Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin?

Transkriptio

1 Miten maakuntauudistus vaikuttaa pelastuslaitosten palveluihin? Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Paloturvallisuuspäivät 2017,

2

3 Turvallisuussuunnittelu a 2 + b 2 = c 2 Kunta päättää turvallisuudesta I 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

4 Turvallisuus ja hyvinvointi Turvallisuus on tutkitusti yksi keskeisimmistä kuntalaisen hyvinvoinnin perusteista ja kuntien tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia. Kuntien tuottamat palvelut ovat yhteiskunnan toimintavarmuuden ja kriisinkestävyyden kannalta hyvin merkittäviä. Kuntalaisten turvallisuuden edistäminen sekä kunnan palveluiden jatkuvuuden varmistaminen ovat keskeisiä edellytyksiä kuntien tavoitteiden saavuttamiseksi ja tehtävien hoitamiseksi. Kuntien on kyettävä integroimaan turvallisuus, varautuminen ja jatkuvuudenhallinta osaksi päätöksenteko- ja johtamisprosessejaan. 4

5 Turvallisuussuunnittelu a 2 + b 2 = c 2 Turvallisuuden vaihtokauppa Vastaavalla tavalla, kun kunta tarvitsee turvallisuustoimintojensa suunnittelussa ja mitoituksessa turvallisuusviranomaisen tuottamia tietoja, tarvitsevat turvallisuusviranomaiset kuntien tietoja turvallisuusympäristön muutoksia seuratessaan sekä ennakoidessaan tarvittavia toimenpiteitä. Kunnallisessa päätöksenteossa tehdään merkittävä määrä valintoja, jotka joko tuottavat turvallisuutta ja turvallisia palveluja taikka turvallisuusriskejä, jotka realisoituvat välittömästi tai pitkällä aikavälillä. Turvallisuusviranomaisten kuntayhteistyön vaarantuminen merkitsisi epäonnistumista sekä kunnallisen että valtakunnallisen turvallisuustyön tavoitteiden näkökulmasta. 5

6 Kunnat ja maakunnallinen pelastustoimi I Kuntien kannalta tärkeää on varmistaa, että vastavuoroinen yhteistyö pelastustoimen kanssa jatkuu mahdollisimman häiriöttä yli murroskauden ja siitä eteenpäin.» Tunnistetaanko pelastuslaitosten kunnille tuottama koko palvelukokonaisuus ja yhtyeistyön laajuus? Kunnilla tulisi olla jatkossakin mahdollisuus hyödyntää pelastuslaitoksen asiantuntemusta siten, kun maakunta ja kunta asiasta sopivat (vrt. PelL, valmiussuunnittelun tuki).» Asia erityisen merkityksellinen kunnille, joilla ei ole päätoimista varautumisen ammattihenkilöstöä ja jotka ovat vahvasti tukeutuneet pelastustoimen tukeen varautumisen kysymyksissä. Kuntia tulisi kuulla pelastustoimen palvelutasosta päätettäessä. 6

7 Kunnat ja maakunnallinen pelastustoimi II Maakuntalain yhteisellä varautumisella ei kuitata nykyisen PelL:n mukaista kuntien valmiussuunnittelun tukea.» Maakunnan tuki yksittäiselle kunnalle tai kunnan hallinnonalalle ei ole yhteensovittamisen piirissä.» Sellainen kunta, jonka haavoittuvuus tuottaa merkittävää uhkaa maakuntatason varautumisen näkökulmasta, nousee esille varautumisen yhteensovittamistehtävän puitteissa. Voidaanko maakunnan tuki yksittäiselle kunnalle tässä tilanteessa tulkita yhteensovittamistehtävän toteuttamiseksi?» Voiko yhteensovittaminen tukea yksittäisiä pieniä kuntia, jotka eivät nouse esille riskianalyysissa tai muissa työtä mitoittavissa arvioissa? Mikäli tuki päättyy, heikentää se varautumisen rakennetta.

8 Muiden maakuntien yhteisen varautumisen osa-alue Maakunnan alueen yhteisen varautumisen osa-alue Maakuntakonserni Mahdollinen tarve ratkoa edustuksellisuus. Kaikki kunnat Elinkeinoelämä Järjestöt Poliisi, Raja, PLV, muut yhteistoimintatahot SOTE (toimialakohtainen varautuminen) Pelastustoimi (toimialakohtainen varautuminen) Ympäristöterveydenhuolto (toimialakohtainen varautuminen) Muut tehtävät, ulkoistetut palvelut Yhteisen varautumisen osa-alueen tehtävät: yhteinen rakenne, yhdessä koottu riskinanalyysi ja ennakoiva turvallisuustilanteen seuranta, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, yhteiset harjoitukset

9 Kunnat ja maakunnat Tasavertainen kumppanuus, jonka tavoitteena tuottaa palveluja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella työnjaolla ja tehokkaasti. Verkostostoista koostuva yhteiskunnassa ei ole perusteltua rakentaa hierakkiota sinne missä niitä ei tarvita. Huomio palvelutuotannon alueelliset erot huomioivaan joustavuuteen, avoimeen yhteistyöhön ja asiakaslähtöisyyteen. Varautumiseen tavoitelähtöistä työskentelyotetta organisaatiolähtöisyyden sijaan. Varautumisessa onnistumista ja tehtäväkohtaista kyvykkyyttä ei ratkaista organisaatio kerrallaan, vaan se tulee ratkaista yhteistä suorituskykyä kehittämällä. 9

10 Yhteisen varautumisen lähtökohdista Kunnat osa kansallista varautumisen ja turvallisuuden suorituskykyä.» Kunta on osa kokonaisturvallisuuden konseptia, ja siten yhteensovittamisen rakenteiden piirissä. Tavoitteena kunnan sijoittaminen tarkoituksenmukaisesti osaksi varautumisen kokonaisuutta maakunnassa. Maakuntatasolla varautumisen suorituskyky perustuu siihen, kuinka hyvin maakunnan alueen suorituskyky on saatu viritettyä tarkoituksenmukaiseen yhteistoimintaan. Kuntien suorituskyky muodostaa keskeisen osan maakunnan alueen varautumisen suorituskyvystä.» Ei edellytä koordinaatiota. ohjausta, mutta yhteensovittamista kylläkin - eli useista asioista sopimista ja tietoisena pitämistä. 10

11 Keskinäinen sidoksellisuus Kunnilla mm. vastuu perusinfrastruktuurin tuottaminen ja ylläpitäminen, joilla suora vaikutus maakuntien varautumiseen. Maakunnassa yhteisen varautumisen osa-alue on kaikkien toimijoiden jakama intressi. Siitä ei voi erottaa mitään osaaluetta, eikä se mahdollista palastelua - toimijoiden keskinäinen sidoksellisuus sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti.» Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä ministeriöistä riippumaton maakunnan omistajuus (silti ministeriöiden on tehtävä oma osansa). Huolehdittava siitä, että maakunnan turvallisuustilanteiden muutosten seurannan sekä operatiivisen tilannekuvan kokoamisella on riittävä yhteys (ei tulisi olla kokonaan erillisiä järjestelmiä, jotta maakunnan tilanteen aikainen tuki voidaan tarvittaessa järjestää). 11

12 KUJA2 (Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta) hyötykartta Tuotokset Välihyödyt Lopullinen hyötytavoite Strateginen tavoite KUNTALIITTO Strateginen taso Palvelujärjestelmä taso Toimijataso Yhteiset työkalut: kuntien ja maakunnan varautumisen yhdyspinta rakentuu yhteisiä työvälineitä hyödyntäen Yhteiset arjen rakenteet: kyetään priorisoimaan ja kehittämään rakenteita Yhteiset prosessit: toteutus Kuja2 toimintamallin mukaisesti Toiminnan kohteena koko varautumisen ja turvallisuuden kenttä Maakuntavalmistelu noudattaa yhteistä rakennetta Maakuntavalmistelussa huomioidaan kaikki yhteistyötahot Varautumisen ja turvallisuuden omistajuus vahvistuu Kriittisten toimintojen jatkuvuus voidaan turvata murrostilanteen yli Luottamusta luova rakenne maakunnan ja kunnan yhteistyöhön Varautuminen toteutetaan yhteisten perusteiden ansiosta tehokkaasti Yhteistyössä toteutuva laaja-alainen turvallisuustilanteiden muutosten seuranta toimii vakioidusti Koko maakunnan alueen varautuminen on yhteensovitettua Maakunnan ja kunnan keskinäisriippuvuus ymmärretään Vakioudut yhteiskäytänteet vahvistavat maakuntien ja kuntien avointa yhteistyötä Maakunta ja kunta kykenevät välittömästi käynnistämään turvallisuustilanteiden edellyttämät toiminnot Varautuminen muodostaa eri turvallisuustilanteet kestävän perustan

13 Riskit Palvelutasosta päätettäessä ei kuulla kuntia, lähipalveluperiaate himmenee? Valmiussuunnittelun tuki häviää? Nykymuotoinen yhteistyö kaavoituksessa ja rakentamisessa loppuu? Yhteistyö turvallisuussuunnittelussa vaarantuu? (vrt. sisäisen turvallisuuden strategiatyön kirjaukset) Johtamisen tilanteen aikainen tuki päättyy? Yhteistyö maksulliseksi? Jätettiinkö jotain oppimatta edellisestä suuresta hallinnollisesta pelastustoimen uudistuksen toteutuksesta? 13

14 Kiitän mielenkiinnosta!