OPPIMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA Oppimisen psykologia, luento 2 Professori Kirsti Lonka
LUENTOJEN KULKU 11.9. Muisti ja asiantuntijuus 12.9. Oppiminen vuorovaikutuksessa, rakentava palaute 13.9. Tunteet ja oppiminen, motivaatio 14.9. Oppimisympäristöt ja luovuus 18.9. Yläasteikäisen lukiolaisen maailma: kehityshaasteet ja haastavat tilanteet
Tiedoksi kirjasta Kuulin eilen, että kaikille ei ehkä riitä kirjoja kirjastosta Sain luvan Otavalta myydä tekijänkappaleita edullisesti Pystyn myymään kirjaa 25 euroa/ kpl (sis. ALV) sadalle ensimmäiselle. Haemme kirjalaatikon Otavalta keskiviikkona ja niitä saa Siltavuorenpenkereeltä torstaina ja perjantaina. Linkki tulee myös kurssivulle, joka weboodissa/flingassa Jos ei saa nimeä listaan sähköposti juho.makkonen@ele.fi Juho antaa tilinumeron ja ilmoittaa, mistä kirjan voi tarkalleen ottaen hakea.
Suomen hyvät PISA-tulokset perustuvat siihen, kuin hyvin olemme pystyneet pitämään mukana heikoimmat oppilaat. Hyvin harva meillä putoaa täysin kärryiltä. Vain pieni osa syrjäytyy. Monissa muissa maissa edelleen aletaan jakaa lapsia vuohiin ja lampaisiin jo 12-vuotiaina, kuten Suomessa 1970-luvulla. Suomalaisen koulutusjärjestelmän salaisuus on pitkään ollut hyvä erityisopetus ja taitavien opettajien työ, kun he sinnikkäästi auttavat lapsia ja nuoria yltämään parhaimpaansa. Joillekin oppiminen on vaikeaa ja vie paljon enemmän aikaa.
JUMIUTUNUT AJATTELUTAPA (FIXED MINDSET) vs KASVUN AJATTELUTAPA (GROWTH MINDSET) Yksinkertaistava ja yksiulotteinen käsitys älykkyydestä tai lahjakkuudesta perittynä ja pysyvänä ominaisuutena saattaa rajoittaa ihmisten luottamusta omaan älylliseen kasvuunsa ja kehitykseensä. Dweck (1996; 2006) puhuu jumiutuneesta ajattelutavasta (engl. fixed mindset), johon liittyy käsitys älykkyydestä muuttumattomana ominaisuutena. Menestyville opiskelijoille on tyypillisempää kasvun ajattelutapa, jossa älykkyys nähdään harjoittelun avulla kehitettävänä taipumuksena. Omaan älylliseen kehitykseen voidaan tämän ajattelutavan mukaan vaikuttaa monella tavalla.
Attribuutioteoria (Weiner, 1979; Lonka, 2015) Kuvaa sitä, millaisia selityksiä ihmiset antavat onnistumisille ja epäonnistumisille. Ihmisellä on luontainen taipumus antaa selitys tai syy havaitsemilleen tapahtumille Kun oppilas esimerkiksi epäonnistuu kokeessa, hän alkaa tulkita: 1) Liittyykö epäonnistuminen häneen itseensä vai voiko sen selittää ulkoisilla tekijöillä Olen tyhmä 2) Onko syy pysyvä vai tilapäinen: Aina minulle käy näin! Aivoni eivät sovi matematiikkaan! 3) Onko asia kontrolloitavissa. Jos asioihin voi vaikuttaa, hallinnan tunne lisääntyy: Tällä kertaa valmistauduin huonosti, mutta ensi kerralla aloitan aikaisemmin. Kaikkein haitallisinta on tulkita epäonnistumisen syyksi itseen liittyvä pysyvä tekijä, jota ei voi kontrolloida: Minulla ei ole matikkapäätä, on ihan turha yrittää! Opettajat vaikuttavat omilla attribuutioillaan ja uskomuksillaan siihen, miten heidän oppilaansa näkevät itsensä. Jos opettajalla on jumiutunut ajattelutapa ja hän esimerkiksi uskoo poikien ja tyttöjen pysyviin lahjakkuuseroihin tietyissä aineissa, tämä heijastuu oppilaiden omiin uskomuksiin (Gordon, 1988)
MITEN OPETTAJA ATTRIBUOI? GOODNESS OF FIT yhteensopivuus lapsen ja aikuisen kanssa he molemmat vaikuttavat toisiinsa! Sekoittuvatko kognitiivinen kyky, persoonallisuus ja temperamentti opettajan mielessä toisiinsa? Opettaja ei aina ole tietoinen siitä, että tietynlaiset oppilaat ärsyttävät häntä Hyvä oppija ei ole sama kuin hyvä opetettava Millainen on ihanneoppilaasi? 13.9.2017 Prof Kirsti Lonka, OKL 7
Miten muovaan itsestäni pedagogin? 8
LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE (Vygotski) (mm. Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004; Lonka, 2015) Hokema: ULOS MUKAVUUSALUEELTA!! Harva siihen oikeasti pystyy Sen sijaan mukavuusaluetta voi lempeästi laajentaa Muut ihmiset pystyvät aktivoimaan tämän vyöhykkeen Latistuksen mankeli ja pihtauksen anatomia 9
VERKOSTUNUT ÄLYKKYYS Ihmisen ajattelu on paitsi sosiaalisesti, myös fyysisesti hajautettua ihmisten ja apuvälineiden kesken Oppiminen ei ole vain tiedon hankkimista, vaan siihen liittyy sosiaalisia käytäntöjä. Fyysiset tilat ja sosiaaliset normit työntävät ihmisiä tiettyihin rooleihin 13.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen 10 psykologia 1. luento
MITÄ OVAT KÄYTÄNTÖYHTEISÖT? (Wenger, 1998; Hakkarainen, Lonka ja Lipponen, 2004) Oppiminen ei ole vain tiedon hankintaa, vaan myös osallistumista kulttuuriin ja kasvamista sen jäseneksi Jaetut arvot, normit ja roolit Älyllinen työnjako: Osaaminen hajautuu ihmisten välille Käytäntöjä on vaikea muuttaa, koska ne ovat osa laajempaa toimintakulttuuria Kun yksi ihminen muuttuu, koko sosiaalinen yhteisö järjestyy uudestaan Samassa koululuokassa voi olla useita erilaisia alakulttuureja kuten mallioppilaat ja kapinalliset (lue lisää Tutkiva oppiminenteoksesta) Oppiaineiden omat käytäntöyhteisöt? 11
MIKÄ ON OMA KÄYTÄNTÖYHTEISÖSI? Kuka on roolimallisi? Ketä ihailet? Kuka on sankarisi? Kehen samastut? Millainen rooli sinulla on yhteisössä? Kenen kanssa koet yhteisiä arvoja? Millainen on opettajan identiteetti? 13.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 12
Kirjoittaminen oppimisen välineenä (Tynjälä, Lonka & Mason, 2001) Kirjoittaminen on tehokas apu omien ajatusten jäsentämisessä, reflektoinnin tukena ja uuden tiedon/uusien asiayhteyksien luomisessa Koulukontekstissa kirjoittamista kuitenkin käytetään pääasiassa testaamaan, mitä ihminen jo tietää (esim. tentit ja kokeet) Vapaamuotoinen oppimispäiväkirja tehdään lähinnä omien ajatusten jäsentämiseksi. Sitä voi kuitenkin käyttää myös dialogisesti, kun kirjoittaja jakaa valitsemiaan ajatuksia muiden kanssa Palaute auttaa selkiyttämään omia ajatuksia, antaa uusia näkökulmia ja huomaamaan aukot omassa päättelyssä Kirjoittaminen voi antaa uuden näkökulman omiin ajatuksiimme 13.9.2017 Prof. Kirsti Lonka, Oppimisen psykologia 1. luento 13
Pohdintatehtävä: Millainen palaute auttaa kehittymään? Osallistujien ajatuksia 12.9. Kritiikki, jonka tarkoitus on auttaa eteenpäin Voisit tehdä tämän paremmin, koska Antaa palautteen saajalle luottamusta omiin kykyihin Herättää uutta näkökulmaa, ideaa tai ajatusta, jota ei ole itse hoksannut Kysymyksillä ohjaaminen eteenpäin yleensä miksi-kysymys tai mitä tämä sun mielestä tarkoittaa oletko miettinyt, miten Erittelevä palaute, mikä oli hyvää ja mitä voisi parantaa Osoittaa, että on lukenut/kuullut viittaa juuri siihen mitä on tehty Konkreettisia parannusehdotuksia olisi kiinnostava kuulla lisää Monentasaista, ei pelkästään yleistä, ei kirjoitusvirheistä Henkilöltä, jolta haluat kuulla luottamus pitää olla, asiantuntijuus, hyväntahtoisuus, aitous (tekopyhyys ei toimi) Vertaispalaute opettajalta pyytää itse miettimään, mitä itse ajattelet, hae monipuolisesti Henkilökohtainen minä en ymmärtänyt, lukija ei ymmärtänyt Hampurilaismalli? Ensin positiivista sitten parannusehdotuksia sitten positiivisia 13.9.2017 Kirsti Lonka 14
Kehuminen tai haukkuminen ei varsinaisesti ole palautetta. Palautteella tulee olla informaatioarvoa. Feedback = palaute Feed forward = ediste 13.9.2017 Kirsti Lonka 15
Edisteen (feed forward) perussäännöt: Osa 1 Palautteen tulee koskea ihmisen tuotosta tai toimintaa. Ei pidä arvioida ihmisen persoonaa tai asioita, jotka ovat hänen hallintansa ulkopuolella: Olet tyhmä!. Vrt. Attribuutioteoria. Ilmapiirin on oltava kannustava ja luottamusta herättävä. Positiiviset asiat on esitettävä ensin, rehellisesti ja asiantuntevasti. Positiivinen informaatio ei ole kehumista, eikä sitä anneta sen takia, että tulisi parempi mieli. Kriittiset kommentit esitetään asiallisesti, mieluiten kysymysten muodossa. : Mitä tarkoitit muistion sivulla Y? Miettisimmekö vaihtoehtoja? Tällainen kehitysehdotuksia antava palaute on todettu uusimmassa tutkimuksessa tehokkaaksi. Valtataistelua on vältettävä. Tarkoituksenahan ei ole voittaa väittelyä, vaan saada jotain kehitystä aikaan.. 13.9.2017 Kirsti Lonka 16
Edisteen (feed forward) perussäännöt: Osa 2 Ihminen saa itse miettiä, miten hän ottaa palautteen huomioon. Näin ei synny hankalia sosiaalisia tilanteita. Palautteen tulee olla oikea-aikaista, mielellään jo prosessin aikana. On helppo sanoa, arvasinhan minä, että ei tuosta mitään tule Rakentava palaute suuntautuu aina tulevaisuuteen, eikä keskity siihen millainen ihminen on nyt. Mitä voitaisiin tehdä paremmin, jotta ensi kerralla asia sujuisi paremmin? Palaute on dialogia, ei sanelua. Jos palautteeseen ei lainkaan liity kuuntelua, se voi mennä täysin ohi. Suurin osa ihmisistä tietää itsekin heikot kohtansa. Niiden toistelu ei juuri auta ja saattaa saada ihmisen vaan enemmän puolustuskannalle. Lonka (2015) Oivaltava oppiminen. Otava. 13.9.2017 Kirsti Lonka 17
MIETITTÄVÄÄ Mieti erilaisia lähestymistapoja yksilöllisiin eroihin Millaisia uskomuksia sinulla on koskien lasten oppimispotentiaalia tai älykkyyttä? Miten aineenopettaja voi vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen? Olet aivan kuin äitisi mitä tällaiset hokemat tekevät ihmiselle? Miten lapsiin vaikuttaa vertailu, jota heidän välillään tehdään? 13.9.2017 Prof Kirsti Lonka, OKL 18
OHJEET Kirjoita tai ota valmis teksti Lue ääneen muille Muut antavat rakentavaa edistettä Miettikää yhdessä, miten palaute/ediste onnistui Tehkää muistiinpanoja pienestä koonnista (voi sitten myöhemmi käyttää) Ei erikseen palauteta mitään, tenttiin tulee neliö, johon laitetaan joka ryhmäkerrasta jokin oivallus Meille ei tarvitse antaa kuin pieni lyhyt teksti Tärkeintä hyvä keskustelu!