Suomen Kuntaliitto Vuosikertomus 2013
Sisältö Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta... 2 Kuntaliitto lyhyesti... 3 Toimintaympäristö... 4 Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2013... 6 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia... 7 Kestävää tulevaisuutta kuntalaisille... 8 Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta...8 Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana...10 Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa...11 Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin...12 Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle...13 Kuntaliitto kehittäjänä...14 Kuntatyönantajatoiminta...15 Tietoyhteiskunta...16 Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi...17 Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän hyväksi...18 Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta Edunvalvonnalla Vaikutamme yhteiskunnalliseen kehitykseen, päätöksentekoon ja keskusteluun kuntien ja koko kuntakentän näkemyksellä, tavoitteena vahvistaa itsehallintoa sekä uudistaa palveluja. Kehittämällä Edistämme kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tarjoamalla palveluja Tarjoamme monialaiseen osaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja sekä kohtaamismahdollisuuksia kunnille ja kuntataustaisille yhteisöille. Viestintä muuttuvassa toimintaympäristössä...19 Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto...20 Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen toimintamallien uudistaminen...22 Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, 170 aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa...23 Kuntaliiton organisaatio...25 Kuntaliitto-konserni...26 Kuntaliiton päätöksenteko...30 Luottamuselimet 2013...32 Tilinpäätös...47 2
Kuntaliitto lyhyesti Suomen Kuntaliitto r.y. on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliitto palvelee myös maakuntien liittoja, sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaisia organisaatioita. Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kunta-alan edunvalvonta, kehittämistyö ja palvelutoiminta. Vahvuutenamme on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys. Tarjoamme kunnille ja muille sidosryhmille asiantuntijapalveluita ja kehittämisosaamista yhdessä konserniyhtiöidemme kanssa. 3
Toimintaympäristö Kunnat tarttuivat taloudellisen taantuman tuomiin haasteisiin Talouden taantuma on jatkunut Suomessa jo useita vuosia. Kuntien kustannuskehitys on toistuvasti ylittänyt kansantalouden kasvuluvut. Kuntatalous kuitenkin vahvistui hieman vuonna 2013. Tätä selittää kuntien oma-aloitteinen tiukka taloudenpito menojen kasvun taittumiseksi sekä eräiden verotuksen kertaerien vaikutus. Kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole väistymässä. Vuonna 2014 kuntatalous on kääntymässä heikkenevälle uralle heikon verotulojen kehityksen, palvelujen kysynnän kasvun ja uusien valtionosuusleikkausten takia. Kunnat ovat reagoineet tehokkaasti talouden muutoksiin. Taantuman pitkittyessä työvaltaisen kunta-alan talouden hallinta on kuitenkin käymässä hyvin vaikeaksi. Rakenteellisilla muutoksilla, kuten kunta- ja palvelurakenteella on merkittävää vaikutusta pidemmällä aikavälillä, mutta kuntatalouden kohtalon ratkaisee talous- ja työllisyyskehitys. Kuntaliitto kokoaa Kuntatalouden sopeutusohjelmassa 2014 2017 Kuntaliiton esitykset talouden sopeuttamistoimista, kuntien toiminnan tuottavuuden parantamisesta sekä talouskasvua ja työllisyyttä edistävistä toimenpiteistä. Uudistuksilla kestävämpään hyvinvointiin Suomen hallitus käynnisti rakennepoliittisen ohjelman talouden kasvuedellytysten varmistamiseksi ja julkisen talouden tasainottamiseksi. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan 4,7 % bruttokansantuotteestamme. Se edellyttää pidemmällä aikavälillä lähes 10 miljardin euron sopeutusta. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä kuntataloutta vahvistetaan kahdella miljardilla eurolla. Valtio on sitoutunut vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita miljardin euron edestä. Toinen miljardi kootaan kuntien tehostamistoimenpitein sekä veronkorotusten avulla. Pidemmällä aikavälillä kestävyysvajeen hoitamisessa korostuu kyky nostaa kuntapalveluiden tuottavuutta, jonka tulisi parantua puoli prosenttiyksikköä vuosittain. Suomalaisten yleinen hyvinvointi on lisääntynyt, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata ihmisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Vaativaa erityisosaamista ja suuria investointeja edellyttävät palvelut halutaan keskittää kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Ta- 4
voitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut asiakkaiden ja potilaiden palvelu- ja hoitoketjujen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 2013 käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun alueellisesta perustasta sekä palveluketjujen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta työnjaosta hallinnon tasojen välillä. Kuntaliitto on johdonmukaisesti korostanut kuntarakenneuudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen etenemistä yhtä aikaa sekä kuntapohjaisen järjestelmän ensisijaisuutta ja kuntien yhteistyön merkitystä. Kulunutta vuotta kuvaavat monet laaja-alaiset uudistukset mukaan lukien mittava kuntalain uudistustyö ja kuntien valtionosuusuudistus. Yhteisöt ja yhteiskehittäminen osana tulevaisuuden palveluja Yksilöllistyvät tarpeet ja kestävä julkisten varojen käyttö edellyttävät uusia tapoja tuottaa palveluita. Palvelujen yhteiskehittäminen ja -tuotanto asiakkaiden eli kuntalaisten kanssa yleistyvät. Yhteisöstä voi löytyä uusia kumppanuuksia tukemaan yksilön omia selviytymismahdollisuuksia ja keinoja saada vertaistukea. Elämänhallinta ja yhteisöllisyys tulee nähdä palvelukehittämisen mahdollisuuksina. Monet kunnat uudistavat rohkeasti lähipalvelujaan. Kuntaliitto kehittää yhdessä kuntien kanssa uudenlaisia ihmisten omaa aktiivisuutta vahvistavia toimintatapoja, kuten vanhemmuuden tuen muotoja. Valmennamme ja yhteiskehitämme kuntapäättäjien ja palvelujen kehittäjien kanssa asiakkaiden osallisuuteen perustuvia palveluja. Kuntia johdetaan vaikeasti ennakoitavassa tilanteessa Kuntajohtamiseen kohdistuu suuria haasteita haasteellista toimintaympäristön nopeiden ja vaikeasti ennakoitavien muutosten vuoksi. Johtamiseen kohdistuvat paineet liittyvät kuntatalouden epätasapainoon, ikääntyvään väestöön ja henkilöstöön, kuntalaisten muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin sekä laajamittaisten, koko kuntakenttää koskevien uudistustavoitteiden synnyttämiin haasteisiin. Haasteissa menestyvät hyvällä luottamushenkilö- ja ammattijohdon yhteistyöllä strategisesti johdetut kunnat. Strategisessa johtamisessa korostuvat valintojen tekeminen, yhteistyövalmiudet kunnan sisällä ja ulkopuolella sekä kyky tehdä vaikeita päätöksiä. Johtamistehtävissä toimivilta edellytetään kykyä oman johtajuuden ja organisaation johtamiskulttuurin uudistamiseen, taitoa itsensä johtamiseen sekä näkemyksellistä, innostavaa ja mahdollistavaa johtamisotetta. Liitto kehittää kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa valtakunnallisessa verkostossa, kuntien vertaisryhmissä ja kuntakohtaisen konsultoinnin avulla. Poliittisen ja kuntayhteisön johtamisen vahvistamisen KPJ johtamisvalmennus käynnistyi vuonna 2013. 5
Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2013 Kuntaliitto tekee kuntien tulevaisuutta Kuntien tulevaisuus saa uuden suunnan kuluvan valtuustokauden aikana. Tätä tervehdystä kirjoittaessani maan hallitus ja oppositiopuolueet olivat juuri sopineet sote-uudistuksen kokonaisratkaisusta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy viidelle alueelliselle järjestäjälle. On erittäin tärkeää, että Kuntaliitto ja kuntakenttä ovat mukana uudistuksen valmistelussa, jotta varmistetaan perustason palvelujen toiminta. Myös kuntarakenteet ja kuntalaki ovat uudistuslistalla. Voidaan sanoa että koskaan aikaisemmin kuntien päätöksentekojärjestelmiä, palveluja ja voimavaroja ei ole läpivalaistu yhtä syvällisesti. Osaaminen rakentuu vuoropuhelussa kuntien kanssa yhdessä jäsentemme ja sidosryhmien kanssa verkostomallin, joka tuottaa lisäarvoa kunnille, kuntakonserneille ja muille sidosryhmille. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja alueellisten yhteisöjen elinvoimaisuuden puolesta. Kehitämme kuntakonsernien johtamista. Haluamme kytkeä kehittämisen kiinteäksi osaksi liiton palveluita ja edunvalvontaa. Uuden strategiamme mukaisesti teemme kunnille kestävää tulevaisuutta. Keskeinen tehtävämme on löytää kunnille sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja Katsaus kuntien toimintaympäristön muutoksiin vahvistaa käsitystä nopeasta muutostarpeesta. Kuntakenttä ei voi edetä tulevalle vuosikymmenelle nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla. Uudistustyö jäsenkentässämme asettaa haasteita myös Kuntaliiton kehittämiselle. Vuosi 2013 avasi liiton uuden strategiakauden. Kuntaliitto on toiminut yhteisenä ja ainoana kuntien etujärjestönä 20 vuotta eli yhden sukupolven ajan. Haluamme uudistua siten, että toimimme entistä vahvemmin kuntien yhteisenä foorumina. Visiomme Uuden sukupolven Kuntaliitosta vahvistaa ennakoivaa otetta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja tulevaisuuden tekemiseen. Haluamme vahvistaa työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Teemme tulevaisuutta kuntien kanssa kuntalaisille. Kestäviä ratkaisuja Meidän on elettävä mukana jäsenkuntiemme muutoksessa ja kirkastettava perustehtävämme. Lähtökohtana on oltava syvällinen ymmärrys kuntien tarpeista. Vahvistamme osaamistamme rakentamalla 6
Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia Kuntaliiton toimintaa ohjaa valtuustokaudella 2013 17 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia. Strategiassa luomme näkemyksen Kuntaliiton tulevaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä vuoteen 2020 liiton perustehtävän, vision ja strategisten valintojen kautta. Teemme tulevaisuutta kuntien kanssa kuntalaisille. Tällä haluamme korostaa toimintamme vaikuttavuutta myös loppuasiakkaiden eli kuntalaisten näkökulmasta. Haluamme yhteen sovittaa erilaisten kuntien tarpeisiin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Elinvoimaisuus rakentuu paikallisissa ja alueellisissa yhteisöissä kuntien, kuntalaisten, yritysten ja erilaisten muiden toimijoiden kautta. Kunta edustaa yhteisöllistä vastuunottoa, paikallistuntemusta ja kansanvaltaista vaikuttamista. Haluamme vahvistaa kuntakentän osaamista elinvoimaisen paikallistalouden kehittämisessä ja uudenlaisten kumppanuuksien rakentamiseksi yksilöiden ja yhteisöjen arjen tueksi. Kuntaorganisaatio on nykyisin yhä useammin monialainen konserni, joka muodostuu erilaisten sisäisten ja ulkoisten yksiköiden kokonaisuudesta. Haluamme olla aktiivisesti mukana kuntakonsernin sisällön, rakenteiden ja poliittis-hallinnollisten ohjausmallien kehittämisessä. Kuntaliiton perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja alueellisten yhteisöjen elinvoimaisuuden puolesta. Ajamme kuntien etua, palvelemme kuntia ja toimimme kuntien kehittäjäkumppanina. Kehitämme osallistavia palvelujärjestelmiä ja demokraattisesti ohjautuvia kuntakonserneja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suuruuden ekonomian ja erikoistumisen voimistuminen Elinvoimaiset paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja hyvinvoivat kuntalaiset Kuntauudistus ja itsehallinto Kuntalaisten hyvinvointi VISIO 2020 Kuntaliitto on kuntien yhteinen vahva vaikuttaja ja edunvalvoja, kunnallisen itsehallinnon vahvistaja ja palvelujen uudistaja. Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää tulevaisuutta. Yksilöllistyminen, ihmisryhmien eriytyminen ja uudenlaiset yhteisöt Toimintakykyiset kuntakonsernit Kuntakonsernit Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Alueellinen erilaistuminen ja eriytyminen Verkostoituva Kuntaliitto Verkostomallit Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelun toimintamalli Sopeutumista edellyttävä kansainvälinen ja alueellinen talouskehitys Elinvoima Talouden tasapainottaminen 7
Kuntauudistus ja itsehallinto Kestävää tulevaisuutta kuntalaisille Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuus rakentuu kuntayhteisön elinvoimasta, kuntalaisten aktiivisesta roolista, hyvästä johtamisesta sekä paikallisista voimavaroista lähtevästä kehittämisestä. Kehitämme kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO 2) -verkostoprojektissa. Yhteensä 35 kunnan kanssa toteutettavan projektin tavoitteina ovat strategian toimeenpanon ja strategisen luottamushenkilötyön sekä kaksoisjohtamisen kehittäminen. Kehitystyötä tehdään valtakunnallisen verkoston tasolla sekä suurten, keskisuurten ja pienten kuntien vertaisryhmissä teemaseminaarien, KuntaVertaiset-seminaarien ja kuntakohtaisen konsultoinnin avulla. Syksyllä 2013 valmistuivat ensimmäiset hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat poliittisen ja kuntayhteisön johtamisen vahvistamiseen suunnatusta KPJ johtamisvalmennuksesta. KPJ sertifikaattiin tähtäävän ohjelman kehitystyö on toteutettu yhdessä FCG Oy:n ja Kevan kanssa. Kuntaliitto osallistuu merkittävien uudistusten valmisteluun, hoitaa edunvalvontaa ja laajaa koulutus- ja tutkimustoimintaa, joita hyödynnämme. Asiakaskyselyn vastaaja Kymenlaaksosta Kuntakentässä on meneillään vaativien muutosten ja uudistusten vaihe. Eräs tärkeimmistä haasteista on onnistuneiden ja tuloksellisten kuntaliitosten toteuttaminen. Kuntaliitosverkoston avulla liitto tukee valmistelutyötä kuntien yhdistymistä selvitettäessä tai uutta kuntaa rakennettaessa. Työ perustuu vertaisoppimiseen ja tarjoaa tietoa muutosjohtamisen ja käytännön valmistelutyön tueksi. Tuemme kuntia muutosjohtamisessa laajasti myös eri kuntaryhmille ja toimialajohdolle suunnatuissa verkostoissa. Kuntaliitto edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ja avoimen valmistelukulttuurin kehittämistä Kuntalaiset keskiöön -projektin avulla. Kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa 8
92 % liiton asiakkaista ja jäsenistä suosittelisi Kuntaliittoa. Strateginen asiakaskysely 2013 yhteisenä tavoitteenamme on kuntalaislähtöisen demokratian vahvistaminen. Samalla pyrimme valmentamaan kuntapalvelujen kehittäjiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palveluprosessien kehittämisessä yhteistyössä hyvinvointi- ja terveysalojen avoimen innovaatioyhteisö INNOKYLÄN kanssa. Kuntaliitto osallistui kertomusvuonna laajasti lainsäädännön valmistelutyöhön: toimialojen erityislainsäädäntö, EU-lainsäädäntö, kuntarakennelaki, kuntalaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. Säädösvalmistelussa arvioimme kuntien toimintaa ja tehtäviä ohjaavien säädösmuutosten tarkoituksenmukaisuutta kokonaisuuden näkökulmasta (itsehallinto, elinvoima, kuntalaisten oikeudet, sektorikohtainen ohjeistus). Lähtökohtanamme on turvata kunnille mahdollisimman laaja harkintavalta ja liikkumavara sekä riittävät taloudelliset resurssit järjestää lainsäädännössä osoitetut tehtävät. Vuosi 2013 oli merkittävä kuntalain kokonaisuudistuksen kannalta. Kuntalain uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä kuntalaisten osallisuuden ja kuntademokratian vahvistaminen. Osallistumme aktiivisesti uudistuksen valmistelutyöhön. Tavoitteenamme on, että myös uusi kuntalaki kunnallista itsehallintoa korostava ja kuntien toimintaa ohjaava yleislaki, joka luo kunnille laajat mahdollisuudet organisoida toimintansa vapaasti. Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat jakoivat aktiivisesti näkemyksiään Kuntaliiton järjestämässä Kuntalaki uudistuu -seminaarisarjassa. Kuuteen seminaariin osallistui lähes 300 luottamushenkilöä ja viranhaltijaa noin 120 kunnasta. Lisäksi kuntien edustajat ja lain valmistelijat ovat keskustelleet kuntalain uudistamisesta lukuisissa muissa tilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa. Vuonna 2014 tavoitteenamme on käynnistää kuntien kansallinen ennakointitoiminta. Liikkeellelähtö tapahtuu valtakunnallisen tulevaisuusfoorumin kautta. Kuntaliiton käynnistämä Vaikuttavat lähipalvelut -projekti pääsee myös vauhtiin. Projektissa kehitetään yhdessä kuntien kanssa kuntalaislähtöisiä ja sektorirajapintoja ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Kuntaliitto käynnistää erilaisiin kuntakokeiluihin perustuvan kehitystyön, jonka avulla vahvistetaan kuntien omaehtoista toimintatapojen kehittämistä sekä selvitetään lainsäädännön asettamia esteitä toimintatapojen muutoksille. Kuntakokeiluja analysoidaan yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. 9
Kuntalaisten hyvinvointi Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana Tavoitteenamme on selkiyttää yhdessä kuntien kanssa, millaisia moninaisia rooleja kunnalla voi olla kuntalaisten hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. Kysymys ei ole vain hyvinvointipalvelujen järjestämisestä, vaan hyvinvoinnin edellytysten mahdollistamisesta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää kuntalaisten hyvinvointiin, palveluihin ja palvelujen vaikuttavuuteen liittyvän tiedon lisäämistä ja jalostamista. Olemme kehittäneet kuntien tiedolla johtamista palvelevia työvälineitä. Hyvinvointitiedolla johtamista ja päätöksentekoa tukee sähköinen hyvinvointikertomus. Kehitämme myös lastensuojelupalvelujen vaikuttavuusmittaria ja sovellamme sitä käyttöön yhteistyössä kuntien kanssa. Laajennamme kuntien palveluja koskevaa tietopohjaa ja teemme kustannusvertailuja yhdessä kuntien kanssa. Käynnistimme tutkimusprojektin ikäihmisten palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta. Se tuottaa tietoa vanhuspalvelujen vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Palveluja on uudistettava säilyttäen kuntien tehtävien ja resurssien tasapaino. Taloudellisesti kestävä tulevaisuus edellyttää, että huolehditaan kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainosta. Edunvalvontatyössämme painottuvat laajat uudistukset, lainsäädäntötyö ja osallistuminen hyvinvointipalveluja koskeviin kehittämisohjelmiin. Vuonna 2013 vaikutimme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistukseen sekä muun muassa varhaiskasvatuslain, vammaislakien ja sosiaalihuoltolain uudistamiseen sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin. Liikuntalain uudistaminen on esimerkki hyvinvoinnin edellytysten luomisesta: kansalaisten omaehtoinen ja yhteisöllinen toiminta edistää hyvinvointia, toimintakykyä ja terveyttä ja sitä kautta kunnan talouden kestävyyttä sekä lisää kuntayhteisön sosiaalista pääomaa. Olemme vaikuttaneet muiden muassa seuraavissa kehittämisohjelmissa: vanhuspalvelulain toimeenpano, omaishoidon kehittämisohjelma, ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma, kehitysvammaisten asumispoliittinen ohjelma sekä lastensuojelun sekä ikääntyneiden palvelujen laatusuositukset. Käynnistimme yhteistyössä VM:n, TEM:n ja STM:n kanssa Vaikuttavat lähipalvelut -projektin, jonka avulla edistetään uudenlaisten kuntalaislähtöisten ja sektorirajapinnat ylittävien palvelukonseptien käyttöön ottamista. Keskeinen tavoite kestävän tulevaisuuden kannalta on kansalaisen oman vastuun ja itsenäisen suoriutumisen edistäminen ja vertaistuen käytön lisääminen. Toteutamme pitkäaikaissairaiden vertaistoiminnan mallia, Arkeen voimaa -projektia, jonka tavoitteena on terveydenhuollon asiakkaan koetun hyvinvoinnin ja terveydentilan koheneminen sekä omavastuun ja osallisuuden lisääntyminen. Kansainvälisissä tutkimuksissa toimintamallin avulla on saavutettu itse arvioidun terveyden kohentumista, oireiden hallinnan ja arjessa selviytymisen paranemista. Valmistelemme näyttöön perustuvien vanhemmuuden tuen mallien kokeilua ja levittämistä koko maahan. Vanhempien tukemisella pyritään saamaan vanhempien omat voimavarat käyttöön ja vähentämään tarvetta korjaaviin lastensuojelupalveluihin. 10
Elinvoima Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa Kuntien taloudellinen liikkumavara on tärkeä tekijä kuntien paikallisen elinvoiman kehittämisessä. Kuntaliitto on vahvistanut kuntien edellytyksiä kehittää paikallista elinvoimaa tekemällä työtä kuntien taloudellisen liikkumavaran turvaamiseksi. Vuoden 2014 alusta kunnille ohjataan jäteveron tuotto, noin 70 miljoonaa euroa. Kuntaliiton tavoittelema kiinteistöveron ikäalennusten pienentäminen sekä maapohjan arvonkorotukset lisäävät kuntien tuloja noin 100 miljoonalla eurolla vuodesta 2014 lähtien. Kunnan elinvoiman vahvistaminen on kuntajohtamisen keskeisin kysymys. Kyse ei ole vain perinteisestä elinkeinopolitiikasta, vaan kunnan koko tehtäväalueen käyttämisestä elinvoiman vahvistamisessa. On tärkeää, että kunnat tunnistavat päätöksiä tehdessään niiden vaikutukset kunnan elinvoimaan. Kannustimme kuntia elinvoimanäkökulman huomion ottamiseen kuntien strategisessa johtamisessa. Elinvoiman eväät -projektissa kehitämme pilottikuntien kanssa elinvoimajohtamisen välineitä. Valmisteilla on laaja elinvoimajohtamisen kuntaverkostohanke, jolla kehitetään elinvoiman vahvistamista ja sen johtamista. Tuemme kuntia elinvoiman vahvistamista paikallisesti konsulttipalveluilla yhteistyössä FCG Oy:n kanssa sekä eri puolilla maata toteutettavilla elinvoimafoorumeilla. Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys elinvoiman vahvistamisessa. Kehitämme kuntien osaamista sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoiden hyödyntämisessä uudella Tekes-rahoitteisella yhteistyöhankkeella. Maankäyttö- ja infraratkaisut ovat keskeinen osa kunnan elinvoimapolitiikkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain arviointityön yhteydessä korostimme kaavoituksen sujuvuuden edistämisen merkitystä muun muassa esittämällä selvitysvelvollisuuden vähentämistä, maakuntakaavan alistusvelvollisuudesta luopumista sekä lupamenettelyjen keskinäisten suhteiden selkeyttämistä. Nämä näkökulmat sisällytettiin maankäyttö- ja rakennuslakia koskevaan arviointiraporttiin sekä kiireisten uudistus- tai selvitystoimenpiteiden listalle. Infra menestyksen perustana -projektin tavoitteena oli tukea kuntien päätöksentekoa rakennettuun ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Sen tuloksena valmistui luottamushenkilöille opasmateriaalia infrastruktuurin taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästä kehittämisestä. Projekti toteutettiin yhdessä useiden kuntien, alan järjestöjen ja ympäristöministeriön kanssa. Ennakointityö on tärkeää, jotta päätökset perustuvat mahdollisimman oikeaan näkemykseen tulevaisuuden tarpeista. Kuntaliitto on edistänyt koulutuksen ennakointia kunnissa ja aluetasolla erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen suuntaamisessa ja mitoituksessa. Käynnistimme vuonna 2013 useiden yhteistyökumppaneiden kanssa kehittämistyön kansallisen ennakointitiedon käytön kehittämiseksi kunta- ja aluetasolla. Tulevaisuudessa kansainvälisesti verkottuneiden kuntien ja maakuntien elinvoimaisuus edellyttää osaavaa työvoimaa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Maahanmuuttajien kotouttamisen kehittäminen, kuntien monikulttuurisen palveluosaamisen lisääminen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen omalta osaltaan turvaavat kuntien työvoiman saantia. Hyvin toimivat palvelut sitouttavat ulkomaalaista työvoimaa alueelle. Kuntaliitto on tuonut kuntasektorin näkemyksiä ja tarpeita esille maahanmuuttajien kotouttamista kehittävissä hankkeissa sekä ulkomaalaisen työvoiman maahanmuuttoa ja rekrytointia edistävissä työryhmissä. 11
Kuntakonsernit Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin Kuntaorganisaatio on yhä useammin monialainen konserni, joka muodostuu erilaisten sisäisten ja ulkoisten yksiköiden kokonaisuudesta. Kuntakonsernien rakenteet ja johtaminen eriytyvät ja monimutkaistuvat nopeasti. Vuonna 2013 käynnistyi valtuuston toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen konsernin ohjauksessa ja strategisessa johtamisessa. Valmistelussa on keskeisesti mukana valtuustojen puheenjohtajien konsernijohtamisen Advisory Board. Työn tulokset julkaistaan kehittämisaloitteessa syksyllä 2014. Maan paras keskittymä kuntaosaamista Asiakaskyselyn vastaaja Uudeltamaalta Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisohjelmassa arvioidaan kuntien ja niiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen konserniohjauksen kehittämis tarpeita. Kuntaliiton, FCG Oy:n ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun yhteistyössä toteutettavan ohjelman tavoitteena on kuntien strategiasta ja tavoitteista lähtevän konserniohjauksen ja riskienhallinnan pelisääntöjen käytännönläheinen uudistaminen kehittämällä konserniohjeita ja hyvän hallinnon suosituksia sekä vaikuttamalla säädösvalmisteluun. Kehittämisohjelmassa mallinnetaan konserniohjauksen menettelytapoja yhteistyössä osallistujaorganisaatioiden edustajien ja ohjelman asiantuntijoiden kanssa. Kohteena ovat johtamis- ja hallintojärjestelmä, konsernirakenne sekä omistajaohjaus ja -strategia, hallitustyöskentelyn menetelmät, kokonaisvaltainen riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arviointi ja palkitseminen. Ohjelman konsultatiivisiin prosesseihin ja vertaisarviointiin osallistuu 18 Suomen suurinta kuntaa ja kolme sairaanhoitopiiriä sekä niiden yhtiöitä. Osallistujat saavat tukea oman kuntakonsernin rakenteen ja ohjauksen nykytilan arviointiin sekä konserni- ja omistajaohjauksen käytäntöjen kehittämiseen. Haasteena on myös kehittää kuntakonsernin tukipalvelujen tehokkuutta sekä kiinteistöjen ja toimitilojen omistajaohjausta. Kokoamme tuoteperheeksi Kuntaliiton asiantuntijapalvelujen ja FCG Oy:n tuotteet muun muassa kiinteistöjen arvonmäärityksen, ICT:n, talouden ja hallinnon sekä tilapalvelujen alueilta. Käynnistimme selvityksen kuntien kiinteistöjen omistus- ja hallintamuodoista sekä ohjeiden ja suositusten valmistelun tukipalveluita sekä kiinteistöjä ja toimitiloja koskevien uudelleenjärjestelyjen tilanteisiin. 12
Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Kuntaliitto Vuosikertomus 2013 Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle ja osaamiselle Uudistumisen, innovoinnin ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat kuntien työyhteisöissä. Monimuotoisuus, kuten monikulttuurisuus, osatyökykyisyys, osa-aikaisuus, eri sukupolvet, työyhteisössä eri työnantajien työntekijöitä, vaatii uudenlaista osaamista esimiehiltä ja johtajilta. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ja teknologian hyödyntäminen tuovat mukanaan uusia työn tekemisen malleja ja muuttavat vanhoja. Vuoden 2013 tavoitteena oli laaja-alaisen esimiesvalmennuksen koulutuskokonaisuuden valmistelu yhteistyössä KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton ja FCG Oy:n ja Kevan kanssa. Osaamisen ennakointi on keskeinen osa kuntaorganisaation strategista päätöksentekoa. KT:n, Kuntaliiton ja Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä 15 kunta-alan organisaation kanssa kunta-alalle soveltuvia käytäntöjä osaamisen ennakointiin. Kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste. Hyvä työelämän laatu parantaa palvelutoiminnan tuloksellisuutta ja työn kokeminen tuloksellisena parantaa työelämän laatua. Kertomusvuonna korostimme edunvalvonta- ja kehittämistyössämme työelämän laadun ja tuloksellisuuden samanaikaiseen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Kehittämistyöhön sisältyi hyvien käytäntöjen levittäminen, KT:n ja pääsopijajärjestöjen tuloksellisuuskampanja sekä yhteistyö työurien pidentämiseksi. Kävimme vuoropuhelua kuntien sosiaali-, työllisyysja työnantaja-asiantuntijoiden ja Kevan edustajien kanssa osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämisestä. KT ja pääsopijajärjestöt laativat yhteisesti tietoiskuja työterveyshuollosta, kuntoutuksesta ja osaamisen kehittämisestä. KT neuvotteli pääsopijajärjestöjen kanssa henkilöstöraportointia koskevan suosituksen. Yhtenäisten tunnuslukujen myötä kunnat saavat tulevaisuudessa vertailutietoa henkilöstövoimavaroista. Käynnistimme myös vertailutietopankin rakentamisen. Valmistelimme työvoima- ja osaamistarpeita koskevan selvityksen toteutusta sekä henkilöstövoimavaraa koskevan tiedon käsittelyä Kuntaliitto-perheessä. Vuoden aikana organisoimme ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskeva asiantuntijatapaaminen ja sitä koskeva tietoaineisto koottiin KT:n verkkopalveluun. 13
Kuntaliitto kehittäjänä Osaamista ja oivalluksia yhdessä kuntien kanssa Kuntaliiton ja kuntien rooli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäjinä on merkittävä. Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan päämääränä on edistää kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Tuotamme kunnille uutta tietoa sekä uusia toimintatapoja ja menetelmiä, jotka edistävät kuntien mahdollisuuksia selviytyä tulevaisuuden haasteista. Päämääränämme on olla paras kunta-alan kehittäjäorganisaatio ja jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani. Teemme kehittämistyötä verkostomaisesti, laajasti yhteistyössä erilaisten kuntien, kunta-alan toimijoiden sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Verkostomaisen kehittämistoiminnan avulla haluamme antaa tilaa erilaisille näkemyksille sekä tietoa ja kokemusta arvostavalle yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Projektien lukumäärä 32 16 3,2 Liiton kehittäjäkumppanikunnissa asuu noin 4 700 000 kuntalaista. Toimintavuonna liiton tutkimus- ja kehittämisprojekteissa oli mukana 170 kuntaa eri puolilta Suomea. Laaja-alainen yhteistyö erilaisten kuntien kanssa luo edellytyksiä aidosti kuntalähtöiseen kehittämistoimintaan sekä mahdollisuuden edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehittymistä. Uudenlaiset kehittämistoiminnan menetelmät, palvelut ja verkottuminen mahdollistavat uusien tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisen kuntien kanssa. Toimintavuonna kehittämisen painopisteitä olivat ennakoivaan lainvalmisteluun liittyvät kehittämistoimet, tiedolla johtamisen mahdollisuuksien vahvistaminen sekä kuntajohtamisen kokonaisuuden kehittäminen. Vahvasti esillä oli myös elävään ja monimuotoiseen kuntademokratiaan sekä kuntapalvelujen toimivuuden arviointiin liittyvä kehittäminen. Kehittämistyön tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä koko kuntakentässä koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen kautta. Kuntaliitto osallistui laajasti kunta-alan eri organisaatioiden kehitysprojekteihin. Yhteistyö korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on perusta kestävälle ja luotettavalle tulevaisuuteen katsovalle kehittämistoiminnalle. Olemme määritelleet uudenlaisen strategisen yhteistyömallin keskeisimpien kuntatutkimusta tekevien yliopistojen kanssa. Strategisen Kuntaliiton projekteihin osallistuneet kunnat vuonna 2013 T&K-toiminnan tunnuslukuja Kuntarajat MML 2013 Karttakuva Kuntaliitto 19.2.2014 kumppanuusmallin avulla haluamme vahvistaa kuntalähtöistä kuntatutkimusta, edistää yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä turvata akateemisen työvoiman saatavuutta kunta-alalla. 2013 2012 2011 Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm 49 40 42 Kuntaliiton T&K-budjetti, * 800 000 800 000 700 000 Ulkopuolinen T&K-rahoitus, 1 300 000 1 480 000 1 856 000 T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %* 2,4 % 2,1 % 2,3 % *Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakulujat. 14
Kuntatyönantajatoiminta KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö ja kunta-alan työnantajajärjestö, joka edustaa Manner- Suomen kuntia ja kuntayhtymiä työmarkkina-asioissa. Tehtävät on määritelty kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta annetussa laissa. Vuonna 2013 KT Kuntatyönantajien toiminta painottui neuvottelutoimintaan. Elokuussa KT oli yhtenä työmarkkinakeskusjärjestöistä sopimassa valtakunnallisesta kasvu- ja työllisyyssopimuksesta. Sen perusteella käytiin loppusyksyllä neuvottelut kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista vuosille 2014 2016. KT Kuntatyönantajat, kunta-alan pääsopijajärjestöt ja Tehy ry pääsivät syyskuussa neuvottelutulokseen kunta-alan sopimus- ja neuvottelujärjestelmän uudistamisesta, kun osapuolten neuvottelijat hyväksyivät valtakunnansovittelijan tekemän ratkaisuesityksen. Samalla ratkaisussa Tehy ry palasi takaisin kunnalliseen sopimus- ja neuvottelujärjestelmään ja saattoi osallistua kunta-alan syksyn sopimusneuvotteluihin. Toimintavuonna jatkui myös voimassa olevan työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2011 hyväksymän raamisopimuksen toimeenpano kaksi- ja kolmikantatyöryhmissä, jotka käsittelivät muun muassa työlainsäädännön uudistamista, osaamisen kehittämistä ja osatyökykyisten työllistämistä. Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa sovittu vuoden kestänyt jaksotyöaikakokeilu päättyi marraskuussa. Kokeilun tulosten arviointi, kustannusvaikutustietojen keruu sekä neuvottelut uusista jaksotyöaikamääräyksistä siirtyivät seuraavan vuoden puolelle. KT Kuntatyönantajat varmisti edustuksensa työmarkkinakeskusjärjestön eläkeuudistuksesta ja työurien pidentämisestä neuvotteluja aloittavassa työryhmässä. Kehittämistoimissamme painopisteenä oli osallistuminen Työelämä 2020 -kehittämisstrategian valmisteluun ja toimeenpanoon sekä tuloksellisuuden edistäminen. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hankkeessa valmistuivat neljässä pilotissa kehitetyt osaamisen ennakointimallit. KT:n, Kuntaliiton ja Kevan yhteisessä Kuntatyötoiminnassa painopistealueet olivat 1) yhteinen tietoperusta ja ennakointitieto, 2) nykyisten työntekijöiden työurien pidentäminen, 3) tulevaisuuden työntekijöiden rekrytointi ja työnantajaimago sekä 4) uudistuva esimiesosaaminen kuntakonsernissa. Käynnistimme valmistelun yhteistyön uudistamisesta siten, että siihen jatkossa osallistuisivat myös Kuntarahoitus ja Palvelulaitosten työnantajayhdistys. 15
Tietoyhteiskunta Tavoitteenamme on kehittää yhteisiä kansallisia sähköisiä palveluja. Kuntien yhteisistä sähköisistä palveluista on saatu erinomaisia kokemuksia kunta-alan rekrytointipalvelun Kuntarekry Oy:n ja yhteishankintoja toteuttavan KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteydessä. Uusin avaus yhteisissä palveluissa on kuntien projektitoiminnan johtamiseen tarkoitettu kuntasektorin projektisalkun hallintaväline. Ensimmäiset kaupungit aloittivat palvelun käyttöönoton vuonna 2013. Kuntien tietoliikenneratkaisun kilpailutuksen avulla pyritään yhdistämään kuntien ylläpitämät seutu- ja alueverkot, valtionhallinnon turvallisuusverkko ja valtion hallinnollinen verkko. Tavoitteena on uusien palveluiden käyttöönotto, joustavuus ja kustannustehokkuus. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen oli yksi liiton toiminnan painopisteistä vuonna 2013. Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuriyhteistyölle laadittiin hallintamalli. Kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään yhteistyössä kuntien, valtiovarainministeriön sekä Kuntien Tieran kanssa. Kuntien kehittämistyön avuksi valmistuivat ensimmäiset kuntasektorin omat viitearkkitehtuurit käyttövaltuuksien ja ydintiedon hallintaan. Seuraavassa vaiheessa käynnistimme asiahallinnan sekä talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuurien laadinnan. Käynnistimme yhdessä STM:n sekä kuntatoimijoiden kanssa VAKAVA-projektin, jonka tavoitteena on tukea kuntien ja sairaanhoitopiirien alueellista ja alueiden välistä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua. Palveluarkkitehtuuri ja siihen sisältyvä palveluväylä lupaavat tulevina vuosina merkittävää parannusta muun muassa tiedon yhteiskäyttöön julkisen hallinnon sisällä. Osallistuimme kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen sekä useiden julkisen hallinnon suositusten valmistelutyöhön yhteentoimivuuden alueella. Kuntatoimijoiden tietohallintoyhteistyön merkittävä avaus on yhdessä alueiden ja kuntien sekä STM:n kanssa valmistelemamme yhteistyömalli (AKUSTIprojekti), jolla tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön vahvistamista, säännönmukaistamista ja vakinaistamista vuoden 2016 alusta lähtien. Kuntaliitto osallistui valtiovarainministeriön vetämään julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen. Sen tavoitteena on yhdistää eri julkisen hallinnon toimijoiden asiointipalvelut kunnan palvelupisteessä. Tähän liittyy tiiviisti muun muassa liiton aloitteesta käynnistynyt etäpalvelun kehittäminen, joka toteutuessaan lisää merkittävästi julkisen hallinnon asiointipalvelujen saavutettavuutta. 16
Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi Kuntaliiton tilastopalvelu tarjoaa kuntien johtamisen tueksi vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja kuntien poliittisesta järjestelmästä. Kunnat hyödyntävät tietojohtamisessa aikaisempaa enemmän kunnan oman kehityksen seurantatiedon lisäksi myös valtakunnallista, alueellista ja oman kuntakokoryhmän vertailutietoa. Kuntaliiton tilastopalveluilla tuetaan kuntia tilanteessa, jossa kunnat hakevat ratkaisuja palvelujen tuotantotapojen, palveluiden, toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi sekä menojen kasvun hidastamiseksi. Jatkossa tarvitaan ajantasaisten tietojen lisäksi paljon enemmän ennakoivaa tietoa tulevista muutoksista kunnille. Kuntien palvelutoiminta on muuttunut, joten myös tilastointia on kehitettävä. Kuntaliitto on osallistunut valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan, jonka tavoitteena on ratkaista kuntatilastoinnin haasteita. Vuoden 2013 aikana on uudistettu kuntien tilastoinnin palveluluokitus, joka parantaa palvelutoiminnan vertailukelpoisuutta. Palvelujärjestelmien monimuotoistuessa on kehitettävä toimipaikkakohtaista tie- donkeruuta. Konsernirakenteiden yleistyessä tarvitaan nykyistä enemmän konsernitasoista tietoa. Vuonna 2013 kehittämisen kohteena olivat tilastopalvelut liiton Kunnat.net -palvelussa. Kuntaliitto tarjoaa kunnille ja kuntayhtymille sekä sidosryhmille vertailutietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja henkilöstöstä. Vertailutietoa on saatavilla numerodatana, karttoina sekä visualisoituna datana. Näistä esimerkkeinä ovat karttapohjainen Kuntanavigaattori ja Kuntien talousrakennepalvelu. Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutettu Kuntakuvaaja-palvelu sai runsaasti käyttäjiä. Suoraan Tilastokeskuksen tietokannasta päivittyvät tiedot sisältävät kunnittaisia aikasarjoja pääosion aluekehityksen ja -talouden näkökulmasta. Jatkossa kehitämme edelleen jo käytössä olevia vertailutietopalveluja kuten sote-vertailutietopalvelua, Kouluikkunaa ja 20 kaupungin tuottavuusmittaria. Kehitystyö perustuu uudenlaiseen verkostomalliin, joka tarjoaa vertaistietoa ja tukea kuntien oman toiminnan kehittämiselle. Se on samalla laatujärjestelmä tietopalvelujen kehittämistyölle. 17
Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta Kunnistamme on ruotsinkielisiä 19, joista 16 on Ahvenanmaan kuntaa. Kaksikielisiä kuntia on 30. Kunnat elävät kansainvälisessä maailmassa ja EU vaikuttaa monin tavoin kuntien ja kuntalaisten elämään. Vuonna 2013 keskeiseen rooliin nousi edunvalvontatyö ruotsin- ja kaksikielisten kuntien näkökulmasta kuntalain uudistamisessa, kuntauudistuksessa, soteuudistuksessa ja valtionosuusuudistuksessa. Teimme selvityksen En förvaltningsmodell för svensk service i metropolområdet ruotsinkielisten kuntapalvelujen järjestämisestä ja hallinnoinnista metropolialueella. Kansalliskielistrategian toimeenpanoon jokapäiväisessä työssä kunnat saivat Kuntaliitolta käytännön neuvontaa ja konkreettisia vinkkejä. Ruotsinkielisellä kurssitoiminnallamme valmensimme uusia ruotsinkielisiä kuntapoliitikkoja luottamustehtäviin. Kehitimme FIKT:n, Finlands kommuntidning -lehteä mielipidevaikuttajana ja keskustelufoorumina. Kuntaliitto toi aktiivisesti esiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Suomen kuntakentän näkemyksiä EU:n lainsäädännön valmistelussa. Keskeisimpien lainsäädäntöhankkeiden edunvalvonnassa saavutimme kuntien kannalta myönteisiä tuloksia. Vuonna 2013 vaikutimme erityisesti kuntien rahoitukseen liittyvään lainsäädäntöön, hankintadirektiivin uudistamiseen ja EU:n tietosuojalainsäädäntöön. EU:n uusi rahoituskausi ja vuoteen 2030 ulottuvat ilmas- totavoitteet olivat myös ajankohtaisia kuntien edunvalvonnan asioita. Vuonna 2013 aloitimme kuntanäkemyksen tuomisen mukaan toukokuun 2014 Europarlamentin vaaleihin. Kansainvälinen yhteistyömme on monipuolista. Kertomusvuonna vahvistimme pohjoismaista ulottuvuutta ja myös paikallishallinnon yhteistyömahdollisuuksia Kiinan kanssa. Globaalia ulottuvuutta kuntien kansainvälisessä toiminnassa tukee Kuntaliiton Pohjoinen-Etelä -kuntaohjelma. Kunnat saivat vuonna 2013 ohjelmasta 2,1 miljoonaa euroa valtionavustusta yhteistyöhankkeisiin. Hankkeissa tuotetaan innovatiivisia ratkaisuja laadukkaiden peruspalveluiden edistämiseksi viidessä Afrikan maassa. Käynnistimme pohjoismaista tiedon ja kokemuksen vaihtoa sekä verkostoitumista edistävän asiantuntijavaihtoohjelman pohjoismaisten kuntaliittojen kanssa. Kuntaliitto osallistui Euroopan kuntaliittojen kattojärjestön Council of European Municipalities and Regions (CEMR), maailman kuntaliiton United Cities and Local Governments UCLG, EU:n alueiden komitean sekä Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin toimintaan. Edistimme eurooppalaisen kuntien naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan viemistä käytäntöön projektilla, jonka tuloksena luottamushenkilöt ja viranhaltijat saivat oppaita ja koulutusaineistoja tasaarvotyön tueksi. 18
Viestintä muuttuvassa toimintaympäristössä Aktiivisuus ja luotettavuus ovat Kuntaliitto-konsernin viestinnän lähtökohtia. Liiton tarjoama asiantuntijapalvelu on päivittäistä viestintää, edunvalvonnassa viestintä on keskeinen väline, ja kehittäminen on entistä enemmän verkostomaista vuorovaikutusta. Viestinnän pääkohderyhmiä ovat kuntien ja kuntayhtymien johto, henkilöstö ja luottamushenkilöt, valtionhallinto ja muut sidosryhmät sekä media. Kehitimme kohdistettua viestintää nopean uutisviestinnän alueella uutis- ja markkinointikirjeiden, verkkosivustojen ja sosiaalisen median avulla. Kuntien viestinnän kehittämistyö painottui muutoksen hallintaan. Kuntien käyttöön tuotettiin muutosviestinnän opas ja henkilöstöviestinnän opas. Kuntien markkinointiosaamista kehitimme Piiri-yhteistyöverkoston avulla. Verkoston toiminta laajeni muutosviestinnän koulutukseen. Markkinointiviestinnässä jatkui kuntatyön vetovoimakampanjointi. Vuonna 2013 avasimme kuntien luottamushenkilöille suunnatun verkkopalvelun. Palvelu on osa Kuntapäättäjä-tuoteperhettä, johon kuuluvat myös konser- niyhteistyönä toteutettava tablettisovellus ja uutiskirje. Demokratiakasvatusta tukeva virtuaalikunta.net -verkkosivusto oli koko vuoden aktiivisessa käytössä. Demokratiakasvatusta edistävä Lykkylä-peli palkittiin kunniakirjalla eoppimiskeskus ry:n kilpailussa oppimispeleille. Tavoitteenamme on tiivistää Kuntaliittokonsernin yhteistyötä viestinnän ja markkinoinnin alueilla. Konsernimarkkinoinnissa painottui yhteismarkkinointi tapahtumissa ja konsernin palvelutarjonnan esilletuominen. Kirjastotietopalvelu tukee konsernin asiantuntijatyötä ja turvaa kunta-alan tiedon perusviestintää yhä enemmän sähköisten tietokantojen ja hakujen avulla. Kuntaliiton 20-vuotisjuhlavuosi näkyi monella tavoin viestinnässä, markkinoinnissa ja vuoden tapahtumissa. Juhlavuoden kunniaksi koottiin Kuntaliiton ja kuntien historiaa esittelevä näyttely sekä tuotettiin historiikkivideo. Kuntapäättäjäpalvelu luottamushenkilöille Otimme käyttöön kuntien luottamushenkilöille oman verkkopalvelukanavan osaksi Kunnat.net-verkkopalvelua joulukuussa 2013. Kuntapäättäjä-palvelun tarkoitus on koota luottamushenkilöille olennaista ja keskeistä tietoa, työvälineitä ja ajankohtaisia uutisia. Palvelukokonaisuus rakennettiin toukokuussa toteutetun palvelutarvetutkimuksen pohjalta, jonka perusteella ajankohtaistieto, verkostoitumismahdollisuudet ja kehittämiskäytännöt nousivat tärkeimmiksi kiinnostustenkohteiksi. Kuntapäättäjä-palvelu tuotetaan Kuntaliitto-konsernin yhteistyönä. Palvelussa on tarjolla muun muassa maksuttomia verkkokursseja, ladattavia luottamushenkilöoppaita, palkkiovertailuja, itsearviontivälineitä sekä tietoa verkostotilaisuuksista. Palvelua kehitetään käyttäjälähtöisesti ja ruotsinkielinen palvelu otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. 19
Verkostomallit Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto Verkostot tavoitteiden tukena Kuntaliitto vahvistaa osaamisperustaansa kehittämällä uuden verkostomallin, joka toimii niin kansallisella, pohjoismaisella, EU:n kuin myös kansainvälisellä tasolla. Käytännössä tähän pyritään verkostojen toimintamallien kehittämisellä sekä vahvistamalla edellytyksiä kuntien henkilöstön käyttämiseen työtehtävissämme. Kertomusvuonna verkostojen toimintamallin kehittämiseksi saatiin rahoitusta Tekesiltä. Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) -projektin tavoitteena on rakentaa yhdessä jäsentemme ja muiden sidosryhmien kanssa sellaista verkostomallia, joka tuottaa lisäarvoa kunnille, kuntakonserneille ja muille sidosryhmille. Projektin tuloksena syntyy arvoanalyysiin pohjautuva verkostomalli, joka luo edellytykset suunnata voimavaroja tarkoituksenmukaisella tavalla. Nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoituksen sekä yhteisen työskentelyn perusteella olemme luoneet kokonaiskuvan verkostomallista. Se kuvaa verkostojemme erilaisia tavoitteita, käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Verkostojamme näyttävät kuvaavan neljä erilaista toimintamallia: vaikuttamisen verkostot (edunvalvonta), oppimis- ja kehittämisverkostot (kehittäminen) ja vertaispalveluverkostot (palvelu) sekä uuden luomisen verkostot (uudistuminen). Kuntaliitossa on 73 kuntaverkostoa, jotka kokoavat kuntien poliittista ja ammatillista johtoa sekä asiantuntijoita eri toimi- ja osaamisalueilla yhteensä noin 6 000 henkilöä. Tämän lisäksi on suuri määrä yhteistahoja ja sidosryhmiä sekä kansallisessa, pohjoismaisessa, EU-tason että kansainvälisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä. Verkostojen kehittämistyötä toteutetaan piloteissa, joiden painopisteitä ovat edunvalvontatyön verkostot, kansainväliset Tavoite Käytännöt Kehitystarpeet Vertaispalveluverkostot Nykyisen toiminnan kehittäminen Arvoverkkoajattelu verkostojen sisällä Itseohjautumisen tukeminen ja roolien täsmentäminen Oppimis- ja kehittämisverkostot Tiedon välittäminen, tiedon yhdistäminen ja uuden tiedon luominen Vuorovaikutuksen fasilitointi ja tiedon jakamisen alustat Koordinaattorien osaamisen vahvistaminen ja toiminnan uudistuminen (projektit foorumit) Vaikuttamisen verkostot Seuranta, tiedon välitys tai tavoitteellinen agendan luominen Henkilökohtaiset suhteet ja vaikuttamiskanavat Verkostojen läpinäkyvyyden parantaminen sekä sisäisesti että ulkoisesti, sidosryhmien intressien ymmärtäminen Uuden luomisen verkostot Uudet yhdistelmät ja toimintamallit organisaatio- ja toimialarajat ylittämällä Agenda, yhteinen roadmap ja skenaariot uuden toiminnan kehittämiseksi Uusien palvelukonseptien yhteiskehittäminen verkostona Liiton verkostojen kehittäminen 20
Ehdottomasti kannattaa olla varsinkin verkostoitumistapahtumissa mukana. Asiakaskyselyn vastaaja Lapista verkostot, kuntalähtöiset verkostojohtamisen mallit Kuntaliitto-konsernissa sekä vertaispalveluverkostot. Kumppanina verkostojen toimintatapojen kehittämisessä on VTT. Lapin yliopisto toteuttaa arvioinnin verkostojen vaikuttavuudesta kuntien näkökulmasta. Vuoden vaihteessa 2013 2104 verkostojen kehittämisen painopiste siirtyi kuntaverkostoihin, kansainväliseen verkostoyhteistyöhön ja vaikuttavuuden arviointiin kuntien näkökulmasta. Vuonna 2014 kehitetään verkostojen johtamisen ja kehittämisen työvälineitä, jotka kootaan verkostokäsikirjaksi Kuntaliiton ja kuntien käyttöön. Verkostojen johtamiseen liittyvät uudet avaukset tuotteistetaan FCG Oy:n kanssa. Tänä vuonna luodaan myös kumppanuuteen perustuvat pelisäännöt ja toimintatavat kuntien henkilöstön käytölle Kuntaliiton tehtävissä. Kunnat ja kuntataustaiset organisaatiot Valtio Tutkimuslaitokset ja yliopistot Pohjoismaat Yritykset EU ja kansainvälinen toiminta Järjestöt Kuntaliitto Vaikuttamisen verkostot Vertaispalveluverkostot Oppimis- ja kehittämisverkostot Uuden luomisen verkostot 21
Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelun toimintamalli Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen toimintamallien uudistaminen Edunvalvonta Haluamme lisätä edunvalvonta- ja vaikuttamistyömme vaikuttavuutta kehittämällä edunvalvontatyötämme. Vuoden 2013 aikana aloitimme edunvalvonnan salkunhallinnan toimintamallin ja työvälineen valmistelun. Tavoitteena on kehittää edunvalvontatyön johtamista, verkottunutta toimintakulttuuria sekä tiedon ja osaamisen jakamista liiton sisällä sekä jäsenille ja asiakkaille. Haluamme vahvistaa liiton osaamisperustaa myös luomalla paremmat edellytykset sille, että kuntien edustajat voivat toimia kuntakentän edustajana liiton edunvalvontatyössä. Kehittäminen Kehittämisen toimintamallin uudistamisella haluamme vahvistaa kehittämistoiminnan strategialähtöisyyttä, tuloksellisuutta sekä toiminnan kokonaisuuden johtamista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on uudistaa laajasti Kuntaliiton kehittämiskulttuuria. Tätä tavoitetta toteutimme toimintavuonna kehittämällä ja ottamalla käyttöön uuden projektisalkunhallinnan toiminta-, päätöksenteko- ja johtamismallin (Portti). Projektisalkunhallinnalla tavoittelemme suurempia toiminnan hyötyjä, erityisesti kuntakumppaneillemme syntyviä hyötyjä sekä kehittämistyön suurempaa vaikuttavuutta. Kehittämistoiminnan tuloksellisuuden lähtökohtana on projektitason toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Uusi projektijohtamisen toimintamallin käyttö on vakiintunut liiton projektitoiminnassa. Projektipäälliköiden ja omistajien kehittämisosaaminen on vahvistunut. Palvelut Tavoitteenamme on uudistaa asiakkaiden palvelumallia vastaamaan paremmin kuntien erilaistuviin tarpeisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Haasteenamme on eri asiakasryhmien tarpeiden tunnistaminen ja asiakaspalvelun toimintatapojen uudistaminen. Vuoden 2013 aikana olemme tunnistaneet jäsenistömme ja asiakkaidemme toimintaympäristöön perustuvia tarpeita ja erilaisia palvelujen käyttäjäprofiileja, jotta voimme kehittää entistä asiakaslähtöisempiä toimintatapoja. Otimme käyttöön Kuntaliitto-konsernin yhteiset palveluperiaatteet ohjaamaan päivittäistä palvelutoimintamme. 22
Osaavat työntekijät, hyvät verkostot. Asiakaskyselyn vastaaja Uudeltamaalta Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, 170 aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa Kuntaliitto vastaa vuosittain lähes 4 000 kunnilta, valtionhallinnosta ja muilta toimijoilta tulleeseen lausuntopyyntöön. Järjestämme yhteistyökumppaneidemme kanssa vuosittain lähes 1 000 tilaisuutta ja tapahtumaa. Kuntaliiton vahvuutena on monialainen kunta-alan osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys. Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kuntien ja koko kunta-alan edunvalvonta, kehittämistyö ja palvelutoiminta. Kehitämme Kuntaliitto on kuntien ja koko kunta-alan kehittäjäorganisaatio ja kehittäjäkumppani. Tarjoamme tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelua, uudenlaisia kehittämistoiminnan menetelmiä, palveluita ja verkottumisen mahdollisuuksia sekä monipuolisen tuotevalikoiman kehittämisen tueksi. Teemme edunvalvontatyötä Edunvalvontatyöllä vaikutamme yhteiskunnalliseen kehitykseen, päätöksentekoon ja keskusteluun. Toimimme ennakoivasti tiiviissä verkostoyhteistyössä kuntien kanssa. Kuntaliitto edustaa vuosittain noin 200 ministeriöiden tai muun tahon työryhmässä. Liiton edustajat ovat kuultavana eduskunnassa tai ministeriöissä vuosittain keskimäärin 130 kertaa. Palvelemme Tarjoamme monialaiseen osaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja sekä kohtaamismahdollisuuksia kunnille ja kuntataustaisille yhteisöille. Palvelumme Kuntaliitto-konsernina kattavat kunta-alan asiantuntija-, tieto- ja viestintäpalvelut, työnantaja- ja rekrytointipalvelut, hankintapalvelut, koulutus-, konsultointi- ja kehittämispalvelut sekä verkostoitumis- ja kokouspalvelut. Tarjoamme verkostoille kohtaamispaikan Haluamme toimia entistä vahvemmin myös kuntien yhteisenä verkostojen kohtaamispaikkana. Liitolla on yli 70 yhteistyöverkostoa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. 23