JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Voionmaankatu 22 06:088 18.10.2007 1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 6. kaupunginosan korttelin 99 tonttia 4. Kaavan nimi Voionmaankatu 22 Kaavan tunnus 06:088 Kaavan päiväys 25.7.2007 Kaavan laatija Osoite Sampo Sikiö, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 624375 Sähköposti sampo.sikio@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 31.5.2006 Hyväksymispäivämäärät Ltk 30.10.2007 KH pp.kk.vvvv KV pp.kk.vvvv Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksessa vanhentunut asemakaava päivitetään siten, että vanha kivirakennus (ns. Veijasen sauna) säilytetään ja tontille mahdollistetaan edelleen kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Uudisrakennukset sijoittuvat pääosin ajantasakaavan osoittamalle rakennusalalle, viereisen tontin asuinkerrostalon jatkeeksi. Alueen asemakaava (kaavatunnus 06:019) on vahvistunut 27.9.1957. Kaavamuutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mäki-Matissa, noin kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta, Voionmaankadun ja Keskikadun kulmassa. Tontti on osa asuinkerrostalojen muodostamaa kokonaisuutta. 2
SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 5 1.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö 5 1.1.3 Yhdyskuntarakenne 5 1.1.4 Rakennettu ympäristö 5 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö 5 1.1.6 Liikenne 5 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 5 1.1.8 Maanomistus 5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 6 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava 6 1.2.2 Yleiskaava 6 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava 6 1.2.4 Muut suunnitelmat ja päätökset 6 1.2.5 Selvitykset ja inventoinnit 6 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 7 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN 7 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 7 2.2.1 Osalliset 7 2.2.2 Vireilletulo 7 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 7 2.2.3 Viranomaisyhteistyö 7 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 7 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet 7 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 8 3.1 KAAVAN RAKENNE 8 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 8 3.2.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa 8 3.2.2 Vaikutusten arviointi 8 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 9 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 9 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 9 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 9 LIITTEET 9 3
TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 11.9.2007. OAS on ollut nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Kaavaa käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 8.2.2007. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 4.9.2007 asemakaavamuutosluonnoksen MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen yhteispalvelupiste Hannikaisessa 11. 25.9.2007. Lisäksi kaava-asiakirjat olivat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 30.10.2007. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä pp.kk.vvvv. Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä pp.kk.vvvv - pp.kk.vvvv. Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen hyväksymistä pp.kk.vvvv. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen pp.kk.vvvv. Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksella päivitetään tontin asemakaava siten, että vanha kivirakennus (ns. Veijasen sauna) säilytetään ja tontille mahdollistetaan edelleen kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Uudisrakennukset sijoittuvat pääosin ajantasakaavan osoittamalle rakennusalalle, viereisen tontin asuinkerrostalon jatkeeksi. Alueen voimassa oleva asemakaava (kaavatunnus 06:019) on vahvistunut 27.9.1957. Kaavamuutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Asemakaavan toteutus Mahdolliset muutokset kunnallistekniikkaan ja katualueille toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Rakennusliike toteuttaa tontin uudis- ja korjausrakentamisen. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 4
1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 1.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Mäki-Matissa, noin kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta, Voionmaankadun ja Keskikadun kulmassa, Voionmaankatu 22:ssa (6. kaupunginosan korttelin 99 tontti 4). Tontilla sijaitsee kivirakenteinen asuinrakennus (entinen yleinen sauna) vuodelta 1926, hirsinen asuinrakennus vuodelta 1914 sekä piharakennuksia 1920-40 luvuilta. Tontti on 27.9.1957 vahvistuneessa asemakaavassa (kaavatunnus 06:019) osoitettu kuusikerroksisten asuinkerrostalojen korttelialueeksi. 1.1.2 Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualue ja sen lähistö on varsin urbaania katuympäristöä. 1.1.3 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on enimmäkseen keskustan laidan asuinaluetta. Lähellä on julkisia palveluita, kuten kouluja, sekä joitakin liikerakennuksia ja tiloja. 1.1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osa Voionmaankadun varren suhteellisen tiivistä mutta pientä kerrostalokokonaisuutta. Alueen kokonaisuutta leimaavat kaksi koulua sekä lähistön tiiviit pientaloalueet. 1.1.5 Sosiaalinen ympäristö Alue on suhteellisen rauhallinen asuinalue. 1.1.6 Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee kahden vilkkaan kadun, Voionmaankadun ja Keskikadun kulmassa. Kaduilla on varsinkin ruuhka-aikaan runsaasti sekä yksityistä että julkista liikennettä. Joukkoliikenne Suunnittelualueen ohi kulkee useita bussilinjoja, ja yhteydet joka puolelle kaupunkia ovat varsin hyvät. Kevyt liikenne Sekä Voionmaankadulla että Keskikadulla on kevyen liikenteen väylä. Kevytväylä suunniteltavan tontin edustalla Voionmaankadulla on suhteellisen kapea, ja Voionmaankadun sekä Keskikadun risteyksessä näkemä on olematon. 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tontilla sijaitsee ns. Veijasen sauna, joka Keski-Suomen museon mukaan on säilytettävä (liite 5). Muut rakennukset voidaan tarvittaessa purkaa. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötekijöitä. 1.1.8 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistaja on perikunta. 5
1.2 SUUNNITTELUTILANNE 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava Alueella on voimassa Seutukaava 5 (kuva 1), joka on vahvistettu 2.8.1999. Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavamuutos ei ole seutukaavan vastainen. 1.2.2 Yleiskaava Alueella on voimassa Yleiskaava 1982 (kuva 2), jossa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (kaavamerkintä AK). Asemakaavamuutos ei ole yleiskaavan vastainen. 1.2.3 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 27.9.1957 vahvistettu asemakaava (kaavatunnus 06:019, liite 1). Kaavassa suunnittelualue on osoitettu kuusikerroksisen kerrostalon tontiksi. Korttelin muut tontit ovat toteutuneet asemakaavan mukaan. Kuva 1. Ote seutukaavasta 1.2.4 Muut suunnitelmat ja päätökset Kaavoitettavan alueen pohjakartta on tarkistettu vuonna 2006. 1.2.5 Selvitykset ja inventoinnit Aluetta on inventoitu ja tutkittu kaavoittajan tekemin maastokäynnein. Keski-Suomen museo on tutkinut tontin pihapiirin vuonna 1984. Tällöin pihapiirillä todettiin olevan paikallista kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Vuonna 2003 pihapiirillä todettiin olevan maakunnallinen merkitys häviävän elämäntavan ja kaupunkihistorian dokumenttina. Rakennuksista on tehty rakennus-, LVI- ja sähkötekninen kuntoarvio vuonna 2004 sekä sisäilma- ja mikrobitutkimus vuonna 2006. Keski-Suomen museo on suorittanut rakennuksissa katselmuksen vuonna 2006. Kuva 2. Ote yleiskaavasta 6
2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Kaavamuutoshanke käynnistyi vuonna 2005 tontin omistavan perikunnan aloitettua neuvottelut tontin myymiseksi rakennusliikkeelle. Kaavoituksen lähtökohdista ja periaatteista käytiin useita neuvotteluja perikunnan ja Keski-Suomen museon kanssa. Kaavan suunnittelu eteni yhteistyössä perikunnan ja mahdollisen rakennuttajan kanssa. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 2.2.1 Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy Keski-Suomen museo Keski-Suomen ympäristökeskus Luettelo yksityisistä maanomistajista on kaupunkisuunnitteluosastolla. 2.2.2 Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 31.5.2006. 2.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille 11.9.2007. Asemakaavamuutosluonnos oli nähtävillä 11.-25.9.2007. Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta. 2.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavamuutosta käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 8.2.2007. 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 2.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa sekä Keski-Suomen museon asettamat suojelutavoitteet että nykyisen ajantasakaavan tasoinen urbaani rakennustehokkuus kaupunkikuvallisia arvoja heikentämättä. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua. 7
3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Tontti on jaettu kolmeen rakennusalaan: säilytettävä kaksikerroksinen rakennus, uusi kaksikerroksinen rakennus vanhan rakennuksen ja naapuritontin väliin sekä uusi kuusikerroksinen rakennus Voionmaankadun ja Keskikadun kulmaan. Rakennusalojen rakennusoikeudet perustuvat vanhan rakennuksen osalta rakennusvalvontaosaston tarkistamaan rakennuksen nykyiseen rakennusoikeuteen ja uuden rakennuksen osalta LPV:n rakennussuunnitelmiin. Tontin autopaikat sijoitetaan tontin alle rakennettavaan pysäköintihalliin. Rakennusten taakse, tontin pohjoisosaan, jää yhtenäinen piha-alue sekä ajo pysäköintihalliin. Tontin pohjoisrajalle on istutettava puurivi, ellei nykyisiä puita ole mahdollista säilyttää. Kaavamääräyksillä täsmennetään, että korjaus- ja uudisrakentaminen on sovitettava korttelin kokonaisuuteen julkisivumateriaaleiltaan, väritykseltään, jäsentelyltään, massoittelultaan ja yksityiskohdiltaan. Uudisrakennusten julkisivujen tulee olla rapatut. 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.2.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 3.2.2 Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä sosiaaliset vaikutukset Alueen asukasmäärä kasvanee muutamalla kymmenellä. Vaikutus ei ole merkittävä. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön sekä kaupunkikuvaan Uudisrakentaminen tulee tiivistämään Voionmaankadun kaupunkitilaa. Kuusikerroksisen rakennuksen nouseminen tontille vaikuttaa luonnollisesti tontin naapurien, eritoten Keskikatu 21:n näkymiin. Muutos ei kuitenkaan olennaisesti poikkea nykyisen ajantasakaavan sallimasta rakennusten korkeudesta ja sijainnista. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin sekä liikenteelliset vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. Liikenne Keskikadulta tontille tulee kasvamaan jonkin verran. Suojeltava rakennus. 8
4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan vahvistuttua. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy on tehnyt rakennussuunnitelmia kaavatyön yhteydessä. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavanmuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston sekä katu- ja puisto-osaston kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. Mikäli kaava ei toteudu merkittävissä määrin vuoteen 2017 mennessä on kaavan tavoitteet ja itse suunnitelma arvioitava uudelleen ja tarvittaessa ryhdyttävä kaavamuutoksiin. LIITTEET 1 Ote nykyisestä ajantasa-asemakaavasta 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kaavaehdotus (pienennös) 4 Havainnekuva 5 Kooste luonnosvaiheen palautteesta 6 Kooste ehdotusvaiheen palautteesta 7 Keski-Suomen museon lausunto 2006 8 Tonttijakokartat 9 Asemakaavan seurantalomake Näkymä Voionmaankadulta. 9
LIITE 5. Kooste luonnosvaiheen palautteesta Luonnosvaiheen mielipiteet on seuraavassa esitetty lyhennelminä. Täydelliset tekstit ovat saatavissa kaupunkisuunnitteluosastolta. Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Keski-Suomen ympäristökeskuksella ja Jyväskylän Energia oy:n vesiliiketoiminnalla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Yhdyskuntatoimen tonttiosasto ilmoitti, että maankäyttösopimusta ei tarvita. Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen katu- ja puisto-osasto / Jorma Lipponen: Kaavaan lisätään liittymäkieltomerkinnät sekä Keskikaduin että Voionmaankadun puolelle. Ajoliittymä Keskikadulta tontin pohjoiskulmasta on hyvä. Liittymäkielto on lisätty kaavaehdotukseen. Keskikadun ja Voionmaankadun liittymän puoleista tontin kulmaa on muutettava katualueeksi tai pilarittomaksi arkadiksi kulmasta mitaten tontille päin vähintään 4 metriä. Tämä on välttämätöntä kevyen liikenteen näkemien ja pyöräilyn kohtuullisen sujuvuuden vuoksi. Keskikadun ja Voionmaankadun puoleista tontin kulmaa on kaavaehdotuksessa pyöristetty 4 metrin säteellä. Pysäköintinormista voi jättää 1 ap / asunto- vaatimuksen pois, koska tontti on keskustassa ja joukkoliikenteen pääväylän varressa. Merkintä on poistettu kaavaehdotuksesta. JE-Siirto oy / Tuomo Mielonen: Asemakaavan muutosalueen laidassa on JE: n jakokaappi J434, jonka mahdollisesta suojauksesta ja siirrosta vastaa aiheuttaja Sähköturvallisuuslain 52 mukaisesti. Sama korvausvelvollisuus koskee myös Keskikadulla olevia kaapeleita, mikäli niitä joudutaan mahdollisesti siirtämään ja suojaamaan työaikaisten kaivujen takia. Tontilla tehtävien uudisrakennustöiden suorittaja vastaa mainittujen kaapelien ja jakokaapin suojauksesta ja siirrosta aiheutuneista kustannuksista. LIITE 6. Kooste ehdotusvaiheen palautteesta Ehdotusvaiheen mielipiteet on seuraavassa esitetty lyhennelminä. Täydelliset tekstit ovat saatavissa kaupunkisuunnitteluosastolta. Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. --- 10