PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Transkriptio

1 PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA Alueella on tehtv lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geof~sikaalisia hakumittauksia, svstemaattisia mittauksia ja erilaisia montutuksia vuodesta 1953 asti, jolloin olivat käynnissä Savian tutkimukset Pielaveden lehden eteläosissa. Tutkimuksiin antoivat alkuaikoina aihetta etenkin malminetsija Eero Tannerin tekemät havainnot rauta- kiisunitoisista horisonteista ja niihin liittvvista magneettisista pienoismagnetometril1ä mitatuista anomalioista Lampaanjärven W-puolella Pahkamaessä ja Heinämäessä. J3lkimmaiseltä alueelta varhain löytynyt A Sutisen lohkare (SVGN, 5685, 0,07 % 3,80 % Zn) ja omissa lohkare-etsinn8issa lövtv- neet KRD-ATF-kivilohkareet, joista eräässä oli Cu, 0,43 % Cu ovat antaneet uskoa malmikriittisyyteen. Kiuruveden alueelta löydettvjen lukuisten malmi- lohkareitten johdosta ja ennenkaikkea Pvhasalmen malmin löydyttya 1959 tehdyn laajan matalalento- ohjelman seurauksena tutkimukset keskittvivat Kiuruveden - Pyhäjärven - Karsamaen alueille. Lohkare-etsintöjä tosin tehtiin 60-luvun alkupuolella Joutsenniemen ja yleensä Pielaveden järven N-alueilla. SulkavanjSrven alueella tvdt ovat saaneet vauhtia useaankin otteeseen. Yksi oli 1962 saatu Maire Jauhiaisen Valkeisk~lan Svrjälästa löytämä ZnS- ja CUK-pitoinen rautakiisulohkare, jonka johdosta aikanaan tehtiin pääasiassa töitä lehden alueella. Vuonna 1973 matalalentomittauksessa , 08, 10, lehdillä tuli ja lehtien rajoille ennestään tuntematon sähköisen anomalian kärki, jota sittemmin seurattiin S-suuntaan Sulksyanjärvellä Kilpilahteen

2 ..- asti. Samalla mitattiin hakuprofiilit (2 kpl) Valkeisjarven ja Pyöreisen väliselle kannakselle, josta montuissa lövtyi rautakiisupitoisia ITU-kerroksia. Niissä on myös niukasti CUK ja ZnS. Aihetta pitää tutkia tarkemmin. E.m. svstemaattinen mittaus kulkee Tommonrnäen nimellä ja anomalioita tullaan kevättalvella -77 tutkimaan kalliomurskenaytteenotolla. Kallioperakartoitusta alettiin jatkaa 3323-lehden alueelta S-suuntaan 1974, jolloin kahden miehen rvhma orientoitui ja 12 lehtien alueisiin. Vuonna 1975 samankokoinen rvhmä kartoitti 09-lehden N-osan. Vuonna -76 tehtvjen Lampaanjärven lohkare- lövtöjen johdosta loppukesästä kartoitettiin 11 ja 12 lehtien alueita ja etsittiin lohkareita. E.m. tutkimusten tulosten perusteella päadvttiin teke- mään alueelle kesäksi -77 matalalento-ohjelma ja maastomittaukset kolmella alueella ovat jo menossa kevättalvella samana vuonna. Sulkavanjarven - Joutsenniemen alueet kuuluvat siihen laajaan jaksoon, joka kulkee Niemiskvlän - Hauta- kylän - Sulkavan - Joutsenniemen kautta Savialle ja siitä edelleen etelään päin. Jakso tulee hvvin näkyviin aeromagneettisella kartalla voimakkaam- pana alueena ja kallioperassä sille ovat luonteen- omaisia piirteitä pyrokseeninitoiset svväkivet - jotka toisinaan muodostavat iso ja ko rkeita pvö- reahköja porfyyrisiä PYGR-alueita, mutta yleisimmin kuitenkin ovat pieniä linssimaisia tai sulkamaisia koostumukseltaan GB:sta GR:iin olevia svväkivi ocueita, joiden väleissä sedimenttikivet ja vulkaanisen toi- minnan tuotteet ovat muuttuneet karkeiksi (GRA-, SIL-, KRD-) kiillegneisseiksi, sarvivälke- ja pyrokseeni- gneisseiksi, graniittigneisseiksi, GRA-KRD-gneisseiksi, KRD-ATF-GRA-kiviksi, KRC-GRA-HY-kiviksi jne.

3 .- Ma lminetsinta Niinsanottujen Mg-metasomaattisten kivien yhteydessä tavataan lähes poikkeuksetta rautakiisupirotetta, johon liittyy vähäisiä maaria CUK ja ZnS. Kallio- kylässä on ZnS-CUK-SK-FEK-malmeja ja Saviä.lla sekä CUK-malmia että ZnS-pitoista rautakiisupitoista malmia. Malmiluokkaa olevia lohkareita esiintyv lahes koko jaksolla. Lampaanjarven alueen lukuisat KRD-ATF-GRA-kivilohkareet eivät oletettavasti ole tästä jaksosta asti vaan jostakin valimaastosta. TässZ. vhtevdessa on aiheellista muistella Pyhäsalmen malmin asemaa ko. jakson suhteen ja malmin vhteydessa esiintvviä tyypillisiä KRD-ATF-kivia. Ei liene tarpeellista pitempiin muisteloihin vaan annetaan luetteloiden puhua puolestaan. LIITTEET Aiheluettelo : 0 Helovuori 1 Plv/l Joutsenniemi 2 Plv/2 Heinämäki 3 Plv/2, Kvs- 17 Heinamaki ja Sulkavanjarvi (vuosirap. ) Plv/3 Plv/4- Plv/lO Plv/ll Plv/13 Hernejärvi Katajamäki Pahkamaki Ruostesuo Savi järvi Kfrs/3 Jokisalmi Kvs/5 Kilpilahti Kvs/l7 Sulkavanjärvi Yleiskatsaus karttalehden kivilajeihin, Mikko Heikkinen, 1975.

4 .-- LUKEMISEKSI SUOSITELLAAN: Erkki Marttila: Evolution of the precamhrian volcanic compiex in the Kiuruvesi area, Finland, Bull 283, 1976 J Nikander: Pielaveden-- Koivujarven jakson karsi- ja karbonaattikivien ja vulkaniittien stratigrafiasta (PRO GRADU, 1976) A Karvinen: Niemiskylan - Lohvan alueen malmi- aiheista (PRO GRADU, 1977) A Savonlahti: On rocks containing garnet, hvpersthene, cordierite and gedrite in the Kiuruvesi region Finland, Bull 218, 1966 Stratigrafia Svmposio Suomen Geologinen seura ja Geologiliitto, koulutus- moniste n:o 2-0 Helovuori: Pvhasalmen malmista ja sen stratigrafiasta - E Marttila: Kiuruveden alueen stratigrafiasta On the stratigraphv of Pohjanmaa, Savo and North Karelia in Finland G Gaal etc. Nordiska Geologiska vintermötet/oulu /3323/0H/62 Olavi Helovuori: Tutkimusraportti KIURUVEDEN R'ALLIOJXRVI

5 001/3314/GTL/70 Geologinen ~utkimuslai tos Savian kuparimalmiesiintvma 1968 Savian ympäristön tutkimukset OO1/3313,3314/0H/57 Olavi Helovuori Pielavesi II Savia Levaniemi W W Wilkman, 1938 Suomen geologinen yleiskartta lehti C 3, Kuopio Kivilajikartan selitys