Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011

SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009 1. KUNTASTRATEGIA...3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET...5 3. KÄYTTÖTALOUSOSA...18 HALLINTOPALVELUKESKUS...21 YLEISHALLINTO...21 ELINKEINOTOIMI...23 RUOKAILUPALVELUT...25 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT...27 MAASEUTUTOIMI...28 YMPÄRISTÖTOIMI...29 TARKASTUSTOIMI...31 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS...32 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO...33 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT...35 VARHAISKASVATUSPALVELUT...37 IKÄIHMISTEN PALVELUT...40 PERUSTERVEYDENHUOLTOPALVELUT...41 ERIKOISSAIRAANHOITO...44 SIVISTYSPALVELUKESKUS...50 KESKITETYT PALVELUT...50 PERUSOPETUS...52 MUUT KOULUTUS- JA INFORMAATIOPALVELUT...56 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT...58 TEKNINEN PALVELUKESKUS...60 KESKITETYT PALVELUT...61 TILAPALVELUT...62 KUNTATEKNIIKKA...63 PELASTUS...64 4.TULOSLASKELMAOSA...66 5. INVESTOINTIOSA... 68 6. RAHOITUSOSA...74 7. MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS...76 8. TYTÄRYHTIÖT...79 8.1. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY...79 8.2. MÄNTSÄLÄN VUOKRA-ASUNNOT...85 8.3. MÄNTSÄLÄN YRITYSKEHITYS OY...90 8.4. MÄNTSÄLÄN JÄÄHALLI OY...91 9. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA...94 10. TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET... 131 2

MÄNTSÄLÄN TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 JA TALOUSARVIO 2009 1. KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 20.6.2005 hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille 2006 2008. VISIO 2015 Kasvava Mäntsälä on kiinnostava, monipuolisen asumisen kotikunta. Mahdollisuuksien Mäntsälä on hyvä paikka yrityksille, erinomaisten yhteyksien varrella. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Mäntsälä on aktiivinen ja uudistuva, hyvien peruspalvelujen kunta. Ilo elää Mäntsälässä. 1. Mäntsälä kasvaa hallitusti 2. Kunnan talous on tasapainossa 3. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja 4. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aktiivisesti. 5. Mäntsälän yhdyskuntarakenne on toimiva 6. Palvelut on kunnossa 7. Seutuyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista 1.1. MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI Mäntsälä kasvaa hallitusti. Kasvu on n. 2 % (350-450 henkeä) vuodessa. Vuonna 2010 Mäntsälässä on 20.700 asukasta ja vuonna 2015 23.000. Palvelut mitoitetaan niin, että kasvavalle väestölle turvataan palvelut. Samalla huolehditaan kunnan talouden tasapainottamisesta. 1.2. KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate on positiivinen vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen vuonna 2009. Samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. 1.3. ASUMISEEN ON TARJOLLA MONIPUOLISESTI VAIHTOEHTOJA Mäntsälässä voi asua monipuolisesti, keskustassa tiiviimmin, kylillä ja haja-asutusalueella väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään, turvallisuuteen kiinnitetään huomiota asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Omakotitalojen lisäksi kuntaan on mahdollista rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Myös vuokra-asuntoja rakennetaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. 1.4. YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Mäntsälä on kehittyvän yrityselämän kunta. Se huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä aktiivisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen saaminen Mäntsälään. Tavoitteena on pysäyttää Mäntsälän työpaikkaomavaraisuuden väheneminen Työllisyydessä Mäntsälä on viiden parhaimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työpaikkojen kasvu on n. 3 % (vähintään 150 uutta työpaikkaa) vuodessa. 3

Tavoitteena on erityisesti kasvuyritysten tunnistaminen ja keinojen löytäminen yrityskoon kasvattamiseksi. Yritysten välistä yhteistyötä lisätään mm. tukemalla yritysklustereiden muodostumista. Kohderyhmänä ovat sekä kaupan että tuotannollisen alan yritykset. 1.5. MÄNTSÄLÄN YHDYSKUNTARAKENNE ON TOIMIVA Kasvu suuntautuu pääasiallisesti kunnan keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin. Hajaasutusalueilla rakentamista pyritään ohjaamaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Tavoitteellisen elinkeinopolitiikan tuloksena Mäntsälään muodostuu useita yritystoiminnan alueita, joille on luontaista - paitsi keskinäinen kilpailu - niin myös verkostoituminen. Asemanseudusta ei muodosteta kilpailevaa keskustaa jo olemassa olevalle ydinkeskustalle. Ydinkeskusta säilyy edelleen kunnan kaupallisena keskuksena. 1.6. PALVELUT ON KUNNOSSA Mäntsälä tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut sekä luo edellytykset kuntalaisten aktiiviselle vapaa-ajalle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää huolehtia kunnan oman palvelutuotannon kehittämisen lisäksi muiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittymisestä. Tällaisia ovat mm. seutuyhteistyö, palveluyritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö. 1.7. SEUTUYHTEISTYÖ ON AKTIIVISTA JA TULOKSELLISTA Mäntsälä on aktiivinen osallistuja KUUMA-alueen tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeinen yhteistyötaho ohjelmakaudella on Keski-Uudenmaan alue ja Helsingin seutu. Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä yhteistyötahoja tällä alueella ovat KUUMA yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Helsingin kauppakamari, alueen kunnat ja yritykset. 4

2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys 2000-2015 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* 2010* 2015* 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v. 2002-2007 ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht. 2002 osuus 2003 osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus Väestön määrä 17 203 17 473 17 899 18 226 18650 18980 muutos 295 1,7 270 426 327 424 330 muutos-% 1,7 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 0 v. 203 1,2 235 1,3 256 1,4 250 1,4 245 1,3 242 1,3 1-5 v. 1 280 7,4 1 277 7,3 1 347 7,5 1 345 7,4 1 371 7,4 1 406 7,4 6 v. 261 1,5 261 1,5 254 1,4 302 1,7 298 1,6 278 1,5 0-6 v. yht. 1 744 10,1 1 773 10,1 1 857 10,4 1 897 10,4 1 914 10,3 1 926 10,1 7-12 v. 1 691 9,8 1 685 9,6 1 739 9,7 1 730 9,5 1 763 9,5 1 774 9,3 13-15 v. 714 4,2 779 4,5 799 4,5 854 4,7 886 4,8 900 4,7 16-18 v. 703 4,1 667 3,8 685 3,8 671 3,7 735 3,9 747 3,9 19-64 v. 10 224 59,4 10 393 59,5 10 563 59,0 10 774 59,1 10 931 58,6 11 155 58,8 65-74 v. 1 209 7,0 1 264 7,2 1 301 7,3 1 299 7,1 1 377 7,4 1 395 7,3 75-84 v. 713 4,1 717 4,1 752 4,2 770 4,2 795 4,3 830 4,4 85-89 v. 146 0,8 138 0,8 137 0,8 169 0,9 170 0,9 178 0,9 90- v. 59 0,3 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 5

Työvoima ja työpaikat 1985-2005 TYÖLLINEN TYÖVOIMA 1985 1990 1995 1997 2000 2004 2005 2006 ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous 976 821 573 561 493 410 368 377 4,3 Teollisuus 1475 1439 1220 1232 1355 1332 1333 1358 15,6 Rakennustoiminta 625 880 496 634 819 927 963 1007 11,6 Kauppa 735 1153 973 1056 1269 1411 1461 1476 17,0 Liikenne 493 590 566 573 677 712 708 760 8,7 Palvelut 1779 2206 2180 2440 2885 3337 3466 3640 41,8 Tuntematon 23 219 134 129 131 131 86 88 1,0 YHTEENSÄ 6106 7308 6142 6625 7629 8260 8385 8706 100,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ 7 543 7 487 7620 8 244 8864 8944 9172 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ 159 235 1 345 995 615 604 557 466 TYÖPAIK AT MÄNTSÄLÄSSÄ 1985 1990 1995 1997 2000 2004 2005 2006 ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous 976 800 550 535 479 388 340 365 7,2 Teollisuus 1119 978 736 696 777 753 716 670 13,1 Rakennustoiminta 397 488 300 516 490 519 529 567 11,1 Kauppa 475 754 602 587 691 754 729 743 14,6 Liikenne 384 478 377 370 394 468 433 472 9,2 Palvelut 1407 1569 1433 1605 1880 2068 2120 2199 43,1 josta yhteiskunnalliset palvelut 1158 1306 1514 1628 1622 1679 32,9 Tuntematon 7 221 135 128 129 125 86 88 1,7 YHTEENSÄ 4765 5288 4133 4437 4840 5075 4953 5104 100 % Työpaikkojen kasvu v. 1997-2006(10 v.) 667 työpaikkaa 15,0 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 373 työpaikkaa 28,6 PENDELI 1341 2020 2009 2188 2789 3185 3432 3602 TYÖPAIK KAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus 1985 1990 1995 1997 2000 2004 2005 2006 Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 67,0 63,4 61,4 59,1 58,6 KUUMA-kunnat 63, 9 64,3 64,8 63,9 63,2 63,5 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 6

2.2. Talouskehitys Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvu. Laman jälkeen kansantuote on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vuonna 2007 ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanteen taituttua talouskasvu on hidastunut ja elo-syyskuun arvioiden mukaan tuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle 2 prosentin tuotannon kasvua. Vuodelle 2009 kasvun ennakoidaan hidastuvan alle 2 prosentin. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaan kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen ennakoidaan kohoavan yli 4 prosenttia. Varsinkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkankorotukset. Palkkojen sopimuskorotukset ovat vuonna 2009 maltillisempia kuin tänä vuonna ja palkkaliukumat jäävät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyysaste kohoaa vuonna 2008 yli 70 prosentin. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna 6,2 prosenttiin. Kunta-alalla viime vuoden työ- ja virkaehtosopimusten korotukset ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua arviolta 4,2 %. Vuonna 2008 palkkasumma kasvaa yli 6 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi nousee 3,7 prosenttia. Sosiaaliturvamaksuissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Sairasvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työnantajan keskimääräinen KuEL -maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä 23,1 prosenttiin. Kuntasektorin kustannustaso kohoaa melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Vuonna 2008 kustannustaso nousee arviolta 4,7 % ja vuonna 2009 palvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. (Lähde: Kuntataloustiedote3/2008) 2005 2006 2007 2008 2009 Tuotanto/BKT 2,8 4,9 4,5 2,8 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos-% 3,9 2,9 3,4 5,5 5,0 Inflaatio 0,9 1,6 2,5 4,1 2,8 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,9 6,2 5,9 Julkinen velka/bkt 41,3 39,2 35,1 31,9 30,7 Euribor, 3kk, % 2,2 3,1 4,3 5,0 4,7 10 vuoden korko, % 3,4 3,8 4,3 4,4 4,6 (Lähde: VM:n kansantalousosasto/suhdannekatsaus 27.8.2008/3) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan 23.2.2007 voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) mukaan. Lain tarkoituksena on - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta 7

- kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien 2008 2013 alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Vuoden 2009 toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Kuntatalouden kehitys vuoteen 2012 Kuntatalous on viime vuosina vahvistunut. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä on lisääntynyt ja kuntien väliset taloudelliset erot pysyneet suurina. Vuonna 2007 vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot mutta ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Vuonna 2008 kuntatalouden vahvistuminen jatkuu. Yleisen ansiotason nousu ylläpitää veropohjaa. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat merkittävästi kokonaiskehityksestä. 8

Vuonna 2008 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 prosenttiin. Kuntien verotulojen kasvu jatkuu nopeana, kun talouskasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana. Ansiotason nousu koko kansantalouden tasolla kasvattaa kunnallisveropohjaa. Kuntien saamat valtionosuudet kasvavat merkittävästi mm. lakisääteisen valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Vuosina 2009 2011 kuntien vuosikate ylittää poistot ja tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan keskimäärin 4,3 % vuodessa. Kuntatalouden arvioitu tasapainottuminen riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Kuntien menokehitys saattaa muodostua esitettyä arviota nopeammaksi, jos palkkapaineet purkautuvat oletettua suurempina. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menopaineiden lisäksi rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama pysyvä veropohjan heikkeneminen. Pidemmän aikavälin tulokehitykseen liittyvien riskien lisäksi on syytä varautua talouden suhdannetilanteen mahdolliseen heikkenemiseen, jolloin verotulot voivat tasaisen kasvun sijaan jopa supistua. Tällöin sopeutuminen on sitä hankalampaa, mitä korkeampi on menotaso. Kunnissa tulisi hyödyntää suhdannetilanteet ja samanaikainen valtionosuuksien lisäys varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin lyhentämällä velkaa ja uudistamalla palvelurakenteita. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävän nopeasti. Sisäasianministeriön kuntaosaston ennusteen mukaan kuntien vuosikate paranee vuodesta 2007 vuoteen 2009 kaikissa kuntakokoryhmissä. Kasvu kuitenkin hidastuu. Lainakannan kasvu hidastuu suurten kuntien hyvästä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Lainakanta alenee 2001 6000 asukkaan ja 6001 10000 asukkaan kuntaryhmissä. Kuntaliitokset vaikuttavat eniten juuri näiden kuntaryhmien lukuihin. Laskelmassa ei ole huomioitu vuoden 2009 veronkevennysten ja niiden kompensoinnista johtuvien muutosten vaikutuksia kuntatasolla. 10 000 20 000 asukkaan kunnan vuosikate ja lainakanta asukasta kohden on vuosina 2006 2009: koko maa 2006 2007 2008 2009 vuosikate/asukas 208 382 479 530 lainakanta/asukas 1430 1545 1752 1705 Vuonna 2009 kuntien toimintamenot kasvavat 5 % eli hieman hitaammin kuin vuonna 2008. Kuntine menopaineita hillitsee moni tekijä mm. palkankorotusten jääminen edellisvuotta pienemmäksi. Kuntatyönantajan sosiaalimaksut laskevat 0,9 prosenttiyksikköä. Menopaineita vähentävät lisäksi elatustuen, holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen selvitysten siirto kunnilta valtion hoidettavaksi. Menoja lisäävät vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämistoimenpiteet, lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahojen korotukset. Opetustoimen menoja lisäävät perusopetuksen laadun ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Jos talouskasvu ei hidastu ennakoitua enempää, Vuosikate on hieman vuoden 2008 tasoa parempi. Vuosina 2010 2012 toimintamenojen ennakoidaan kasvavan keskimäärin 5,3 % vuodessa. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan muun talouden tavoin 4,2 % vuodessa. Vä- 9

estön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 prosenttia vuosittain. Henkilöstön lisätarve kasvaa varsinkin sosiaalija terveystoimessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän vuosittain 0,7 %. Muissa palveluissa henkilöstön määrän oletetaan pysyvän vuoden 2007 tasolla. Edellä esitetyt kehitysarviot koskevat kuntatalouden kokonaisuutta, eivätkä ole sellaisenaan yleistettävissä yksittäiseen kuntaan. (Lähde: Valtion talousarvioesitys 2009/Peruspalvelubudjettitarkastelu) 2.2.1. Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntaliiton kesällä laatiman ennusteen mukaan verotilitykset kasvavat vuonna 2008 koko maassa 7,2 prosenttia, josta kunnallisverotuoton osuus on 7 prosenttia. Mäntsälässä verotuloja arvioidaan tänä vuonna kertyvän 57,2 miljoonaa euroa muutoksen ollessa edelliseen vuoteen 6,1 milj. euroa 12,1 %. Verotulojen kasvua selittää hyvän talouskehityksen, palkkaja ansiotulojen lisäyksen ja verovähennysmuutosten ohella kiinteistöjen verotusarvojen sekä veroprosenttien nosto. Kunnallisverotilitysten arvioidaan ensi vuonna kasvavan n. 3 prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu suhteellisen ripeänä noin 5,5 prosenttia, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat verokevennykset vähentävät kunnallisverotuottoa. Vähennys kompensoidaan korottamalla sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta. Yhteisöverotuoton tilitysten arvioidaan alenevan jonkun verran suhdanteiden heikentyessä. Mäntsälässä kiinteistöverotuotto kasvaa 0,4 milj. euroa 3,5 miljoonaan euroon mm. työpaikkarakentamisen ansiosta. Verotilitysten arvioidaan kasvavan talousarviossa 4,3 prosenttia. Hallituksen eduskunnalle antamaan talousarvioehdotukseen sisältyy seuraavat verolinjaukset: - ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi 870 milj. euroa. Lisäksi kompensoidaan ansiotulon verotuksen nousun kiristävää vaikutusta 160 milj. eurolla sekä tekemällä 4 prosentin inflaatiotarkistus valtion verotuloasteikkoon. Valtion verotulotuloasteikon marginaaliprosentteja alennetaan 1 1,5 prosenttiyksiköllä sekä ottamalla käyttöön uusi työtulovähennys. - uusi työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Siltä osin kuin ansiotulo ei riitä vähennyksen tekemiseen vero vähennetään kunnallisverosta, sairasvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta - eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla - asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeuden omavastuuosuutta ehdotetaan nostettavaksi 500 eurosta 600 euroon - kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 3000 euroon - kulttuuriseteli ja muu työnantajan tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon saakka verovapaaksi henkilökuntaeduksi 10

Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys vuosina 2006 2007 sekä verotuloarvio vuosina 2008-2009: 1000 euroa 2006 2007 2008 ennuste 2009 muutos-% Kunnallisvero 41 768 46 907 51 950 54 050 + 4,0 Yhteisövero 1 823 2 028 2 100 2 100 + 0,0 Kiinteistövero 1 916 2 110 3 150 3 500 + 11,1 Yhteensä 45 507 51 045 57 200 59 650 + 4,3 Kunnallisverotuotto kasvaa 54,0 miljoonaan euroon kasvun ollessa 2,1 milj. euroa, 4 prosenttia. Kunnille tilitettävän yhteisövero-osuuden muutos on arvioitu Kuntaliiton ennusteen mukaan. Kuntien osuuden 22,03 % yhteisöverotuotosta ennakoidaan pysyvän samana. Mäntsälän nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin ei ehdoteta muutoksia. Oheisesta taulukosta selviää voimassa olevassa laissa mainittu kiinteistöveron vaihteluväli sekä Mäntsälän kunnan nykyiset kiinteistöveroprosentit sekä kiinteistöverotuotto. Kiinteistötyyppi Lain sallima vaihteluväli Vero-% Muutos-% Yleinen kiinteistövero 0,50 1,00 0,80 + 0,0 Asuinrakennukset 0,22 0,50 0,40 + 0,0 Muut asuinrakennukset 0,50 1,00 0,90 + 0,0 Rakentamaton tontti 1,00 3,00 3,00-2 008 % LASKENN.KIINTEISTÖVERO VAKITUINEN ASUINRAKENNUS 332 049 056,00 0,40 1 328 196 MUU KUIN VAK. ASUINRAKENNUS 12 762 608,00 0,90 114 863 RAKENTAMATON RAKENNUS- PAIKKA 4 795 491,00 3,00 143 865 YLEINEN RAKENNUS 102 615 918,00 0,80 820 927 YLEINEN MAAPOHJA 101 644 380,00 0,80 813 155 MAKSUUNPANO YHTEENSÄ 553 867 453,00 3 221 007 muutos-% 18,91 TUOTTOARVIO 2008 3 150 000 2009 MAKSUUNPANOARVIO 2009 3 550 000 TUOTTOARVIO 2009 3 500 000 Valtionosuudet Vuonna 2009 valtionosuuksiin tehdään täysimääräinen kustannustaso- ja indeksitarkistus, joka nostaa valtionosuuksia 339 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiin sisältyy - asukasluvun määrän muutos - kustannustaso- ja indeksitarkistukset (3,2 + 3,9 %) 11

- kustannusjaon tarkistus: holhoustoimen edunvalvonnan, kuluttajaneuvonnan ja elatustuen hallintomenojen siirto valtiolle - verokompensaatio kunnallisverotukseen tehtävien vähennysten vuoksi (ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle tulee työtulovähennys, työn verotusta kevennetään, kotitalousvähennystä korotetaan, matkavähennyksen omavastuuta nostetaan) - ns. kustannusneuraalisuusperiaate, jolla kuntien ja valtion välinen kustannusjako ei muutu. Mäntsälän kunnan arvioidaan saavan valtionosuuksia 24,4 milj. euroa. Valtionosuudet kasvavat 1,7 milj. euroa, muutoksen ollessa 7,3 prosenttia (Liite 1). Yleiseen valtionosuuteen sisältyy 0,7 miljoonaa euroa vuosien 2005 2007 yli 6 %:n asukasluvun lisäyksen perusteella maksettava muutoslisä. Kunnalle maksettava valtionosuuden verotulotäydennys säilynee edellisvuoden tasolla ja on 3,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimen valtionosuus 5,2 milj. euroa ei ole juurikaan kasvanut viime vuosina. Valtionosuudet (1000 euroa) 2006 2007 2008 2009 - yleinen 81 23 718 711 - sos. ja terveystoimi 10 968 11 808 13 533 15 071 - opetus- ja kulttuuritoimi 4 792 5 116 5 082 5 173 - valtionosuuden verotulotasaus 2 584 2 968 3 435 3 466(* Yhteensä 18 425 19 915 22 768 24 421 - muutos 1000 euroa 1 093 1 490 2 853 1 653 - muutos -% + 6,3 + 8,1 + 14,3 + 7,3 *) 14.11.2008 päivitetty tieto: valtionosuuden verotulotasaus 3 378 000 euroa; -88 000 euroa 2.3. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista koskeva sääntely muuttui vuonna 2006: taloudeltaan alijäämäisen kunnan tulee katkaista alijäämän lisääntyminen enintään neljässä vuodessa laatimalla tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma, jos taseen kattamatonta alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaudella, kunnan on laadittava erikseen yksilöity toimenpideohjelma alijäämän katkaisemisesta Osavuosikatsaukseen laaditun tilinpäätösennusteen mukaan Mäntsälän kunnan taseen ylijäämä on vuoden 2008 lopussa arviolta n. 4,8 milj. euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus 0,7 milj. euroa ja Mäntsälän Veden 4,1 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa esitetään erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy ja taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee esittää. 12

Tase 31.12.2007 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma 2009-2011 vuodelle 2008 Oma pääoma 2009 2010 2011 2012 Peruspääoma 53 570 Vuosikate 5 456 Vuosikate 4 455 3 700 3 900 - Poistot -3 300 Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos 2 156 Poistot -3 400-3 400-3 400 - sien yli-/alijäämä 1 533 Poistoeron muutos 98 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden aliylijäämä 968 jäämä 2254 Tilikauden tulos 1055 300 500 - Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma 1 533 000-968 000-2254 000 = 4 755 000 euroa, josta Mäntsälän kunnan osuus euroa ja 691 000 Mäntsälän Veden osuus 3 454 000 4064 euroa 000 Vuoden 2007 tilinpäätöstietojen mukaan Mäntsälän taseessa kunnalla on alijäämää -1,053 milj. euroa ja Mäntsälän Vedellä ylijäämää 3,554 milj. euroa, yht. 2,501 milj. euroa. Mäntsälän vuoden 2007 tilinpäätöksessä täyttyivät seuraavat kunta- ja palvelurakenneuudistuslain mukaisen asetuksen (ns. kriisikuntien) tunnuslukujen raja-arvot: - tuloveroprosentti vähintään 0,5 % -yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen tulovero -% (Mäntsälä 19,50 % / 18,45 %) - kunnan suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 % (Mäntsälä 57,9 %) Samoin kriisikuntamittariston tunnusluvuista ovat tasaisesti viime vuosina pudonneet: - kunnan lainamäärä/asukas ylittää kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 % (Mäntsälä 26,1 %) - kunnan omavaraisuusaste alle 50 % (Mäntsälä 54,8 %) Mäntsälän kunnanvaltuusto hyväksyi 18.6.2007 54 sopimuksen kunnantalouden tasapainottamisesta. Sopimuksen täytäntöönpano on aloitettu ja sen ensimmäinen vaihe ajoittuu vuodelle 2008. 13

Tasapainottamissopimuksen keinot yhteensä 4,2 milj. euroa ajoittuvat eri vuosille seuraavasti: - 2007; 290 000 euroa - 2008; 1 896 000 euroa - 2009; 1 081 000 euroa - 2010; 508 000 euroa - 2011; 444 000 euroa Vuoteen 2008 päättyvässä kunnan strategiassa on tavoitteeksi asetettu talouden tasapaino. Kunnan tuloksen tulee olla ylijäämäinen vuonna 2009, velkamäärä ei kasva vuonna 2008 ja samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. - vuosikate on positiivinen v. 2006 (talous heikko) - tilikauden tulos on positiivinen v. 2009 (talous on tasapainossa) - käyttötalousmenojen kasvu on vuosittain korkeintaan väestönkasvu + inflaatio - kunnan tulopohjan ja tulorakenteen lisäämisessä otetaan kaikki mahdolliset keinot käyttöön - asukaskohtainen velkamäärä saa olla korkeintaan 2 200 vuonna 2008 ja vuodesta 2009 alkaen velkamäärä lähtee pienenemään 2.4. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 2011 taloussuunnitelman pohjaksi kunnanvaltuusto hyväksyi 21.6.2008 talousarviokehyksen. Kehyksessä toimintakatteeksi hyväksyttiin enintään 76,3 milj. euroa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaan investointitaso saa olla kaudella 2008 2012 vuositasolla enintään 8,0 milj. euroa. Raamissa nettoinvestointitasoksi ennakoitiin 12,6 milj. euroa, mikä ylittää tasapainottamistavoitteen 4,6 milj. euroa. Mäntsälän Veden investoinnit ovat raamissa 1,5 milj. euroa. Lainakanta saa kasvaa ensi vuonna enintään 2 500 euroon per asukas. Tasapainottamissopimuksen ylittävät investoinnit kasvattavat suoraan kunnan lainakantaa, koska kunnan tulorahoitus on riittämätön eikä kunnalla ole kassavaroja. Talousarviokehys laadittiin keväällä huomattavasti syksyä vakaampien suhdannenäkymien vallitessa.. 1000 euroa raami lautakunta TA -esitys TA 2009 poikkeama/raami toimintakulut -87 087-102 193-101 218-101 218 - toimintakate, josta -76 287-79 027-78 051-78 051-1 764 käyttöomaisuuden myyntivoitot 1 500 1 000 1 000 1 000-500 verotulot 59 800 59 900 59 650 59 650-150 valtionosuudet 23 000 24 422 24 422 24 422 +1 422 verorahoitus yhteensä 82 800 84 322 84 072 84 072 +1 272 rahoituskulut ja -tuotot -1 210-1 666-1 566-1 566-356 vuosikate 5 303 3 629 4 455 4 455-848 vuosikate/asukas 269 184 226 226-43 suunnitelmapoistot -3 400-3 400-3 400-3 400 0 tilikauden tulos 1 903 229 1 055 1 055-848 yli-/alijäämä 2 001 327 1 153 1 153-848 14

nettoinvestoinnit -12 652-13 881-12 774-13 574-922 lainakannan muutos 7 300 9 900 8 100 8 100 +800 lainakanta 49 808 52 408 50 608 50 608 +800 lainakanta/asukas/euro 2 523 2 655 2 563 2 563 +40 asukasmäärä 19 742 19 742 19 742 19 742 0 Vuonna 2008 talousarvioon on lisätty käyttötalouteen toimintakuluja 1,6 milj. euroa ja tuloja supistettu 0,9 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntivoittoennustetta on pudotettu 1,3 milj. euroa miljoonaan euroon. Poikkeama alkuperäiseen talousarvioon on netto -2,5 milj. euroa. Toimintakate kasvaa muutetussa talousarviossa 6,6 milj. euroa, 73,3 milj. euroon (9,9 %) ja tilinpäätösennusteessa arviolta 6,8 milj. euroa, 73,6 milj. euroon (10,2 %). Ennakoitua suurempi verotulokertymä menee käyttötalousmenojen kattamiseen kunnan lainakannan kasvaessa talousarvioennusteen mukaisesti. Yli 11 milj. euron investointien rahoittamiseksi kunta ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 10 milj. euroa. Tilikauden lopussa kunnalla ei ole kassavaroja ja kunnan lainamäärän arvioidaan nousevan noin 42,5-43 milj. euroon ja asukasta kohden 2 200 euroon. Toimielinten talousarvioehdotuksissa toimintakate nousee 79,0 milj. euroon. Lautakuntien talousarvioehdotukset ylittävät talousarviokehyksessä määritellyn toimintakatteen 2,7 milj. euroa. Kunnanhallituksen esityksessä sekä hyväksytyssä talousarviossa toimintakate kasvaa 4,7 milj. euroa, 78,1 milj. euroon kasvun ollessa 6,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakatteen muutos tilinpäätösennusteeseen verrattuna on 4,5 milj. euroa, mikä tekee 6,1 prosenttia. Toimintakate kasvaa vuosina 2007 2009 yhteensä 11,3 milj. euroa (+ 16,9 %), vuositasolla keskimäärin 5,6 milj. euroa (+ 8,5 %). Käyttötalouden nettomenojen kasvu on varsin merkittävä tässä suhdannetilanteessa, jossa finanssikriisin ennustetaan vähitellen alkavan näkyä myös kuntien reaalitaloudessa. Verotuloarvio on talousarviokehyksen mukainen. Valtionosuusarviota on korotettu 1,4 miljoonaa euroa sisältäen tuloverovähennysten kompensaation. Laskentaperusteena on käytetty verohallinnon ja Kuntaliiton syksyn 2008 verotulotilitysten ennusteita vuosille 2008-2009. Lokakuun lopussa valmistuvassa vuoden 2007 kunnallisverotuksessa Mäntsälän kunnallisverotettavat tulot kasvavat 11 %, jossa kasvua asukasta kohden on 8,5 prosenttia (2006;4,6 %, 2005; 2,3 %). Kunnallisverotettavien tulojen arvioidaan kasvavan 7 prosenttia vuonna 2008 ja 4 prosenttia vuonna 2009. Kiinteistöveroprosentit säilyvät nykytasolla. Kiinteistöverotuotto kasvaa 0,4 milj. euroa yhteisöverotuoton säilyessä edellisvuoden tasolla. Verotuloja arvioidaan saatavan 59,7 milj. euroa (+4,3 %) ja valtionosuutta 24,4 milj. euroa (+7,7 %), yhteensä 84,1 milj. euroa (5,2 %). Verotulojen arviointiin koko suunnittelukauden osalta liittyy nykyisessä suhdannetilanteessa huomattavia epävarmuustekijöitä. Nettoinvestointitaso kasvaa talousarviossa 1,3 milj. euroa valtuuston joulukuussa 2007 hyväksymään taloussuunnitelmaan ja 0,9 milj. euroa valtuuston kesäkuussa 2008 hyväksymään kehykseen verrattuna 13,6 milj. euroon. Investoinnit netto ovat 687 euroa per asukas. Investointien oma tulorahoitusosuus laskee 32,8 prosenttiin. 4,4 milj. euron suuruisella vuosikatteella (226 /asukas) voidaan rahoittaa vain noin kolmasosa vuoden 2009 nettoinvestoinneista ja loput investoidaan velkarahalla. Kaikista pääomamenoista (sisältäen investoinnit ja lainalyhennykset) verotuloilla voidaan rahoittaa vain neljäsosa eli 23,4 %. Uutta lainaa arvioidaan tarvittavan 13,4 milj. euroa ja lainakanta kasvaa 8 miljoonaa euroa 50,6 milj. euroon. 15

MÄNTSÄLÄN VUOSIKATE, POISTOT JA NETTOINVESTOINNIT/ASUKAS 800 700 700 Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot 600 600 500 500 400 400 368 300 300 282 200 170 183 198 226 184 190 200 100 33 58 100 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 TPE2008 TA2009 TS2010 TS2011 0 Talouden tasapainottamissopimuksessa vuosina 2008-2012 nettoinvestointitaso saa nousta enintään 40 miljoonaan euroon ja vuositasolla keskimäärin enintään 8 miljoonaan euroon. Vuosien 2008 2011 nettoinvestoinnit ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 42,4 milj. euroa, keskimäärin vuodessa 10,6 milj. euroa. Investointitaso ylittää 10,4 milj. euroa tasapainottamissopimuksessa määritellyn laskennallisen tason ajalla 2008 2011. MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAHAVARAT JA LAINA-KANTA/ASUKAS Rahavarat Lainakanta Nettovelka 3500 3500 3000 2905 2989 3000 2500 2563 2500 2196 2000 1830 1966 2000 1500 1261 1337 1500 1090 1000 842 1000 500 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 TPE2008 TA2009 TS2010 TS2011 0 Mäntsälä velkaantuu edelleen hallitsemattomasti vastoin kuntastrategiassa asetettua tavoitetta. Velkaantuminen on ollut suoraviivaista. Kunnan velkamäärä lähes kak- 16

sinkertaistui kuluneella valtuustokaudella vuosina 2005 2008 yhteensä 42,5 milj. euroon. Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korotuksilla velkaantumiskehitystä ei ole saatu hallintaan. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ylittää mm. kriisikuntamittariston 50 %:n taso, samoin kuin tuloveroprosentti. Velkaantuminen tulee katkaista talouden tasapainottamisohjelman edellyttämillä toimenpiteillä niin, että kunnan lainakannan kasvu saadaan suunnittelukaudella pysähtymään. Uuden strategian valmistelussa tämä on Mäntsälän talouden ydinkysymys, jonka ratkaisemista ei voi siirtää enää tulevaisuuteen. Suunnitelmakaudella investointitaso säilyy edelleen korkeana. Vuosien 2008 2011 investointiohjelma on yhteensä 31,4 miljoonaa euroa ja vuositasolla keskimäärin 10,5 miljoonaa euroa. Investointiohjelma ylittää tasapainottamisohjelmassa esitetyn suunnitelman. Asukaskohtaisen lainakannan arvioidaan näin nousevan 3 000 euroon asukasta kohden vuoteen 2011 mennessä. 17

3. KÄYTTÖTALOUSOSA Mäntsälän toimintakate 78,1 milj. euroa kasvaa vuonna 2009 palvelukeskuksittain euromääräisesti ja prosentteina vuoden 2008 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 4,5 milj. euroa seuraavasti: Palvelukeskus milj. muutos milj. /tpennuste -08 - hallintopalvelu 6,4 0,5 8,5 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,0 0,0 0,0 - perusturva 49,5 3,0 6,4 - sivistys 16,3 0,7 4,6 - tekninen 7,6 0,1 1,9 Mäntsälän Vesi - 0,7 0,16-19,1 Yhteensä 78,1 4,5 6,1 muutos-% Talousarviossa toimintakate kasvaa 4,5 milj. euroa (6,1 %) tulosalueittain seuraavasti: - yleishallinto 0,1 euroa milj. euroa (4,7 %) - ruokailupalvelut 0,3 milj. euroa (11,6 %) - petun johto ja hallinto (12,8 %) ja pois lukien Pornaisten maksuosuus 151 800 euroa yleishallinnon kuluihin on kasvu 0,17 milj. euroa (47 %) - varhaiskasvatuspalvelut 1,1 milj. euroa (12,0 %) - erikoissairaanhoito 0,2 milj. euroa (1,1 %) - ikäihmisten palvelut 0,7 milj. euroa (9,6 %) - lasten, nuorten ja perheiden palvelut 1,1 milj. euroa (14,8 %) - perusopetus 0,5 milj. euroa (4,2 %) - muut koulutus- ja informaatiopalvelut 0,1 milj. euroa (6,9 %) - kuntatekniikka -0,05 milj. (-3,1 %) - tilapalvelut 0,2 milj. euroa (5,4 %) Vertailutietona esitetään ohessa vastaavat luvut vuodelta 2008: Palvelukeskus milj. muutos milj. /tilinpäätös -07 muutos-% - hallintopalvelu 5,9 0,9 17,5 (käyttöomaisuuden myyntivoitot) - 1,0-0,6 - perusturva 46,6 4,0 9,5 - sivistys 15,6 0,9 6,5 - tekninen 7,4 0,5 7,7 Mäntsälän Vesi - 0,8 0,02 - Yhteensä 73,6 6,8 10,2 Tilinpäätösennusteessa toimintakate kasvaa 5,7 milj. euroa (10,2 %) seuraavasti: - ruokailupalvelut 0,2 milj. euroa (9,4 %) - yleishallinto 0,4 milj. euroa (17,6 %) - kiinteistöjen myyntivoitot -0,6 milj. - erikoissairaanhoito 1,8 milj. euroa (12,3 %) - terveydenhuolto 0,7 milj. (12,8 %) - päivähoito 0,9 milj. euroa (10,6 %) - perhepalvelut ja vammaispalvelut 0,7 milj. euroa (11,2 %) - tilapalvelut 0,4 milj. (11,7 %) - kuntatekniikka 0,2 milj. euroa (14,3 %) - pelastus -0,06 milj. euroa (-3,7 %) 18

Todettakoon, että Mäntsälän toimintakate kasvaa vuosina 2008 ja 2009 yht. 11,3 milj. euroa, keskimäärin vuositasolla 5,7 milj. euroa (8,5 %). Tästä kasvusta perusturvapalvelukeskuksen osuus on 7 milj. euroa, keskimäärin vuositasolla 3,5 milj. euroa (8,2 %). 19

TOIMINTAKATE TULOSALUEITTAIN (ULKOINEN) VUOSINA 2007-2009 TULOSALUE TP 2007 TA 2008 TA- TAM 2008 TPE 2008 TOE 2009 TAE 2009 TA 2009 % KS 2008 MUUTOS LTK KH - yleishallinto 2 216 839 3 477 093-867 663 2 609 430 2 609 429 2 807 585 2 731 549 2 731 549 4,7 187 858 1 260 254 392 591 392 590 198 156 122 120 122 120 - elinkeinotoimi 354 583 315 282 315 282 315 282 348 476 328 476 328 476 4,2-129 444-39 301-39 301-39 301 33 194 13 194 13 194 - ruokailupalvelut 2 194 767 2 319 190 83 379 2 402 569 2 402 569 2 766 735 2 681 260 2 681 260 11,6 214 804 124 423 207 802 207 802 364 166 278 691 278 691 - maaseututoimi -203 404 20 534 2 200 22 734 22 734 94 028 84 028 84 028 269,6-161 345 223 937 226 137 226 137 71 294 61 294 61 294 - ympäristötoimi 432 714 498 523 20 400 518 923 518 923 532 835 532 835 532 835 2,7 76 867 65 810 86 210 86 210 13 912 13 912 13 912 - tarkastustoimi 26 144 33 406 33 406 33 406 45 306 45 306 45 306 35,6-188 7 261 7 261 7 262 11 900 11 900 11 900 HALLINTOPALVELUKESKUS 5 021 643 6 664 027-761 683 5 902 344 5 902 344 6 594 965 6 403 454 6 403 454 - muutos 188 550 1 642 384 880 701 880 700 692 621 501 110 501 110 3,9 32,7 17,5 17,5 11,7 8,5 8,5 -Kiinteistöjen myyntivoitot -1 634 254-2 300 000 1 300 000-1 000 000-1 000 000-1 000 000-1 000 000-1 000 000 4,6 -Valmistus omaan käyttöön -51 184-46 200-46 200-46 200-46 200 - petun johto ja hallinto 369 075 435 400-89 900 345 500 345 500 481 792 389 792 389 792 12,8-47 355 66 325-23 575-23 575 136 292 44 292 44 292 - lasten, nuorten ja perheiden 6 587 087 6 766 500 561 400 7 327 900 7 327 900 8 423 660 8 409 260 8 409 260 14,8 palvelut 562 933 179 413 740 813 740 813 1 095 760 1 081 360 1 081 360 - ikäihmisten palvelut 7 380 022 6 846 800 474 328 7 321 128 7 321 128 8 066 284 8 026 135 8 026 135 9,6 879 137-533 222-58 894-58 894 745 156 705 007 705 007 - varhaiskasvatuspalvelut 8 215 791 8 809 600 278 951 9 088 551 9 088 551 10 530 312 10 176 212 10 176 212 12,0 531 317 593 809 872 760 872 760 1 441 761 1 087 661 1 087 661 - perusterveydenhuoltopalvelut 5 188 020 5 632 584 151 870 5 784 454 5 854 454 5 450 608 5 681 957 5 681 957-2,9 185 701 444 564 596 434 666 434-403 846-172 497-172 497 - erikoiss airaanhoito 14 797 695 16 632 200-200 000 16 432 200 16 632 200 16 967 933 16 817 933 16 817 933 1,1-57 015 1 834 505 1 634 505 1 834 505 335 733 185 733 185 733 PERUSTURVAPALVELUKESKUS 42 537 689 45 123 084 1 176 649 46 299 733 46 569 733 49 920 589 49 501 289 49 501 289 - muutos 2 054 716,85 2 585 395 3 762 044 4 032 044 3 350 856 2 931 556 2 931 556 5,1 6,1 8,8 9,5 7,2 6,3 6,3 - sipa/keskitetyt palvelut 383 669 393 081 6 200 399 281 399 103 430 304 430 304 430 304 7,8 29 996 9 413 15 613 15 435 31 201 31 201 31 201 - perusopetus 12 015 351 11 965 106 725 526 12 690 632 12 808 956 13 435 459 13 347 280 13 347 280 4,2 1 155 205-50 245 675 281 793 605 626 503 538 324 538 324 - koulutus- ja informaatiopalv. 1 868 180 1 913 832 16 956 1 930 788 1 956 232 2 100 743 2 091 457 2 091 457 6,9 108 983 45 652 62 609 88 052 144 511 135 225 135 225 - kulttuuri-ja vapaa-aikapalv. 342 376 377 763 11 228 388 991 388 991 422 335 406 621 406 621 4,5-7 301 35 387 46 614 46 614 33 344 17 630 17 630 SIVISTYSPALVELUKESKUS 14 609 576 14 649 782 759 910 15 409 692 15 553 282 16 388 841 16 275 662 16 275 662 - muutos 1 286 883 40 207 800 117 943 706 835 559 722 380 722 380 9,7 0,3 5,5 6,5 5,4 4,6 4,6 - tekpa/keskitetyt palvelut 542 147 542 045-600 541 445 541 445 464 448 459 148 459 148-15,2 56 694-102 -702-702 -76 997-82 297-82 297 - tilapalvelut 3 397 950 3 797 870-2 800 3 795 070 3 797 870 4 160 251 4 003 709 4 003 709 5,4 154 994 399 920 397 120 399 920 362 381 205 839 205 839 - kuntatekniikka 1 344 892 1 537 754 8 374 1 546 129 1 537 754 1 579 709 1 489 551 1 489 551-3,1-68 643 192 862 201 236 192 862 41 955-48 203-48 203 - pelastus 1 588 345 1 528 800 0 1 528 800 1 528 800 1 597 739 1 597 739 1 597 739 4,5 50 979-59 545-59 545-59 545 68 939 68 939 68 939 TEKNINEN PALVELUKESKUS 6 873 334 7 406 469 4 974 7 411 444 7 405 869 7 802 147 7 550 147 7 550 147 - muutos 194 025 533 135 538 109 532 535 396 278 144 278 144 278 2,9 7,8 7,8 7,7 5,4 1,9 1,9 KUNTA YHTEENSÄ 67 356 805 71 543 363 2 479 850 74 023 213 74 431 228 79 706 542 78 730 552 78 730 552 5,8 408 015 4 299 324 4 299 324 Valmistus omaan käyttöön - Mäntsälän Vesi -582 312-634 100-634 100-840 000-679 800-679 800-679 800-19,1-8 685-51 788-51 788-257 688 160 200 160 200 160 200 TOIMINTAKATE YHTEENSÄ 66 774 492 70 909 263 2 479 850 73 389 113 73 591 228 79 026 742 78 050 752 78 050 752 - muutos 3 943 184 4 134 771 6 614 621 6 816 735 5 435 514 4 459 524 4 459 524 - muutos-% 6,3 6,2 9,9 10,2 7,4 6,1 6,1 Vert.TP 2006 Vert.TP 2007 Vert.TP 2007 Vert.TP 2007 Vert.TPE 2008 Vert.TPE 2008 Vert.TPE 2008 20

HALLINTOPALVELUKESKUS TULOSLASKELMA TP 2007 TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 Toimintatulot 5 879 016 5 052 358 5 372 979 5 382 979 5 382 979 5 538 253 5 538 253 - ulkoinen 3 004 164 2 035 700 1 976 500 1 986 500 1 986 500 1 951 500 1 951 500 - sisäinen 2 874 852 3 016 658 3 396 479 3 396 479 3 396 479 3 586 753 3 586 753 Toimintamenot -7 243 747-7 807 598-8 402 134-8 220 623-8 220 623-8 436 602-8 547 173 - ulkoinen -6 345 388-6 904 638-7 526 159-7 344 648-7 344 648-7 560 627-7 671 198 - sisäinen -898 359-902 960-875 975-875 975-875 975-875 975-875 975 Toimintakate -1 364 731-2 755 240-3 029 155-2 837 644-2 837 644-2 898 349-3 008 920 107,9 Suunnitelmapoistot -180 747-31 000-31 000-31 000-31 000-31 000 Laskennalliset erät: Korko 3 423 506 3 614 679 3 474 843 3 474 843 3 474 843 3 474 843 3 474 843 Vyörytystulot 1 788 842 Vyörytysmenot -351 916 Tilikauden tulos 3 314 954 859 439 414 688 606 199 606 199 545 494 434 923 KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TULOSALUEEN PALVELUAJATUS Yleishallinto vastaa päätöksentekoprosessien toimivuudesta ja tukipalveluiden tuottamisesta palvelukeskuksille ja muille sidosryhmille. Yleishallintoon kuuluvat seuraavat palvelut: - kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksenteon valmistelu, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä päätöksentekojärjestelmien kehittäminen - keskitettyjen tukipalveluiden (hallinto-, talous-, tietohallinto ja henkilöstöhallintopalvelut) tuottaminen ja kehittäminen - talous- ja velkaneuvonta - asuntotoimen viranomaistehtävät - kuntayhteistyö TULOSLASKELMA TP 2007 TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 Toimintatulot 320 255 238 744 282 200 282 200 282 200 257 200 257 200 - ulkoinen 243 550 160 400 236 200 236 200 236 200 211 200 211 200 - sisäinen 76 706 78 344 46 000 46 000 46 000 46 000 46 000 Toimintamenot -2 692 075-3 050 881-3 275 383-3 199 347-3 199 347-3 272 772-3 248 379 - ulkoinen -2 442 730-2 769 829-3 043 785-2 967 749-2 967 749-3 041 174-3 016 781 - sisäinen -249 345-281 052-231 598-231 598-231 598-231 598-231 598 Toimintakate -2 371 819-2 812 137-2 993 183-2 917 147-2 917 147-3 015 572-2 991 179 23,0 Suunnitelmapoistot -27 326-1 000-1 000-1 000-1 000-1 000 Laskennalliset erät: Korko 3 423 506 3 614 679 3 474 843 3 474 843 3 474 843 3 474 843 3 474 843 Vyörytystulot 1 635 864 Vyörytysmenot -82 612 Tilikauden tulos 2 577 613 802 542 480 660 556 696 556 696 458 271 482 664 21

TULOSALUEEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Seutuyhteistyönä tuotetaan palveluita Mittari: - ostetaan KUUMA-henkilöstöpalvelukeskukselta palveluita erillisiin palvelusopimuksiin perustuen Tavoite: Johtaminen ja esimiestyö onnistuu Mittari: - esimiestaitojen kehittämiseksi ja tukemiseksi järjestetään ajankohtaisista asioista kunnan kaikille esimiehille yhteisesti esimiesfoorumeita - kehityskeskustelut käydään vuosittain kaikkien viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa ja niiden yhteydessä tehdään osaamisen varmistamiseksi koulutustarpeen määrittely sekä tarkistetaan muut henkilökohtaiset kehittämistavoitteet Tavoite: Palvelussuhteen ehdot ovat kannustavia Mittari: - KVTES:n soveltamispiirissä aloitetaan TVA-tarkistus - Mäntsälä-Pornainen yhteistoiminta-alueen henkilöstön tehtäväkohtaiset palkat harmonisoidaan - kehitetään jokin tulosalue/-yksikkö pilottina tulospalkkiojärjestelmää Tavoite: Henkilöstön työssä kehittymistä tuetaan Mittari: - mahdollistetaan henkilöstökoulutus siten, että koulutuspäiviä on vähintään 2 päivää henkilöä kohden Tavoite: Ilmapiiri on hyvä ja avoin Mittari: - luodaan uusi yhteistoimintaorganisaatio ja sen toimintaperiaatteet - päivitetään työyksiköiden riskien arviointi ja laaditaan palvelukeskuskohtaiset työsuojeluohjelmat ja -suunnitelmat Tavoite: Talouden tasapainon saavuttaminen suunnittelukaudella 2009 2011 siten, että investointien määrä on tasapainossa tulorahoituksen kanssa. Mittari: Mittari: Tilikauden tulos vähintään 1 milj. euroa. Kasvukunnassa vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelmapoistot sekä osa uusinvestoinneista. Investointitaso on suunnittelukaudella talouden tasapainottamissopimuksen mukaan enintään 8 10 milj. euroa vuosina 2008 2012. Vuosikate 4,4 milj. euroa ja asukasta kohden 224 euroa. Nettoinvestoinnit ovat enintään 12,7 milj. euroa ja asukasta kohden 645 euroa. Mittari: Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus ei kasva, eikä ylitä kriisikuntamittariston tunnuslukuarvoa (yli 50 %). Luku oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 57,9 %. Mittari: Lainakannan ei voi suoraviivaisesti kasvaa. Kunnan lainakanta kasvoi vuosina 2002 2007 yht. 22,8 milj. euroa ja asukasta kohden 1 124 euroa yht. 1 966 euroon. Mittari: Kunnan omavaraisuusaste ei laske, eikä alita kriisikuntamittariston tunnuslukuarvoa (alle 50 %). Luku oli vuoden 2007 tilinpäätöksessä 54,8 %. Tavoite: Kuntakonsernin johtaminen ja tavoitteiden toteutumisen edistäminen Mittari: Sisäisen valvonnan ja konserniohjeen täydentäminen. 22

Tavoite: Kustannuslaskennan kehittäminen ja tuotteistaminen tukipalveluissa (taloushallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto) Mittari: Sisäisen laskutuksen käyttöönotto keskeisimmissä tukipalveluissa. TULOSALUEEN MERKITTÄVÄT TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUSARVIOVUODEN AIKANA Kunnan mahdollinen mukaan lähtö Nurmijärven kunnan organisaatioon perustettavaan KUUMA-hankintapalvelukeskukseen TULOSALUEEN OLENNAISET MUUTOKSET VUOSINA 2010-2011 Kunnan mahdollinen mukaan lähtö Keravan kaupungin organisaatioon perustettavaan KUUMA-tietohallinnon palvelukeskukseen Mahdollinen asuntotoimen hoidon uudelleenorganisointi kuntakonsernissa ELINKEINOTOIMI TULOSALUEEN PALVELUAJATUS Kunnan elinkeinopalveluista vastaa pääosin kunnan 70-prosenttisesti omistama Mäntsälän Sähkö 30 %) Mäntsälän Yrityskehitys Oy. Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n tavoitteena on kehittää Mäntsälän Yritystoimintaa yhteistyössä kunnan, yritysten ja seudullisten organisaatioiden kanssa kunnan elinkeino-ohjelmassa ja strategiassa esitettyjen suuntaviivojen mukaan. TA+M 2008 TOE 2009 KH 2009 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % ta09/tp07 TULOSLASKELMA TP 2007 Toimintatulot - ulkoinen - sisäinen Toimintamenot -356 129-315 282-348 476-328 476-328 476-348 476-348 476 - ulkoinen -354 917-315 282-348 476-328 476-328 476-348 476-348 476 - sisäinen -1 212 Toimintakate -356 129-315 282-348 476-328 476-328 476-348 476-348 476-7,8 Suunnitelmapoistot -140 695 Laskennalliset erät: Korko Vyörytystulot Vyörytysmenot -4 440 Tilikauden tulos -501 264-315 282-348 476-328 476-328 476-348 476-348 476 TULOSALUEEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoite: Työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen Mittari: Tavoiteprosentti Vuodelle 2008 (strategiakauden päätösvuosi) asetetun tavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Uusi tavoite asetetaan uuden strategiakauden käynnistyessä. Tavoite: Muut toiminnalliset tavoitteet käyvät ilmi kunnan strategiasta 2006-2008 23

TULOSALUEEN MERKITTÄVÄT TOIMINNALLISET MUUTOKSET TALOUSARVIOVUODEN AIKANA Mäntsälän kunnan elinkeinojen kehittämistavoitteet on määritetty kunnan strategiassa sekä elinkeino-ohjelmassa 2007-2010. KUUMA-kunnilla on oma elinkeinostrategiansa, joka uusitaan 2008-2009. Porvoonseudun Uusyrityskeskus tarjoaa uusien yritysten perustamispalvelut. Uuden valtuustokauden käynnistyessä asetetaan myös elinkeinoille uudet tavoitteet. Useiden vuosien ajan jatkunut talouden noususuhdanne on taittunut ja vuoden 2009 näkymiä hämärtää epävarmuus talouden painuman syvyydestä. Elinkeinotoiminnassa tämä saattaa heijastua yritysten tonttikysynnän heikentymisenä lähitulevaisuudessa. Toisaalta kiinnostus Mäntsälään on kasvanut suurten yritysten taholta ja osa tonttivarannosta on mennyt suuryrityksille. Yrityksille tarkoitetun maan hankinta on vuoden 2009 keskeisiä tehtäviä. Tonttimaata pyritään hankkimaan sekä yksityisiltä maanomistajilta että hyödyntämällä kunnan jo omistamia maa-alueita. Keski-Uudenmaan elinkeinoyhteistyö tehostuu ja merkittävimmät uudet haasteet liittyvät projektiyhteistyöhön. Hankkeet keskittyvät yritystoiminnan elinkaaren alkuvaiheeseen (yrittäjyyskasvatus, yrityshautomot) sekä logistiikan, matkailun, markkinoinnin ja palvelumarkkinoiden kehittämiseen (yksityiset palvelutarjoajat/kunnan tarjoamat palvelu) Myös työvoiman saanti ja osaaminen on selkeä painopistealue. Työvoimakapeikot ja työvoimapula vaivaavat yrityksiä myös vuoden 2009 aikana. Tokmannin logistiikkakeskuksen voimakas työllistävä vaikutus alkaa näkyä vuoden 2008 loppupuolelta lähtien ja jatkuu vuonna 2009. Uusyritysten perustanta on kehittynyt erittäin suotuisasti viime vuosina nousten parina viime vuonna pitkälti yli sadan. Nouseva kehitys tasaantuu, mutta säilyy korkealla tasolla vuonna 2009. Tilaa vaativa kauppa on kehittynyt nopeasti viime aikoina. Vuonna 2009 kehitys jatkuu. Pullonkaulaksi voi muodostua sopivien tilojen puute. Tarvitaan edelleen kiinteistösijoittajia, jotka ovat valmiita rakentamaan kaupan palveluille. Osin EU:sta, osin kansallisista lähtökohdista nousevat innovaatio/strategiatyön painopisteet heijastuvat myös kuntatason elinkeinojen kehittämiseen (elinkeinostrategiaan) vuonna 2009. TULOSALUEEN OLENNAISET MUUTOKSET VUOSINA 2010-2011 Vahvistetaan edelleen oikoradan, moottoritien ja Vuosaaren sataman tukemana nelostieväylän ja Kehä V:n solmukohtaa yritysten sijoittumisalueena. Maanhankintaan kohdistuvat paineet pyritään ratkaisemaan käynnistämällä maan hankinta yksityisiltä maanomistajilta ja hyödyntämällä kunnan nyt jo omistamia maita. Kunnan ydinkeskustan päivittäistavarakauppaan ja erikoiskauppaan kohdistuva palvelujen lisäämisen tarve ratkaistaan tilatarjontaa lisäämällä (käynnistämällä uudet korttelit ja laajentamalla päivittäistavarakaupan tiloja). Yhteistyö MYKin ja Keski-Uudenmaan kehittämiskeskuksen kesken kiinteytyy yhteisten hankkeiden myötä. 24