Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Transkriptio

1 Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti

2 Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi avustusohjelmaa vuosille Järjestö 2.0 -ohjelma koostuu 17 maakunnallisesta hankkeesta, joissa organisoidaan sote- ja maakuntamallia tukevat rakenteet myös suomalaiseen järjestötoimintaan. Järjestö 2.0-ohjelmaa koordinoi SOSTE Ohjelman tavoitteena vahvistaa sotejärjestöjen muutosvalmiuksia ja yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa Maakunnallisten hankkeiden tehtävänä on tuoda lisäresurssia jo olemassa olevaan maakunnalliseen järjestöjen verkosto- ja vaikuttamistyön kehittämiseen.

3 Järjestö 2.0 Kymenlaaksossa: Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä Maakunnallinen Järjestö 2.0-hanke Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä käynnistettiin 2017 syyskuussa Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:n hallinnoimana Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Hankkeella on kaksi palkattua työntekijää (Kymenlaakso 1 ja E-K 1). Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa järjestöjen roolin ja toimijaverkoston muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä toimia maakuntien ja kuntien hyte-työn tukena. Tavoitteena on järjestölähtöisen auttamistyön kiinnittäminen maakunnallisen palvelujärjestelmän yhteyteen.

4 Kolmannen sektorin mahdollisuudet vahvistaa asukkaiden hyvinvointia ovat Kymenlaaksossa vahvat (yli 380 sote -järjestöä), mutta rakenteet tulokselliseen ja vaikuttavaan yhteistyöhön ovat puutteelliset. Iso osa mahdollisuuksista jää hyödyntämättä. Järjestöyhteistyö täytyy nostaa uudelle tasolle: tiivis verkostoyhteistyö julkisen sektorin kanssa järjestöjen palvelurakenteeseen kiinnittyminen on hyödyntämätön resurssi ja voimavara.

5 Järjestökokonaisuudet kunnissa Selvitys järjestöavustuksista maakunnan alueen kunnissa on aloitettu: Kunnat ovat vastanneet kyselyyn eri tavoin, joten yhteistä kokonaisuutta ei ole vielä esitettävissä Avustuskriteerit ja mallit ovat hyvin erilaiset ja järjestöavustukset eivät ole kokonaisuutena kenenkään hallussa Yhtenäinen rakenne puuttuu

6 Työryhmän perustaminen Perustetaan maakunnallinen järjestötyöryhmä, joka valmistelee järjestörakennekokonaisuuden esitykseksi vuoden 2019 loppuun mennessä Yhteenveto kuntien avustuskäytännöistä ja rakenne-esitys rahoituksille: kuntien rahoitukset kuntayhtymän rahoitukset Määrittelee yhteistyössä sote-järjestöjen kanssa kuuluvatko järjestöjen toiminnat/palvelut hyte-toimintaan vai sotepalveluihin ja kuuluvatko ne kunnan vai kuntayhtymän yhteistyövastuulle Yhteistyömalli järjestöjen ja kuntien ja kuntayhtymän väliselle toiminnalle Tuija Braxin laatima raportti pohjana työryhmälle (Check-list) Työryhmän kokoonpano: järjestöagentti toimii kokoajana ja ryhmän sihteerinä, järjestöedustajat, maakunnan osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija, sote ky:n edustaja, kuntien edustajat (1 edustaja/ kunta)

7 Järjestökentän moninaisuudessa on paljon hahmotettavaa Järjestölähtöisten yritysten markkinaehtoisesti tuottamat palvelut Järjestöjen markkinoille tuottamat palvelut Järjestöjen tuottamat yleishyödylliset palvelut Järjestöjen tarjoama vapaaehtoisuuteen perustuva vertaistuki Järjestöjen yhteisöllinen ja jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva toiminta Järjestöjen toiminnan monimuotoisuus ja erilaiset rahoituspohjat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Matalan kynnyksen tuki ja avopalvelut Erityispalvelut Vaativat sosiaalipalvelut

8 Järjestökentän linkittyminen maakuntiin Maakuntien ja järjestöjen välillä Yhteinen tahtotila strategiatyöstä Yhteinen kieli talouden- ja toiminnanohjaukselle Järjestöt sisällä palvelupoluissa Järjestöjen rooli ja lisäarvo asiakaslähtöisissä palvelukokonaisuuksissa Palvelujen ja vertaistuen tuottaja Vahva asiantuntijaroolit Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaja Osallistumisen väylien tarjoaja

9 Järjestökentän yhteinen visio muutoksessa Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneidensa kanssa Joka maakunnan alueella on järjestöt osallistavien rakenteiden kokonaisuus ja järjestöt osaavat toimia niissä vaikuttavasti Järjestöillä on toimintaedellytykset kansalaistoimintaan, järjestölähtöiseen auttamistyöhön ja palvelutoimintaan Järjestöt vastaavat toiminnallaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin Tähän päästään vain nykyistä yhteistyötä kehittämällä ja uudenlaisia toimintamalleja luomalla. Valtakunnallisessa Järjestö 2.0- hankkeessa keskitytään maakunnallisen mallin rakentamiseen järjestökentällä, luodaan verkostoja, tuodaan asiantuntijuutta, konsepteja ja vaikuttamisvoimaa.

10 Uudistuvat toimintamallit sote-järjestöjen näkökulmasta Järjestöt strategisena kumppanina Tietoa, verkostoitumista, yhteiskehittelyä Järjestöt omassa roolissaan (palvelujen täydentäjänä) Järjestöt omalla vahvuudellaan (kansalais-/asiakasnäkökulma) Paikallinen kumppanuus

11 Kumppanuuden hyötyjä Kumppanuus järjestön kanssa tuottaa kunnalle/maakunnalle tietoa maakunnan asukkaiden tarpeista. Järjestöt saavat jäseniltään paljon tietoa palvelujen tarpeista, toimivuudesta, laadusta ja epäkohdista sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät niitä juuri muualla tuo esille, joten järjestöt voivat tuottaa paljon sellaista tietoa jota on muutoin vaikea saada esille ja näkyväksi. Kumppanuus auttaa kehittämään toimintaa ja vähentämään päällekkäisyyksiä puolin ja toisin. Monipuolinen tuki järjestöjen toiminnalle lisää järjestöjen mahdollisuuksia osallistua kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä lisää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Järjestöjen toiminta antaa osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia jäsenilleen, myös heille jotka ovat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä. Järjestöille osoitettu tuki vahvistaa myös kuntien ja maakuntien vetovoimaisuutta ja osoittaa maakunnan asukkaille arvostusta ja tahtoa kansalaistoiminnan vahvistamiseen.

12 Hankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet seuraaviksi: Säännöllinen projektiryhmätyöskentely järjestökentän viestin kuulemiseksi Järjestökentän kannalta oleellisissa maakunnan työryhmissä ja valmisteluelimissä mukanaolo Tiedottaminen sote- ja maakunta-asioista järjestöille Järjestöstrategian (ohjelman) laatiminen Järjestöjen palvelukuvaustyön koordinointi (palvelualustaa varten) Koulutuksellinen tuki (syksyllä käynnistyvät koulutukselliset työpajat yhdessä Xamkin hankkeen kanssa) Varmistaminen, että järjestökenttä otetaan huomioon/ on mukana maakunnan ja kuntayhtymän valmistelutyössä Järjestöjen avustuksien varmistaminen uusissa rakenteissa Maakuntien, kuntien ja järjestöjen välisen kumppanuuden varmistaminen Järjestöjen välisen yhteistyön mahdollistaminen ja lisääminen maakunnassa Järjestöedustamomallin (järjestöjen neuvottelukunta) rakentaminen Maakunnan avustuskäytäntöjen yhtenäistäminen ja rakenteen varmistaminen