Liikennejärjestelmä myrskyn kourissa AVI - myrskyseminaari 11.9.2013 Tapio Tourula Valmiuspäällikkö
Sisältö Liikennejärjestelmän toimijat ja roolit myrskytilanteiden kannalta (Viestinnällinen) varautuminen liikennejärjestelmän häiriöihin Toiminta liikennejärjestelmän häiriöissä Operatiivinen toiminta Viestinnällinen toiminta Viestintä Tapaninpäivän myrskyssä 2
3
Liikennejärjestelmän toimijat Trafin strategia, 2012: Liikennejärjestelmä kattaa kaikki liikennemuodot. Liikennejärjestelmään kuuluvat ihmiset, elinkeinoelämä, liikennevälineet, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja - palvelut, infrastruktuuri sekä säädökset. Viranomaiset: VNK, LVM, Trafi, Livi, ELY, AVI, Kunnat, Ilmatieteen laitos Pelastustoimi? Elinkeinoelämä: Kunnossapito, liikennöijät, palvelut Liikennejärjestelmä on oleellinen osa logistiikkaa => yhteiskunnan toimivuutta 4
Roolit Viranomaiset VNK: Valtiotason tilannekuvan ylläpito, viestintä Ministeriöt: Tilannekuvan ylläpito, lain säädäntö, tulosohjaus, viestintä, toimenpiteiden koordinointi, tilanteesta selviämisen tukeminen Valtionhallinnon kriisijohtamismalli Kansliapäällikkökokous, Valmiuspäällikkökokous Trafi: Sääntely, luvitus, valvonta, tilannekuvan ylläpito, viestintä, tilanteesta selviämisen tukeminen = vähemmän operatiivista toimintaa Livi: Liikenneverkkojen kunnossapito, liikenteen ohjaus, tilannekuvan ylläpito, viestintä = Operatiivista toimintaa ELY: Tiekuljetusviranomaisia, (tie)liikenneverkkojen ylläpito, alueellinen toiminta, viestintä = Operatiivista toimintaa AVI: Alueellisen varautumisen valvonta, viestintä Kunnat: Vastuu kuntalaisten turvallisuudesta, viestintä Pelastustoimi: Pelastaminen, raivaus, viestintä Ilmatieteen laitos: ennakkovaroitukset ja palvelut tilanteen aikana, viestintä Elinkeinoelämä Rakentaminen, kunnossapito, palvelut, viestintä Hyödynnys Liikennöinti, kuljetukset, matkat, viestintä 5
Häiriötilanteet > poikkeusolot, esimerkkejä YTS, 2010 mukaan
Strategiset tehtävät esimerkkejä
Varautumisesta liikennejärjestelmän häiriöihin Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS), 16.12.2010, Valmiuslaki (1552/2011), substanssilait Varautuminen käsitetään kattamaan poikkeusolojen lisäksi toiminnan häiriöttömyyden ja jatkuvuuden varmistamisen myös normaalioloissa. Laajaa turvallisuus- ja varautumiskäsitystä, joka kattaa yhteiskunnan varautumisen sekä kriisijohtamisen normaali- ja poikkeusoloissa painotetaan mm. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (2010). Liikennejärjestelmän toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa perustuu normaaliolojen toiminnan, tehtävien, menettelyiden ja työnjaon toteuttamiseen mahdollisimman pitkään kaikissa tilanteissa. Lähde: Iltasanomat, 5.2.2012 8
Toiminta ja tavoite liikennejärjestelmän häiriöissä Tavoitteena häiriön vaikutusten minimointi ja paluu normaaliin tilanteeseen mahdollisimman pian Perustason tilanteissa toimintaprosessi on selkeä ja roolit toimijoiden tiedossa Viestinnällä on oleellinen rooli tilanteesta selviytymiselle Lähde: YLE, elävä arkisto 9
Liikennejärjestelmän häiriötilanteen perusprosessi Varautuminen Ennakkovaroitus Pelastustyö LVM, Trafi sääntely ja valvonta Livi, ELY, pelastus + muut valmiussuunnittelu Ilmatieteen laitos Vaaratiedote Muu toimija Pelastuslaitos, poliisi terveyspalvelut Raivaus Paluu normaaliin Pelastuslaitos Tienpitäjä, kunnossapito Tutkinta, varautumisen ja toiminnan kehittäminen 10
Laajempi näkökulma perusprosessiin Vaikutukset yhteiskunnan muuhun toimintaan Elintarvikehuolto Polttonestehuolto Työmatkaliikenne Laaja-alainen häiriö Toipumisen optimointi Kokonaisuuden johtaminen Normaalioloista kohden poikkeusoloja Miten viestintä tulee suunnitella näihin tilanteisiin? Lähde: Metro-lehti 11
Kesän 2010 myrskyjen tutkinnasta, Onnettomuustutkintakeskus, S2/2010Y/S8 Kuntien avainhenkilöiden hälyttäminen ja onnettomuusviestintä Vakavissa häiriötilanteissa tarvitaan kunnan toimenpiteiden keskitettyä johtamista ja tehostettua viestintää. Viranomaisten häiriötilanneviestinnän tehtävänä on varoittaa ihmisiä tiedossa olevasta vaarasta. Onnettomuustilanteissa tilanteen johtovastuu on tyypillisesti pelastusviranomaisilla, ja kuntien toiminnoilla on keskeinen rooli. Heinä-elokuun 2010 rajuilmoihin liittyen kuntien johtoryhmät kokoontuivat kuitenkin vain harvoissa tapauksissa edes pahimmilla myrskytuhoalueilla. Valtakunnallisesti puuttuvat esimerkiksi yhtenäiset menettelytavat kuntien johdon hälyttämiseksi. Suomen Kuntaliiton tulisi kehittää yhdessä pelastuslaitosten, aluehallintovirastojen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa kuntien häiriötilannejohtamista (mukaan lukien kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettelyt) ja onnettomuusviestinnän menettelyjä. [S2/2010Y/S8] 12
Valtionhallinnon kriisiviestintäohje 13
Valtionhallinnon kriisiviestintäohje, Johtaminen, tilannekuva ja viestintä Toimivaltainen viranomainen johtaa operatiivista toimintaa ja vastaa myös sen viestinnästä = Toimivaltainen viranomainen johtaa myös viestintää Laaja-alaisissa häiriötilanteissa on tärkeää kyetä tuottamaan poikkihallinnollista ja yhteen sovitettua tilannekuvaa. = Tilannekuvan tuottaminen perustuu/on viestintää Viestintä on osa johtamista = Koko toiminta perustuu viestintään, operatiivinen johtaminen, sisäinen viestintä, ulkoinen viestintä 14
Valtionhallinnon kriisiviestintäohje, Toimivaltaiset viranomaiset Päävastuu paikallisesta viestinnästä on kunnilla, paikallisilla viranomaisilla, kunnallisilla yhteenliittymillä kuten sairaanhoitopiireillä ja alueellisilla pelastuslaitoksilla. Erityisesti aluehallintovirastojen (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) on luotava toimivat viestinnälliset yhteydet paikallisiin toimijoihin jo normaalioloissa. Useamman kunnan alueella tapahtuvassa tilanteessa on tärkeää, että viestintä hoidetaan koordinoidusti. = Tässä on haastetta! Toimintaa johtavan viranomaisen vastuulla on myös viestinnän koordinointi. 15
Valtionhallinnon kriisiviestintäohje, Keskushallinnon rooli Keskushallinnon, kuten ministeriöiden ja keskusvirastojen, toiminnallinen ja viestinnällinen tuki alue- ja paikallishallinnolle on tärkeää. Resurssitukea, viestinnän konsultointia ja viestintäkanavien yhteiskäyttöä. Ministeriö tai valtioneuvosto voi laajassa tilanteessa ottaa viestinnän koordinaation hoidettavakseen. (Tilanteen tunnistus ja päätöksenteko johtovastuun ottamisesta) 16
Valtionhallinnon kriisiviestintäohje, Yritykset ja kansalaisjärjestöt Häiriötilanteissa viranomaisten, yritysten sekä kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden yhteistoiminta on tärkeää. Tarvittavat yritykset ja järjestöt otetaan mukaan toimintaan ja viestintään. Erityisen tärkeää on, että viranomaiset ja yhteiskunnan perusinfrastruktuurista vastaavat yritykset vaihtavat tietoa keskenään heti häiriötilanteen alusta asti ja sopivat viestinnän yhteensovittamisesta kansalaisten peruspalveluihin liittyvissä tilanteissa. 17
Otteita Trafin tehostetun viestinnän ohjeesta 1/3 Tehostettua viestintää vaativat tilanteet voi Trafissa suuronnettomuudet tai muut ilmailua, tie-, rautatie- tai vesiliikennettä vakavasti haittaavat tilanteet suurta mediahuomiota saavat (yksittäiset) tapahtumat, jotka eivät sinänsä merkittävästi haittaa ilmailua, tie-, rautatie- tai vesiliikennettä Trafin tehostetun viestinnän periaatteet ovat samat kuin Trafin normaalitilanteen viestinnän periaatteet eli: Luotettavaa Nopeaa Avointa Vuorovaikutteista Selkeää ja ymmärrettävää. Tietojen antamisessa ei saa viivytellä, sillä liikkeelle lähteneen huhun kumoaminen tai väärän tiedon oikaiseminen on erittäin vaikeaa. Tiedon luotettavuudesta ei kuitenkaan saa tinkiä: kaiken mitä sanotaan, on oltava totta. Valheesta jää aina kiinni. 18
Otteita Trafin tehostetun viestinnän ohjeesta 2/3 Tehostetun viestinnän tavoitteena on Estää ja/tai minimoida mahdolliset lisähaitat sekä turvata toiminnan jatkuvuus Välittää nopeasti oikeaa ja varmaa tietoa Trafin johdolle, henkilöstölle, yhteistyötahoille, sidosryhmille ja medialle Huolehtia siitä, että julkisuudessa syntyy oikea kuva tilanteesta Luoda toimintaedellytykset tilanteen hoitamiseksi ja estää väärien tietojen ja huhujen leviäminen Median tiedontarpeen tyydyttäminen Kansalaisten tiedontarpeen tyydyttäminen 19
Otteita Trafin tehostetun viestinnän ohjeesta 3/3 Häiriötilanteessa on tärkeää, että tehostetun viestinnän johto saa jatkuvasti ajantasaista tietoa tapahtuminen kulusta ja mahdollisista uusista käänteistä. Kiireestä huolimatta on varmistettava, että kaikilla on yhteinen käsitys tapahtumien kulusta sekä pääviesteistä ja vastuista. Monialaisissa, tehostettua viestintää edellyttävissä tilanteissa on viestinnän yhteensovittamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tehokas ja kohteen saavuttava viestintä on oleellinen osa viranomaisten ja yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautumista ja niistä toipumista. 20
Viestintä Tapaninpäivän myrskyssä Ennakkovaroitukset IL, vaaratiedotteet Tiedot vain viranomaisille ja osin elinkeinoelämän edustajille Ennakkovaroitukset kansalaisille säävaroitusten ja median kautta. Lisäksi IL antoi tilanteessa viranomaistiedotteen Media levitti tietoa tehokkaasti => Kansalaiset, viranomaiset ja elinkeinoelämä olivat hyvin varoitettuja 21
Ennakkkovaroitus, Ilmatieteen laitoksen viranomaistiedote 22
Viestintä itse tilanteessa 1/2 23
Viestintä itse tilanteessa 2/2 24
Myrskyn jälkeinen viestintä Viestintä taustoittavaa Liikennejärjestelmä vähällä huomiolla 25
Viestinnän onnistuminen Ennakkovaroittaminen toimi Viestintä itse tilanteesta toimi kunkin toimijan näkökulmasta: Pelastustoimi, Liikennevirasto Trafin tilanteen arvio tuoreeltaan: Arviomme mukaisesti tiedottaminen kaiken kaikkiaan toimi hyvin. Erityisen silmiinpistävää oli tiedottaminen tieliikenteen osalta, jossa ohjeistus suositelluista lähtöajoista eri valtakunnan osissa oli hyvin toimiva. Ainoa kysymys tietysti herää yleensäkin viestin perille menosta. AVI/ELY kommentteja ei lyhyellä otannalla HS:n artikkeleista? Oliko paikallisen median ja muiden kanavien kautta enemmän? Kokonaisuuden viestinnällinen koordinointi? Viestinnän merkitys tilanteesta selviytymiselle? 26
Kiitos!