HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 85 09.12.2014 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TUOTTAVUUDEN JA VAIKUTTAVUUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYS 14/02/02/2014 HYKS 85 Yhteenveto tulosyksiköiden tuottavuusohjelman edistymisestä HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden kehitys on jatkunut suotuisasti. THL:n seurannan mukaan sairaanhoitoalueen tuottavuus nousi eniten yliopistosairaaloista vuosina 2007 2011. Tuottavuuden paranemiskehitys on sen jälkeen tasaantunut ollen kuitenkin yliopistosairaaloista aikavälillä 2009 2013 toiseksi paras. Kuntaliiton tilastojen mukaan euroa per asukas-kustannusten kehitys on ollut HUS:ssa muita yliopistollisia sairaanhoitopiirejä maltillisempaa. Verrattuna maan muiden alueiden selvään kasvuun ovat HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon reaaliset euroa per asukas-kustannukset kymmenessä vuodessa pysyneet lähes samalla tasolla. Joulukuun alussa julkaistun kuntaliiton tilaston mukaan on HUS-alueen kuntien erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten nettokustannusten nousu ollut merkittävästi pienempi kuin muissa sairaanhoitopiireissä. Edellä esitetty myönteinen kehitys on osaltaan ollut seurausta HYKS-sairaanhoitoalueella toteutetusta pitkäjänteisestä toiminnan kehitystyöstä, paneutumisesta kustannusten hallintaan ja monista tuottavuutta parantavista rakenteellisista järjestelyistä, jotka ovat mm. poistaneet päällekkäisiä toimintoja alueella. Viimeisen kahden vuoden aikana tuottavuuden kehitykselle on asettanut haasteita erityisesti Meilahden tornisairaalan remontin edellyttämien merkittävien väistöjen ja vanhentuneen rakennuskannan potilashoidolle aiheuttamat hankaluudet. Kokonaistuottavuus ei ole kehittynyt niin suotuisasti kuin edellisinä vuosina. Vuoden 2014 tammi- lokakuun toteumatietojen mukaan pystytään vuoden 2014 tehostamistoimenpiteillä säilyttämään kokonaistuottavuus edellisvuoden tasolla ja nostamaan henkilö työn tuottavuutta asetetun tavoitteen mukaisesti. THL:n Perfect-hanke osoittaa, että Hyksissä esim. sydäninfarktin hoidon vaikuttavuuden tulokset ovat maan kärkipäässä. Tämän osoittavat myös kansainväliset ja kansalliset laatuvertailut, mm. korvattujen potilasvahinkojen määrä suhteessa asukaslukuun on Hyksissä alhaisin yliopistollisista sairaanhoitopiireistä. Hoidon vaikuttavuuden ja laadun suuresta merkityksestä johtuen nimitetään pitkäjänteistä kehittämisohjelmaamme tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelmaksi. Ohjelma on ollut käytössä sairaanhoitoalueella vuodesta 2009 lähtien.
Sairaanhoitoalueen päivitetty tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma on oheismateriaalina D. Päivitetystä ohjelmasta ilmenee hankkeiden tilanne joulukuussa 2014. Vertailukohtana on tilanne vuotta aiemmin. Valmistuneiden hankkeiden vaikutuksista on yhteenveto oheismateriaalissa. Ne on pääosin otettu osaksi rutiinitoimintaa. Niillä on mm. lisätty hoitoketjujen sujuvuutta, tehostettu päiväsairaalatoimintaa sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa ja luotu uusia innovatiivisia toimintamalleja. Operatiivinen tulosyksikkö Meilahden sairaalan peruskorjauksen valmistumisen ja paluumuuton lähestyessä Operatiivisen tulosyksikön yhtenä keskeisimmistä kehittämishankkeista on painottunut uusien toimintamallien käyttöönoton suunnittelu. Potilaana uudistuneessa Meilahden sairaalassa on jatkoa saman- nimiselle vuonna 2013 käynnistyneelle toiminnankehittämishankkeelle. Eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on selkiytetty, esimerkkinä tehtävien siirtäminen sairaanhoitajilta sihteereille. Ohjaavana ajatuksena suunnittelussa on ollut se, että ne tehtävät jotka eivät edellytä terveydenhuoltoalan koulutusta siirretään muille ammattiryhmille. Toimintatapoja on yhtenäistetty tavoitteena hoitohenkilökunnan joustava liikkuminen. Tiedonkulkua eri yksiköiden välillä on varmistettu, ja suunnittelussa on lähdetty huomioimaan ja ennakoimaan Apotin käyttöönotto. Uusia prosesseja ja toimintatapoja on otettu käyttöön jo väistöolosuhteissa, ja esim. leikkauksesta kotiin toiminta (Leiko) on laajennettu tilojen sallimiin mittoihin. Asiakkaiden ja sairaalan välistä kommunikaatiota on parannettu käynnistämällä HUS Tietohallinnon ja HUS-Servisin kanssa yhteistyönä Call-Center toiminnan pilotointi. Hoitohenkilöstörakenne on suunniteltu ammattiryhmien välisen työnjaon pohjalta ja henkilöstömitoituksen suunnittelussa on hyödynnetty hoitoisuustietoja, kuten optimaalinen hoitoisuus, hoitoisuus per hoitaja, optimialueelle sijoittuvien päivien määrä, hoitoisuusluokat, sairaansijojen käyttöaste ja keskimääräinen hoitoaika. Tukipalveluita on kehitetty yhteistyössä palveluntuottajien kanssa luomalla mm. erilaisia palvelukokonaisuuksia, joissa on mukana useampi palveluntuottaja. Tornisairaalassa tullaan ottamaan käyttöön yhtenäiset ja keskitetyt palvelumallit, joissa monessa on hyödynnetty uutta teknologiaa. Prosessit ja toimintamallit on suunniteltu lähes valmiiksi ja tullaan ottamaan käyttöön asteittain Tornisairaalaan paluumuuton yhteydessä. Prosesseja arvioidaan sovittujen mittareiden ja seurantamenetelmien avulla sekä hyö dyntäen Lean-menetelmää. Meilahden sairaalan Leiko-toiminta siirtyy paluumuuton ensi-aallossa väistötiloista tornisairaalan kolmanteentoista kerrokseen siihen saakka kunnes P-kerroksen tilat on remontoitu. Väliaikaisissa tiloissa toteutettava Leiko-prosessi on haasteellinen eikä optimaalisesti toteutettavissa. Uudet tilat P-kerroksessa mahdollistavat asianmukaisen ja laajamittaisen preopetatiivisen ja Leiko-toiminnan. Helsingin kaupungin ja Operatiivisen tulosyksikön hoitokoordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tämän yhteistyön edellytyk-
siä on parannettu osoittamalla heille yhteinen työtila väistösairaalan toimistoparakissa. Tiedonkulkua ja raportointia on kehitetty hyödyntäen tietojärjestelmiä. Vakiintunut yhteistyömuoto on myös toiminnasta vastaavien lääkäreiden, hoitokoordinaattoreiden, osastonhoitajien ja ylihoitajien yhteistyökokoukset, joissa etsitään yhdessä ratkaisuja hoitoketjuja hidastaviin asioihin. Joulukuussa 2014 on järjestyksessä toinen hoitoketjukoulutus, joka toteutetaan yhteistyönä Helsingin perus terveydenhuollon ja Operatiivisen tulosyksikön kanssa. Elektiivisen potilaan hoitopolkua on kehitetty osana Jorvista operatiivinen mallisairaala hanketta. Tavoitteena oli käynnistää strukturoitujen lähetteiden luominen potilasvirtojen paremmaksi ohjaamiseksi ja potilaalle lisäarvoa tuottamattomien käyntien vähentämiseksi sekä selvittää mahdollisuuksia laaturekisterin luomiseksi ja sähköisen tiedonkeruun parantamiseksi sekä tiedonkulun sujuvoittamiseksi erityisesti avoterveydenhuollon rajapinnalla. Käytännön toiminnassa kehittämistyö on näkynyt sujuvana lähetekäytäntönä, joskin edelleen haasteena on tietotekniikan ja kliinisen toiminnan välinen vaikeasti ylitettävä rajapinta sekä riittävän terveyskeskuslääkärimäärän saaminen mukaan. Strukturoituja lähetteitä on saatu luotua tyräkirurgiaan, sappikivikirurgiaan, verisuonikirurgiaan sekä haavapotilaille. Sähköisen esitietolomakkeen kehittäminen alkoi jo vuonna 2008 Jorvin sairaalassa, josta sen käyttöönottoa on laajennettu mahdollisuuksien mukaan. Laajentamista ovat hidastaneet tekniset ongelmat sekä henkilökunnan käyttökoulutuksen rajallisuus. Lomakkeen käyttöönotto leviää pilottiprojektiyksiköissä muihin HUS-sairaaloihin. Elektiiviset leikkaukseen tulevat potilaat voivat antaa sähköisesti tietoja aikaisemmista leikkauskokemuksista, perussairauksista ja lääkityksistä ym. tärkeistä esitiedoista strukturoidusti täytettävällä lomakkeella internetissä tunnistautumalla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Pre-operatiivisten käyntien määrää sairaalassa on voitu hieman vähentää, koska potilaan yleistilan arviointi potilasta tapaamatta on helpottunut. Iäkkäiden ja niiden potilaiden joiden kommunikaatiokyky tai muisti on heikentynyt, tietojen selvittäminen on helpottunut, kun omainen tai avustaja on voinut antaa tiedot potilaan puolesta. Myös rutiininomaisia laboratoriotutkimuksia on voitu vähentää, eikä potilaan lääkitystietoja ole tarvinnut selvittää epäselvistä resepteistä. Potilaiden haastatteleminen ja tutkiminen sairaalassa on ollut strukturoidumpaa, jolloin aikaa ja käyntejä on säästynyt ja leik kaussaliresursseja on voitu hyödyntää optimaalisemmin. Jatkossa työajan säästämiseksi tulisi potilaan antamat esitiedot voida siirtää strukturoidussa muodossa sairauskertomukseen sen jälkeen kun koulutettu henkilökunta on tarkastanut tiedot. Samaa esitietolomaketta pitäisi voida käyttää kaikissa HUS:n yksiköissä. Suu- ja leukasairauksien klinikan aloitteesta on perustettu suun terveydenhuollon johtajaverkosta yhteistyössä HUS:n Perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Työskentelyn tuloksena tiedonkul-
kua on saatu parannettua, otettu kantaa sote-uudistukseen sekä suun terveydenhuollon yöpäivystykseen. Potilaan oikean hoitopaikan määrittäminen ja sujuva siirtyminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on parantunut. Yleissairaiden potilaiden suun infektiofokusten saneerausten hoitopolun kehittäminen on vähentänyt tutkimuskäyntejä ja päällekkäisiä tutkimuksia. Potilaan tutkimukseen pääsy on helpot tunut ja hoitoprosessi varmentunut. Kasvojen deformiteettikirurgiassa on käytetty 3D suunnittelua ja seurattu sen vaikutusta leikkausaikaan ja leikkaustulokseen. Alustavien tarkastelujen perusteella leikkausaika tulee lyhene mään ja leikkaustuloksen ennuste paranee. Potilaiden hoitoon pääsyn tehostamiseksi Leiko-toimintaa on hiottu edelleen Peijaksen sairaalassa. Kokonaan uudet tilat on saatu käyttöön Jorvin sairaalassa, jossa toiminta käynnistyi elokuun lopulla. Tavoitteena on ollut sujuvoittaa leikkaukseen tulevan potilaan hoitoprosessia ja lisätä potilasturvallisuutta sekä keskittää osaamista standardoimalla toimintoja samalla vapauttaen vuodeosastojen henkilökuntaa posto-operatiiviseen hoitoon. Leikkaukseen menevien potilaiden lisäksi Leiko-yksikössä on toteutettu endoskopiassa olleiden potilaiden jatkoseuranta. Projektin myötä on voitu aloittaa myös polikliininen alaraaja angiografiatutkimukset. Uutena potilasryhmänä seurantaan on tulossa lisäksi tammikuussa 2015 naistentautien polikliinisia potilaita. Saadun spontaanin potilaspalautteen tulokset toiminnasta ovat tähän mennessä olleet erinomaisia. Töölön sairaalassa monitoimipoliklinikka-mallia on laajennettu koskemaan myös neurokirurgisia potilaita. Vuodeosastojen kokonaiskuormitusta on saatu helpotettua, hoitoaikaa lyhennettyä ja toiminnan järjestämistä selkiytettyä. Myös leikkausten peruuntumiset ovat vähentyneet ja leikkaussaliaika on pystytty hyödyntämään tehokkaammin. Korvaklinikalla Leiko-toiminnan myötä leikkauspotilaiden sisääntuloprosessia on saatu yhtenäistettyä. Potilaiden ja leikkausosaston henkilökunnan odottaminen on vähentynyt. Lisäksi vuodeosaston henkilökunta on voinut hakea potilaat aikaisempaa nopeammin heräämöstä vuodeosastolle, koska potilaille on ollut tarjota vuodepaikka heti kun he ovat olleet siirtokuntoisia. Silmäklinikalla plastiapotilaan hoitopolku on uudistettu ja kuvattu. Tavoitteena on ollut selkiyttää ja tehostaa potilaan kotiutumista vuodeosastolta. Uusi prosessi on otettu hyvin vastaan sekä vuodeosastolla että plastiayksikössä. Tehtävät ja vastuut on selkeästi määritelty etukäteen, eikä niitä tarvitse enää erikseen sopia jokaisen potilaan kohdalla. Prosessin uudistaminen on hyödyttänyt molempia yksiköitä. Vuodeosastolta potilas on voinut kotiutua aiemmin ja vapauttaa paikan seuraavalle. Plastiayksikössä jokainen hoitoon osallistuva tietää tarkalleen omat tehtävänsä. Kehittämistyön myötä potilaan ei enää tarvitse odottaa turhaan.
Sairaanhoitajien silmähoitotyön osaamista on parannettu yhteistyöhankkeessa silmäklinikan ja Metropolia-ammattikorkeakoulun kanssa. Vuoden mittaisen työn ohessa tapahtuneen koulutuksen tuloksena sairaanhoitajien kliininen erityisosaaminen on vahvistunut ja valmiudet erilaisiin kehittämishankkeisiin ovat lisääntyneet. Valmistuneilla sairaanhoitajilla on parempi käsitys silmähoitotyössä käytettävistä kliinisistä laatumittareista, niiden käyttämisestä sekä muiden hoitajien ohjaamisesta. Nyt toteutettu täydennyskoulutus oli ensimmäinen kokeneille silmähoitajille suunnattu koulutus. Potilasvolyymin kasvaessa vastaavaa koulutusta tullaan tarvitsemaan jatkossakin riittävän osaamisen turvaamiseksi silmähoitotyössä. Henkilöstön osaamisen parantamiseksi on jatkettu myös 40 opistopisteen laajuista Taitava-hoitaja koulutusta. Koulutuksesta valmistuu joulukuussa jo kolmas ryhmä sekä tehohoitajia että kirurgisia hoitajia. Koko koulutus on toteutettu Operatiivisen tulosyksikön sisäisenä. Saatujen rohkaisevien kokemusten myötä mallia tullaan jatkossa hyödyntämään HUS-laajuisesti. Operatiivisessa tulosyksikössä aloitettiin myös vuorovastaava ja mentorointi-koulutus tavoitteena ammatillisen kehittymisen ja sitoutumisen tukeminen sekä uralla kehittymisen mahdollisuuksien luominen. Mentoroinnilla on parannettu vuorovastaavaksi siirtymistä ja luotu tukirakenne jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Potilasturvallisuuskulttuuri on koulutuksen myötä parantunut. Tällä hetkellä mentorointi on käytössä noin 50 %:lla osastoista. Vuorovastaavan koulutuksen on käynyt 150 sairaanhoitajaa. Potilasturvallisuuden parantamiseen tähtäävänä hankkeena käynnistettiin potilaan tunnistamista koskeva kehittämistyö. Potilaan virheellinen tunnistaminen ja tunnisterannekkeiden puuttuminen on merkittävä potilasturvallisuusriski. Ensimmäisen kartoituksen mukaan tunnisterannekkeet puuttuivat 20 30 % sairaalahoidossa olevalta potilaalta. Operatiivisessa tulosyksikössä rannekeratsia toteutetaan vuonna 2014 kaksi kertaa, maaliskuussa ja joulukuussa. Keväisen rannekeratsian tuloksena 79 %:lla läsnä olleista potilasta (594) tunnisteranneke oli ja kaikkien tiedot pitivät paikkansa. Merkittävää oli, että noin 20 %:lla potilaista tunnisteranneke puuttui. Syitä rannekkeen puuttumiseen oli useita. Potilas oli itse poistanut rannekkeen, ranneke oli poistettu leikkaussalissa tai infuusion laiton yhteydessä, potilaan käsi oli ollut turvoksissa, potilaan yläraajat olivat olleet siteissä, eikä ranneketta voitu laittaa tai rannekkeen laittaminen oli unohtunut. Keväisen rannekeratsian ja joulukuun uuden mittauksen välisenä aikana henkilökuntaa on koulutettu ja käyty mm. läpi johtajaylilääkärin ohjetta aiheesta. HUS:n yhtenä strategisena tavoitteena on kivunhoidon parantaminen. Toimenpiteen jälkeisen kivunhoidon suosituksen pohjalta on laadittu yhteen nivottuja, useiden hoitojen kokonaisuuksia (Care- Bundle). Implementointi aloitettiin keväällä yhdessä osastojen kipuhoitajien kanssa ja sen jälkeen kartoitettiin suosituksen toteutu-
minen vuodeosastoilla olevilta potilailta. Kartoitus tehdään Operatiivisen tulosyksikön vuodeosastoilla joka kuukauden ensimmäisellä viikolla yhtenä päivänä. Kartoituksessa huomioidaan myös potilaan saama hoito pre-operatiivisilla poliklinikoilla. Tietoa Care- Bundlen toteutumisesta on kerätty huhtikuusta 2014 lähtien. Care- Bundlen toteutuminen potilailla on tasaisesti noussut. Bundlaamalla on löydetty niitä osa-alueita, jotka vaativat kehittämistä, jotta hyvä hoito toteutuisi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Care- Bundlessa olevat interventiot saadaan suoraan potilastietojärjestelmästä raportteina, eikä tieto ja tarvitse erikseen poimia. Operatiivisen tulosyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelma sisältää kaikkiaan 36 hanketta, joista tämän vuoden aikana on valmistunut 15. Muissa hankkeissa työ jatkuu. Näitä ovat mm. leikkausosastojen toiminnan tehokkuuden seurantatyökalun kehittäminen, sujuvien hoitoketjujen rakentaminen, hoidon laadun ja potilasturvallisuuden jatkuva parantaminen, sähköisen palvelusetelin käytön laajentaminen, silmäklinikan päivystysuudistus ja tehtäväsiirrot lääkäreiltä hoitajil le Lauttasaaren Silmäyksikössä. Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisen tulosyksikön tuottavuusohjelma perustuu klinikkaryhmissä ja klinikoissa tehtävään toiminnan kehittämiseen. Suurin osa hankkeista on tehty virkatyönä ilman erillistä rahoitusta. Muutamalle hankkeelle on saatu toiminnan ja kehittämisen määrärahaa. Osa hankkeista siirtyi organisaatiomuutoksen yhteydessä Sydän- ja keuhkokeskukseen vastuuhenkilöiden siirtymisen myötä ja osa vuoden 2014 alussa Syöpäkeskukseen. Hankkeista 11 päättyi jo vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 ja 2014 aikana on jatkettu tuottavuuden kehittämisohjelmaa hoitajavastaanottojen osalta. Hoitajavastaanotot korvaavat jo huomattavan osan lääkärityötä mm. ihotaudeilla. Jorvin päivystyspoliklinikalla hoitajavastaanotot ovat vakiintuneet koulutuksen myötä ja asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella toi mintamalli sai arvosanan 9.1 (10-portaisella asteikolla). Vuonna 2012 aloitettiin uuden akuuttilääketieteen erikoisalan toiminnan suunnittelu. Tavoitteiden mukaisesti vuokratyövoiman käyttöä on onnistuttu vähentämään Jorvin päivystyksessä ja perustettu akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden virkoja. Virallisena akuuttilääketieteen kouluttajana toimii Päivystyksen ja valvonnan nykyinen klinikkaryhmän johtaja. Jorvin sairaalan päivystyksestä on muodostunut akuuttilääketieteen koulutuskeskus. Potilaiden hoitoa on myös tehostettu liittämällä akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri si sätautisten ja kirurgisten potilaiden hoitoon marraskuusta 2013. Vaikean psoriaasin hoitoa on tehostettu Ihotautien avohoitokeskuksessa keskittämällä vaikean psoriaasin hoito yhteen hoitopisteeseen (Psoriasispoliklinikka). Immunosuppressiivisen ja biologisen hoidon keskittäminen parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta
ja vähentää tarpeettomia käyntejä. Biologisten hoitojen käyttöönoton jälkeen psoriaasin vuoksi tarvittavien vuodeosastopäivien tarve on laskenut 72 % (vuoteen 2000 verrattuna). Hoidon vaikuttavuuden arviointi on tehostunut edelleen vuonna 2014, kun kansallinen psoriaasirekis teri aloitti toimintansa. Iho- ja allergiasairaalan Allergiaklinikkaan perustettiin nuorisopoliklinikka, joka aloitti toimintansa 14.9.2012 ja toiminta on vakiintunut. Poliklinikka on suunnattu 15 22-vuotiaille nuorille astmaatikoille. Kyseinen potilasryhmä on kuulunut väliinputoajiin. He eivät varsinaisesti ole enää lapsia, mutta eivät vielä aikuisia. Poliklinikka toimii matalan kynnyksen poliklinikkana eli potilaalla on mahdollisuus varata vastaanottoaika lyhyellä varoitusajalla. Ensimmäiselle käynnille vaaditaan lääkärin lähete. Vastaanotto tapahtuu perjantai iltapäivällä ja lääkärinä on joko lastenlääkäri tai keuhkolääkäri ja hoitajana kokenut ja astmaan perehtynyt hoitaja. Erillinen nuorisovastaanotto on lyhentänyt odotusaikaa vastaanotolle (2 kuukautta vs 3 viikkoa). Toiminta on lisännyt eri erikoisalojen yhteistyötä ja hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on käynnissä. Potilaita hoitava henkilökunta on ollut varsin motivoitunut työhön sä. Iho- ja allergiasairaalan nuorisopoliklinikan eräs tavoitteista on ollut saada nuoret sitoutumaan omahoitoonsa. Tämän poliklinikan tueksi on rakennettu astmanuorten verkkosivusto www.hus.fi/nuortenastma. Sivuston tarkoitus on tavoittaa astmanuoret sähköisessä maailmassa. Sivustolle on koottu perustiedot astman hoidosta ja erityisesti astmanuoria koskettavia aihealueita. Verkkosivuston avulla pyritään myös poistamaan nuorten ennakkoasenteita astmaa kohtaan. Verkkosivustolle on luotu kysymyspalsta, missä nuoret pystyvät nimettömästi kysymään ammattilaisilta niitä asioita, joita eivät nuorisopoliklinikalla uskalla/kehtaa kysyä. Astmanuorten verkkosivuston loi nuorisopoliklinikan henkilökunnasta koottu työryhmä tiedottajan avulla. Sivuston ra kentaminen tehtiin oman työn ohessa ilman lisäkustannuksia. Vuoden 2012 aikana medisiinisessä tulosyksikössä aloitettiin lean-metodia hyödyntävä toiminnan kehittäminen. Lean-metodia on pilotoitu jo aiemmin erinomaisin tuloksin Jorvin päivystyksessä, minkä jälkeen mallinnus otettiin käyttöön vuodeosastotoiminnassa Peijaksen sairaalassa. Yhtenä tavoitteista on ollut potilaiden varhaisempi kotiutus, jossa on saatukin hyviä tuloksia. Tavoitteena on Peijaksen pilotin jälkeen kehittää osastotoimintaa ja siihen liittyviä käytäntöjä mm. lääkärikierron ja tiimityöskentelyn osalta muillakin medisiinisen tulosyksikön vuodeosastoilla. Kolmantena lean-osahankkeena medisiinisessä tulosyksikössä alkoi vuonna 2013 Peijaksen sairaalan röntgenin ja päivystyspoliklinikan potilasprosessin kehittäminen. Lean hankkeita varten medisiininen tulosyksikkö on saanut merkittävää apua HUS-kuvantamisen liikelaitoksen ja HUSLAB:n lean-asiantuntijoilta.
Medisiinisessä tulosyksikössä tuottavuushankkeet ovat pitkäjänteisiä ja tuottaakseen merkittävää tulosta kustannusten ja potilaiden hoidon kannalta ne edellyttävät järjestelmällistä toimin nan kehittämistä useiden vuosien aikana. Vuonna 2013 ovat käynnistyneet tärkeät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliset hankkeet reumatautien ja diabetologian alalla. Tikkurilassa reumatologian erikoislääkäri pitää vastaanottoa itse ja ohjaa kiinnostuneita PTH kollegoja. Tapiolassa on ollut toiminnassa 1/2013 alkaen malli, jossa 2 terveyskeskuslääkäriä tutkii itse potilaat ja antaa hoitoja erikoislääkärin ohjauksessa. Lähetteitä on voitu siirtää Tapiolaan ja jonot Jorviin ovat lähes hävinneet. Myyrmäessä on alkanut marraskuussa 2013 malli, jossa työskentelevät yhteistyössä perusterveydenhuollon lääkäri ja reumatologian erikoislääkäri. Jatkossa tämä vähentää kuormitusta Peijaksen sairaalan reumatologian poliklinikalla, mikä lyhentää odotusaikoja mm. ensikäynnille ja parantaa näin potilasturvallisuutta. Espoon diabeteskeskus avattiin vuoden 2013 toukokuussa. Keskuksessa työskentelee 5 perusterveydenhuollon lääkäriä 1-2 päivää viikossa, HUS:n sisätautilääkäri/endokrinologi, molemmista organisaatioista diabeteshoitajia ja jalkaterapeutteja sekä HUS:n ravitsemusterapeutti ja sihteeri. Lisäksi keskuksessa perusterveydenhuollon hoitaja ja lääkäri ovat aloittaneet hoitamaan myös insuliinipumppupotilaita. Kokemuksen karttuessa perusterveydenhuollon lääkärit ja hoitajat ovat alkaneet hoitaa yhä enemmän aiemmin erikoissairaanhoidossa hoidettuja potilaita, mm. insuliinipumppuhoitoisia potilaita. Alustavien tietojen mukaan jo yli 70% Espoon tyypin 1 diabeetikoista on siirtynyt keskuksen hoitoon ja syksyllä tehdyssä kyselyssä potilaat olivat erittäin tyytyväisiä hoitoon, erityisesti jat kuvuuteen hoitaja- ja lääkärikontaktien suhteen. Diabetekseen liittyy myös hanke, jolle on anottu toiminnan kehittämisrahaa vuodelle 2015. 10-20%:lla aikuisista sairaalapotilaista on diagnostisoitu diabetes ennen sairaalahoitoa ja yhtä monella veren glukoositaso kohoaa sairastumisen yhteydessä. Glukoositasapaino vaikuttaa komplikaatioiden kehittymiseen ja toipumiseen. Diabeetikoiden sairaalassaoloaika on ei-diabeetikoita pidempi, heillä on useammin ja pitkäkestoisempia infektioita ja toimintakyvyttömyyttä sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja heidän sairaalakuolleisuutensa on suurempi. Diabeteksen aiheuttamat lisäkustannukset kattavat 8.9% Suomen terveydenhuollon menoista, kustannuseristä suurin on erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito. Meneillään olevan hankkeen tavoitteena on parantaa vuodeosastolla hoidettavien tyypin 2 diabeetikoiden glukoositasapainoa niin, että 85% arvoista olisi välillä 8-10 mmol/l ja alle 5% arvoista yli 15 tai alle 4 mmol/l. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus luoda Terveysporttiin internet-pohjainen interaktiivinen ohjelma, johon vuodeosaston hoitaja tai lääkäri syöttää potilaan tiedot ja ohjelma tarjoaa joko ohjeen hoidon muuttamiseksi (insuliinihoidon aloitus tai muutos, tablettilääkitystä) tai kehottaa ottamaan yhteyttä diabeteskonsulttiin tai diabeteshoitajaan (Insuliinilaskuri). Toisessa vaiheessa tätä insuliinilaskuria kokeillaan muu-
tamalla testiosastolla. Kolmannessa vaiheessa insuliinilaskurin käyttö jalkautetaan kaikille vuodeosastolle. Tulevaisuudessa pyritään kehittämään uuden Uranus-version (potilastietojärjestelmän) rakenteellista kirjaamista niin, että Duodecimin päätöksentukipalvelu (EBMeDS, Evidence-Based Medicine eletronic Decision Support) voi poimia tarvittavat tiedot automaattisesti sähköisestä sairaskertomuksesta ja automaatti sesti ehdottaa potilaan kohdalla hoitomuutosta. Lihavuustutkimuskeskuksen ja HUS:n kehittämisyksikön yhteistyössä on vuoden 2014 aikana selvitetty tarpeita ja suunniteltu virtuaalista lihavuuden hoidon palvelua työnimellä Painonhallintatalo.fi. HUS:n alueella on arvioitu olevan noin 660 000 painonhallintavalmennusta tai hoitoa tarvitsevaa, joista erikoissairaanhoitoon pääsee vuosittain noin 1300 potilasta. Lihavuushoitajien ja ravitsemusterapeuttien vetämien painonhallintaryhmien toteuttaminen osittain tai kokonaan virtuaalisesti lisäisi hoitoon pääsyn volyymeita ja tehostaisi lihavuuden hoitoketjua. Painonhallintatalon tekninen toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2015 alussa ja parhaimmillaan uusi pal velu on valmis 2015 syksyllä. Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Naisten- ja lastentautien tulosyksikön tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman yhtenä painopistealueena on ollut rajapintojen madaltaminen suhteessa perusterveydenhuoltoon. Lisääntyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö nähdään laajemmin yhteiskunnassa keinona parantaa palveluketjujen toimivuutta ja sairaanhoidon tuottavuutta. Perusterveydenhuollon rajapinta on ollut organisaatiouudistuksen suunnittelussa tulosyksikössä merkittävänä rakennetta määräävänä tekijänä. Pediatrian klinikkaryhmä päätettiin jakaa kahteen osaan, yleispediatriaan ja erityispediatriaan. Yleispediatrian linjajohtajan yhtenä päätavoit teena on kehittää yhteyttä perusterveydenhuoltoon. Kaksi vuonna 2014 valmistuneista hankkeista liittyy yhteistoimintaan perusterveydenhuollon kanssa. Vantaan kaupungin kanssa pediatrisia hoitoketjuja sujuvoitettiin, lähetteiden laatua saatiin parannettua ja aloitettiin yhteiskokoukset Peijaksen lastenvastaanoton ja Vantaan kaupungin pediatrien välillä. Lastenpsykiatrian puolella perusterveydenhuollon kanssa tehdyssä hankkeessa hoidon päällekkäisyyksiä on saatu poistettua ja hoitoonohjausta sujuvoitettua. Rakennus- ja väistöhankkeet, mutta myös yllättävät kosteusvauriotapahtumat ja niihin liittyneet mittavat väistötiloihin siirtymiset ovat rasittaneet tulosyksikön toimintaa koko menneen kauden. Rinnalla on kulkenut nopeasti etenevä Uuden lastensai raalan suunnitteluprojekti. Lastentaudeilla päivystystoiminnan keskittäminen/toimintojen yhtenäistäminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollistanut potilaspaikkojen tehokkaan käytön ja resurssien optimoinnin erikoistilan-
teissa. Naistenklinikan rakentamis- ja väistöaikainen toiminta on edellyttänyt poliklinikkatoimintojen keskittämistä. Lastenneurologiassa prosessit kuntoutuksen ja hoitoketjuyhteistyön alueilla ovat tuoneet hyötyä sekä sisällöllisesti että taloudellisesti. Lastenkirurgiassa merkittävä muutos on ollut nyt joulukuussa 2014 tapahtumassa oleva moni vammapotilaiden hoidon siirtyminen Lastenklinikalle. Potilasturvallisuustyössä Haipro-raportointi on vakiintunut osastojen rutiinikäytännöksi. Tulosyksikön laatutyöryhmä piti koko laatuvastaaville koulutustapahtuman, jossa painotuttiin joh topäätösten tekemiseen poikkeamien käsittelyprosessissa. Raportoinnin kehittäminen ja talouden säännönmukainen seuranta tulosyksikössä on lisännyt eri tason toimijoiden kustannustietoisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vuoden 2014 painopistealueena on edelleen ollut henkilöstökuluseurannan kehittäminen siten, että klinikka- ja osastoryhmät ovat saaneet yhä yksilöidympää tietoa omasta ku lukehityksestään. Kaiken kaikkiaan tulosyksikön tuottavuusohjelma on edennyt johdonmukaisesti. Psykiatrian tulosyksikkö HYKS Psykiatrian tulosyksikön tuottavuusohjelman strategisina välineitä ovat: 1. avohoitopainotteisuuden ja siihen liittyvän osaamisen lisääminen, 2. hoito- ja potilasprosessien sujuvoittaminen yhteistyössä muiden palvelutahojen kanssa, 3. tuottavuutta lisäävien tilaratkaisujen käyttöönotto ja 4. ostopalveluiden käytön korvaaminen omalla toiminnalla se kä 5. palvelujen saatavuutta ja tehokasta toimintaa tukevien ICT-toiminta-alustojen kehittäminen Näiden aiemmin esitettyjen lisäksi on korostettu: 7. peruspalvelujen tukea ja 8. henkilötyön tuottavuuden lisäämistä. 1. Tulosyksikön omia osastoja ei ole vuoden 2014 aikana suljettu. Hyks-alueen kuntien Kellokosken käyttöä on kui tenkin vähennetty ja Kellokosken osastoja suljettu. Mai nit takoon, että lähinnä helsinkiläisiä palvelleen, raskaasti re sursoidun (ja täten kalliin) Psykiatriakeskuksen osasto jen 7:n ja 12:n sulkeminen vuoden 2013 lopussa näkyi Kello koskella hoidettavien helsinkiläisten määrässä vain tilapäi sesti. Nyttemmin hoidettujen potilaiden lukumäärä on sama (n. 60 potilasta) kuin ennen sulkemista. Kyse on n. 2 M säästöstä kokonaisuudessaan. Avohoitopainot teiseen hoi tomuotoon siirtyminen on edellyttänyt lisäkou lutuksen jär jestämistä henkilökunnalle. Koulutustilaisuuksia on jär jes tetty kuluneen vuoden aikana noin 200.
2. Toimintaprosessien sujuvoittaminen on edennyt mm. innovatiivisen Psykiatrisen laatuvarmistetun ohjaus-, seu ranta- ja tuotteistusjärjestelmän kehittämisen turvin. Jär jestelmän vaatimat toimenpidekoodit on otettu syksyllä käyttöön Hyksissä ja HySHA:lla (ja vuonna 2015 otetaan muillakin sairaanhoitoalueilla). Vuonna 2016 syntyy käyn tien ja hoitopäivien tilalle uudenlaisia, toiminnan si sältöön ja laatuun perustuvia psykiatrisia tuotteita. Järjes telmä ollaan sisällyttämässä Apottiin ja se antaa mielekkään työkalun sote-alueiden sisäiseen ja alueiden väli seen benchmar kiin. Palvelujen vertailtavan tiedon tietotuotantoa ollaan li säksi kehittämässä Apotti- ja sote-kel poiseksi kah dessa, yh dessä kuntien ja Kuntaliiton FCG:n kanssa suoritettavas sa projek tis sa. Niissä ESH:n, PTH:n ja sosiaalipalve lujen tie dot yh dis tetään ja luodaan yk sinkertaisia, mutta katta via ja kette riä analyysimalle ja ja -instrumentteja. Näitä voi käyt tää tule vaisuu dessa soveltuvin osin muilla kin toimialueilla.hyks-erva-laajuinen (ja nyttemmin myös Varsi nais-suo meen laajentunut), yhteistyössä THL:n ja kan sainvälisten kumppaneiden kanssa suoritettava Refinement -projekti jatkuu 2014 ja 2015. Se antaa kokonaisseurantaan ja ver tailtavuuteen oman tär keän näkö kulman: alueiden ESH:n ja peruspalvelu jen mielenter veystyön, päihdetyön ja osin sosi aali työn koko naisresurs sien määrä, kohdista mismallit, kus tannukset ja tuotta vuus analysoidaan par hai den toimintamallien löytämiseksi.depression palveluketju valmistuu 2015. Depressio poti lai den varhaisinterventioita (mm. var haisvalta vat, eli varhais terapiat PTH:n potilaille) on laajen nettu Peijaksen alueelta myös Jorvin alueelle. Myös Jorvis sa otetaan syk syllä 2014 käyttöön sähköhoi don modernit, tehok kaat toi mintamallit sekä mag neettistimulaatiohoidot, jotka ovat olleet jo en nem min käytössä Kellokoskella, Pei jaksessa ja Helsingissä. 3. Helsingin alueen nuorisopsykiatrista avohoitoa ollaan osakeskittämässä synergiahyödyin. Samalla toimintoja monipuolistetaan ja organisaatiota muutetaan tukemaan uusiu tuvia toimintamalleja. Muutos on käynnistynyt syk syllä 2014 ja saatetaan loppuun vuoden 2015 ai kana. Muutoksen yh teydessä Psykiatriakeskuksesta vapautuu lisää tiloja muille keskitettävil le toiminnoille. 4. ECT toiminnassa on siirrytty ostopalveluista omiin palve luihin. Nuorisopsykiatriassa ostolää käreiden käytön vä hentyminen ei toistaiseksi ole edennyt suunnitelmien mu kaisesti. Toi menpiteisiin asian korjaamiseksi on kuitenkin ryhdytty. 5. Psykiatria on ICT sovellusten kehityksessä valtakunnan kärkeä. Mielenterveystalo.fi -portaali on vuosien 2014 2015 aikana valtakunnallisessa levityksessä. Li säksi neljä eri nettiterapiaa on valtakunnallisesti käytössä ja ne ovat alkaneet tuoda tuottoja omistajakuntien ulko puo leltakin. 6. Mielenterveystalo.fi ja nettiterapiat, ns. varhaisvaltavate ra piat, skitsofreniapotilaiden pitkäai kaisseuranta ESH:n toi mintana ja lisääntyneet PTH:n konsultaatiot ovat esi merk kejä kuntien
perustason toimijoiden tuesta. Nuoriso psy kiatriassa on vuonna 2014 alkanut Hyks-varhain, jossa 8 henkilötyövuotta on kohdistettu kouluihin, neuvo loihin ym. peruspalveluihin maastoutuvaksi toiminnaksi. 7. Avohoidon työntekijäkohtaisten suoritteiden määrän kohentamiseen on panostettu ja vuon na 2014 se nousee n. 2 % (edellisen vuoden jopa n. 12% lisäksi). Koko HUS psy kiatrian ensimmäinen lean-projekti on käynnistynyt Jorvin avohoidossa. Sen myötä on tulosyksikön aloittees ta tarkas teltu Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten uloskirjoitetta vien depressiopotilaiden hoitoketjua. Määrätietoisten rakenteellisten muutosten seurauksena on viidessä vuodessa tapahtunut merkittävä (35 %) nou su hoidettujen potilaiden määrässä ilman lisäresurs seja. Tämä on merkinnyt huomattavia taloudellisia sääs töjä kuitenkin entistä paremmalla laadulla ja potilasys tävällisem mällä hoidolla (tarjolla on potilaan yksilöllisiin tarpeisiin pa remmin vastaa via, erikoistuneempia ja moni puolisempia palveluja; mm. pakkokeinojen käyttö on las kenut n. 40 %). Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintamalli ja organisaatio käynnistyi 1.1.2013 tulosyksikkönä. Toimintavuosi 2014 tarjoaa ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden toiminnan ja tuottavuuden vertailuun. Sydän- ja keuhkokeskuksen toimintaan on liittynyt ongelmia, mikä aiheutuu väistötiloista ja toisaalta poti lastietojärjestelmän kehittämisestä ja käyttöönotosta. Lähetteiden määrä on kasvanut 7,6 %, erityisesti keuhkosairauksien (14,8 %) ja yleisthoraxkirurgian (16 %) osalta. Lähetteistä ¾ tulee perusterveydenhuollosta, joista noin 30 % vastataan konsultaatioina tai palautetaan puutteellisina. Alueellinen eteisvärinän hoitoketjumalli on toteutettu Terveysporttiin, vuoden 2014 alueellinen koulutus kohdistui sydämen vajaatoimintaan Keuhkosairauksien puolella on astma- ja COPD-ohjelmat sekä alueellisia koulutustilaisuuksia. Kardiologian ja sydänkirurgian potilasrekisteri on otettu käyttöön syksyn 2012 ja vuoden 2013 aikana. Kardiologian poliklinikalla on sisäisin järjestelyin tehostettu toimintaa päiväsaikaisia käyntimääriä lisäten. Lähetemäärään liittyen on lisäksi tuettu toimintaa lisätyöllä. Kardiologian osalta hoitotakuu on vaarantunut rytmihäiriötoimenpiteiden ja tahdistimien asentamisen osalta. Toimintaa on tehostettu vuonna 2013 päättyneessä kehittämishankkeessa ja 8/2014 käynnistetyssä tehostamisohjelmassa. Toimintaa on tuettu lisätyöjärjestelyillä. Vuonna 2013 ja alkuvuonna 2014 leikattiin n 300 sydänleikkausta lisätöinä ja sydänkirurgian jono saatiin hallintaan, siten, että kii-
reellisten potilaiden odotusajat leikkaukseen on korkeintaan 1 kk. Sydänleikkausjono on nyt 120 130 ja potilaat pääsevät hoitoon päivystyksenä tai 1-3kk:n kuluessa. Sydänkirurgian lisätyöt ovat lopetettu lähes kokonaan. Väestön ikääntyminen li sää tahdistinasennusten määrää ja kasvu v 2014 on ollut + 10%. Keuhkopoliklinikoiden vastaanottojen määrää on pystytty lisäämään (10,3 %) samoin kuin yleisthoraxkirurgian (8,5 %), joita on tuettu myös lisätöin. Keuhkosyövän hoito on kohentunut ja sujuvoitunut. Väistöjen aikaista osastopaikkapulaa on tasoitettu niin keuhkoklinikan ja thoraxkirurgian kuin kardiologian ja sydän kirurgian välillä. Henkilöstön koulutus ja perehdytys on ollut systemaattista. Kokonaisuudessaan vuokratyövoiman ja lyhytaikaisten sijaisten käyttö on selkeästi vähentynyt, erityisesti hengityshalvaus-yksikössä. HYKS Syöpäkeskus Syöpäkeskuksen tuottavuuden kehittäminen perustuu keskuksen eri yksiköissä tehtäviin toiminnan kehittämishankkeisiin sekä uusiin toimintamalleihin. Osalle hankkeista on saatu yhtymähallinnolta toiminnankehittämisrahaa, mutta monet hankkeista on toteutettu osana Eurooppalaista auditointia, jonka lopputuloksena keskuksesta tuli Pohjoismaiden ensimmäinen ja Euroopan 7. täyden palvelun Comprehensive Cancer Center (CCC). Osa Syöpäkeskuksen tuottavuuden kehittämistä on HUS hallituksen onkologisten hoitojen keskittämispäätöksen jalkauttamista. Kun samoja toimintamalleja sovelletaan kaikissa yksiköissä, toiminta tehostuu ja esim. kalliiden lääkkeiden kustannusvaikutus saadaan parhaiten ennustettua ja hallittua. Koko keskuksessa onkin otettu käyttöön sääntö, että kaikkien uusien syöpälääkkeiden käyttöönottoa edeltää HYKS medisiinisen tulosyksikön kliinisen ryhmän arvio lääkkeen vaikuttavuudesta ja hoidettavien potilaiden määrästä. Ryhmän suositukset jalkautetaan Syöpäkeskuksen lisäksi myös koko HYKS Erva alueelle. Uusia vuonna 2014 toteutettu uusi hanke on mm. Kemokur sytostaattien määräysohjelman käyttöönotto koko syöpäklinikkarakennuksessa yhteistyössä HUS Apteekin kanssa. Kemokurin avulla lääketilaukset ovat tehostuneet ja päivittäiset hoidot saadaan ripeämmin aloitettua. Lisäksi hoidon laatu ja potilasturvallisuus paranee. Vuonna 2015 Kemokur on tarkoitus levittää myös Kolmiosairaalaan ja Naistenklinikalle os 11 (hema tologisten ja gynekologisten syöpien hoitoon). Lokakuussa 2014 gynekologisen onkologian osasto 11 muutettiin viikko-osastoksi, joten Syöpäkeskuksen vuodeosastohoitoa on saatu tehostettua ja vapautuvaa kapasiteettia saatu siirrettyä päiväsairaalatoimintaan, jossa kasvupaine on suurin. Uusien vakanssien kautta Syöpäkeskuksen lisätyön määrää on saatu huomattavasti pienennettyä vuonna 2014. Esimerkiksi lää-
käreiden tekemä lisätyö on vähentynyt 1-10/2014 noin 65% edelliseen vuoteen verrattuna ilman, että potilaiden hoitoon pääsy olisi pidentynyt. Luuydinsiirtoihin liittyvä verisolujen keräystoimintaa (fereesitoimintaa) on v. 2014 aikana valmisteltu keskitettäväksi Meilahden Kolmiosairaalaan. Fereesitoimintojen yhdistäminen alkaa ehdotuksen mukaisesti heti v. 2015 aikana, kun sille vapautuu tilat Kolmiosairaalasta (Tornisairaalan paluumuuton yhteydessä). Järjestely noudattaa kansainvälisen auditin suosituksia ja parantaa henkilökunnan käytön tehokkuutta sekä potilasturvallisuutta. Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen HYKS psykiatrian tulosyksikkö osallistuu HUS-tasoiseen suoritepalkkiopilottiin ajanjaksolla 1.6.2014-31.5.2015. Mukana ovat Jorvin ja Peijaksen klinikkaryhmien vastaanottotyötä tekevät sairaanhoitajat sekä vastaavaa työstä yksiköissä tekevät mielenterveyshoitajat. Pilotin tavoitteena on, että 50 % työntekijän työajasta kuluisi suoraan potilastyöhön. Työntekijöiden suoritteita seurataan Cressida-raporteilla. Pilotti on jaettu kolmeen seurantajaksoon (1.6-30.9.2014, 1.10-31.1.2015, 1.2 31.5.2015). Ensimmäiseen seurantajaksoon osallistui yhteensä 78 työntekijää, joista 23 ansaitsi arvioinnin perusteella suoritepalkkion. Päätösesitys Lautakunta päättää 1. hyväksyä oheisen HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman 2. edellyttää, että sille raportoidaan ensi vuoden aikana säännöllisesti tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehitystä. Asian käsittely Päätös Toimialajohtaja Reijo Haapiainen esitteli tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisohjelman ajankohtaista tilannetta sekä esimerkkinä ohjelman hankkeista neljä Operatiivisen tulosyksikön hanketta. Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jari Finnilä, puh. (09) 471 71428