Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Samankaltaiset tiedostot
Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viherlannoitus- ja kerääjäkasvit monipuolistavat vihannestilojen viljelykiertoja

Viherlannoituksen biologistaloudellinen. vihannesten viljelykierrossa. Tutkija Anu Koivisto, Luke. Luonnonvarakeskus

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

RaHa-hankeen kokemuksia

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Vihannesmaiden kasvukunto- Pellonpiennarpäivä Satakunnassa

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvikokemuksia

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Yksivuotiset seosrehukasvustot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

5.5 VIHERLANNOITUKSEN SUUNNITTELU (Lomake 5.5)

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Uudenmaan pellot vihreiksi

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Kerääjä- ja aluskasvit

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

SANEERAUSKASVIT 2016

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Limousin kasvattajien talvipäivät, Ähtäri Tuottava maa karjalle. Ulla Maija Leskinen

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Faktat, havainnot ja kokemukset

MegaLab tuloksia 2017

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Transkriptio:

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi 040 828 8254 1 Pirjo Kivijärvi

Miksi viherlannoitus? Koska maa on viljelijän pankki Miten käy, jos maata ei ruoki? 2 Pirjo Kivijärvi

Miksi viherlannoitus? Lannoitus; ilmaista typpeä Lisää maahan orgaanista ainesta ravinteiden pidätyskyky paranee vesitalous paranee mikrobitoiminta lisääntyy eroosio vähenee Viljelykierron monipuolistaja Lisää viljely-ympäristön monimuotoisuutta Apilan typpitehtaita 3 Pirjo Kivijärvi

Mikä vaikuttaa viherlannoituskasvin valintaan? Vuonna 2014 luomuvihannestiloille suunnatun kyselyn tulos: 4 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla Paljonko kuvan herne-sinappikasvusto tuottaa maanpäällistä kuiva-ainemassaa/ha? Mikä on eri kasvilajien osuus kasvustossa? Paljonko ravinteita tuotetun massan mukana tulee maahan? 5 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitusnäytteiden otto ja käsittely Näytteenotot ajoitettiin mahdollisimman lähelle kasvuston alasniittoa tai murskausta 6 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla Esimerkkejä käytetyistä siemenmääristä, kg/ha: Puna-apila-timotei: 5 + 10-20 Puna-apila-nurminata-timotei: 4 + 10 + 10 Kaura-timotei-puna-apila: 180 + 10 + 5 Valkoapila-timotei-yksiv. raiheinä: 4,5 + 10 + 10,5 Eng.raiheinä-persianapila-rehuvirna: 10 + 8 + 30 Valkomesikkä-timotei: 12 + 6 Valkomesikkä: 7 Herne-sinappi: 100 + 10 Herne-kaura: 90 + 90 Herne-härkäpapu: 70 + 230 Keltasinappi-härkäpapu: 20 + 250 7 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Huomioitavaa: Monivuotisilla kasveilla koko kasvukauden sato, yksivuotisilla kasvuaika vain noin 2 kk 8 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Paljonko kasvimassaa on maanpinnan alapuolella? 18000 16000 14000 Viherkesantojen kuivaainesadot (kg/ha) Jokioisten kokeissa vuosina 1989-1991. kg kuiva-aine etta/ha 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 1 2 3 4 5 6 juuret versot 1 = yksivuotinen ruisvirna 2 = yksivuotinen westerwoldin raiheinä 3 = yksivuotinen westerwoldin raiheinän ja puna-apilan seos 4 = kolmivuotinen timotei 5 = kolmivuotinen timotein ja puna-apilan seos 6 = kolmivuotinen vuohenherne (Lähde: Känkänen, H.2000)

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Mitattuja kasvuston kuivaainepitoisuuksia Mitattuja kasvuston kuivaainepitoisuuksia Kasvilaji % Kasvilaji % Puna-apila Timotei kesäkuun lopulla, kukintavaihe 16 kesäkuu, osittain tähkällä 19-22 syyskuussa 21 tähkällä, kukinnan alussa 23 Valkoapila kukinna lopussa 28-29 kesäkuun alussa 13 Sinappi heinäkuu, kukinnan loppuvaihe 17 kukintavaiheessa 17-18 syyskuun alku 15 kukinnan loppuvaiheessa 21 Valkomesikkä Rehu- ja muokkausretikka 7-8 nuori kasvusto, kukinta alussa 15 Ohra kukinta puolessa välissä 23 tähkällä 25 Rehuvirna kukinnan alku 20 Herne heinäkuun alku, kukintavaihe 16-17 Härkäpapu kukinnan alku 13 10 Pirjo Kivijärvi

Toisen vuoden valkomesikkäkasvustoa Kuiva-ainesatoa 8 493 kg/ha Kuva: Veikko Hintikainen 11 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Maan hajottajamikrobisto tarvitsee lisääntymiseensä kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 % timotein ja sinapin maanpäällisen massan kaikki typpi sitoutuu hajotustoimintaan 12 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Paljonko viherlannoitus tuo typpeä maahan? Esimerkki Valkomesikän typpi-% = 2,4 Valkomesikän2. vuoden ka-sato= 8493 kg/ha -> 2,4 %* 8493 kg/ha = 204 kg N/ha Hajotustoiminnan yli jäävä typpi: 2,4 % 1,7% = 0,7 % 0,7 %* 8493 kg/ha = 59 kg N/ha (seuraavalle kasville käytettävissä oleva typpi) + juurimassan sisältämä typpi 13 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Typpi vapautuu hitaasti 14 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Kasvusto perustettu 2012, kivennäismaa 15 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Vuonna 2013 voimakas massan tuotto, niitto 3 kertaa kasvukaudella Vuonna 2014 kasvustossa apilan osuus alle 10 % 16 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Lohkojen viljelyhistoriaa: 2012 valkomesikkä, 2010-2011 parsakaali, 2009 kiinankaali 17 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoitus vihannestiloilla: tuloksia Lohkojen viljelyhistoriaa: 2012 valkomesikkä, 2010-2011 parsakaali, 2009 kiinankaali 18 Pirjo Kivijärvi

Oikeat vastaukset Paljonko kuvan herne-sinappikasvusto tuottaa maanpäällistä kuiva-ainemassaa/ha? 5 387 kg/ha Mikä on eri kasvilajien osuus kasvustossa? herne 52 %, sinappi 38 %, oheiskasvit 10 % Paljonko ravinteita tuotetun massan mukana tulee maahan, kg/ha? N 113, P 17, K 106, Ca64, S 14 19 Pirjo Kivijärvi

Viherlannoituksesta löytyy tietoa 20 Pirjo Kivijärvi

Esitetyt tulokset on tuotettu Luonnonvarakeskuksen, HY Ruralia-instituutin, ProAgrioiden, viljelijöiden ja yritysten yhteistyönä Rahoitus: Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskus, MMM Makera ja yritykset Kiitokset kaikille miellyttävästä yhteistyöstä 21 Pirjo Kivijärvi

Lopuksi Viisaus on sitä, että tietää mittee tehä. Taeto on tieto siitä, että mitenkä tehhään. Mutta viimelopussa arvossaan on se, että tekköö kanssa eekä vuan meenaele. -Olavi Rytkönen 22 Pirjo Kivijärvi