FINVAn asiakaslehti 2/2013 www.finva.fi Henkilöstöjohtaja Teija Sarajärvi, OP-Pohjola: Vetovoimaisin työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Tulevaisuustietoa arjen työkaluksi Roger Peverelli: Voittajayritys valloittaa sydämet Filosof i Esa Saarinen: Johda ihmisten henkistä kapasiteettiä Finanssi&Vakuutus2/2013 1 Koulutus- ja julkaisutarjontamme keskiaukeaman liitteessä!
Sisältö 2/2013 Lehti luettavissa verkossa www.finva.fi ja www.lehtiluukku.fi Vetovoimaisin työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä Kuva Teppo Jokinen Voittajayritys valloittaa sydämet Kuva Teppo Jokinen Henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys heijastuvat työn tekemiseen ja yrityksen maineeseen, sanoo henkilöstöjohtaja Teija Sarajärvi OP-Pohjola-ryhmästä. Sivu 8 OTTI-hanke: Koulutus yli 200 työpaikkakouluttajalle Pääosin verkossa toteutettujen koulutusten vuorovaikutteisuutta lisäsivät sosiaalisen median työkalut ja vertaiskommentointi. Lue lisää jutusta ja loppujulkaisusta! Sivu 14 Finanssiyritykseltäkin vaaditaan ponnisteluja, ja voittajayritys valloittaa sydämet! Konsultti Roger Peverelli kehottaa ottamaan asiakaskeskeisyyden tosissaan. Sivu 18 Tulevaisuustietoa arjen työkaluksi Kuva Teppo Jokinen 4 Esa Saarinen: Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää 8 Haastattelussa Teija Sarajärvi Vetovoimaisin työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä 10 FINE: Neuvonnan tarve kasvaa 12 Kolumni, Anu Pylkkänen: Hyvä yhteiskunta jaettu arvo Liitteessä koulutus- ja julkaisutarjonta Koulutus- ja kirjatarjontamme keskiaukeaman liitteessä! Globaalien megatrendien merkitysten ymmärtäminen on tulevaisuuden osaajil le tärkeää. FINVAn teettämästä yhteenve dosta löytyvät keskeisten finanssialan muutosajurien vaikutukset finanssialan liiketoimintaan ja osaamistarpeisiin. Sivu 16 33 Omasairaala puolitti sairauslomat 34 Koulutus yli 200 työpaikkakouluttajalle! 36 Tulevaisuustieto arjen työkaluksi 38 Roger Peverelli vieraili Helsingissä Voittajayritys valloittaa sydämet 40 Bulevardilla Tietoa ja toimintaa 2 Finanssi&Vakuutus2/2013
Pääkirjoitus FINVAn asiakaslehti Julkaisija Vakuutustiedon Kehittämissäätiö Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA Finanssi- ja vakuutuskustannus Oy FINVA Päätoimittaja Hannele Ikonen hannele.ikonen@finva.fi puh. 040 550 8789 Toimitus Salla Närhinen salla.narhinen@finva.fi puh. 040 450 3465 Toimitusneuvosto Seppo Juutilainen, Finanssivalvonta Kati Kalliomäki, Eläketurvakeskus Tarja Kallonen, Finanssialan Keskusliitto Hannele Ikonen, FINVA Salla Närhinen, FINVA Bulevardi 28 00120 Helsinki puh. 040 450 3490 faksi 040 450 3480 www.finva.fi Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset kustannus@finva.fi Osoitelähde FINVAn asiakasrekisteri Ulkoasu ja taitto Teppo Jokinen, teppo.jokinen@welho.com Painopaikka PunaMusta Oy ISSN-L 2323-4350 ISSN 2323-4350 (Painettu) ISSN 2323-4369 (Verkkojulkaisu) Paremmalla ajattelulla parempaa tulevaisuutta FINVA on tänä vuonna suunnannut katseensa vahvasti tulevaisuuteen. Koko henkilöstö on kerännyt trendejä ja heikkoja signaaleja sekä perehtynyt erilaisiin tulevaisuuden ennakointiraportteihin, mutta ennen kaikkea on käyty vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Kevään aikana pidettiin kolme tulevaisuustyöpajaa, joissa ennakkoon kerättyjen ja analysoitujen aineistojen pohjalta pohdittiin yhdessä asiakkaiden kanssa globaalien megatrendien merkitystä finanssialalle ja alan osaamistarpeisiin. Tarkemmin tästä lehtemme sivuilla 16 17. Löydetyistä muutosajureista nopeatahtisuus ja jatkuva muutos saivat aikaan työpajoissamme runsaasti pohdintoja. Tarvitaan muutosketteryyttä, nopeita innovaatioita ja kokeiluja. Asiakkaita on palveltava yksilöllisesti ja monissa kanavissa. Jos jäämme pohtimaan asioita liian kauan, aika tai kilpailija saattaa olla jo ajanut ohi. Osaamisen tarve on valtava ja tarvittava osaaminen on erilaista kuin aikaisemmin. Monet vanhat opit ovat menneen uusiksi. Globaalien megatrendien merkitysten ymmärtäminen on tulevaisuuden osaajille entistä tärkeämpää. Megatrendit tulevat vaikuttamaan meidän kaikkien työhön ja tapaan toimia. Ajattelussa on voimaa, julisti filosofi Esa Saarinen FINVAn Suvipäivässä. Saarinen kehotti meitä aktivoimaan reflektiivisen mielemme, joka syntyy uusien näkökulmien pohtimisesta, suhteuttamisesta olemassa olevaan, ja irrottelemaan ajatuksilla ja luomaan uutta. Nyt tarvitaan rohkeutta ja uteliasta mieltä, tulevaisuus odottaa meitä. Kuva Teppo Jokinen Kansikuva: Teppo Jokinen hannele.ikonen@finva.fi Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaan arvonluomisprosesseihin 7.11.2013 Pekka Puustinen Outi Somervuori Paula Salonen Ymmärtämällä ihmisten käyttäytymistä ja tunteiden merkitystä saa valtavasti mahdollisuuksia erottautua ja rakentaa kilpailuetua uudella tavalla. Asiakkaat ovat verkottuneita, aktiivisia, vaativia, heillä on paljon tietoa ja he haluavat osallistua arvon luomisen prosesseihin ja olla näin arvonluojia. Asiakkaan referenssihinta elää arvojen mukana. Löydä uusia ratkaisuja ja toimintatapoja! Puhujina ja innostajina KTT, yliopistonlehtori Pekka Puustinen, Tampereen yliopisto, KTT, post-doc tutkija Outi Somervuori, Aalto-yliopisto ja johtaja Paula Salonen, If Vahinkovakuutusyhtiö Finanssi&Vakuutus2/2013 3
Teksti Marjatta Jabe Kuvat Teppo Jokinen FINVAn kesäpäivät kokosivat tänäkin vuonna salin täydeltä yleisöä Esa Saarisen positiivista energiaa pursuavaa esitystä kuuntelemaan. FINVAn Suvipäivät Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää Reflektiivinen mieli pohtii, punnitsee, vertailee vaihtoehtoja, asettaa suurempiin yhteyksiin, kuvittelee, hyväksyy, määrittelee, sepittää, selittää, irrottelee ja unelmoi. Vaikka niitä ei voi mitata, reflektoimalla voi saada aivan uskomatonta aikaan. Tämän vuoden Suvipäivän tunnelman kohottaja oli filosofi, Aalto-yliopiston professori Esa Saarinen. Hän korosti, että ihmiset toimivat ajattelun kautta. Tieto ei ole ongelma, sen sijaan ajattelu ja toimeenpano ovat. Niinpä hän ensi töikseen kehotti meitä leidejä ja arvon herroja halaamaan toisiaan. Heti kuului iloisia naurunremahduksia. Älä jätä hymyä alikäytölle Hymy ei arjessa herkästi irtoa. Silti jokaisella meillä on kapasiteettia hymyillä ja myös kyky ottaa hymy vastaan. Hymyä ei liitetä oleelliseen ja tärkeään. Siksi käytämme kuvitteellista käsijarrua, vaikka hymyn vaikutus on valtava. Ihmettelen, mahtaako tiukoissa faktoissa pidättäytyminen mennä kaiken aikaa putkeen, kyseenalaistaa Esa Saarinen. Jokainen ihminen voi vaikuttaa omiin ajatuksiinsa ja kykenee ajatuksissaan irtoamaan arjesta ja kohoamaan sen yläpuolelle. Silloin voi saada kiinni ajatuksesta, jonka seurauksena tapahtuu pikku ihmeitä ja läpimurtoja. Ajattelun liikkeelle lähteminen jo saa aikaan hienovaraista dynamiikkaa. Se 4 Finanssi&Vakuutus2/2013
Hymyä ei liitetä oleelliseen, vaikka hymyn vaikutus voi olla valtava. edellyttää varuillaan oloa. Vaarana on kuitenkin, että varuillaanolo sitoo voimavaroja, jos ihminen on heti valmis kritisoimaan ja hyökkäämään. Näin ei pysty tekemään sellaisia uusia ajattelun yhdistelmiä, joista voisi syntyä huikea oivallus. Kytke ajatus ja tunne toisiinsa Ihminen ei kerrallaan ajattele vain yhtä asiaa erillään toisista ajatuksista, vaan mukana tulee peräkärry, eli muita ajatuksia, jotka jotenkin liittyvät ensimmäisenä mieleen tulleeseen ajatukseen, kuvailee Esa Saarinen. Ihmisen sisäisen maailman logiikka on jokaisella yksilöllä erilainen, mutta se kuitenkin on samanlainen tietyssä ulkoisen maailman tilanteissa. Kun sanoo vaikka nimen Kirsti Paakkanen, herää useimmilla arvostuksen tunne, joka koskettaa sydäntä. Esa Saarinen suosittelee liu uttamaan ajatuksiaan arvonannon suuntaan. Silloin mukaan ajatteluun tulee kunnioituksen tunne. Kun tunteen ja ajatuksen kytkee toisiinsa, se vaikuttaa välittömästi myös toiseen ihmiseen merkittävällä tavalla. Pääsy ylärekisteriin syntyy, kun antaa mielensä virittyä käsitteisiin läpimurto, onnellisuus, onnistuminen, pienten ihmeiden tekeminen, innostus, välittäminen ja liittää ne kompetensseihin, joita itsellä on, professori Esa Saarinen korostaa. Löydä toisesta hyvää Me olemme kaiken aikaa vuorovaikutustilanteissa ja kohtaamme toisiamme. Suhtautumiseemme toiseen ihmiseen vaikuttaa paljon se, osuuko se, mitä tapahtuu omaan positiiviseen vai negatiiviseen kohtaan. Positiivinen energia oli käsin kosketeltavissa mm. hymyinä ja naurun remakoina. Finanssi&Vakuutus2/2013 5
Saarisen esitys synnytti iloista puheensorinaa ja halauksiakin sateli Suvipäivien aikana. Esa Saarinen kertoo tarinan: Tullessaan kansainväliseen palaveriin suomalainen mies Jukka tuntee nöyryytyksen tunteita. Jo koulussa hän on oppinut, että jokainen tilanne, jossa on ihmisten edessä, on potentiaalinen nöyryytyksen tapahtuma. Kun erittäin eläväinen Mark Australiasta tulee paikalle, Jukka kokee itsensä entistäkin harmaammaksi. Hän menee lukkoon, eikä uskalla sanoa mitään. Odotusarvo on monen suomalaisen miehen mielestä se, että minun on oltava kova jätkä, jotta minut otettaisiin ammatillisesti vakavasti. Moni mukautuu tähän mentaalikuvaan ja kovan jätkän habituksesta tulee tapa olla, suree Saarinen. Jos on ratkaistava ongelma, tällaiset miehet kuvittelevat, että vastauksen tulee olla pelkkä fakta. Todellisuudessa ihminen haluaa myös aina kohdata toisen ihmisen. Sillä, lannistatko vai kannustatko toisia ihmisiä, on kertautuva vaikutus. Lannistettaessa koko porukan kokonaistulos alenee dramaattisesti ja kannustettaessa yhtä dramaattisesti kohoaa, muistuttaa Saarinen ja suosittelee jo ennen kokousta miettimään, mitä sellaista jokaisessa toisessa mukana olijassa on, mistä itse pitää. Assosiaatio eli mielikuva toisista vaikuttaa siihen, mitä kokouksessa tulee tapahtumaan. Ihmiset vaistomaisesti aistivat sen sävyn, millä toinen ajattelee. Jo sisääntulo voi olla ratkaiseva. Johda ihmisten henkistä kapasiteettia Ihmisen tärkein kyky on luoda elämänuskoa. Työyhteisö on paljon vahvempi, jos ihmiset säilyttävät elämänuskonsa myös vaikeissa tilanteissa. Numeroitten valossa oli selvää, että puna-armeija voittaa Suomen toisessa maailmansodassa. Niin ei kuitenkaan käynyt, sillä inhimillinen kapasiteetti ei näy numeroissa. Koskaan ei tiedä, mitä ihmisistä tulee ulos ja mitä on mahdollista tulla ulos, kohottaa Saarinen. Johtajan tärkein tehtävä on johtaa alaistensa henkistä potentiaalia. Muuten inhimillisestä kapasiteetista jätetään iso osa hyödyntämättä. Kun tuottavuusvaatimukset koko ajan vain kasvavat, on astuttava ulos tehtävälistojen ja suorittamisen maailmasta. Pääsy ylärekisteriin onnistuu, kun antaa mielensä virittyä käsitteisiin läpimurto, onnellisuus, onnistuminen, pienten ihmeiden tekeminen, innostus, välittäminen ja liittää ne kompetensseihin, joita itsellä on. Merkityksellisiä ovat teemat, sävyt, soinnit ja raikastava ilmapiiri. Läpimurto voi lähteä jo pienestä asiasta. Johda kolmea mieltäsi Ihmisellä on kolme mieltä: autonominen mieli, algoritminen mieli ja reflektiivinen mieli. Algoritminen mieli laskee kaavapohjaisesti sisältöjä. Reflektiivinen mieli puolestaan pohtii, punnitsee, vertailee vaihtoehtoja, tarkastelee, kalibroi, asettaa yhteyksiin, kuvittelee, irrottelee, ohjaa, hyväksyy, määrittelee, sepittää, selittää ja unelmoi. Vaikka sitä ei voi mitata, sillä voi saada merkittäviä asioita aikaan. Silti reflektiivinen mieli jää helposti syrjään arjessa. Esa Saarinen kehottaa luomaan sille otollisen ympäristön. Se syntyy uusien näkökulmien pohtimisesta tai asioiden suhteuttamisesta muihin asioihin. Kannattaa opetella paitsi asiasisältöjä, myös harjoittaa reflektiivistä mieltään, sillä se on olennainen osa ihmisenä olemista, Saarinen kannustaa. Kehitä kolmea kyvykkyyttä Kolme kyvykkyyttä käy ylitse muiden: läsnäolo, rinnalla oleminen ja maaginen noste eli kohottamiskyky. Joissakin tilanteissa olemme läsnä, mutta emme läheskään aina. Kulttuurimme on virittynyt suorittamisen suuntaan niin paljon, että ihminen pyrkii slarvaamaan läsnäoloaan. Kuitenkin läsnäolo on tärkeätä esimiestyössä ja kaikessa yhteistyössä, suosittelee Saarinen. Rinnalla oleminen ei välttämättä sisällä paljoakaan tekemistä. Jotta ihmiset kokevat rinnalla olemista toistensa kanssa, tulee hetkeksi astua ulos työroolistaan ja olla kokonainen ihminen. Silloin antaa itsestään 6 Finanssi&Vakuutus2/2013
Kesäpäivillä koettua Lauri Uotila on paitsi ekonomisti, myös tunnettu luennoitsija. Monista kollegoistaan poiketen hänellä on tapana numeroiden ja kaavioiden avulla maalata kuva, joka muistuttaa, että suomalaisilla menee hyvin. Kaikki tapahtuu ihmisten kautta. Siksi on tuhlausta jättää käyttämättä potentiaalia, joka on jokaisessa yksilössä olemassa, vahvistaa iloinen seurue. Lauri Uotila, johtava neuvonantaja, Danske Bank Esa Saarinen kehotti ajattelemaan positiivisesti ja hän toi siihen monta näkökulmaa. Mielestäni se on tärkeä asia ja minulle tuttu näkökulma. Ekonomistin työssäni otan aina esille myös positiiviset asiat. Kun Saarinen sanoi, että me Suomessa olemme maailman huippua, se vahvisti omaa linjaani. Jos on ratkaistava ongelma, monet kuvittelevat, että vastauksen tulee olla pelkkä fakta. Todellisuudessa ihminen haluaa aina kohdata toisen ihmisen, todistavat finanssialan säteilevät leidit. enemmän juuri siihen tilanteeseen ja se tuo kohottavuuden kontekstin. Läsnäolo, rinnalla oleminen ja toisten kohottaminen ovat jokaiselle meistä mahdollisuuksia, joilla voi vaikuttaa hämmästyttävän paljon. Ihmisellä on uskomaton kyky rekisteröidä toisten käyttäytymistä. Katseessa on voimaa. Jo muutaman sekunnin pituinen kannustava katse voi voimaannuttaa toista ihmistä. Ajattele sydämellä Esa Saarinen kysyy kuulijoiltaan: millaista arkea haluat elää? Ihmiset automaattisesti pitävät plus- ja miinuskirjanpitoa siitä, miten heitä on kohdeltu. Ja he muistavat paremmin kielteisiä kuin myönteisiä asioita. Totuus vääristyy. Kannattaa muistaa, että millä tahansa mittarilla Suomi on maailman kehittyneimpiä maita vaikeista luonnonolosuhteista huolimatta. Suomalaisilla on ollut voimaa mennä eteenpäin. Silti meillä ei ole tunnustuksen antamisen kulttuuria. Työpaikoilla, kotona ja muussa elämässä kannustusta voisi olla paljon enemmän, toivoo Saarinen. Kaikki tapahtuu ihmisten kautta. Siksi on tuhlausta jättää käyttämättä potentiaalia, joka on jokaisessa yksilössä olemassa. Saarinen suosittelee ajattelemaan sydämellä. On tärkeätä kuunnella, mitä sydän sanoo. Näin arjessa voi tapahtua upeita asioita. Ihmisten innostus on mahtava voima. Tiuku Nyberg, johtaja, vakuutuspalveluosasto, Nordea Henkivakuutus Suomi Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kuulin Esa Saarista. Jäin miettimään positiivisia ja negatiivisia asioita johtamisessa. Esimerkein hän kuvaili käytännönläheisiä tilanteita. Minulla heräsi ajatus siitä, miten kannattaa lähestyä asiakkaita. Mieleeni jäi myös se, että positiivisten ja negatiivisten lauseiden ja eleiden vaikutus kertautuu työyhteisössä. Se pani miettimään, millä tavalla menen kokoukseen ja miten saan positiivisia asioita aikaan. Finanssi&Vakuutus2/2013 7
Teksti Paula Hämäläinen Kuva Teppo Jokinen Henkilöstöjohtaja Teija Sarajärvi kuvaa OP-Pohjola-ryhmää: Vetovoimaisin työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä OP-Pohjola-ryhmässä tavoitellaan edelläkävijyyttä työhyvinvoinnin toteuttamisessa. Kun ihmisistä pidetään huolta, rakennetaan myös työnantajakuvaa. Ryhmä sijoittui hienosti kolmanneksi korkeakouluopiskelijoiden ihannetyönantajia kartoittaneessa tutkimuksessa. henkilöstöjohtaja Teija Sarajärvestä uhkuu paitsi kokemus, myös OP-Pohjola-ryhmän into panostaa henkilöstöön ja hyvinvointiin. Sarajärven tausta on kevyen ja raskaan teollisuuden henkilöstön kehittämis- ja johtotehtävissä niin Suomessa kuin maailmalla. Sarajärveä motivoi uuden oppiminen, ja uudelle toimialalle siirtymisessä houkutteli mahdollisuus tuoda jotain uutta ja oppia. Hän on ollut OP-Pohjola-ryhmän palveluksessa alkuvuodesta 2012. Sarajärvi puhuu työhyvinvoinnista selkeästi ja konkreettisesti. Ihan yhtä lailla voisi puhua kaksi ihmistä arjen askareista, ilman turhia korulauseita ja jargonia. Työhyvinvoinnissa on tärkeää, ettei se ole abstraktia. Työhyvinvoinnin sisältö tulee purkaa auki ja viedä arkeen. Työhyvinvointi koostuukin monesta asiasta. Työhyvinvointiin vaikuttaa työn lisäksi määrä, organisointi, johtaminen, mielekkyys ja oma osaaminen suhteessa tehtäviin. Eri ihmiset näkevät työhyvinvoinnin helposti eri tavalla, ja tätä taklataan OP-Pohjolassa hankkeen avulla. Hanke kytkeytyy strategiakauteen. Oma kieli, työkaluja esimiehille sekä henkilöstölle OP-Pohjolan strategiassa on linjattu tavoitteeksi olla edelläkävijä työhyvinvoinnin toteuttamisessa. Strategia on tehty osallistavasti yhteisöjen ja pankkien kanssa. Työhyvinvoinnin laajan kehittämishankkeen tähtäin on vuodessa 2015, mutta työtä tehdään koko ajan. Hankkeessa on mukana HR, työsuojelun ja työterveyshuollon asiantuntijoita, luottamushenkilöitä, pankkien ja keskusyhteisön esimiehiä. Alkutavoite oli löytää toisemme ja tekemisemme. Lisäksi löytää oma kieli, jota käyttää, ja työkaluja esimiehille sekä henkilöstölle. Kun löydetään yhteinen kieli, osataan asiasta viestiäkin samalla tavoin. Kun vielä työhyvinvointia edistetään yhdessä, löytyy motivaatiota toteuttaa yhteistä hanketta. Kunnioitus, sitouttaminen, motivoittaminen ja osallistuminen tulevatkin Sarajärven haastattelussa vahvasti esiin. Kun asioita suunnitellaan yhdessä, niitä on mukavampi noudattaa. Ihan kaikkeen ei voida ottaa mukaan, mutta tarvittaessa voidaan sopia, kuka pääsee kullakin kertaa mukaan. Entä lähdetäänkö mieluusti mukaan? Useimmiten kyllä. Vaikuttamaan pääseminen on kivaa, muistuttaa Sarajärvi. Hyvinvointia työpaikalla ja työpaikan ulkopuolella Hyvinvointia voidaan edistää niin työpaikalla kuin työpaikan ulkopuolellakin. OP- Pohjola-ryhmä huolehtii työolojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä, kannustaa hyviin elämäntapoihin, tarjoaa työkykyä tukevia työterveyspalveluita ja on vakuuttanut henkilöstön terveysturvavakuutuksella. Osa valinnoista tehdään itse: se olen juurikin minä, joka syön suklaata paljon tai vähän. Kun on tavoitteita, niitä on tärkeä myös mitata. OP-Pohjola-ryhmässä mitataan muun muassa työtyytyväisyyttä, sairaus - poissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeiden määrää ja eläköitymisikää. Mittareita kehitetään hankkeen aikana lisää, jotta ne auttavat vieläkin paremmin ennakoimaan muutoksia ja reagoimaan poikkeamiin ajoissa. Työn imua suosittuna työnantajana Mittaaminen voi herättää joissain kylmiä väreitä. Tavoitteena on kuitenkin vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin. Paras tapa rakentaa työnantajakuvaa on pitää ihmisistä huolta, Sarajärvi toteaa. Kun henkilöstö voi hyvin ja on tyytyväinen, tämä heijastuu työn tekemiseen ja maineeseen. Kun työ on merkityksellistä ja tuottaa iloa, voidaan puhua työn imusta. Työn imu on huomattu, sillä OP-Pohjolaryhmä on suosittu työnantaja. Tämä näkyy konsulttiyritys Universumin opiskelijakyselyn 2013 tuloksissa. Kyselyyn vastasi yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa, Sarajärvi iloitsee siitä, että OP-Pohjolaryhmän lämminhenkinen työilmapiiri ja kehittymismahdollisuudet välittyvät jo kaupallista alaa opiskeleville. 8 Finanssi&Vakuutus2/2013
Paras tapa rakentaa työnantajakuvaa on pitää ihmisistä huolta. joista kaupallisen alan opiskelijoita oli reilu 3 000. Finanssiala houkuttelee heitä: ihanteellisin työnantaja on Nordea ja kolmanneksi halutuin työpaikka on OP-Pohjola-ryhmä. Jokainen toimii työnantajakuvalähettiläänä Opiskelijat näkivät OP-Pohjola-ryhmän monipuolisena työnantajana, joka tukee työntekijöiden kehittymistä sekä etenemistä. He kokivat OP-Pohjola-ryhmässä vallitsevan lämminhenkinen työilmapiiri ja kunnioitus työntekijöitä kohtaan. Ryhmä tarjoaa haastavia työtehtäviä sekä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia tinkimättä hyvästä työilmapiiristä ja johtamisesta. Työnantajakuvamme pohjautuu OP- Pohjolan arvoihin ja identiteettiin. Jokainen meistä toimii työnantajakuvalähettiläänä päivittäisessä työssä ja arjessa. Sarajärvi kertoo, että Osuuspankit ovat luoneet hyvät suhteet paikallisiin oppilaitoksiin ja viestittäneet laajoista työskentelymahdollisuuksista ja urapoluista. Työnantajakuvan eteen tehdään pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Tavoitteenamme on olla finanssialan houkuttelevin työnantaja. On todella hienoa saada tällainen tunnustus hyvin tehdystä työstä. Tästä on hyvä jatkaa! Teija Sarajärvi: Henkilöstöjohtaja OP-Pohjola-ryhmässä maaliskuusta 2012 Talouselämä-lehden huhtikuisella päättäjänaiset-listalla 46. sijalla Finanssialan Keskusliiton työmarkkinatoimikunnan puheenjohtaja Työskennellyt aiemmin henkilöstön johto- ja kehittämistehtävissä Metsossa, Nokiassa ja ABB:llä. Nokian vuosien aikana kokemusta tuli aasialaisesta työkulttuurista Pekingissä. FM Jyväskylän yliopistosta, opintoja kotimaisesta kirjallisuudesta, puheviestinnästä, organisaatioista ja johtamisesta Lukee mielellään dekkareita lomilla Finanssi&Vakuutus2/2013 9
Teksti ja kuva Kari Rissa Toimitusjohtaja Irene Luukkonen (vasemmalla) ja viestintäpäällikkö Elina Antila uskovat, että asiantuntevalla ja puolueettomalla finanssineuvonnalla on entistä suurempi kysyntä tulevaisuudessa. Toimitusjohtaja Irene Luukkonen, FINE: Neuvonnan tarve kasvaa Neuvontaa pankki- ja vakuutusasioissa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, arvioi toimitusjohtaja Irene Luukkonen. Syyt neuvontatarpeen kasvuun ovat Irene Luukkosen mielestä pankki- ja vakuutustoiminnan muutokset, ennen muuta kilpailun kasvu markkinoilla. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat ehtonsa ja tariffinsa. Hintakilpailu on myös kovaa. Kuluttajan on usein vaikea selvitä yksin tässä monimutkaisessa viidakossa. Riippumattoman asiantuntijatiedon tarve on entistä suurempaa. Valtaosa FINEn hoitamista asioista liittyy tavalla tai toisella epäselviin finanssiasioihin ja kielteisiin päätöksiin, joita kuluttajat ovat vakuutusyhtiöiltä tai pankeilta saaneet. FINE neuvoo ja opastaa finanssiasiakkaita erilaisissa ongelmatilanteissa. Neuvonnan lisäksi pyrimme myös selvittämään kuluttajien ja finanssiyhtiöiden Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE hakee lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta myös kuluttajien keskuudessa. välisiä riitoja. Useimmiten ne liittyvät kielteisiin korvauspäätöksiin, Luukkonen toteaa. Riidan ratkaisua varten FINEn yhteydessä toimii kolme lautakuntaa eli Vakuutuslautakunta, Pankkilautakunta ja Arvopaperilautakunta. Useimmiten riitoihin saadaan ratkaisu jo neuvonnan alkuvaiheessa. Vain pieni osa etenee lautakuntien käsittelyyn. Luukkonen uskoo, että FINEn riippumattomuus on sekä finanssiyhtiöiden että niiden asiakkaiden yhteinen etu. FINE haluaa lisätä asiakkaiden luottamusta finanssialaa kohtaan. Kun asiakas on tyytyväinen, yleensä myös finanssialan yhtiöt ovat tyytyväisiä. Nopeaa käsittelyä Viime vuonna FINElle tuli yhteensä noin 9 500 erilaista tiedustelu- ja valitustapausta. Suurin osa eli noin 7 000 oli edelleen vakuutuksiin liittyviä. Pankkitoimintaan liittyviä tapauksia oli noin 1 500 ja arvopapereihin 170, toimitusjohtaja Luukkonen kertoo. 10 Finanssi&Vakuutus2/2013
Yhteiskunnan yleiset tapahtumat näkyvät myös FINEn toimistossa. Jos Suomessa esimerkiksi sataa paljon ja on tulvia, meiltä kysytään paljon tulvakorvauksista. Nyt kun korkomarginaali on kasvanut, kysytään meiltä paljon tästä asiasta. Myös pankkien palvelumaksut ovat herätteet kysymyksiä. Merkittävä asiaryhmä ovat nykyisin myös erilaiset kosteus- ja homevahinkoja koskevat valitukset. FINEen otetaan useimmiten yhteyttä puhelimella. Puhelin on edelleen paras tapa ottaa meihin yhteyttä. Puhelimessa voi helposti kysellä lisätietoa ja varmistaa myös, että tieto menee neuvonnassa perille. Asioiden hoidossa ei yleensä auta yhtään, että tulee paikan päälle. FINE palvelee Luukkosen mukaan asiakkaita asiantuntevasti ja ripeästi. Viime vuonna noin 86 prosentissa tapauksista asiakkaille voitiin antaa vastaus joko saman puhelinkeskustelun tai saman päivän aikana. Monimutkaiset asiat, kuten henkilövahinkoihin sekä säästö- ja sijoitustuotteisiin liittyvät, vaativat useimmiten laajempia selvityksiä. Erityisen hyvänä Antila pitää sitä, että FINVA tuo kansainvälistä näkökulmaa finanssialan trendeihin, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Riitojen ratkaisua Noin kahdeksan prosenttia yhteydenotoista FINEen johtaa asian käsittelyyn Vakuutus-, Pankki- tai Arvopaperilautakunnassa. Lautakunnat ovat vapaaehtoisia riitojen ratkaisijatahoja. Lautakunnissa on mukana nimekkäitä ja arvovaltaisia asiantuntijoita. Tämä ja asioiden hyvä valmistelu takaavat käsittelyn riippumattomuuden. Uskon, että lautakuntia tarvitaan tulevaisuudessa vähintään yhtä paljon kuin tällä hetkellä, Luukkonen korostaa. Vakuutuslautakunta käsitteli viime vuonna yhteensä 693 valitusta. Suurin osa tapauksista liittyi vastuu-, yksityistapaturma- ja kotivakuutuksiin. Noin kolmasosassa tapauksista lautakunta suositteli muutosta vakuutuksenottajan tai vahingonkärsineen eduksi, Luukkonen toteaa. Pankkilautakuntaan tuli viime vuonna käsiteltäväksi 69 uutta valitusta. Pankkilautakunta ratkaisi viime vuonna 58 tapausta ja suositteli korvausta 22 tapauksessa. Arvopaperilautakuntaan tuli viime vuonna uutta 11 valitusta. Viime vuonna Arvopaperilautakunta antoi kaiken kaikkiaan 40 ratkaisusuositusta ja suositteli korvausta asiakkaalle 8 tapauksessa, Luukkonen kertoo. Luukkosen mukaan pankit, vakuutusyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset ovat noudattaneet lautakuntien ratkaisusuosituksia suorastaan erinomaisesti, lähes sataprosenttisesti. Tiedotuksen ja osaamisen merkitys korostuu on tehostamassa tiedotus- ja valistustyötään. Se haluaa nostaa FINE kuluttajien talousasioiden osaamisen tasoa. Aiomme tuottaa kuluttajille nykyistä enemmän erilaista tiedotus- ja valistusmateriaalia, muun muassa oppaita ja vertailuja, joille on kovasti kysyntää. Pyrimme myös tekemään FINEstä entistä tunnetumpaa, kertoo FINEssä viime talvena aloittanut viestintäpäällikkö Elina Antila. FINEn tiedotukselle antaa hyvän pohjan toimistossa tehtävä päivittäinen neuvontatyö ja suorat yhteydet asiakkaisiin. Kuluttajien yhteydenotot paljastavat ongelmakohtia ja karun todellisuuden vakuutus- ja pankkitoiminnassa. Myös tiedon puutteet tulevat hyvin ilmi. Tältä pohjalta aiomme jatkossakin suunnata omaa viestintäämme. FINE haluaa lisätä niin ikään entisestään vuoropuhelua kuluttajien ja finanssilaitosten kesken. Annamme jo nyt yhtiökohtaisesti räätälöityä tietoa niistä asioista, joissa kulloisenkin yhtiön asiakkaat ovat FINEen olleet yhteydessä. Antilan työlistalla on FINEn kotisivujen kehittäminen entistä monipuolisemmiksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Paraikaa selvitetään, mitä mahdollisuuksia sosiaalinen media voisi tuoda toimintaan. Jo nyt kotisivumme ovat toki kovassa käytössä. FINE toimii jatkossakin tiiviissä yhteistyössä myös Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAn kanssa. FINEn asiantuntijat käyvät pitämässä säännöllisesti luentoja ja esitelmiä monenlaisilla kursseilla, erilaisissa koulutustapahtumissa ja FINVAn asiantuntijafoorumissa. Pyrimme katsomaan asioita sekä kuluttajan, mutta myös vakuutusyhtiöiden ja pankkien näkökulmasta. Meillä on paljon hyödyllistä tietoa erilaisista finanssialan kipupisteistä ja ongelmakohteista sekä kuluttaja-asioista yleensäkin, Antila kertoo. Antilan mukaan tietoa kuluttajien toiveista ja kokemuksista voidaan jatkojalostaa koulutukseenkin, muun muassa koesostosraportin perusteella. FINEn väki osallistuu aktiivisesti FINVAn koulutustilaisuuksiin. Päivitämme, syvennämme ja hankimme lisätietoa monista ajankohtaisista vakuutus- ja pankkitoimintaan liittyvistä aiheista. Erityisen hyvänä Antila pitää sitä, että FINVA tuo kansainvälistä näkökulmaa finanssialan trendeihin, kehitykseen ja tulevaisuuteen. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE pähkinänkuoressa FINE neu voo kuluttajia sekä sovittelee ja ratkoo riitoja finanssialan ja kuluttajien välillä Riippumaton asiantuntijaorganisaatio, sopi jaosapuolina ovat Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Finanssivalvonta ja Finanssialan Keskusliitto. Hallituksen puheenjohtajana metropoliitta Ambrosius Toiminta koostuu toimistoneuvonnasta ja Vakuutus-, Pankki- ja Arvopaperilautakuntien työskentelystä. Vuonna 2012 yhteensä noin 9 500 tiedustelu- ja valitustapausta, suurin osa niistä oli vakuutusasioita Toimistossa 22 työntekijää Vuosikulut 2,9 miljoonaa euroa vuodessa (2012). Niistä vastaa pääosin Finanssialan Keskusliitto ry. Finanssi&Vakuutus2/2013 11
Kolumni Anu Pylkkänen Hyvä yhteiskunta jaettu arvo Kuva Teppo Jokinen Yritysten yhteiskuntavastuun evoluutio on kulkenut perinteisestä hyväntekeväisyydestä kohti kumppanuuksia ja yhteisiä hankkeita kolmannen sektorin toimijoiden ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Yhteiskunnallisia asioita huomioiva yritys tekee hyvää ympäristössään ja on hyvä yrityskansalainen. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta ei vielä välttämättä tuota yritykselle eikä yhteiskunnallekaan parasta mahdollista tulosta, taloudellisesti ja sosiaalisesti; hankkeet jäävät helposti sivuun yritysten ydinliiketoiminnasta ja kaikista hyvistä aikeista huolimatta niitä saatetaan suuren yleisön parissa pitää yrityksen kilven kiillottamisena. Seuraava, uudenlainen askel yritysten yhteiskuntavastuussa on todellisen jaetun arvon oivaltaminen. Se tarkoittaa yhteiskunnan ja yritysten yhteisten intressien oivaltamista ja näiden päämäärien ottamista myös yrityksissä liiketoiminnan ytimeen ja strategiseen ajatteluun. Tässä arvonluonnin mallissa yritysten osallistumista yhteiskunnan ongelmien ja tarpeiden ratkaisuun ei nähdä irrallisena ja ylimääräisenä kustannuksena vaan lähdetään siitä, että yritysten Johtaja Anu Pylkkänen vastaa LähiTapiolan yhteiskuntavastuusta ja edunvalvonnasta. Hän on myös FIBS ry:n hallituksen puheenjohtaja. menestyminen on olennaisesti riippuvainen ympäröivän yhteiskunnan hyvinvoinnista ja on siihen erottamattomasti sidoksissa. Yritykset ja yhteiskunta eivät toimi toisistaan erillisinä. Jaetun arvon ajattelu olisi erityisen luontevaa omaksua vakuutus- ja finanssialalla. Ala on todella monessa eri roolissa kiinni yhteiskunnan ydintoiminnoissa. Se toimii taloudellisen turvan tuottajana, riskien tasaajana, rahoittajana, työnantajana, veronmaksajana, sijoittajana ja niin edelleen. Vakuutusyhtiölle ja finanssiyritykselle on helppoa ja luontevaakin määritellä liiketoiminnakseen asiakkaidensa ihmisten ja yritysten turvallisuus, hyvinvointi ja menestyminen. Kun nämä otetaan todelliseksi liiketoiminnan ytimeksi ja tuotteet ja palvelut ymmärretään välineiksi näiden päämäärien saavuttamiseksi, niin silloin ollaan todellisessa jaetun arvon maailmassa. Ajatus tuntuu ehkä yksinkertaiselta ja itsestään selvältäkin, mutta loppuun asti vietynä tämän omaksuminen tarkoittaa kuitenkin melko perusteellista näkökulman muutosta. Hyvän yhteiskunnan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentaminen Suomessa vaatii jaetun arvon näkökulmaa. Keskustelun ykkösaiheita ovat kestävyysvajeeseen liittyvät haasteet, Suomen demografinen rakenne, yhteiskunnan polarisoituminen, nuorten syrjäytymisen ongelmat, puhumattakaan taloudellisen tilanteen vaikeista näkymistä. On vaikea nähdä, kuinka tällaista kokonaisuutta, joka siis koskee jokaista suomalaista, voitaisiinkaan rakentaa ilman kaikkien osapuolten mukanaoloa. 12 Finanssi&Vakuutus2/2013
Hyödynnä monipuolinen Koulutus- ja julkaisutarjonta Ota liite talteen! Kuva: Teppo Jokinen Sijoita osaamiseen! Kehitä ammattitaitoasi finanssialan laaja työkalupakki on käytettävissäsi. Valitse palveluistamme sopivimmat tai valmistellaan yhdessä oppimisen toimintamallit sinun tai yrityksesi tarpeisiin. Seuraa tarjontaamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus2/2013 13
Koulutuskalenteri Elokuu 27.8.2013 Finanssialan asiantuntija viestijänä ja vaikuttajana Asiantuntijaseminaari Syyskuu 4 5.9.2013 VTS-tenttitilaisuus Helsinki, Kuopio, Oulu, Tampere ja Turku VTS 5.9.2013 Basel III ja pankkien vakavaraisuus Asiantuntijaseminaari 5.9.2013 YVTS-tentti, vuosikurssi 20 YVTS 9 11.9.2013 Tuloksellinen liiketoiminta VALIKO 13.9.2013 Asiakkuuuksien hoitaminen viestintä ja vuorovaikutus Finanssialan koulutuspäivä 17.9.2013 Vastuullinen luotonanto yksityishenkilöille Asiantuntijaseminaari 23.9.2013 COBIT 5 finanssisektorille Asiantuntijaseminaari 24.9.2013 Oikeusturvavakuutukset ja -korvaukset Asiantuntijaseminaari 25.9.2013 Johdannaiset ja korkojohdannaiset käytännössä Asiantuntijaseminaari Lokakuu 4.10.2013 Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat Asiantuntijaseminaari 7.10.2013 Vakuutusmarkkinat Finanssialan koulutuspäivä 8.10.2013 Sijoitusmarkkinat Finanssialan koulutuspäivä 8.10.2013 TVL-yhteistyö: Ammattitaudit Yhteistyöseminaari (TVL) 10 11.10.2013 Riskienhallinta emba 11.10.2013 Kehity edelleen esiintyjänä finanssialalla Asiantuntijaseminaari 15.10.2013 Vastuullinen sijoittaminen markkinoinnin sanahelinää vai avain parempaan tuottoon? Asiantuntijaseminaari 16.10.2013 Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2013 Asiantuntijaseminaari 22.10.2013 IFRS, syventävä päivä Asiantuntijaseminaari 22 26.10.2013 Kansainväliset finanssimarkkinat VALIKO 24.10.2013 Tuloksellinen vuorovaikutus finanssialan esimiestyössä Asiantuntijaseminaari 25.10.2013 Pankkitoiminta sekä pankkien tilinpäätös ja keskeiset tunnusluvut Asiantuntijaseminaari 29.10.2013 Riskienhallinta finanssialalla Asiantuntijaseminaari 30.10 1.11.2013 Orientaatiojakso, vuosikurssi 21 YVTS 14 Finanssi&Vakuutus2/2013
Marraskuu 4 5.11.2013 Korvaustoiminnan perusteet Asiantuntijaseminaari 6.11.2013 Taloussuhdanteiden ennakoiminen ja päätöksenteko Asiantuntijaseminaari 7.11.2013 Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaan arvonluomisprosesseihin Asiantuntijaseminaari 7.11.2013 EU ja jäsenmaiden sosiaaliturva Finanssialan koulutuspäivä 11.11.2013 Tilinpäätöksiin valmistautuminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari 12.11.2013 YVTS 40-vuotisjuhlaseminaari Kutsuseminaari 15.11.2013 Sijoituspalvelututkinnon (APV) ajankohtaispäivä Asiantuntijaseminaari 18.11.2013 Tutkielmaseminaari, vuosikurssi 20 YVTS 18.11.2013 Liikennevakuutuskorvaamisen ajankohtaispäivä Yhteistyöseminaari (LVK) 19 20.11.2013 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari Asiantuntijaseminaari 21 22.11.2013 Riskienhallinta emba 25.11.2013 Vakuutustoimialan tietojenkäsittelypäivä laadukkuutta tekemiseen Yhteistyöseminaari 25 26.11.2013 Rahoitus- ja vakuutusalan tulevaisuuden menestystekijät VALIKO 26.11.2013 Lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvaamisen ajankohtaispäivä Yhteistyöseminaari (TVL) Joulukuu 2.12.2013 EU-päätöksentekoprosessi ja vaikuttaminen Asiantuntijaseminaari 10.12.2013 Lisää lääketiedettä ja vähän vakuutusjuridiikkaa Asiantuntijaseminaari 10 11.12.2013 Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla Asiantuntijaseminaari 13.12.2013 Asiakasymmärrys ja sosiaalinen media finanssialalla Asiantuntijaseminaari 16.12.2013 Finanssialan sääntely vuonna 2014 Asiantuntijaseminaari VTS YVTS emba VALIKO Vakuutustutkinto Ylempi vakuutustutkinto Executive MBA in Insurance and Financial Services Finanssialan liikkeenjohdollinen koulutusohjelma Koulutukset järjestetään pääsääntöisesti FINVAn tiloissa Bulevardi 28, 00120 Helsinki. Seuraa tarjontaamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus2/2013 15
Asiantuntijaseminaarit Osallistumalla asiantuntijaseminaareihin varmistat, että sinulla on aina ajankohtaisin tieto lainsäädännön uudistuksista, finanssialan kehitystrendeistä ja tulevaisuu den näkymistä. Seminaarit tarjoavat loistavan mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja tutustua myös muihin alalla toimiviin. Luennoitsijat edustavat alansa parasta asiantun tijuutta. Arvo ja hinta finanssipalveluissa mukaan asiakkaan arvonluomisprosesseihin 7.11.2013 Miten tunteet ja hinta vaikuttavat ostokäyttäytymiseen? Miten arvosta tehdään kilpailuetu ja miten hinnoittelu vaikuttaa ostajan päätöksen tekoon? Tule mukaan asiakkaiden arvonluomisprosesseihin. Asiakkaiden pyynnöstä uudestaan. Asiakasymmärrys ja sosiaalinen media finanssialalla 13.12.2013 Kohti seuraavia askeleita: missä kanavissa meidän tulisi olla, mikä on yrityskuvamme somessa nyt ja tulevaisuudessa sekä miten näissä kanavissa viestitään? Basel III ja pankkien vakavaraisuus 5.9.2013 Basel III -vakavaraisuuskehikon etenemisen aikataulu, Basel III:n ja CRD IV:n vaikutukset pankkien likviditeetin hallintaan. COBIT 5 finanssisektorille 23.9.2013 Yleiskuvaus hyvän hallintotavan mallin versiosta 5.0. EU-päätöksentekoprosessi ja vaikuttaminen 2.12.2013 Miten saada tuoretta tietoa EU-hankkeiden etenemisestä? Onko EU-tason toimintaan mahdollista vaikuttaa? IFRS, syventävä päivä 22.10.2013 Ajankohtaista IFRS-kehikon etenemisestä ja rahoitusinstrumenttistandardista. Johdannaiset ja korkojohdannaiset käytännössä 25.9.2013 Johdannaisten perusteet ja korkojohdannaiset, keskittyen osakeja korkojohdannaisiin sekä niiden käyttöön. Kehittyvät sijoitusrahastomarkkinat 4.10.2013 Sijoitusrahastojen sääntelyssä tapahtuvat muutokset ja ajankohtaiset trendit. AIFMD- ja UCITS IV ja V -direktiivien sisältö ja käytännön vaikutukset sijoitusrahastoyhtiöihin. Kehity edelleen esiintyjänä finanssialalla 11.10.2013 Kehitä esiintymistaitojasi ja tehosta puhe-esityksesi vaikuttavuutta. Luo vakuuttavia puhe-esityksiä. Hallitse esityksen tavoite, sisältö ja kuulijat. Kiinteistöjen vakuutuspäivä 2013, 16.10.2013 Vakuutus- ja kiinteistöalan asiantuntijoiden perinteikäs ajankohtais- ja verkottumispäivä. Korvaustoiminnan perusteet 4. 5.11.2013 Korvauskäsittelyprosessi: niin näyttökysymykset kuin kaikille vakuutuslajeille yhteiset korvaustilanteet, muutoksenhaku ja keinoja kohdata haasteellisetkin asiakaspalvelutilanteet. Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvausseminaari 19. 20.11.2013 Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen korvaamiseen liittyvät perusasiat, tapaturmaeläkkeet, ammatillinen kuntoutus, muutoksenhakuasteet sekä lääketieteelliset perusteet. Finanssialan asiantuntija viestijänä ja vaikuttajana 27.8.2013 Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, erilaiset vaikuttamisen keinot, finanssialan työryhmissä toimiminen ja konsultoivan otteen ottaminen. Finanssialan sääntely vuonna 2014 16.12.2013 Keskeisten sääntelyhankkeiden eteneminen ja vaikutukset vuonna 2014. Aamupäivällä syvennytään vakuutusalan ja iltapäivällä rahoitus- ja sijoitusalan sääntelyyn. Tule koko päiväksi tai aamu- tai iltapäiväksi! Lisää lääketiedettä ja vähän vakuutusjuridiikkaa 10.12.2013 Seminaari on suunniteltu Hyvä lääketieteellinen korvauskäytäntö- ja Modernia lääketiedettä ja vakuutusjuridiikkaa -seminaarien osallistujien toiveiden pohjalta. Laajenna ammattitaitoa lääketieteellisissä kysymyksissä ja kuule vinkkejä mm. korvauspäätösten tekemiseen! LVK-yhteistyö: Liikennevakuutuskorvaamisen ajankohtaispäivä 18.11.2013 Seminaari tarjoaa syventävää koulutusta liikennevakuutus korvauksista Liikennevakuutuskeskuksen jäsenlaitoksille. 16 Finanssi&Vakuutus2/2013
Oikeusturvavakuutukset ja -korvaukset 24.9.2013 Oikeusturvapäivä tarjoaa osallistujille käytännön työkaluja oikeusturvavahinkojen hoitamiseen. Seminaarissa esitellään lautakunta- ja oikeuskäytännöissä muotoutuneita periaatteita ja ratkaisuja. Lisäksi pyritään löytämään vastauksia käytännön työssä yleisimmin esiintyviin ongelmatilanteisiin. Seminaarihintaan sisältyy kirja Oikeusturvavakuutus. Pankkitoiminta sekä pankkien tilinpäätös ja keskeiset tunnusluvut 25.10.2013 Pankkitoiminta ja miten eri toiminnot näkyvät pankkien taseessa ja tuloslaskelmassa. Lisäksi pankkien tilaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut. Riskienhallinta finanssialalla 29.10.2013 Riskienhallinnan sääntely ja muutokset, eri toimintojen roolit ja tehtävät finanssiriskien hallinnassa. Sijoituspalvelututkinnon (APV) ajankohtaispäivä 15.11.2013 Sijoitusneuvontaa ohjaavan sääntelyn kehittyminen ja vaikutukset käytännön toimintaan. Taloussuhdanteiden ennakoiminen ja päätöksenteko 6.11.2013 Kuinka talouden ennusteet ja muutokset näkyvät eri toimialojen yritysten kannattavuudessa, rahoituksessa ja tuottavuudessa? Tilinpäätöksiin valmistautuminen finanssialalla 11.11.2013 Tilinpäätöksen laatiminen ja siihen liittyvä keskeinen lainsäädäntö finanssialalla. Tuloksellinen vuorovaikutus finanssialan esimiestyössä 24.10.2013 Esimiehen rooli työryhmän vetäjänä haastavissa vuorovaikutustilanteissa ja päätöksentekijänä. Hyödynnetään finanssialan palkkakeskustelumallia ja harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja. TVL-yhteistyö: Ammattitaudit 8.10.2013 Ammattitautien käytännön korvauskäsittelyyn liittyviä asioita, lainsäädäntöä ja selvittelyvelvollisuutta. Vakuuttava ja luonteva esiintyminen finanssialalla 10. 11.12.2013 Päivien aikana harjoitellaan eri kohderyhmille suunnattuja puheenvuoroja ja esityksen jäsentämistä. Vakuutustoimialan tietojenkäsittelypäivä laadukkuutta tekemiseen 25.11.2013 Perinteinen seminaari vakuutusalan ICT-suunnittelujohdolle. Tuoretta tietoa ICT:n mahdollisuuksista vakuutusalan palveluissa ja markkinoinnissa. Vastuullinen luotonanto yksityishenkilöille 17.9.2013 Tunne vastuullisen luotonannon juridiikka ja käytäntö. Miten vastuullinen toiminta on osa kannattavaa liiketoimintaa? Vastuullinen sijoittaminen markkinoinnin sanahelinää vai avain parempaan tuottoon? 15.10.2013 Vastuullisen sijoittamisen periaatteet, käytännöt ja vastuullisuuden merkitys sijoittajille. Seminaari sisältää kirjan Vastuullinen sijoittaminen. Tulevia seminaareja, kevät 2014 Lakisääteinen tapaturmavakuuttaminen Onnistunut vastuunvalinta henkilövakuutuksissa Solvenssi II Vakuutusalan juridiikan perusteet Vakuutusmatematiikan perusteet ja case-päivä Vakuutustoiminnan laskentapäivät Vastuullinen yritysluotonanto Asiakasyritysten tilinpäätösanalyysi ja tunnusluvut ja case-päivä Perheen verosuunnittelu Strukturoidut sijoitustuotteet Katso myös valmennusohjelmat. TVL-yhteistyö: Lakisääteisen tapaturmavakuutuskorvaamisen ajankohtaispäivä 26.11.2013 Syventävä koulutus lakisääteistä tapaturmavakuutuskorvausta koskevista asioista Tapaturmavakuutuslaitosten liiton jäsenlaitoksien henkilöstölle. Seuraa tarjontaamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus2/2013 17
Aiotko suorittaa tai oletko suorittanut APV-tutkinnon? A siantuntijaseminaarien avulla voit täydentää ja syventää finanssialan osaamistasi. Osallistumalla asiantuntijaseminaareihin varmistat, että sinulla on ajantasainen tieto sijoituspalvelualan tutkintojen eri osa-alueista. Sijoituspalvelualan tutkinnot eli APV-tutkinnot ovat sijoituspalvelualan ammattitutkintojärjestelmä. Se koostuu kahdesta tutkinnosta, jotka ovat APV1: sijoituspalvelututkinto ja APV2: sijoitusneuvojan tutkinto. APV1-tutkinto on Finanssialan Keskusliiton auktorisoima tutkinto, joka on tarkoitettu kaikille sijoituspalvelualalla toimiville. Se on erityisesti suunnattu asiakaspalvelutehtäviä hoitaville. Seuraavat asiantuntijaseminaarit soveltuvat hyvin sijoituspalvelualan tutkintojen jälkeiseen täydennyskoulutukseen ja tutkintoihin valmistautumiseen. Valmentaudu seminaarien avulla APV-tutkintoihin tai päivitä APV-tutkinnon tietoja 18 Finanssi&Vakuutus2/2013
Näin kehityt finanssialan ammattilaiseksi! Osaaminen ja asiantuntemus tarvitsevat jatkuvaa tiedon ja taitojen täydentämistä ja laajentamista. Uuttakin on opittava. Olet sitten vakuutus- tai pankkipuolen asiantuntija, suunnittele oma koulutuspolkusi vastaamaan omia ja työnantajasi tarpeita. Autamme sinua löytämään välineet ja tavat kehittää osaamistasi. Toistuva ja uudistuva seminaarivalikoimamme mahdollistaa yksilöllisen, pidempikestoisen oppimissuunnitelman rakentamisen. Suunniteltuna aikana kartutat osaamistasi esimerkiksi osallistumalla erilaisiin, sinua hyödyttäviin seminaareihin. Otathan yhteyttä! Suunnitellaan juuri sinulle sopiva valmennuskokonaisuus eri seminaareista ja valmennusohjelmista tai niiden osista. Osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, ajankohtaisesta täsmätiedosta on aina hyötyä. Annamme todistuksen, kun olet suorittanut valmennusohjelmasta vähintään kaksi seminaaria. Todistuksen painoarvoa lisää suunniteltu, omaa työelämässä hankittua osaamista täydentävä kokonaisuus. Pankit & talous -valmennusohjelma Valmennusohjelma lisää ymmärrystä pankkien taloushallinnosta ja talousinformaation antamasta lisätiedosta päätöksenteon tueksi. Ohjelma auttaa niin taloushallinnon ammattilaisia kuin pankkien henkilöstöä puhumaan samaa kieltä, käyttämään yhteisiä käsitteitä ja helpottamaan päivittäistä työskentelyä taloushallinnon parissa. Kun olet osallistunut kahteen seminaariin, voit halutessasi saada todistuksen. Seuraa tarjontaamme www.finva.fi Finanssi&Vakuutus2/2013 19
Korvaustoiminnan valmennusohjelma Valmennusohjelma sisältää korvaustoiminnan periaatteet, korvauskäsittelyprosessin kokonaisuudessaan ja vakuutuslajikohtaiset korvausseminaarit. Korvaustoiminnan perusteet -seminaari on hyvä pohja valmennusohjelman suorittamiselle. Saat halutessasi todistuksen, kun olet osallistunut vähintään kolmeen korvaustoimintaan liittyvään seminaariin. Voit sisällyttää valmennusohjelmaan muitakin korvaustoimintaan liittyviä asiantuntijaseminaareja kuin kuvassa näkyviä. Täydennämme tarjontaamme jatkuvasti. 20 Finanssi&Vakuutus2/2013