus Sianliete (N80) NPK (N80) kumina 7 kg/ha + ohra kumina 15 kg/ha + ohra Kuva 3. Kuminasadot (kg/ha) Ylistaron koepaikalta vuonna 2016. 32 30.3.2017

Taimia kpl/m2 250 200 VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015. 150 100 50 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra 250 200 MÄDÄTEJÄÄNNÖS 150 100 Kumina yksin Kumina + Ohra 50 33 30.3.2017 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

Taimia kpl/m2 250 200 VÄKILANNOITUS Kuva 1 ja 2. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus kuminan taimimäärään (kpl/m2) elokuussa 2015. 150 100 50 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha Kumina yksin Kumina + Ohra Mädätejäännöksellä lannoitettu ohra ei rehevöidy liikaa, jolloin kuminalle jää kasvutilaa. 250 200 150 100 50 MÄDÄTEJÄÄNNÖS Kumina yksin Kumina + Ohra 34 30.3.2017 0 Kumina 7 kg/ha Kumina 15 kg/ha

VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 35 30.3.2017 9 7 5 3 1-1 7 kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

Juuren tyvi (mm) VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen Ylistaro MÄDÄTEJÄÄNNÖS Koepaikkojen maalajit erosivat vaikutti kuminan kasvuun 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 36 30.3.2017 9 7 5 3 1-1 15,1 7 kg/ha 15 kg/ha 15,9 7,1 6,8 12,6 14,3 7,5 7 kg/ha 15 kg/ha 6,9 kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

VÄKILANNOITUS Kuva 3 ja 4. Kuminan siemenmäärän ja perustamistavan vaikutus juurentyven halkaisijaan (mm) lokakuussa 2015 Jokioinen Juuren tyvi (mm) MÄDÄTEJÄÄNNÖS 15 13 11 9 7 5 3 1-1 15 13 11 37 30.3.2017 9 7 5 3 1-1 7 kg/ha 15 kg/ha 7 kg/ha 15 kg/ha kumina yksin Kumina + ohra kumina yksin Kumina + ohra

Kuva Kirsi Raiskio Kumina 7 kg/ha + ohra Kuminan juuret pitkiä mädätejäännöksen saaneissa ruuduissa 38 30.3.2017

Kumina Kumina on kaksi monivuotinen maustekasvi Viljelyala kasvoi kymmenisen vuotta sitten nykyiseen 16 000-20 000 hehtaariin. Sopimusviljelyttäjät markkinoivat sadon pääosin ulkomaille, yli 40 maahan. Maailmalla myytävästä kuminasta 25 30 % on suomalaista. Kumina on yksi uusien viljelykasvien menetystarinoista. Viljelyn suosio perustuu mm. siihen, että kumina soveltuu viljajärjestelmiin, kuminanviljely hyödyttää viljoja ja viljat kuminaa, synergiahyötyjä Suurin osa nykyisestä kuminasta tuotetaan tavanomaisesti Jaana Nissi 39 30.3.2017

Kierrätysravinteiden käytön mahdollisuudet kuminalla A) Tavanomaisessa viljelyssä korvamaan kylvölannoitusta, jolloin menetelmän tulee olla helppo, kustannustehokas ja tuotetun sadon määrä (& laatu) riittävä. B) Luomuviljelyssä, jolloin tuotetulle sadolle voisi avautua täysin uusia markkinoita, kokonaiskumina-alan lisääminen jo nyt mahdollista jos löytyy keinot luomukuminan tuottamiseen Luomukuminalla kysyntää ulkomailla, johon suomalaiset kuminatoimittajat eivät pysty vastaamaan. Kuminan vientitaidot muutoin hallussa, jolloin luomukumina voisi olla uusi vientiartikkeli tavanomaisen lisäksi. 40 30.3.2017

Luomukuminan viljely Haasteita erityisesti rikkakasvien ja kuminakoin hallinta Saunakukka ja muut monivuotiset ovat vaikeimmin hallittavissa, ongelmia myös tavanomaisessa. Kuminakoin hallintaan poistuva Bioruiskute S (luonnon pyretriini) sekä kuminakoin toukkasyöte, Turex (50 % Bacillus thuringiensis bakteeri) mahdollisia: ajoitus on tärkeä, ongelmana on valmisteiden korkea hinta /70 100 e/ha) verrattuna synteettisiin valmisteisin (3-5 e/ha). Yleensä luomukuminasta pyritään korjaamaan vain yksi sato, kun yleensä puitavaa satoa saadaan 2-3 vuotena Luomukuminan viljelyala korkeitaan muutamia kymmeniä hehtaareja Luomukuminan hinta 1,5 x tavanomainen (7.6. 2016 tavanomaisen hinta 1,12 e/kg, luomukuminan hinta 1,68 e/kg) 41 30.3.2017