3 MÄNTSÄLÄ KAPULI IIe ASEMAKAAVA TYÖ 223e 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä lokakuuta 217 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuu osa korttelista 2315. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu kortteli 2315. Alueen määrittely: Asemakaavalla muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli 2315 osa. 1.2 Kaavaalueen sijainti Suunnittelualue on Hyvinkää Porvoo Kt25 pohjoispuolella ja Helsinki Lahti moottoritien risteysalueen läheisyydessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Nimi Kaavatunnus 223e Kapuli IIe asemakaava 1:2 Tarkoitus Asemakaavan tarkoituksena on laajentaa nykyistä Kapulin korttelia 2315. ASEMAKAAVAALUE Asemakaavalla pyritään vastaamaan yritystonttien kysyntään. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
3 MÄNTSÄLÄ KAPULI IIe ASEMAKAAVA TYÖ 223e 1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT 3 1.1 Tunnistetiedot 3 1.2 Kaavaalueen sijainti 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Käsittelyvaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 3.1.2 Yhdyskuntarakenne 6 3.1.3 Rakennukset 8 3.1.4 Palvelut 8 3.1.5 Liikenne 8 3.1.6 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 9 3.1.7 Tekninen huolto 9 3.1.8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 9 3.1.9 Luonnonympäristö 1 3.1.1 Maanomistus 11 3.2 Suunnittelutilanne 12 3.2.1 Maakuntakaava 12 3.2.2 Yleiskaava 13 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja kiellot 14 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat 14 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 16 4.1 Osallisten tavoitteet 16 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 16 4.3.1 Ehdotusvaiheen osallistuminen 17 4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli 21 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli IIc ja IId 23 4.6 Rakennemalli yritysalueet 25 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 28 5.1 Yleiskuvaus 28 5.2 Mitoitus 3 5.3 Kaavamääräyksiä 31 5.4 Palvelut 31 5.4 Kaavan vaikutukset 32 7. TOTEUTUS 34 7.4 Toteuttaminen ja ajoitus 34 7.5 Toteutuksen seuranta 34 Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 3 Kapuli III hulevesiselvitys 7.2.214 /Ramboll Oy 4 Mäntsälä Kapuli IIe liikenneselvitys 17.1.217 /Ramboll Oy 5 Kapuli IIe seurantalomakkeet MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta 1.5.217 / 51 käynnistäminen Kunnanhallitus 29.5.217 / 12 ehdotus ja OAS nähtävillä 2.6. 3.7.217 / 12 Kuntakehityslautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen 25.1.217 / XX..217 / XX 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu osa Teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta TY(m). Korttelin lisäyksen pintaala on 2,4 ha. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu kortteli 2315. Koko korttelin pintaalaksi tulee 1971 m2 eli 11 ha. Rakennusoikeutta on 75 km2. Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Moreenikadun kautta. Korttelin 2315 laajennus tasataan samaan kuin muu osa korttelista 92, m. Maaperä on kalliota, täytelouhetta ja pinta mursketta. Moreenikadun jatke liitettiin rakennettavaan kortteliin ja Moreenikuja levennettiin 7,5 8m yhteensä leveyteen 2 m ja sen pintaala kasvaa 2362 m2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Liikerakentaminen toteutuu 5 vuoden kuluessa kaavan vahvistumisesta. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen lähellä 3m:n etäisyydellä ei ole asutusta. Lännessä alue rajautuu logistiikkakortteliin ja etelässä katuun. Idässä on metsää ja pieni suo. Alueen pohjoispuolella, noin 1 m:n päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Alueen käyttö ulkoilu ja virkistysalueena on hyvin vähäistä. 3.1.2 Yhdyskuntarakenne Kortteli 2315 osa on Mäntsälän keskustassa n. 8 m VT4 ja VT25 risteyksessä, sen luoteissektorissa. Mäntsälän rautatieasemalle on matkaa kevyen liikenteen reittiä pitkin n. 13 m. Alue on Mäntsälän taajaman seudullinen pääristeys ja sijainniltaan logistisesti paras. Palvelut ovat 2 3 km:n etäisyydellä ja kunnallistekniset verkostot valmiina. 3.1.3 Kapulin teollisuusalueen kokonaisuus, mitoitus ja toteutuminen Kapulissa on teollisuustontteja yhteensä 78,6 ha ja rakennusoikeutta 423 166 km2. Tästä toteutuneita ovat ja niiden aiheuttamat liikennemäärät: 1. Tokmanni, logistiikkakeskus normaalipäivä 15 rekkaa marraskuu (joulusesonki) 3 rekkaa huom. hlöstömäärä 5, lähes kaikki tulevat henkilöautollaan. 2. Yandex, datacenter vain satunnaista rekkaliikennettä mahdollinen tuleva laajennus lisää rakennusajan rekkaliikennettä. henkilökunta 18 2 (vartijat), yht. n. 4 hlöä. 3. Vihannestukku rakentumassa, kasvihuonetuotanto (Kapuli IIeasemakaava) 4. Recticel, polyuretaanitehdas Hlöstä: 1. vaihe n. 4, lopullinen 1 (arvio) 5. Logistiikkatontin varaus Yritys X, tilaa vievän kaupan logistiikka 6. Fixstone, mosaiikkibetonilattioiden valmistus n. 5 hlöä töissä 7. Teollisuuden Vesi, vesilaboratorio (tutkimus, konsultointi) 8. PRPPlastic, muoviteollisuus Huom. Kapulin yrityksistä kaikki eivät halua liikennemääriään julkisuuteen yrityssalaisuuteen vedoten. Kapulin ja Veturin rekkaliikenne yhteensä nyt 4/vrk. Tuleva lisäys 2/vrk, yhteensä 6 yksikköä raskasta liikennettä /vrk. Kapulin henkilöliikennemäärä henkilöautot n. 7/vrk. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
7 Kapulin teollisuusalue mitoitus Kapuli yhteensä T ja ETT alueet 78,6 ha 423 166 km2 Isolammintien länsipuoli korttelit 2313 ja 2315 T4 alueet 21,29 ha 11 782 km2 Isolammintien itäpuoli vanha osa T5 alueet 15,464 ha 8 km2 Isolammintien itäpuoli uusi osa T6 alueet 39,354 ha 231 884 km2 ETT alueet 3,1665 ha 95 km2 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
8 3.1.4 Rakennukset Lähialueilla ei ole asuinrakennuksia tai asumiseen liittyviä toimintoja, etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin luoteessa ja lounaassa on yli 65 m. Kaavaalueen itäpuolella on Tokmannin logistiikkakeskus (n. 75km2) ja eteläpuolella suuri tietotekniikkayhtiö. Alue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla ja täydentää Veturin työpaikkaaluetta (ent. Hyvinkääntien teollisuusalue.), joka sijoittuu Vt 25:n eteläpuolelle. 3.1.5 Palvelut Mäntsälän kaupallinen keskusta palveluineen on n. 3 km etäisyydellä kaavoitettavasta alueesta. Lahden moottoritien itäpuolella sijaitsee Mäntsälän portin alue, johon on sijoittunut päivittäistavarakauppa, erikoistavarakaupan myymälöitä ja pienteollisuutta. Aluetta pyritään kehittämään palvelutoimintojen, hallinnon ja erikoiskaupan alueena. Hyvinkääntien eteläpuolella, Veturin työpaikkaalueelta on varattu tontteja teollisuus ja varastorakennuksille. Nykyisin Veturin alueella sijaitsee mm. kahvila ja polttoaineen jakeluun tarkoitettu kylmäasema. 3.1.6 Liikenne Liikenne on toimiva ja kapasiteetiltaan riittävä suurellekin jakeluyksikölle: Alueelta on kokoojatieliittymä Kt 25:lle. Vieressä on lisäksi Vt 4:n liittymä. Alueelle on suunniteltu oikoradan pistoraide. Vilkkaasti liikennöidyllä HelsinkiLahti moottoritiellä vuorokausiliikenne kirkonkylän eteläpuolella on noin 19 autoa, Hyvinkääntiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on 5328 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 718 ajoneuvoa (n. 13 %) Liikennemäärät / Liikenneselvitys 217 / Ramboll Veturin ja Kapulin yritysalueiden kohdalla valtatien 25 liikennemäärä on noin 7 267 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL 216). Tästä raskaan liikenteen osuus on noin 9 prosenttia. Liikenne jakautuu valtatiellä tasaisesti itään ja länteen. Kapulin yritysalueella toimii tällä hetkellä Tokmannin logistiikkakeskus, Yandex, Recticel, Fixstone, Teollisuuden Vesi ja PRPPlastic. Lisäksi alueelle on rakentumassa logistiikan yritys ja vihannestukku. Valtatie 25 eteläpuolella sijaitsevalla Veturin yritysalueella on muun muassa erilaisia teollisuus ja rakennusalan yrityksiä, varastohalleja sekä kuljetusliikkeitä. Veturin puolella sijaitsee myös kaksi kylmäasemaa ja raskaanliikenteen pesupalvelut. Yritysalueiden yhteensä tuottama rekkaliikenne on arviolta 4 rask.ajon/vrk. Henkilöliikennemäärä Veturin alueelle on noin 1 ajon/vrk ja Kapulin alueelle 7 ajon/vrk. Työpaikkoja alueilla on yhteensä noin 1. Kapuli IIe laajennuksen myötä raskaanliikenteen odotetaan kasvavan 2 raskaalla ajoneuvolla vuorokaudessa ja työpaikkojen lisääntyvät 4 kappaleella. Yandex Oy:n rakentaminen viereiseen Kapuli IIb ei aiheuta juurikaan liikennettä, arvio on n. 1 MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
9 2 rekkaautoa /vrk, työpaikkoja on koko laajuudessa vain 6, joten työmatkaliikennekin on vähäistä. Kevyt liikenne ja virkistysyhteydet Kevyelle liikenteelle on rakennettu kevyen liikenteen väylä rautatieasemalta ja sille pääsee myös moottoritien alitse ja rautatien ylikulkusillan kautta keskustasta reitin keskivaiheilta. Laajemmin taajaman asukkaat käyttävät jonkin verran läheisiä metsäreittejä, mm. alueen lähellä kulkevalla maakaasulinjalla on hiihtolatu. Mt 25:n reunassa ei ole kevyen liikenteen reittiä. Kapulin muissa asemakaavoissa on katualueiden mitoituksessa huomioitu mahdolliset kevyenliikenteen reitit, joita pitkin voidaan järjestää yhteys myös Hyvinkääntien varteen sijoittuville bussipysäkeille. Joukkoliikenne Nykyisin linjaautoliikenne kulkee kaavoitettavan alueen eteläpuolitse Hyvinkääntietä Kt25 pitkin. Sälinkääntien ja Hyvinkääntien välisen tieyhteyden toteutuessa joukkoliikenteen kulkureitit tulevat uudelleen arvioitaviksi. 3.1.7 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Rakennushistoriallisesti arvokkaat alueet Alueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. Rakennussuojelualueet Alueella ei ole merkittäviä kulttuuriympäristökokonaisuuksia. Yksittäiset kohteet, kuten muinaismuistot ja muistomerkit Alueella ei ole säilytettäviä muinaismuistoja eikä muistomerkkejä. 3.1.8 Tekninen huolto Alue kuuluu kunnallisen vesi ja viemäriverkoston piiriin, lisäksi alueella on maakaasu ja kaukolämpöputkistot. Vesihuolto Vesihuolto on valmiina Moreenikadulla. Sähkö Kaapelointi tapahtuu pääosin tiealueella ja mahdollisia puistomuuntamoita sijoitetaan tonteille tien varteen. Alueen länsireunalla on 11 kw:n runkoverkko. 3.1.9 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Melu Lahden moottoritie, oikorata ja Hyvinkääntie aiheuttavat melua alueelle, etäisyys on kuitenkin yli 2 m ja väliin sijoittuu teollisuuskortteli 2313. Melu ei ylitä korttelialueella 2315 voimassa olevia ohjearvoja. Tärinä Alueella ei ole tehty tärinämittauksia. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
Ilman laatu Ilman laadun pitoisuusarvoja ei ole tutkittu suunnittelualueella. 1 Pilaantuneet maaalueet Alueella ei ole pilaantuneita maaalueita. 3.1.1 Luonnonympäristö Topografialtaan alue on tasainen louhittu kalliopinta ja täyttöalueella korttelin 2313 puolella täyttönä louhe. Alueen pintauksena on kalliomurske. Pohjoispuolella on kallioalue. Alue on samalla vedenjakajaaluetta jossa valunta jakautuu sekä itään että länteen. Itäpuolella on pienen pintavesialueen puro ja soistunut notkelma, joka johtaa koillispuoliselle Isolammin lammelle ja edelleen soistuneiden kohtien kautta Färjärinojaan. Nykyisin viipymä on hyvä. Lännessä on laaja soistuneiden metsävyöhykkeiden alue. Pintavesien valunnalla ei ole vaikutusta lähialueiden hulevesien tasoihin eikä missään olosuhteissa aiheudu tulvavaaraa. Alueen ympärillä puusto on paikoin tiheää ja havupuuvoittoista. Kallion pinta on lähellä maanpintaa. Alueelle on teetetty v. 25 luontoselvitys, jonka mukaan alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueen pohjoispuolella 2m:n etäisyydellä on luonnonsuojelualue kiinteistöllä Eerola RN:o 19:21 Hilkka ja Antti Seppälän aarnimetsä (YSA22684). Suojeluialueen pintaala on 3,5 ha. Alueella ovat voimassa seuraavat rauhoitusmääräykset: 1. Yleiset rajoitukset Alueella on kielletty: rakennuksien, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen; maaaineksien tai kaivoskivennäisten ottaminen ja maa ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen; ojittaminen, vesien perkaaminen, patoaminen ja muut vesirakennushankkeet; metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet; sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen; luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen; tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen; muut toimet jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eliölajien säilymiseen. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
11 2. Liikkumisrajoitukset Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty: liikkuminen moottoriajoneuvoilla; koirien irtipitäminen. 3. Sallitut toimenpiteet Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittua: marjojen ja ruokasienien poimiminen 4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön kannalta perusteltua. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Muusta lainsäädännöstä em. aluetta koskee melunmääräys: Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992: 2 2 mom. Ohjearvot ulkona Lomaasumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 4 db. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3.1.11 Maanomistus Alue on kokonaan kunnan omistuksessa. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
12 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Alue on ympäristöministeriön 8.11.26 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Lisäksi on merkitty ohjeellinen Sälinkääntien Mt 1471 yhdystien sekä sähköjohdon linjaus. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
13 3.2.2 Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 22:ssa alue on merkitty Kirkonkylän osayleiskaavassa maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Voimassa olevan asemakaavan ja täydennysalueen rajaukset lisätty. Kapuli IIe MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
14 3.2.3 Asemakaava, rakennusjärjestys ja kiellot Luoteispuolella ovat voimassa: Kapuli IIcvaihe asemakaava on vahvistunut 11.11.213 Kapuli IIdvaihe asemakaava on vahvistunut 17.1.216 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.28. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 3.2.4 Muut aluetta koskevat suunnitelmat Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma laadittiin Uudenmaan tiepiirin ja Mäntsälän kunnan toimeksiannosta JPTransplan Oy:ssä v.23. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
15 Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on annettu kaikkia liikennemuotoja koskevia toimenpideesityksiä koko kunnan liikenneverkon parantamiseksi. Mäntsälän kaupan palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen laati Entrecon Oy Mäntsälän kunnan toimeksiannosta v.26. Palveluverkkoselvityksen tarkoituksena oli jäsentää Mäntsälän kunnan vähittäiskaupan myymälärakennetta ja luoda näkemys kaupan palveluverkostosta v.22. Palveluverkkoselvityksessä todettiin mm., että Mäntsälän eteläinen moottoritien risteyksen länsipuolinen alue soveltuu hyvin liikennepalveluaseman sijoituspaikaksi. Sijainti palvelee valtateiden ohikulkuliikennettä ja toimii keskustaajaman asukkaille täydennysostopaikkana. MAANKÄYTTÖPALVELUT HEIKINKUJA 4, 46 MÄNTSÄLÄ 19 264 5
16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osallisten tavoitteet Logistiset yritykset edellyttävät melko suorakulmaista tonttia / korttelialuetta. Nykyisen korttelin 2315 mitat eivät riitä paikalle hakevan yrityksen pitkille halleille. Tämän takia korttelia päätettiin laajentaa. Alueen logistinen sijainti, liikenne yhteydet ja sähkön saatavuus olivat keskeisiä tekijöitä. Kapuli IIe asemakaavan laajennusta ohjasi myös oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa osoitetaan koko Kapulin alueelle tavoitteellinen laajenemissuunta pohjoiseen. Kunnan tarpeita tarkastellen laajennustarve koskee koko Kapulia eli päätavoitteena pidettiin Kapulin olemassa olevan teollisuusalueen hyödyntämistä uusien yritysten sijoittumispaikkana, samoin olevien verkostojen hyödyntäminen mm. kuitukaapelit ja energiaverkko. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on tullut vireille Mäntsälän yrityskehityksen aloitteesta. Maankäyttölautakunta 1.5.217 / 51 käynnistäminen Kunnanhallitus 29.5.217 / 12 ehdotus ja OAS nähtävillä 2.6. 3.7.217 / 12 Kuntakehityslautakunta Kunnanhallitus vahvistaminen 25.1.217 / XX..217 / XX 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Luonnosvaiheen suunnitelmia ei aseteta erikseen nähtäville, koska kaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Asemakaavaehdotus hyväksytään maankäyttölautakunnassa ja kunnanhallituksessa. Kaavaehdotus asetetaan MRA 27 mukaisesti virallisesti nähtäville 3 päivän ajaksi. Asemakaavaehdotuksesta on mahdollista jättää muistutuksia. Vastineet jätettyihin muistutuksiin postitetaan niille muistutuksen jättäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet sekä jättäneet osoitteensa. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta ilmoitetaan paikallislehdissä, kuten kunnalliset ilmoitukset julkaistaan.
17 4.3.1 Ehdotusvaiheen osallistuminen Maankäyttölautakunta 1.5.217 Kapuli IIe asemakaavamuutosehdotus oli nähtävillä 2.6. 3.7.217 välisen ajan ja siitä saatiin 2 lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Lausunnot Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELYkeskus) Asemakaavan tonttitehokkuutta on nostettu tehokkuuteen,75 voimassa olevan asemakaavan tehokkuudesta,3 (Kapuli IId 579 km2) ja,5 (Kapuli IIc n. 42 8 k m2), eli tekeillä oleva asemakaava sallii voimassa olevaa asemakaavaa enemmän rakentamista. Tämän liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida, kuten osallistumis ja arviointisuunnitelmassakin on esitetty. Tekeillä oleva asemakaava on osa laajempaa ja kehittyvää Kapulin yritysaluetta, jonka liikenteelliset kokonaisvaikutukset ovat olennaisia tarvittavia liikenneverkon parantamistoimia arvioitaessa. Kapulin yritysalueen liikenteelliset kokonaisvaikutukset on tärkeää selvittää. Tämän asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee esittää Kapulin yritysalueella voimassa olevien asemakaavojen jo nykyisellään mahdollistama kokonaisrakennusoikeus ja sen liikenteelliset kokonaisvaikutukset. Niitä ovat esimerkiksi vaikutukset valtatiehen 25.
18 Alueen rakentaminen ja pihojen päällystäminen lisää virtaamien äärevöitymistä alapuolisella valumaalueella. Hulevesiä koskevaa kaavamääräystä tulee täydentää hulevesien viivytyksen osalta. Hulevesiä tulee viivyttää korttelialueella tai sen välittömässä läheisyydessä siten, että viivytysjärjestelmien yhteistilavuus on,5 m3 jokaista vettä läpäisemätöntä 1 neliömetriä kohti. Järjestelmien tulee tyhjentyä 12 24 tunnin kuluessa ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Erityisesti raskaan liikenteen käyttöön tarkoitetuilta pihaalueilta kertyvät hulevedet tulee johtaa viivytysjärjestelmiin öljynerottimen kautta. Kaavaasiakirjat on asetettu nähtäville suoraan kaavaehdotuksena ilman asianmukaista asemakaavaselostusta. Liitteenä olevassa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa annetaan ymmärtää, että asemakaavamuutoksen vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset ja että asemakaavan voi hyväksyä kunnanhallitus. Maankäyttö ja rakennuslain 55 :ssä Asemakaavan esitystapa on seuraavaa: Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, erivaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Osallistumis ja arviointisuunnitelma ainoana kirjallisena kaavakarttaa täydentävänä asiakirjana antaa virheellisen kuvan asemakaavoitusta ohjaavasta yleiskaavasta. Kapuli IIe asemakaava sijoittuu täysin yleiskaavan maa ja metsätalousalueelle (M). Osallistumis ja arviointisuunnitelma ei korvaa kaavaselostusta. Asemakaavan edellinen vaihe (IId) oli vielä selkeästi tonttimuodon korjaava muutostyö. Nyt lausunnolla oleva asemakaava Kapuli IIe laajentaa olemassa olevaa asemakaavaa yli 26 km2 verran ilman, että liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu. Asemakaavaaineistoa tulee täydentää ajantasaisella asemakaavaselostuksella, josta käy ilmi kaikkien Kapulin alueen lainvoimaisten asemakaavojen rakennusoikeus ja toteutunut rakentaminen. Mäntsälän kunta on aloittanut keskustaajaman yleiskaavan päivittämisen. Uudenmaan ELYkeskus katsoo, että Kapulin alueen jatkokehittäminen ja asemakaavoittaminen tulee tarkastella kokonaisuutena yleiskaavatyön yhteydessä. Uudenmaan ELYkeskus katsoo lisäksi, että Kapuli IIe asemakaavan vaikutuksia ei voida arvioida vähäisiksi ja että kaava tulee asettaa uudestaan korjattuna nähtäville asianmukaisine selvityksineen ja kaavaselostuksineen, jotta kaavan vaikutukset voidaan arvioida. Vastine: Kapuli IIe liikenneselvitys / Ramboll Oy 17.1.217 päivittää Kapulin teollisuusalueen liikenteelliset vaikutukset. Ivaihe joka on liitteenä käsittelee tämän kaavamuutosalueen yhdistettynä koko aiempaan Kapulin kaavoittamiseen ja jatkoselvitystyössä tarkastellaan koko Kapulin tulevat laajentamisedellytykset liikenteellisten vaikutusten näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan vaikutukset VT25:lle v. 214 huomioiden toteutunut yritysrakentaminen ja niiden perusteella korjatut ja simuloidut toimivuusmallit. Tarkastelun mitoistus uusittiin vastaamaan koko Kapulin toteuttamista. Liikenneselvitys on liitteenä 4. Yhteenvetona ja loppupäätelmänä todetaan:
19. Ote Kapuli IIe liikenneselvitys / Ramboll Oy 217: 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Simuloinnissa havaittiin, että nykyiset valtatie 25 ratkaisut ovat riittävät ennustevuoden 24 liikennemäärillä Kapuli IIe alueen toteuduttua. Isolammintien tulohaara vaatii kuitenkin nykyisestä poiketen mahdollisimman pitkät kääntymiskaistat oikealle ja vasemmalle. Uusi kääntymiskaista olisi hyvä rakentaa mahdollisimman pian tai kun liikenteen toimivuudessa alkaa esiintyä ongelmia. Kääntymiskaistan tarve riippuu erityisesti toteutuvan maankäytön aikataulusta. Aikaisemmissa selvityksissä jo havaittiin, että ennustevuoden 22 simuloinneissa Isolammintielle kertyy hetkittäin pitkiä jonoja, jota selviteltiin herkkyystarkasteluissa muuttamalla maankäytön toteutumisen määrää. Liikenteen ennustettiin kasvavan valtatien 25 osalta vuoteen 24 mennessä 35,6 % nykyisestä. Lisääntyneen liikennemäärän seurauksena valtatien liittymässä on jo melko hankalaa liittyä sivutieltä päätielle vasemmalle sekä aamu ja iltahuipputunteina. Sen sijaan oikealle kääntyminen on melko sujuvaa. Mikäli vasemmalle kääntyvät tukkivat oikealle kääntyvien tien odottaessaan päätielle pääsyä, myös oikealle kääntymisen sujuvuus heikkenee. Tämän vuoksi suositellaan Isonlammintielle kahta valtatielle johtavaa kaistaa Jonoutumisen ja viivytyksien piikit ovat paikoin korkeita, mutta liittymän kokonaistoimivuus on vielä kohtalainen. Jos maankäyttö kasvaa alueella edelleen työssä tutkitusta ja liikennetuotos on merkittävästi korkeampi, tulee liittymäaluetta parantaa esimerkiksi liikennevaloin, vaikka pääsuunnan liikenne tästä kärsisikin. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita liittymäalueen rakenteellista muuttamista. Erilaisia laajempia verkollisia ratkaisuja (mm. uudet liittymät ja yhteys Sälinkääntielle) on pohdittu aiemmin ja niitä tulisi hyödyntää mahdollisissa jatkoselvityksissä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei Kapuli IIe korttelin 2315 laajennus (kortteli ilman katua) n. 2,4 ha aiheuta hallitsematonta liikenteellistä ongelmaa Vt25:n liittymään tai alueen sisäisessä liikenteessä. Erityisesti tulee huomioida ettei laajennus 2,4 ha ole merkittävä verrattaessa Kapulin yritystonttien koko pintaalaan 79 ha eli laajennus on 3%. Rakennusoikeutta Kapulissa on nyt 423 166 km2 ja laajennus nostaa rakennusoikeutta korttelissa 2315 yhteensä 35625 km2 mikä on 8% Kapulin yritystonttien yhteenlasketusta rakennusoikeudesta. Hulevesien osalta kortteli sijoittuu siten että hulevedet voidaan ohjata ja imeyttää ympärillä oleville soille. Kallioalueilta on luontainen valunta ko. soille, ne ovat ojitettuja joten viipymä rankkasateella jää lyhyeksi. Lisätään kaavamääräys: HULEVESIÄ TULEE VIIVYTTÄÄ KORTTELIALUEELLA TAI SEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ SITEN, ETTÄ VIIVYTYSJÄRJESTELMIEN YHTEISTILAVUUS ON,5 M3 JOKAISTA VETTÄ LÄPÄISEMÄTÖNTÄ 1 NELIÖMETRIÄ KOHTI. JÄRJESTELMIEN TULEE TYHJENTYÄ 1224 TUNNIN KULUESSA JA NIISSÄ TULEE OLLA SUUNNITELTU YLIVUOTO. RASKAAN LIIKENTEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETUILTA PIHAALUEILTA KERTYVÄT HULEVEDET TULEE JOHTAA VIIVYTYSJÄRJESTELMIIN ÖLJYNEROTTIMEN KAUTTA. Kaavaselostuksen osalta tapahtui virhe eli nähtävillä olleista asiakirjoista se jäi puuttumaan. Selostus lisätään ja täydennetään Kapulin kokonaistiedoilla nykytilanne ja ennakoitu toteutuminen.
2 Nivos Mäntsälän vesi energia netti Ei huomautettavaa. Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa.
21 4.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tunnistaminen / Kapuli Seuraavassa esitellään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet, jotka huomioidaan Kapulin asemakaavojen laadinnassa. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Mäntsälän yritysalueiden suunnittelussa huomioidaan yritysten saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Mahdollisimman suuri osa henkilöliikennesuoritteesta tulee olla mahdollista toteuttaa kevyen liikenteen yhteyksin. Kapulin yritysalueen saavutettavuus rautatieasemalta tulee huomioida. Asumista ei ohjata suojaamattomana alle 1 km:n etäisyydelle työpaikkaalueista ja keskeisimmillä työpaikkaalueilla pyritään korkeaan aluetehokkuuteen. Erityistavoitteet Yritysalueet sijoitetaan nykyisten verkostojen vaikutuspiiriin tai välittömään läheisyyteen. Uudet yritysalueet tulevat täydentämään jo olemassa olevia alueita, jolloin yhdyskuntatekniset verkostot tulevat tehokkaasti hyödynnetyiksi. Kirkonkylän eteläosan yritysalueet mahdollistavat monipuolisen, eri yritystoimialoja sisältävän rakenteen toteuttamisen, esim. suurten logistiikkayritysten, datakeskusten, PKsektorin tuotantotilojen sekä tilaa vievien palveluiden sijoittumisen. Kirkonkylän eteläosan yritykset tukeutuvat moottoritie (Vt 4) Kehä V:n Hyvinkää Porvoo tie (Vt 25) ja Helsingintien (Mt 14) joiden risteysalue on logistisesti Mäntsälän paras. Mäntsälän taajama pidetään yhtenäisenä rakenteena olemassa olevien palvelujen keskellä. Erillisiä satelliittiosia ja etäämpänä palveluista tai turvallisista liikenneyhteyksistä sijaitsevia yritysten tai asuntoalueiden saarekkeita ei rakenneta. (Maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet: Ei ole todettu.) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Mäntsälän keskustaajaman yritysalueita vertaillaan ja yhdyskuntarakennetta parannetaan ko. alueiden yritysten valinnalla ja yritysalueiden sijoittelun painottamisella. Erityistavoitteet Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Mäntsälän keskustaajaman toimivuutta tuetaan ohjaamalla yritysalueet kiinni kunnallisteknisiin verkostoihin tai niiden edullisimpiin laajentamissuuntiin. Toimiva liikennejärjestelmä: Rakennetaan ja parannetaan kevyen liikenteen reittejä työpaikkaalueille rautatieasemalta ja keskustasta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen: Mäntsälän päivittäistavarakaupat sijoitetaan tiiviinä ryhmänä ydinkeskustaan. Tilaa vievät kaupat kootaan Mäntsälän kirkonkylän taajaman eteläosaan. Sijoittelulla turvataan vetovoimaiset ja monipuoliset palvelut keskustassa ja vähennetään taajaman sisäistä ajoneuvoliikennettä. Maa ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön: Mäntsälän keskustaa rajaavat metsät ja peltoaukeat. Kapulin rakennettavuus on
22 hyvä ja ne sijaitsevat kiinni taajamarakenteessa rikkomatta maiseman suurmuotoja so. peltojen ja metsien rajauksia. Meluhaitan huomiointi toimintojen sijoittamisessa: Yritysalueet keskitetään meluisille vyöhykkeille ts. moottoritien ja oikoradan lähialueille. Energian säästäminen sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön edistäminen: Keskitetään yritysalueet kaukolämmön ja lämmön talteenoton verkostojen yhteyteen tai niiden edullisiin laajennussuuntiin. Vedenhankinnan turvaaminen: Ei sijoiteta teollisuutta tai tuotannollista yritystoimintaa pohjavesialueille. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet Valtakunnallisesti merkittävät maisemat ja kulttuuriympäristöt ja kohteet: Yritysalueita ei sijoiteta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todetuille alueille. Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet: Kapulissa ei ole. Ylikunnallisesti merkittävät virkistyskäytön reitistöt ja verkostot: Kapulissa ei ole. Rantaalueiden säilyminen, lomaasumisen viihtyisyys, kyläverkoston tukeminen, nykyisen infrastruktuurin hyväksikäyttö: Kapulissa ei ole rantaalueita. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden ja metsätalousalueiden säilyttäminen: Kapulissa ei ole, metsäalueet ovat pääosin hakatut. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen edistäminen: Keskitetään yritysrakentaminen mahdollisimman lähelle moottoritien (Vt 4) ja Kehä V:n HyvinkääMäntsäläPorvootie (Vt 25) risteystä sekä Hlesingintien (Mt14) varteen ja mieluiten alle 5 km:n etäisyydelle rautatieasemasta ja Mäntsälänportin palveluista. Parannetaan kevyttä liikennettä kevyen liikenteen runkoverkolla. Energiahuolto: Kapulin alueen erityisetuna ovat sähköverkon 11 kv:n päälinja ja lämmön talteenotto taajamakaukolämmöksi (piuarvona arvioitu saavutettavan 1,2). Erityistavoitteet Kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja: Yrityskortteleita sijoitetaan vain nykyisen päätiestön lähivaikutusalueelle (etäisyydelle alle 1 km). Valtakunnallisesti merkittävät radat, maantiet, vesiväylät, lentoasemat ja rajanylityspaikat: Varaudutaan uusien rautatieasemien ja pistoraiteiden rakentamiseen oikoradan varressa.
23 Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Mäntsälän kirkonkylän henki ja toimivuus: pyritään säilyttämään kirkonkylän monimuotoinen toiminnallisuus sijoittamalla yritysalueet lähelle, mutta suojaavien maisemallisten kokonaisuuksien taakse. Kaavamääräyksien avulla osaalueiden rakentaminen ja käyttö sopeutetaan lähiympäristöön. Kapuli on sopiva alue suurten yritysten tarpeisiin, koska se on maisemallisesti suojattu asumiseen nähden ja kuitenkin lähellä hyvien liikenneyhteyksien varressa, mahdollista muodostaa suuria tontteja eikä alue sovellu asumiseen. 4.5 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen / Kapuli IIc ja IId Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1 Toimiva aluerakenne 2 Eheytyvä aluerakenne ja elinympäristön laatu 3 Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 1) Toimiva aluerakenne sekä elinkeinoelämän kilpailukyky ja monipuolisuus ja rajavalvonnan tarpeet Mäntsälän kunnan väestönkasvu ja kokonaisliikenteen määrä riippuvat merkittävästi yritysalueiden kehittymisestä. Mäntsäläläiset käyvät töissä muualla; 6 % työikäisistä pendelöi. Moottoritie ja lähiliikenteen junat ovat ruuhkaisia aamulla Helsingin suuntaan ja illalla päinvastoin. Työpaikkojen sijoittuminen Mäntsälän kirkonkylän välittömään läheisyyteen vähentäisi liikennettä, kustannuksia ja asukkaiden liikkumiseen käyttämää aikaa. Resurssien tehokkaampi käyttö parantaisi siten elämisen laatua. Mäntsälässä seudulliset päätiet ja rautatie sekä keskustan rakenne ohjaavat yritysten sijoittamista: Työpaikkavaltaiset suuret ja paljon energiaa käyttävät yritykset soveltuvat Kapuli IIc, IId ja IIe:n alueille. Vähän liikennettä aiheuttavat suuret logistiset yritykset soveltuvat Mäntsälä pohjoinen ja Linnala eteläinen rakentamattomille alueille. Tilaa vievä kauppa ja palvelut soveltuvat Mäntsälän pohjoisen Vt 4 liittymän ympäristön ja Linnalan yritysalueille. PKyritykset ja alihankinta soveltuvat Linnalan ja Poikkitie yritysalueille. 2) Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olevaan rakenteeseen tukeutuva uusi rakentaminen ja olevan rakennuskannan hyödyntäminen, hyvän taajamakuvan luominen ja yhtenäisten viheralueiden säilyminen, huomioida ilmastonmuutos, kuten tulvavaaraalueet ja riskien ehkäiseminen, melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.
24 Nykyistä rakennetta täydennetään rakentamalla kevyen liikenteen reitit keskustan, rautatieaseman ja Kapulin välille ja tällä parannetaan sekä saavutettavuutta, että liikenteen turvallisuutta. Kapulin laajentamisen reunaehtoina ovat luonto ja häiriötön suhde asumiseen. Kapulissa säilytetään liitooravien alue sekä suojaava metsävyöhyke. Tulvavaaraa ei ole koska Kapuli IIc, IId ja IIe:n hulevesien valunta ei kallioalueeseen verrattuna muutu (kovat pinnat) ja alue on soiden ympäröimä. Melu ja ilman epäpuhtaudet asuinalueilla vähenevät kun yritykset ovat erillään asumisesta ja aiheuttavat vähemmän liikennettä pääteiden solmukohdassa. Tärinästä ei aiheudu maaperän koostumuksen (kalliota) takia ongelmia 3) Kulttuuri ja luonnonperinnön ja luonnonvarojen säilyminen ja virkistyskäytön edistäminen, ekologisen kestävyyden huomioiden, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien alueiden säilymisen varmistaminen ja pinta ja pohjavesien suojelutarpeen huomiointi Kapuli IIc, IId ja IIe:ssä ei ole kulttuuri ja luonnonperinnön kohteita. Kapuli IIc, IId ja IIe:n alueille ei suuntaudu virkistyskäyttöä. Kapulin IIc, IId ja IIe:n rakentaminen yritystoimintaan ei aiheuta muutoksia pintavesien virtauksissa tai määrissä, lukuun ottamatta pihoilta tapahtuvia valuntoja. Koska alue on ollut aiemmin pääosin kalliota, jota suot ympäröivät, ei pintavesien imeytymisessä ja virtauksissa tapahdu laajemmalla alueella muutoksia. Kapuli IIc, IId ja IIe eivät ole pohjavesialueella. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Kapuli IIc, IId ja IIe ovat Kehä V Hyvinkää Porvoo tie (Vt 25) ja moottoritien (Vt 4) liittymän vieressä ja lähellä rautatieasemaa (n. 3 km). Kevyen liikenteen reitit on rakennettu rautatien henkilöliikenneaseman ja keskustan väleille. Olemassa oleva, yksityisen käyttöön rakennettu silta otetaan kevyen liikenteen verkoston osaksi (yleiskaavan mukaisesti). Reitille ohjataan myös Veturiin suuntautuva työmatkojen kevyt liikenne. Reitti parantaa samalla rautatien länsipuolisten asuntoalueiden kevyen liikenteen yhteyksiä keskustaan. Alueen rakentumisessa hyödynnetään olemassa olevia sähkö, vesi, viemäri, katu ja kaukolämpöverkkoja. Viereiselle 11 kv:n runkolinjalle on rakenteilla muuntoasema, jolloin sähkönsiirron kapasiteetti edelleen kasvaa. Kapuli IIc, IId ja IIe sijoittuvat valtaväylien läheisyyteen eivätkä aiheuta Mäntsälän sisäiselle verkolle rasitetta. Tehostetaan energian talteenottoa sähkön ja kaukolämmön synergialla, so. yritysten hukkalämpöä otetaan talteen ja käytetään kaukolämpönä. Alueella on tietoverkkoja varten kuitukaapeli. Alueella on valmius rakentaa pistoraide oikoradalle.
25 4.6 Rakennemalli yritysalueet Rakennemallilla tarkastellaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, toimintaa sekä rakentamis ja käyttökustannuksia. Yhdyskunnan voimavarat, vaikka riittäisivätkin useiden samanaikaisten alueiden vaatimien verkostojen toteuttamiseen, eivät tule tehokkaasti käytettyä ilman selkeää toimivaa kokonaistavoitetta. Yhdyskunnan tulee tuottaa edullisesti korkealaatuisia yrittämisen palveluja. Selkeä toiminnallinen rakenne on yksinkertainen ja rakenteen osat tukevat kokonaisuuden toteuttamista ja toiminnan tavoitetta. Vaihtoehtoisten kokonaisrakenteiden selvittäminen merkitsee osien keskinäisten vuorovaikutusten löytämistä huomioiden yhdyskunnan resurssien riittävyys tarkastelujaksolla. Tässä Kapuli IIc, IId ja IIe:n rakennemallitarkastelussa ei laadita vertailumalleja vaan todetaan eri alueiden ominaisuudet suhteessa toisiinsa. Rakenteen toiminta Seudulliset ja kokoojatiet sekä niiden turvallisuus Kevyen liikenteen reitit ja joukkoliikenne Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmät ja erottelu Rakentamiskustannukset Kiinteitä, verkostopituuksiin voidaan vaikuttaa. Talorakentaminen Seudulliset pääväylät ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset (Muuttuvia ja näihin voidaan vaikuttaa) Palvelujen saavutettavuus ja toimivuus Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Yritysalueita ja osia leimaava kokonaishenki Kulttuuriarvot, paikalliskulttuurin ilmeneminen Maisemaarvot Asumisviihtyisyys, erityisesti häiriöttömyys ja turvallisuus (myös muu kuin liikenne) Virkistysverkosto, Luonto ja puhtaus, puusto ja kasvillisuus
26
Mäntsälän yritysalueiden vertailutaulukko 27 Vertailtava Kapuli IIc/d/e Kapuli III Veturi Mäntsälän portti / Linnala Linnala etelä Poikkitie Liljendal Kruunun alue Sälinkääntie Mäntsälä pohjoinen Rakenteen toiminta Ajoneuvoliikenne ja turvallisuus Kevyt liikenne reitit ja turvallisuus huom! huom! huom! huom! Yritysalueen toimivuus Yritystonttien monipuolisuus Asumisen ja yritysten erottelu Rakentamiskustannukset Rakentaminen Seutu ja kokoojatiet Kunnallistekniikka Käyttökustannukset Yrityksen saavutettavuus Työpaikkaliikenteen määrä Huoltoajo lenkkiperiaate Laadulliset tekijät Kokonaishenki Isot yritykset Isot yritykset PKyritykset Tilaavievä ja Tilaavievä ja PKyritykset PKyritykset PKyritykset PKyritykset Isot yritykset palvelut palvelut Suhde aluerakenteeseen Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Sopeutuu Ei sopeudu Ei sopeudu Ei sopeudu Sopeutuu Suhde kunnallisiin verkostoihin hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost hyöd verk hyöd verk hyöd verk hyöd verk ei verkost Häiriöt Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Ei aiheuta Aiheuttaa Aiheuttaa Aiheuttaa Ei aiheuta Kapuli IIc, IId ja IIe:n yhdyskuntarakennearvioinnin vaikutukset Kapuli IIc ja IId:n asemakaavaa on työstetty monessa vaiheessa. Inventointien ja lähtökohtien selvityksen myötä todettiin mahdollisuus Kapulin yritysalueen laajentumiselle vaiheittain.. Kapuli IIc ja IId todettiin yhdyskuntarakenteen kehittämisen reunaehtojen perusteella ensisijaiseksi yritysalueeksi. Kapuli IIc, IId ja IIe:n työpaikkaalueelle tulee rakentaa turvalliset kevyen liikenteen reitit rautatieasemalta ja kirkonkylän keskustasta. Nämä reitit tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti, koska niitä hyödyntävät myös nykyiset Kapulin ja Veturin yritykset sekä rautatien länsipuolella asuvat.
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus 28 Asemakaavalla muodostuu osa Teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta TY(m). Korttelin lisäyksen pintaala on 2,4 ha. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu kortteli 2315. Koko korttelin pintaalaksi tulee 1971 m2 eli 11 ha. Rakennusoikeutta on 75 km2. Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Moreenikadun kautta. Korttelin 2315 laajennus tasataan samaan kuin muu osa korttelista 92, m. Maaperä on kalliota, täytelouhetta ja pinta mursketta. Moreenikadun jatke liitettiin rakennettavaan kortteliin ja Moreenikuja levennettiin 7,5 8m yhteensä leveyteen 2 m ja sen pintaala kasvaa 2362 m2. Yhdyskuntatekninen huolto Alue on verkostojen piirissä sisältäen myös kaukolämmön ja maakaasun. Palvelut Alueelle ei tule palveluja. Kaakossa n.,5 2km:n etäisyydellä ja on seudullisten ja tilaa vievien kauppojen keskittymä. Etelässä Veturin yritysalueella on ruokailu ja muita liiketoimintojen tukipalveluja. Liikenne ja autopaikoitus Kapuli IIe liikenneselvitys 17.1.217 /Ramboll Oy arvioi yhteenvetona: Ote: Simuloinnissa havaittiin, että nykyiset valtatie 25 ratkaisut ovat riittävät ennustevuoden 24 liikennemäärillä Kapuli IIe alueen toteuduttua. Isolammintien tulohaara vaatii kuitenkin nykyisestä poiketen mahdollisimman pitkät kääntymiskaistat oikealle ja vasemmalle. Uusi kääntymiskaista olisi hyvä rakentaa mahdollisimman pian tai kun liikenteen toimivuudessa alkaa esiintyä ongelmia. Kääntymiskaistan tarve riippuu erityisesti toteutuvan maankäytön aikataulusta. Aikaisemmissa selvityksissä jo havaittiin, että ennustevuoden 22 simuloinneissa Isolammintielle kertyy hetkittäin pitkiä jonoja, jota selviteltiin herkkyystarkasteluissa muuttamalla maankäytön toteutumisen määrää. Liikenteen ennustettiin kasvavan valtatien 25 osalta vuoteen 24 mennessä 35,6 % nykyisestä. Lisääntyneen liikennemäärän seurauksena valtatien liittymässä on jo melko hankalaa liittyä sivutieltä päätielle vasemmalle sekä aamu ja iltahuipputunteina. Sen sijaan oikealle kääntyminen on melko sujuvaa. Mikäli vasemmalle kääntyvät tukkivat oikealle kääntyvien tien odottaessaan päätielle
29 pääsyä, myös oikealle kääntymisen sujuvuus heikkenee. Tämän vuoksi suositellaan Isonlammintielle kahta valtatielle johtavaa kaistaa Jonoutumisen ja viivytyksien piikit ovat paikoin korkeita, mutta liittymän kokonaistoimivuus on vielä kohtalainen. Jos maankäyttö kasvaa alueella edelleen työssä tutkitusta ja liikennetuotos on merkittävästi korkeampi, tulee liittymäaluetta parantaa esimerkiksi liikennevaloin, vaikka pääsuunnan liikenne tästä kärsisikin. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita liittymäalueen rakenteellista muuttamista. Erilaisia laajempia verkollisia ratkaisuja (mm. uudet liittymät ja yhteys Sälinkääntielle) on pohdittu aiemmin ja niitä tulisi hyödyntää mahdollisissa jatkoselvityksissä. Alueen Moreenikatu johtaa alueen pääkokoojakadulle Isolammintielle josta on yksi maantien yleissuunnitelman mukainen liittymä. Rautatieasemalta n. 2,5km päästä on rakennettu kevyenliikenteen yhteys. Alueelle tulee varata autopaikkoja teollisuudelle vähintään 1 ap/5 km2, toimistotiloille 1 ap/7 km2 ja liiketiloille 1 ap/5 km2. Tähän mitoitukseen päädyttiin erikoisolosuhteiden takia. Alueelle ohjataan vain sellaista yritystoimintaa joka ei aiheuta merkittävää liikennettä. Pintavesien johtaminen Hulevesien kulkureitti ei muutu eivätkä muodostuvat määrät. Kaavaalueen hulevedet ohjautuvat soistuneiden reittien kautta alueen pohjoispuolella olevan pitkän soiden sarjan kautta, joka lopulta johtaa Färjänrinojan rautatien alitukseen. Laajennusalue on kalliota ja hulevedet ohjautuvat samalle alueelle. Suot ovat osittain ojitettuja, joten valuntaa hidastetaan kaavamääräyksellä: HULEVESIÄ TULEE VIIVYTTÄÄ KORTTELIALUEELLA TAI SEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ SITEN, ETTÄ VIIVYTYSJÄRJESTELMIEN YHTEISTILAVUUS ON,5 M3 JOKAISTA VETTÄ LÄPÄISEMÄTÖNTÄ 1 NELIÖMETRIÄ KOHTI. JÄRJESTELMIEN TULEE TYHJENTYÄ 1224 TUNNIN KULUESSA JA NIISSÄ TULEE OLLA SUUNNITELTU YLIVUOTO. RASKAAN LIIKENTEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETUILTA PIHAALUEILTA KERTYVÄT HULEVEDET TULEE JOHTAA VIIVYTYSJÄRJESTELMIIN ÖLJYNEROTTIMEN KAUTTA.
3 Kuva 1. Kapuli IIe yritysalueen laajennus. 5.2 Mitoitus Asemakaavalla muodostuu osa Teollisuus ja varastorakennuksien korttelialuetta TY(m). Korttelin lisäyksen pintaala on 2,4 ha. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu kortteli 2315. Koko korttelin pintaalaksi tulee 1971 m2 eli 11 ha.
31 Rakennusoikeutta on 75 km2. Kaavamääräykset pitävät sisällään rakentamistapaohjeet alueen liittämiseksi Tokmanni Oy:n miljööseen. Liikennöinti tonteille tapahtuu Moreenikadun kautta. Korttelin 2315 laajennus tasataan samaan kuin muu osa korttelista 92, m. Maaperä on kalliota, täytelouhetta ja pinta mursketta. Moreenikadun jatke liitettiin rakennettavaan kortteliin ja Moreenikuja levennettiin 7,5 8m yhteensä leveyteen 2 m ja sen pintaala kasvaa 2362 m2. 5.3 Kaavamääräyksiä Koska alueen pohjoispuolella n 25m kaavaalueen rajalta on luonnonsuojelualue määrättiin alueen käytöstä: TY(m) YMPÄRISTÖHÄIRIÖITÄ AIHEUTTAMATTOMIEN TEOLLISUUS JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. SULKUIHIN MERKITTY INDEKSI (M) MELU MÄÄRÄÄ MILLAISET YMPÄRISTÖHÄIRIÖT OVAT KIELLETTYJÄ. RAKENTAMINEN TAI TOIMINTA EI SAA AIHEUTTAA 2 M:N ETÄISYYDELLE YLI 45 DBA MELUA. ALUEELLE SAA SIJOITTAA LIIKE JA TOIMISTOTILOJA ENINTÄÄN 5 % KÄYTETYSTÄ RAKENNUSOIKEUDESTA. 5.4 Palvelut Alueella ovat kaikki kunnalliset verkostot.
32 5.5 Kaavan vaikutukset Toimiva aluerakenne Mäntsälän kilpailukyvyn ja kehittämisen kannalta kaavoitettava työpaikkaalue sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla, tärkeiden liikenneyhteyksien varrella. Alueen vahvuus perustuu osaltaan myös laajennusmahdollisuuksiin, jotka on huomioitu katuverkon ja kortteleiden suunnittelussa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueelle sijoittuvat työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Työpaikkaalue sijoittuu olemassa olevan teollisuusalueen pohjoispuolelle täydentäen luontevasti aluerakennetta. Liittyminen valtakunnalliseen tieverkkoon on huomioitu jo edeltävässä asemakaavassa ja mm. Mäntsälää koskevassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on esitetty tavoiteverkko. Kaavamuutosalueelle voidaan järjestää myös joukkoliikenneyhteys. Vaikutukset liikenteeseen Alueen käyttöönotto lisää liikennettä aiempiin varauksiin sisältyen eli liikennemäärän kasvu on ennakoitu jo Kapuli IIb ja IIc asemakaavoissa. Näin siksi että koko Kapuli IIb alue on sidottu Yandex Oy:lle mikä ei aiheuta juurikaan liikennettä, 1 2 rekkaa / vrk ja 6 työntekijää. Kapuli IIc ja IId on pienempi kuin Yandeksin sitoma 8 ha alue, joten liikennemäärät eivät kasva ennakoituihin nähden tämän kaavan myötä VT 25:lla. Teollisuusalueelle johtavan liittymän suunnittelussa on huomioitu nämä tulevat liikennemäärät. Mäntsälän kunnan liikennejärjestelmää on suunniteltu ja kehitetty kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta, että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kapulin työpaikkaalue kytkeytyy tehokkaasti olemassa oleviin pääväyliin ja suunnitteilla oleviin tieyhteyksiin. Alueen käyttöönoton aiheuttamat vaikutukset Alueen käyttöönotolla ei ole merkittäviä vaikutuksia asutukseen. Suunnittelualueen ja lähimmän asutusalueen välissä on metsää. Alueen pohjoispuolella, noin 1,3 kilometrin päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Teollisuustonteiksi varatun alueen käyttö ulkoilu ja virkistysalueena on hyvin vähäistä. Hulevedet Kapuli III hulevesiselvityksessä 7.2.214 / Ramboll s. 4 kartassa todetaan nyt kyseessä olevan Kapuli IId alueen hulevedet ohjaa vedenjakaja pohjoisten suoalueiden kautta. Alueelta sadevedet ovat ohjautuneet läpäisevän ohuen moreenikerroksen läpi itäpuoliselle pienelle suolle, josta vedenjakaja ohjaa vedet pohjoiseen suoalueille ja edelleen itään ja lopulta n. 2 km kierron jälkeen Färjärinojaan. Hulevedet eivät siis ohjaudu suoraan Färjärinojaan. Kun asemakaavassa ja asemakaavan muutoksessa on kyseessä pintaalaltaan n.,5 ha alue, jonka hulevesien ohjautumisessa ei tapahdu muutosta, imeytymätön huleveden lisämäärä on vähäinen, joten havaittavaa eroa Färjärinojan vesimääriin ei aiheudu.
33 Lisäksi kortteliin rakennetaan viipymäaltaat,5m3 jokaista 1m2 kohti. Jos mukaan otetaan kaikki Kapulin ko. vedenjakajan ohjaamat hulevedet (korttelit 213 ja 215 T4 kadut yhteensä n. 17 ha) pohjoisen suoalueen kautta kulkevien hulevesien virtaamassa tapahtuvat muutokset (rankkasateet ja sulamisvedet) voidaan arvioida suoraan Kapuli III hulevesiselvityksen perusteella (ks. s.8, : Tonttien viivytys vesien määrä ilman viivytystä yht 2318 l/s. Vastaava viivytysaltaan tilavuus 1623 m3. Suoalueiden kaavaalueiden hulevesiä viivyttävän alueen pintaala on 81ha eli 8m2, mikä merkitsee se enimmillään n. 2 mm veden pinnan nousua alueella ja paikallisestikin enintään n. 2 mm rankkasateen aikana. Hulevesin kulkureitin pituus on viivytysalueen soilla n. 1km ja koko matka Färjärinraitin radan alikulkuun n. 3,5 km. Edellä olevan perusteella voidaan todeta etteivät Kapuli III länsiosan hulevedet aiheuta ongelmia Färjärinojan rautatien alikulkuun tai muualle sen vaikutusalueella. Ote s. 4 Kapuli III hulevesiselvitys 7.2.214 / Ramboll Asemakaavaalue Pöly ja meluhaitat Pöly tai meluhaittoja ei ole havaittu. Rakentaminen aiheuttaa melua joka tulee huomioida rakennusluvan ehdoissa. Luonnosuojelualuetta 25m:n etäisyydellä (ei oleskella) koskiee, ettei melutaso saa ylittää seillä päiväohjearvoa 45 db
34 7. Toteutus 7.4 Toteuttaminen ja ajoitus Alue rakennetaan 5 vuoden kuluessa asemakaavan vahvistumisesta. 7.5 Toteutuksen seuranta Mäntsälässä 19. päivänä lokakuuta 217 Kaavoittaja Viran puolesta Tapio Sillfors, dipl. ins, arkkit. yo, SNIL Kaavoitusjohtaja Liitteet: 1 Asemakaavan seurantalomakkeet 2 Osallistumis ja arviointisuunnitelma 3 Kapuli III hulevesiselvitys 7.2.214 /Ramboll Oy 4 Mäntsälä Kapuli IIe liikenneselvitys 17.1.217 /Ramboll Oy 5 Kapuli IIe seurantalomakkeet
35