HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TUOTTAVUUSOHJELMAN TILANNEKATSAUS JA PÄIVITYS 771/02/00/2009

Transkriptio

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA TUOTTAVUUSOHJELMAN TILANNEKATSAUS JA PÄIVITYS 771/02/00/2009 HYKS 100 HYKS-sairaanhoitoalueen tuottavuus on viime vuosina kehittynyt suotuisasti. Se on ainoa Suomen yliopistosairaaloista, jossa tuottavuus on THL:n seurannan mukaan kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana, mikä tukee oman seurannan antamia tuloksia. Erityisen hyvä kehitys on ollut vuodesta 2007 lähtien, jolloin nykyisen muotoinen tuottavuuden sisäinen seuranta otettiin käyttöön Hyksissä. Samoin euroa per asukas kustannusten kehitys on HUS:ssa ollut muita yliopistollisia sairaanhoitopiirejä maltillisempaa. Itse asiassa erikoissairaanhoidon reaaliset euroa per asukas kustannukset ovat hienoisesti laskeneet HUS-alueen kunnissa verrattuna maan muiden alueiden selvään kasvuun. Tämä kehitys on ollut seurausta HYKS-sairaanhoito alueella toteutetusta pitkäjänteisestä toiminnan kehitystyöstä, paneutumisesta kustannusten hallintaan sekä monista tuottavuutta parantavista rakenteellisista järjestelyistä, jotka ovat mm. poistaneet päällekkäisiä toimintoja alueella. Tuottavuuteen panostaminen on auttanut kustannusten hallinnan lisäksi myös jonojen purussa. Yli kuusi kuukautta odottaneiden jonot onkin nyt purettu. Samanaikaisesti hoidon vaikuttavuudessa tuloksemme ovat maan kärkipäässä (THL:n Perfect-hanke). Myöskin keskeiset työhyvinvointimittarit ovat kehittyneet suotuisasti. Lautakunnan hyväksymä tuottavuuden kehittämisohjelma on luotu ylläpitämään hyvää tuottavuuskehitystä. Sekä henkilötyön tuottavuus että kokonaistuottavuus (kun kustannustason nousu on otettu huomioon) ovat edelleen parantuneet Hyks-sairaanhoitoalueella tammi-lokakuun 2011 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen hyvä kehitys on ollut Operatiivisessa tulosyksikössä. Tuottavuuskehitykselle asettavat kuitenkin haasteita tänä vuonna ja tulevina vuosinakin sekä Meilahden sairaalan remontin edellyttämien väistöjen potilashoidolle aiheuttamat hankaluudet että uusien potilastietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton ongelmat. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta hyväksyi kokouksessaan sairaanhoitoalueen tuottavuuden kehittämisohjelman tukemaan tuottavuuden jatkuvaa, pitkäjänteistä kehittämistä. Lautakunnalle annettiin tilannekatsaus tuottavuusohjelman etenemisestä ja päivittämisestä viimeksi pidetyssä kokouksessa. Sairaanhoitoalueen uudelleen päivitetty tuottavuusohjelma on oheismateriaalina B. Päivitetystä ohjelmasta ilmenee hankkeiden tilanne marras-joulukuussa Veratailukohtana on tilanne kesäkuussa Valmistuneiden hankkeiden vaikutuksista on yhteenveto oheismateriaalissa. Ne on pääosin otettu osaksi rutiinitoimintaa. Niillä on lisätty hoitoketjujen sujuvuutta, luotu uusia palkitsemismalleja, tehostettu päiväsairaalatoimintaa sekä perusterveydenhuollon ja

2 erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa ja luotu uusia innovatiivisia toimintamalleja, mm. käynnistetty mielenterveysportaali tukemaan mielenterveyshäiriöiden hoitoa. Yhteenveto tulosyksiköiden tuottavuusohjelman edistymisestä Operatiivinen tulosyksikkö Tulosyksikön toiminnan tuottavuusohjelma tukee HUS-strategian periaatteita: kehitetään potilaslähtöisiä hoitoprosesseja, hoitokäytäntöjä ja esh-pth-palveluketjuja, varmistetaan hoidon saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta sekä hoitotulosten kustannustehokkuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Jonojen ennakointi ja hallinta sekä siirtoviivepäivien minimointi liittyvät suoraan tai välillisesti useaan projektiin. Ortopedit ovat mm. kehittäneet tietotekniikan kanssa jonojen hallintaa ohjaavan, aika-akselilla jonotilanteen kehittymistä kuvaavan graafisen ohjelman, jota muutkin erikoisalat voivat käyttää. Syksyllä kolme pitkään resurssipulan vuoksi tauolla ollutta projektia kirjattiin lopetetuiksi, jonka jälkeen salkkuun jäi 23 aktiivista projektia, joista kaksi aloitettiin syksyllä Vuoden loppuun mennessä on valmiina kahdeksan projektia. Viidellä projektilla on pääosin tietotekniikkaan liittyviä etenemisvaikeuksia. Seitsemälle uudelle projektille on haettu vuoden 2012 toiminnankehittämisrahaa. Pitkäjänteistä kehittämistyötä edustavat: - pääkaupunkiseudun haavapotilaan hoidon koordinointi (aloitettu v. 2007) - sähköisen potilasasioinnin kehittäminen (aloitettu v. 2007) - pääkaupunkiseudun lonkkamurtumapotilaan palveluketjun kehittäminen (aloitettu v. 2009) - Jorvista operatiivinen mallisairaala - hankekokonaisuus (aloitettu v. 2010) - kuluvana syksynä aloitettu HUS:n potilasturvallisuusohjelman edellyttämä hoidon laadun-, potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden edistäminen ja soveltaminen osaksi käytännön työtä. Kehittämiskokonaisuudet ovat muodostuneet toisiaan tukevista osaprojekteista: - Jorvin ja Espoon sosiaali- ja terveystoimen yhteiseen Lonkkaliukumäki-projektiin sisältyy hoitolinjojen tarkentamisen lisäksi todennäköisesti pysyväksi jäävä Jorvin sairaalassa toimintansa aloittanut Espoon pth:n hallinnoima jatkokuntoutusosasto. Osaston tavoitteena on tehostaa potilaiden kuntoutumista sekä minimoida siirtoviive- ja hoitopäivien määrää. Jo nyt on todettu, että toimintaan sisältyviä uusia käytänteitä voidaan hyödyntää myös muiden potilasryhmien hoidossa.

3 - Lonkkamurtumapotilaan yhtenäinen pääkaupunkiseudun pth-esh-palveluketjuun kuuluvien osatekijöiden yhtenäistäminen on edennyt hyvin. Tavoitteena on lisätä hoitokäytänteiden ja siten myös hoitotulosten yhteneväisyyttä. - Sähköisellä esitietolomakkeella, monipoli-toiminnalla sekä mobiiliteknologialla minimoidaan lisäarvoa tuottamattomia pre- ja postoperatiivisia poliklinikkakäyntejä. Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisen tulosyksikön (MTY) osalta tuottavuuden kehittämisohjelmaan ja toiminnallisiin muutoksiin kuuluu vuonna 2011 kolme erilaista kokonaisuutta: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen MTY on keskustellut yhteistyön kehittämisestä perusterveydenhuollon ja Hyksin kuntien kanssa. Diabeteksen hoidon kehittämisestä Espoon kanssa on jo sovittu siten, että MTY ja Espoo perustavat jatkossa diabeteskeskuksia. Toinen tulisi Jorvin yhteyteen ja toinen Espoonlahteen. MTY kouluttaa henkilöstöä. Samalla suunnitellaan PTH/ESH-yhteistyössä reumakeskuksen perustamista Jorvin yhteyteen. Asia etenee, kun tilaratkaisu valmistuu. Yhteistyötä kehitetään myös Vantaan kanssa. Reumasairauksien konsultaatioiden toteuttamista perusterveydenhuollon yhteydessä on valmisteltu ja se käynnistyi marraskuussa Toiminnan käynnistyminen viivästyi tilojen ja laitteistojen hankinnoista ja Hyks-sopimus valmisteltiin 9/2011. Varsinaiset tuottavuushankkeet ja erikoissairaanhoidon sisäiset järjestelyt Dialyysihoitojen suhteen on erillisellä hankintasopimuksella ulkoistettu avohoitodialyyseja. Ulkoistamisen toinen vaihe toteutettiin suunnitelmien mukaan 1-2/2011. Sen vaikutuksesta Hyksiin keskittyvät komplisoituneet potilaat ja toisaalta kapasiteetin kasvun myötä toiminnan laatu on parantunut. Jorvin sairaalan yhteispäivystys käynnistyi viime syksynä ja 1.1. alkaen sen lääkäripäivystyksen sopimus koskien yleislääkäreitä on siirtynyt Päivystys ja valvonta -klinikkaryhmän johdon alaisuuteen. Päivystävien lääkäreiden laadussa on ollut vaihtelua, ja siitä on huomautettu toimittajaa (MedOne) kirjallisesti. Medisiininen on yhdessä Hyksin henkilöstöjohdon kanssa valmistellut perusterveydenhuollon lääkäreille mallin, jossa muutkin voisivat päivystää Jorvissa, ja siten emme olisi riippuvaisia yksityisestä tuottajasta. Asiaa kehitetään jatkossa. Toinen projekti, josta sovittiin vuonna 2010 Espoon kanssa on gastroenterologisten palveluiden siirtyminen yksityiseltä tuottajalta

4 MTY:n gastroenterologian klinikkaan Espoon ostopalveluna. Tämä on käynnistynyt sujuvasti vuoden 2011 alussa. Kysynnän kasvu on lisännyt gastroenterologian jonotusta. Asiaan on vastattu valjastamalla käyttämättömiä vakansseja tilapäisesti gastroenterologian käyttöön. Terveyden edistämisen toimisto ja siihen liittyvä työ on käynnistynyt Kuntien toivomuksesta Medisiininen tulosyksikkö keskittyy aluksi ylipaino-ongelman hoidon kehittämiseen. Yksikkö kuuluu HUS:n yleislääketieteen yksikköön. Medisiinisen tuloyksikön johtaja on sen ohjausryhmän puheenjohtaja. Medisiininen osallistuu hankkeeseen. Henkilöstömäärä on pysynyt ennallaan saadun raamin puitteissa. Vuokratyön käyttö on hieman lisääntynyt liittyen Kolmiosairaalaan muuttoon. Lääkekuluihin on kiinnitetty huomioita ja kulujen kasvu on jonkin verran hidastunut. Sydänkeskuksen käynnistämiseen liittyy ongelmia johtuen erityisesti Meilahden sairaalan väistöohjelmasta. Vaikka alustavasti oli suunniteltu Sydänkeskuksen toimintamallin käynnistämistä viimeistään vuoden 2012 alussa, näyttää siltä, että organisatorisia järjestelyjä päästään tekemään vasta vuonna Erikoisalojen toiminnallista yhteistyötä tehostetaan kuitenkin jo tästä vuodesta alkaen. Meilahden tornin saneerauksen väistö Muutto Kolmiosairaalaan sekä tulosyksikön erikoissairaanhoidon toimintojen ja prosessien järjestäminen uudessa sairaalassa on toteutettu. Muuttoon liittyen on ilmennyt huomattavia vaikeuksia nk. kiertokärryjen teknisen toteutuksen osalta ja erilaiset sovellukset ja niiden hitaus on vaikuttanut töiden sujuvuuteen. Kesällä 2011 siirrettiin onnistuneesti keuhkosairauksien osasto 122 Silmä-Korvasairaalaan ja toiminta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Samoin neurologian vuodeosasto 111 siirrettiin nk. väistösairaalaan 20-paikkaisena. Toimintaa on tiivistetty ja paikkoja väheni 5. Viipalesairaalassa on hankala toimistotilojen puute. Ilmastointia on parannettu. Medisiinisen tulosyksikön tuottavuuden kehitys on vuonna 2011 ollut koetuksella väistöjen lisäksi johtuen uusista tietotekniikkahankinnoista ja rakennusinvestoinneista. Lisäksi Medisiiniselle tulosyksikölle kohdistuu kustannuksia, jotka eivät ole suoranaisesti sen toimintaan liittyviä. Kolmiosairaalan laskennalliset vuodeosastojen hoitopäivähinnat nousevat 15 % aikaisempaan nähden kyseisten kustannustekijöiden vuoksi. Keväällä 2011 käynnistynyt digisaneluprojekti on myös aiheuttanut huomattavia ongelmia toimintaan kirjoitettujen asiakirjojen viiveestä ja epäluotettavuudesta johtuen.

5 Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö Uuden terveydenhuoltolain mukaisesti yhtenä painopistealueena on ollut eri terveydenhuollon toimintaorganisaatioiden rajapintojen madaltaminen. Lisääntyvä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö nähdään laajemmin yhteiskunnassa keinona parantaa palveluketjujen toimivuutta ja sairaanhoidon tuottavuutta. Tähän kokonaisuuteen liittyen NaLassa on nimetty erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhoidon koordinoiva prosessi, prosessin omistajuus määritelty ja raportointi/ohjausryhmä vastuu otettu tulosyksikön johtoryhmälle. Keskeisinä osa-alueina kehityksessä ovat hoitoketjujen yhteistyöhankkeet, joista jo valmistuneita ovat vastasyntyneiden kotiutumisen ja raskausdiabeetikon hoitoketjut, sekä vuonna 2011 alkanut HAL (huume-alkoholi-lääkkeet) perheiden hoitoketju. Myös raskaudenkeskeytyspotilaiden hoitoketju toimii erinomaisena esimerkkinä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyöstä. Perusterveydenhuolto huolehtii potilaiden informoinnista, perustutkimuksista ja jälkihoidosta, erikoissairaanhoito puolestaan itse raskaudenkeskeytyksestä. Saumaton yhteistyö on mahdollistanut nopean hoitoonpääsyn, keskeytysten valtaosan (yli 80%) hoitamisen lääkkeellisesti ja lisääntyvän osittaisen kotikeskeytyksen mahdollisuuden. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen hoitoketjutyöhön liittyvät Hyks (HUS) alueen koulutuspäivät on jo vakiintuneena yhteistyömuotona. Erikoissairaanhoitoon jalkautuva koulutustoiminta on alkanut ja muotoutumassa alueiden tarpeiden mukaiseksi. HYKS-johtoisesta erikoislääkäritoiminnan aloittamisesta terveyskeskuksessa (pediatria / Vantaa) on jo tehty sopimus, ja toiminta on suunniteltu alkavaksi vuonna Yhä tiiviimpi yhteistyö ja informaation kulku esh-pth rajapinnassa osaltaan tukee myös tulevaa Naistenklinikan rakentamis- ja väistöaikaista toimintaa. Lastentaudeilla päivystystoiminnan keskittäminen/ toimintojen yhtenäistäminen eri kiinteistöjen kesken on mahdollistanut potilaspaikkojen tehokkaan käytön ja resurssien optimoinnin erikoistilanteissa. Päivystyksen seurantayksikön myötä päivystyspotilaiden vuodeosastohoitojen osuus on vähentynyt. Lasten oikeuspsykiatriseen osaamiskeskukseen on keskitetty poliisin ja syyttäjän pyytämät seksuaalisen riiston tutkimukset. Toiminta tuottaa uusia (valtion korvaamia) kuluja mutta tuottavuuslisä tullaan aikaansaamaan sen kautta, että tutkimukset tulevat tasalaatuisiksi ja toiminta volyymiltaan viranomaistoiminnan tarpeet kattavaksi. Toiminta on vakiintunut. Raportoinnin kehittäminen ja talouden säännönmukainen seuranta tulosyksikössä on lisännyt eri tason toimijoiden kustannustietoisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

6 Prosessipoikkeamien seurannassa Haipro-raportointi on muotoutumassa. Kaiken kaikkiaan tulosyksikön tuottavuusohjelma on edennyt johdonmukaisesti. Psykiatrian tulosyksikkö HYKS Psykiatrian tulosyksikön tuottavuusohjelman strategisina välineitä ovat 1) avohoitopainotteisuuden ja siihen liittyvän osaamisen lisääminen, 2) hoito- ja potilasprosessien sujuvoittaminen yhteistyössä muiden palvelutahojen kanssa, 3) tuottavuutta lisäävien tilaratkaisujen käyttöönotto ja 4) ostopalveluiden käytön korvaaminen omalla toiminnalla. Tuottavuusohjelmaa tuetaan soveltuvin osin Stm:n Kaste ohjelmaan kuuluvalla psykiatrian VALO hankkeella (Vaikuttavuutta Liityntäpintaosaamisesta) 1) Aikuispsykiatristen osastopaikkojen määrää on supistettu ja avohoidon toimintoja samalla vahvistettu. Helsingin alueen kahdesta avo-osastosta ja yhdestä suljetusta on muodostettu kaksi suljettua osastoa, joista toinen ruotsinkielisille potilaille. Jorvin alueen kuntoutuspsykiatrisia potilaita on kotiutettu Tammiharjun sairaalasta avohoitoon ja keskitetty heidän sairaalapalveluitaan Kellokosken sairaalaan. Peijaksen alueen sairaalapalvelut tuotetaan enenevästi omilla osastoilla ja vähennetään edelleen Kellokosken sairaalan käyttöä. Muutoksia tuetaan kehittyvällä, prosessiohjatulla avohoidolla. 2) Erityisesti depressio- ja psykoosiryhmän potilaiden hoitoketjua on kehitetty perustason avohoitoa paremmin tukevaksi ja rajaten erikoissairaanhoidon osuus kaikkein tarpeellisimpaan. Depressioja psykoosihoitajien työpanoksella voidaan tukea sekä perusterveydenhuoltoa, että pitkäaikaispotilaiden asumispalveluita. IT -psykiatriaa hyödynnetään mm. erilaisten konsultaatiotarpeiden tyydyttämiseksi ottamalla käyttöön videokonsultaatiovälineistö, potilasohjauksen mielenterveysportaalit (KelNet1) ja ns. nettiterapiavalmiudet (KelNet2). 3) Keskitetään toimintoja aiempaa suurempiin tilakokonaisuuksiin mm. Jorvin ja Peijaksen avohoidossa, Helsingin aikuispsykiatrian keskitetyissä tertiääritoiminnoissa, vanhuspsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa. Näin saavutetaan taloudellisia rationointihyötyjä mm. vähentyneiden vuokrien, sekä toiminnallisen tehokkuuden lisääntymisen kautta. 4) Joidenkin erikoissairaanhoidon erityispalveluita, kuten ruotsinkielisten psykiatrisia palveluita tai vaikeahoitoisten nuorten laitospalveluita tarvetta on tähän saakka jouduttu hankkimaan ulkopuolisilta tuottajilta. Nyt tuottavuusohjelman osana siirrytään

7 Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen tuottamaan tällaisia palveluita omana toimintana, säästäen kustannuksissa sekä kehittäen ja ylläpitäen omaa erityisosaamista. HYKS-sairaanhoitoalueella työstettiin henkilöstön raportointiin liittyviä tunnuslukuja ja raporttipohjia yhdessä HUS-konsernihallinnon muodostamassa kehittämistyöryhmässä. HUSTotalin henkilöstöraportoinnin tietoja käytetään nyt johtamisen työkaluna. Sissivakanssien nykytilanne sekä tarpeet selvitettiin HYKS-sairaanhoitoalueella talvella Hyksin mukainen tarkastelu laajeni koko HUS-alueelle. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksellä otettiin loppuvuoden 2011 aikana tulosyksiköissä käyttöön perustamattomia sisäisen sijaisen virkoja/vakansseja yhteensä 68 kappaletta jakautuen eri henkilöstöryhmiin. Syksyn 2011 aikana on rakennettu mallia ja ohjeistusta HUS-sissitoimintaan. HUS-strategiassa on esitetty sissi-vakanssien määrän lisäämistä vuosittain 200 vakanssilla. HYKS on esittänyt konsernihallintoon tarvitsevansa 60 vuosilomasissivakansseja vuodelle 2012 jakautuen eri henkilöstöryhmiin olemassa olevan laskentapohjan mukaisesti. Hyksin esimiehille on järjestetty esimiesten ajankohtaisiltapäiviä kaksi kertaa vuoden 2011 aikana liittyen uuteen palkkastrategiaan. Ulkomaisen työvoiman rekrytointihanke on edennyt sovitusti operatiiviseen tulosyksikköön rekrytoiduista 20 filippiiniläisestä sairaanhoitajasta 16 valmistui suoritettuaan suomenkielisen sairaanhoitaja (AMK) tutkinnon Laureassa. Kieliopinnot jatkuvat edelleen. Hanke jatkuu vielä vuoden, jonka jälkeen lopulliset tulokset arvioidaan ja mallia jatkojalostetaan. Työhyvinvointi on keskeinen seurannan kohde. Viimeisen syksyllä 2011 tehdyn TOB-kyselyn mukaan keskeisissä työhyvinvoinnin mittareissa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Työhyvinvoinnin uusi kehittämishanke ei ole kuitenkaan vielä käynnistynyt. HYKS odottaa yhteistä kehittämishanketta HUS-henkilöstöjohdon kanssa. Hyksin yksiköt ovat yhdessä tulosalueen johdon kanssa kehittäneet ja ylläpitäneet hyvinvoivia työyhteisöjä. Palkkausjärjestelmään HYKS-sairaanhoitoalueelle otettiin uutena elementtinä kliinisen palvelutuotannon tuloksellisuuspalkkiomalli, joka on vaihtoehto tulospalkkiolle. Kyseessä on uusi kliinisten yksiköiden käyttöön suunniteltu ryhmäpalkitsemismuoto. Palkkion tarkoituksena on kannustaa toiminnan kehittämiseen HUS:n tavoitteiden mukaisesti, parantaa tuloksellisuutta ja tehostaa toimintaa, motivoida henkilöstöä, sitouttaa organisaatioon ja houkutella uusia osaajia sekä lisätä yhteistyötä ja verkostoitumista. Hyksin hankkeiden yhteismäärä on 47

8 kappaletta, niiden piiriin kuuluu 1224 henkilöä ja niiden yhteispalkkiosumma päätyy euroon. Kehittämishankkeiden aiheita ovat mm. päiväaikaisen toiminnan tuottavuuden lisääminen, hoitoprosessien kehittäminen, uusien hoitomuotojen käyttöönottaminen, sähköisten ratkaisujen hyödyntäminen potilaan itsepalvelussa, potilashoidon laadun parantaminen, raportointityökalujen kehittäminen johtamisen tueksi, syventävien perehdytyspakettien kehittäminen. Loppuvuoden aikana kehittämishankkeiden yhteyshenkilöt toimittavat tiedot kehittämishankkeiden toteutumisesta ja asetettujen mittareiden toteutumisasteen mukaiset palkkiot maksetaan saajilleen helmikuussa Suoritepalkkioista neuvotellaan vuoden 2012 alussa, kun ensin HYKS-sairaanhoitoalueella neuvotellaan kliinisen lisätyön jatkamisesta. Tilaajatiimitoiminta HYKS-sairaanhoitoalueen vuoden 2011 talousarviossa on konsernin sisäisiin tarvike- ja palveluostoihin sekä tilavuokriin ja konsernihallinnon veloituksiin varattu 530,4 milj. euroa eli 3,7 % (18,9 milj. euroa) enemmän kuin tilinpäätöksessä 2010 toteutui (10,6 milj. euron asiakashyvitykset huomioiden). Muutos vuoden 2010 tilinpäätökseen ilman asiakashyvityksiä oli 1,6 %. Tammi-lokakuun tietojen perusteella laaditun vuosiennusteen mukaan talousarvio ylittyisi Hyksin konsernin sisäisten ostojen osalta 18,8 milj. eurolla (3,6 %). Ennusteessa on otettu huomioon HUS-Röntgenin asiakashyvitykset magneettitutkimusten ja virka-aikaisten päivystystutkimusten päivystyskorvausten osalta (0,9 milj. euroa) sekä konsernihallinnon veloituksen hyvitys (3,6 milj. euroa). Em. yksiköiden lisäksi on myös HUS-Lääkintätekniikka myöntänyt asiakashyvitystä jo lokakuussa (n. 0,2 milj. euroa). Sairaanhoitoalueen palvelutuotanto on merkittävästi ylittänyt vuodelle 2011 suunnitellun, joten myös potilashoitoon liittyvien tukipalvelujen, kuten tutkimuspalvelut HUS-Röntgeniltä ja HUSLAB:lta, potilasruokapalvelut Raviolilta ja asiakirjapalvelut HUS-Servisiltä, samoin kuin tarvikkeiden ja lääkkeiden käyttö on ylittänyt talousarvion. Lisäksi eräiden tukipalvelujen käyttöön (esim. potilaskuljetukset ja laitoshuolto) on vaikuttanut Meilahden tornisairaalan toimintojen siirto. Tilaajatiimeissä on kuluvan vuoden aikana keskitytty niihin palveluihin/tuottajiin, joissa on todettu olevan suurimmat haasteet joko prosessi- tai laskutusnäkökulmasta ja joihin sairaanhoitoalue pystyy omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Seuraavassa on esitetty esimerkkejä tilaajatiimien ja palveluntuottajien yhteistyöstä; HUS-Röntgenin laskutuksen ylittymisen syiden analysointi ja hinnoittelun läpinäkyvyyden parantaminen HUSLAB:n ja Hyksin yhteiset kehittämishankkeet, joista esimerkkinä pika-analytiikan käyttöönoton laajennus ja näytteenottotoiminnan muu kehittäminen.

9 HUS-Desikon palvelujen tilaus- ja vuosisuunnitteluprosessin kehittäminen sekä osallistuminen HUS-Desikon palvelujen yhdenmukaistamis- ja mitoitusprojekteihin HUS-Tietotekniikan laiterekisterin oikeellisuuden ja ajantasaisuuden tarkistamishanke, jotta varmistettaisiin mm. työasemien sisäisen laskutuksen oikeellisuus. HUS-Tietotekniikka pyrkii myös omilla toimillaan jatkuvasti edistämään asiaa. Keskeistä tilaajatiimien toiminnassa on ollut myös tilaajan raportointitarpeiden tunnistaminen ja niistä viestittäminen ao. liikelaitoksille. HUS:n johdon raportoinnin (HUS-Total) liikelaitosraportointiosion käyttöönotto syksyllä 2011 on merkittävästi parantanut tilaajan mahdollisuuksia kuukausittain analysoida sisäisten palvelujen käyttöä ja laskutusta. HUS:n tukipalveluista tulee joulukuussa HUS:n valtuustolle päätettäväksi HUS-Tietotekniikkaa ja HUS-Lääkintätekniikkaa sekä HUS:n Työterveyshuoltoa koskevat organisaatiomuutokset. Tästä syystä on tarpeen arvioida uudelleen myös HYKS-sairaanhoitoalueen tilaajatiimitoimintaa ja siihen liittyviä tehtäviä. Päätösesitys Lautakunta päättää - hyväksyä HYKS-sairaanhoitoalueen päivitetyn tuottavuusohjelman - että tuottavuusohjelman seuraava päivitys tuodaan lautakunnan joulukuun 2012 kokoukseen. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että esittelijä poisti esityslistan sivulta 22 luvun "Henkilötyön tuottavuuden kehittäminen" 4. kappaleesta ["Ulkomaisen työvoiman..."] 2. lauseen "Loppujen opinnot jatkuvat syksyllä Laurean ammattikorkeakoulun kanssa". Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Jorma Lauharanta, puh