Ontokumpn Oy Malminetsints havin Valkeisen tutkimukse t II/KV~- 7 A. Huhma 4012.1963 Aiheen tutkimuksiin antoivat voimakkaat purosedimenttikuparianomaliat Luikonlahden mabin jatkeella. Luikonlahden malmi sijaitsee noin kilometri lounaaseen karttaliitteesss 1 nzkyvzin Petrolammen etelxp3asth. Purosedimenttianomalioiden ymp2iristdss2i suoritettiin tavanmukaiset geofysikaaliset mittaukset ja paljastumaharavien avulla tehtiin useita monttuja (liite 2). Kadkissa montuissa tavattiin mustaa liusketta, joissa oli heikko --\ rautakiisupirote ja satunnaisesti kuparikiisuae Parhaiden naytteiden XRF-analyysit antoivat seuraavan tuloksent Cu = 0.05-0.09 $, Zn = 0.03-0.10 $, Ni = 0.00-0.05 $ ja Co r Oo Kesh aikana suori- tettiin alueen kalliopercikartoitus, jonka tulos on liitteena 1. Lohkare-etsintaa suoritettiin, mutta malmilohkareita ei loytynyt, KallioperZkartoituksen yhteydessg koetettiin selvittaa purosedi- menttianomalioiden aiheuttajia mm. tutkimalla alueen topografiaa ja vesien virtaussu~ntia~ He Papunen, joka ty6n suoritti, kir- joittaa asiasta seuraavastio wpuresedimenttinaytteen metallipitoisnus riippuu klsittlskseni kahdesta tekijssta: 1) nlytteen sisziltzmista mikrolohkareista, jotka ovat peraisin rnalmimineraalipitoisesta kivesta ja 2) pohja/pintavedesta saostuneesta aineksesta. Kayth t5sss edelliselle merkintl3 M ja jalkimmaiselle S. Kivennaisrnaalajinaytteiden kohdalla saattaa S:n ohella M:n osuus olla varsin suuri, orgaanisessa nsytteessa taas S on rnasrzava tekijl, SiitS, mists Stn aines on pergisin, voitanee sanaa, etta se on 12ihtoisin joko kallioperassa olevasta malrnimineraaliesiintym2ist?3, josta se pinta/pohjaveden virtauksen mukana on joutunut puroon tai dytteenottopaikan ympariston maalajien sisaltsmists malmirnineraalipitoisista makro- tai mikrolohkareista.
Makro- ja mikrolohkareiden kulkeutumissuunnan taas diarittelee jazn kulkusuunta ja niinpl on oletettavissa, ettli jab kulku- suuntaan naden malmiesiintymh suojapuolella tb&n tekijk vai- kutus on huomi~narvoinen~ Toisaalta saattaa voimakkaasti virtaa- vissa puroissa veden kuljetus ja lajitusty6 upamuodostumineen ai- heuttaa M:n maliru kasvua sellaiseenkin paikkaan, jossa mikro- lohkareita ei j sb kulkusuunnan mukaan pitaisi olla, Nyt tutkitulla alueella kaikki nliytteet on stettu orgaanireesta maalajista puroista, joissa veden virtausnopeus on suhteellisen pieni* Koska anomaliakentti on suhteellisen laaja, eikl ~lll lukuunotta- matta Cuk-pitoisia kallioita tai irtokivis ole etsinn8ists huoli- matta lirydetty, voitanee anomaliat selittll ml-linsseistii johtu- viksi, NhZihh sisaltziv2it pienis magria Cu, joka kiven liuskei- suuden ja helpon rapautuvuuden ansiosta suhteellisen mukavasti joatuu puhkeamaa huuhtelevaan pinta/pohjaveteen ja sits tietl purosediment teihin. Muutamat vahvat anomaliapisteet sijaitsevat ml-vyirhykkeiden SSE- puolella ja koska uurresuunta on S20E, saattaa po. pisteiden ymplrist6ssl oleva moreeni sislltaf ml-lohkareita, jotka puoles- taan aiheuttavat anomalian kasvua. Mielenkiintoista on todeta, etth ml-whykkeen MNW-puolella on vahvoja anomalioita mmo pisteessi 35.25/985.81 = A ja 35.69/ 986.25 = B. 30s esitetty kallioperiikartta todella pit= paikkansa ml-esiintymien - ja siis myirs Cu-pitoisten kivilajien - suhteen, havaitaan, ettl Cu-ioni on liikkunut ennen saostumistaan pohja/ pintaveden mukana tapauksessa A ainakin n. 150 m, muttei yli 400 m ja tapauksearsa B ainakin n, 200 m, muttei yli 450 m. B-tapaukeessa anomalia on huomattavasti heikompi kuin A:ssa. Toisaalta herlttal ihmetystl se, etti jakson NNE-pSSssi oleva kookas ml-linssi ei ole aiheuttanut W-puolella virtaavaan puroon juuri minkahnlaista anomaliaa, vaikka se ilmeisesti varsin lyhy- eltii etsisyydelts laskee vetensa S-pXass2i jyrkkag rinnetti pitkin PO puroon. Anomalian puuttumisen syyna saattaa tie tysti olla Cu:n pienempi mlfira m1:ssa. Jos asia olisi nkin, aiheuttaisi pieni Curn maarb vaihtelu mlrssa varsin huomattavia vaihteluja ympl- rist8n purosedimenttianomalioissa.
Kokonaisuutena n2iyttlci purosedimenttitutkimus tsllt alueella mielesttini antaneen aika hyvh kuvan Cntn esiintymisestl alueen eri kivilajeissa. Koska menetelms kumminkin on suuressa mlsrin statistinen, olisi kzsitykseni mukaan t2lllaiselta anomalia-alueelta otettava nsytteit2i rtlnsaammin, esimerkiksi 50 m:n v2ilein 250tn asemasta, Satunnaisten tekijbiden aiheuttamat virheet voitaisiin nhin vsltth2 ja tulkintamahdollisuudet samalla paranetraton Syksyll2i ja syystalvella kairattiin kohteeseen neljh syv&kairar;zsreikw (liitteet 3). Kairauksen tulos vahvisti pintatutkimuksista saatuja tuloksia. EdellH Papunen arvelee, e t ti4 anomalian puut tuminen jakson NME- p2iissa olevan mustan liuskeen l~sipuolella virtaavasta purosta saattaisi johtua kuparin pienemmgstl mslr2ists tsssl mustassa liuskeessa. SyvXkairausreikien 3 ja 4 m s tis ta liuskeista tehdyis tzi XRF-mSlrSyksistX ~vi/~a-3 ~vi/va-h cu 0.075 0.06 $ Zn 0i14 0015 Ni 0.04 Oe03 ei kuitenkaan saa tukea tslle otaksumalle.
,,,. Liit e L