Sarjat ja integraalit

Samankaltaiset tiedostot
Sarjat ja integraalit, kevät 2015

Sarjat ja integraalit, kevät 2014

Sarja. Lukujonosta (a k ) k N voi muodostaa sen osasummien jonon (s n ): s 1 = a 1, s 2 = a 1 + a 2, s 3 = a 1 + a 2 + a 3,...,

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Matematiikan tukikurssi

Sarjat ja integraalit

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Riemannin sarjateoreema

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Sisältö. Sarjat 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 17

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

Matematiikan tukikurssi

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

Vastausehdotukset analyysin sivuainekurssin syksyn välikokeeseen

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

Matemaattinen Analyysi

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Tenttiin valmentavia harjoituksia

termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.

Sarjojen suppenemisesta

Analyysi 1, kevät 2010

Sarjoja ja analyyttisiä funktioita

Alkulukujen harmoninen sarja

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI II kevät 2018 Ratkaisut 1. välikokeen preppaustehtäviin. 1. a) Muodostetaan osasummien jono. S n =

Kompleksianalyysi, viikko 5

Konvergenssilauseita

Matemaattisen analyysin tukikurssi

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

1. Osoita, että joukon X osajoukoille A ja B on voimassa toinen ns. de Morganin laki (A B) = A B.

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Analyysi III. Jari Taskinen. 28. syyskuuta Luku 1

Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

ANALYYSI 2. Camilla Hollanti. Tampereen yliopisto x 3. a x 1. x 4 x 11. x 2

Fourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7

Koodausteoria, Kesä 2014

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

Matematiikan tukikurssi

Matemaattinen Analyysi

ANALYYSI 3. Tero Kilpeläinen

Kompleksitermiset jonot ja sarjat

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

5. Potenssisarjat 5.1. Määritelmä ja suppeneminen

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Onko kuvaukset injektioita? Ovatko ne surjektioita? Bijektioita?

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

ANALYYSI 3 HELI TUOMINEN

Lukujonon raja-arvo 1/7 Sisältö ESITIEDOT: lukujonot

1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17

reaalifunktioiden ominaisuutta, joiden perusteleminen on muita perustuloksia hankalampaa. Kalvoja täydentää erillinen moniste,

1 Reaaliset lukujonot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Lebesguen mitta ja integraali

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

2. Todista Lause 1.2 : Jos I on ylinumeroituva indeksijoukko ja a i > 0kaikillai 2 I, niin P i2i a i = 1.

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Koodausteoria, Kesä 2014

πx) luvuille n N. Valitaan lisäksi x = m,

Johdatus matematiikkaan

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Aineenopettajien erikoistyö Sisällönsuunnittelu, kevät 2010

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

(2n 1) = n 2

Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja

Derivaattaluvut ja Dini derivaatat

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

(iv) Ratkaisu 1. Sovelletaan Eukleideen algoritmia osoittajaan ja nimittäjään. (i) 7 = , 7 6 = = =

Tasainen suppeneminen ja sen sovellukset

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

Cantorin joukon suoristuvuus tasossa

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

802118P Lineaarialgebra I (4 op)

Seuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

=p(x) + p(y), joten ehto (N1) on voimassa. Jos lisäksi λ on skalaari, niin

Sinin jatkuvuus. Lemma. Seuraus. Seuraus. Kaikilla x, y R, sin x sin y x y. Sini on jatkuva funktio.

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

2.2.1 Ratkaiseminen arvausta sovittamalla

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

Tarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

rm + sn = d. Siispä Proposition 9.5(4) nojalla e d.

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki

MS-A010X Differentiaali- ja integraalilaskenta 1

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Transkriptio:

Sarjat ja integraalit Peter Hästö 11. maaliskuuta 2015 Matemaattisten tieteiden laitos

Eteneminen pvm luku v 11 2.1, 2.2 v 12 2.3, 2.4 v 13 3.1 v 14 3.2 v 15 4 v 16 5.1 v 17 5.2 v 18 6.1 v 19 6.2 Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 2 / 8

Esimerkki 1 Selvittäkää ryhmässä, mikä on sarjan k=1 1 k(k + 1) summa. Älkää käyttäkää luentomonistetta (semminkin, kun siinä esitetty ratkaisu on väärä ). Apukysymyksiä: 1. Mitä kysymys tarkoittaa? Mitä siinä pyydetään tekemään? 2. Mitä aikaisempia kokemuksia sinulla on tämän tyyppisistä tehtävistä? Voiko niistä päätellä jotain analogian avulla? Viiden minuutin kuluttua vihje. Kaikkien pitäisi saada tämä ratkaistua, ratkaisu ei vaadi mitään kummallisia tietoja! Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 3 / 8

Esimerkki 1 Selvittäkää ryhmässä, mikä on sarjan k=1 1 k(k + 1) summa. Älkää käyttäkää luentomonistetta (semminkin, kun siinä esitetty ratkaisu on väärä ). Vihje: Laske ensin summan arvo pienillä äärettömyyden arvoilla, ts. 1 k=1 1 2 k(k + 1), k=1 1 3 k(k + 1), k=1 1 3 k(k + 1), k=1 1 k(k + 1). Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 4 / 8

Havaintoja viime vuodelta Sarjojen perusteissa epäselvyyksiä. Mitä tarkoittaa Mathematicians talk big and think small 1 x k? k=0 1 Cuoco, Goldenberg, Mark (1996): Habits of Mind Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 5 / 8

Havaintoja viime vuodelta Sarjojen perusteissa epäselvyyksiä. Mitä tarkoittaa Mathematicians talk big and think small 1 x k k=0 Päteekö, että = x k y k k=0 x? k k=0 Ajattele: x 0 y 0 + x 1 y 1 = x 0 + x 1 y 0 + y 1. x k? k=0 1 Cuoco, Goldenberg, Mark (1996): Habits of Mind Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 5 / 8

Terminologiaa Mitkä ovat esimerkissä 1 termit, osasummat, osasummien raja-arvo, sarja, sarjan suppeneminen (vrt. Määritelmä 2.1.1). Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 6 / 8

Keskeiset tulokset, 2.1 Termien raja-arvo on 0 (Lemma 2.1.4) Geometrinen sarja (Lause 2.1.12) Potenssisarja (Lause 2.1.14) Nämä kaksi ovat perussarjoja, joiden avulla muut suppenemiset päätellään. Opettele ne. Ja kun pitää joku esimerkki keksiä niin lähden näistä liikkeelle. (Vrt. majoranttiperiaate, alla) Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 7 / 8

Keskeiset tulokset, 2.2 Majoranttiperiaate positiivistermisille sarjoille (Lause 2.2.4) Kaikki muut testit (suhdetesti, juuritesti, vertailuperiaate) seuraavat tästä ja perussarjoista. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 8 / 8

Keskeiset tulokset, 2.3 Jos sarja ei ole positiivisterminen, siitä tehdään positiivistreminen itseisarvoilla. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 9 / 8

Lauseen lukeminen Toulminin argumentointimalli: grounds warrant (backing) claim Analysoidaan Lauseen 2.3.11 todistusta: selvittetään mitä siinä käytetyt käsitteet ja merkinnät tarkoittavat tarkastetaan joka askel, mitä siinä tehdään, ja miksi päättely pätee tämän jälkeen miettitään mistä todistuksen idea tulee, ja miten siihen on päädytty. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 10 / 8

Lauseen lukeminen Toulminin argumentointimalli: grounds warrant (backing) claim Analysoidaan Lauseen 2.3.11 todistusta: selvittetään mitä siinä käytetyt käsitteet ja merkinnät tarkoittavat tarkastetaan joka askel, mitä siinä tehdään, ja miksi päättely pätee tämän jälkeen miettitään mistä todistuksen idea tulee, ja miten siihen on päädytty. Selvittäkää mitkä ovat luvut k 1, k 2 ja k 3 esimerkissä 2.3.13 (siis mikä on muuttujan numeroarvo) kun luvun 2009 korvaa luvulla 2. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 10 / 8

Luvun 2 sisältö 1. Sarjan suppenemisen määritelmä; x k ja k p karakterisoinnit 2. Majoranttiperiaate; suhdetesti; juuritesti; vertailuperiaate 3. Itseisen suppenemisen määritelmä; sarjan uudelleen järjestely 4. Vuorottelevat sarjat ja Leibnizin lause. Peter Hästö Matemaattisten tieteiden laitos 11. maaliskuuta 2015 11 / 8